PERIAATEOHJELMA TOIMINTA-AJATUS

Transkriptio

1 PERIAATEOHJELMA TOIMINTA-AJATUS Suomen Demokratian Pioneerien Liitto on toimintaan osallistuvien lasten, nuorten ja aikuisten kasvatusjärjestö, jonka toimintaa ohjaavat pioneeriarvot. Toiminta-ajatus on SDPL:n koko toiminnan perusta. Missio määrittää järjestön olemassaolon tarkoitus se ilmentää järjestölle oikeutuksen antavaa tahtotilaa (Harju 2004,33). ARVO KÄSITTEENÄ Yhtenä järjestön keskeisimpänä tunnusmerkkinä voidaan pitää sen jäsenten toimimista yhteisen aatteen hyväksi. Pioneeritoiminnan ytimessä on yleisesti vasemmistolaisiksi määritellyt pioneeriarvot. Jäsenten yhteinen aate yhdessä arvojen, intressien ja tarpeiden kanssa ovat pohjana yhdistyksen toimintaajatukselle (Heikkala 2002, 40) Arvot toimivat kaiken käytännön työn ohjenuorana. Arvojen varaan rakennetaan toimintaa, ne innoittavat toimimaan ja antavat päättäjille puhtia kehittämistoimintaan (Harju 2004,42). Arvot tuovat toiminnalle myös merkityksiä niiden avulla asetetaan tavoitteet ja arvioidaan saavutettuja tuloksia. Ilman arvoja voi olla paljon toimintaa, mutta toiminnan päämäärä jää epäselväksi (emt, 43). Arvot ja niille annetut merkitykset motivoivat toimimaan niiden puolesta. Pioneerien arvopohja perustuu pioneeriarvoille, joiden järjestöllinen tulkinta määrittää olennaisesti vasemmistolaista kasvatusajattelua. Pioneerit ovat siis vasemmistolaisen lapsi-nuoriso- ja perhetoiminnan asiantuntijoita ja edelläkävijöitä. Pioneerit toimivat tasa-arvoisen, eettisesti ja ekologisesti kestävän ja inhimillisen maailman puolesta. Pioneerien arvopohja ja niiden tulkinnat määrittelevät lähtökohdat pioneeri-identiteetille.

2 PIONEERIARVOT KÄYTÄNNÖSSÄ Pioneerit toimivat rauhan ja demokratian, sekä eettisesti ja ekologisesti kestävän maailman puolesta Pioneerit toimivat ihmisoikeuksien, rauhan, demokratian sekä eettisesti ja ekologisesti kestävien valintojen puolesta. Pioneerit toimivat kaikenlaista ahneutta, syrjintää, rasismia, saastuttamista, eriarvoisuutta, sotaa ja puutosta vastaan. Pioneerit suosivat muun muassa reilua kauppaa, kierrättämistä, kimppakyytejä, biologisesti hajoavia tuotteita, reiluja työehtoja, riittävää toimeentuloa, toimivia julkisia palveluja, moniarvoista ja -kulttuurista yhteiskuntaa sekä toimivaa julkista liikennettä. Pioneerit toimivat elämän monimuotoisuuden, tasa-arvon ja vapauden puolesta Pioneerit pyrkivät teoillaan vaalimaan elämän monimuotoisuutta paikallisesti, valtakunnallisesti ja globaalisti. Jokainen elämä on yhtä tärkeä, siksi pioneerit toimivat tasa-arvoisen ja inhimillisen kohtelun puolesta. Perusoikeuksista tärkein on vapaus, sillä ilman vapautta ei ole edellytyksiä toimia paremman maailman puolesta ja kehittää itseään vapaasti. Vapaus voi toteutua vain demokraattisessa ja tasaarvoisessa yhteiskunnassa. Pioneerit pyrkivät edistämään tasa-arvoa ja vapautta myös omalla toiminnallaan. Kynnys osallistua toimintaan pidetään mahdollisimman matalana ja osallistumismahdollisuudet mahdollisimman tasavertaisina. Kentän moniäänisyys huomioidaan mahdollisimman kattavasti toimintaa suunniteltaessa. Pioneereille on tärkeää vaalia tasa-arvoista kohtelua sekä ymmärtää ja suvaita erilaisia näkemyksiä niin kauan kun näkemykset ovat perusteltuja eikä näkemyksillä pyritä ensisijaisesti loukkaamaan muiden henkilöiden yhdenvertaisia ja inhimillisiä oikeuksia. Pioneereissa opitaan arvostavaa vuorovaikutusta ja ristiriitojen ratkaisemista rakentavin keinoin. Jokaisella pioneerilla on vapaus olla oma itsensä, mutta se sisältää vastuun ottaa huomioon myös muun elollisen maailman. Jokainen pioneeriyhteisössä saa vapaasti ja aidosti oma itsensä, jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti mutta myös vastuu vaalia hyvää yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä. Pioneerit toimivat lapsilähtöisen toiminnan ja lasten oikeuksien puolesta Pioneeritoiminnan lapsilähtöisyys kumpuaa aikuisen halusta kuulla ja olla läsnä lapselle. Kun lasta kuullaan, hänellä on monipuolisia välineitä ilmaista itseään ja tilaa tulla näkyväksi, Lapsi kokee itsensä merkityksellisesti ja hänen motivaationsa selvittää ja tutkia maailman ilmiöitä kasvaa kun häntä kuullaan, hänen käytössään on monipuolisia välineitä itsensä ilmaisemiseen ja hänellä on tilaa tulla näkyväksi. Aikuisen tehtävänä on olla läsnä ja tukea niitä prosesseja, miten lapsi voi omalla tavallaan tulla parhaiten näkyväksi miten lapsen tekemät kokemukset ja havainnot huomioidaan ja miten ne vaikuttavat lapsen ympäristössä. Lapsi on herkkä kuulevalle läsnäololle. Aikuisen aidosta kiinnostuksesta lapsi tuntee, että häntä kunnioitetaan ja arvostetaan. Sitä kautta lapsi peilaa ja kasvattaa omaa arvostusta suhteessa toisiin ihmisiin. Toisen ihmisen kunnioittaminen syntyy kokemuksesta, jossa tuntee itse olevansa arvostettu ja hyväksytty sellaisena kuin on. Näin myös lapsi oppii kuulemaan aikuista ja toisia lapsia. Luottavainen tunneilmapiiri luo lapselle hyvät edellytykset toimia ryhmässä. Lapsi ei vetäydy syrjään, jos häntä kuunnellaan, jos hän saa olla oma itsensä ja hän saa ilmaista tunteitaan vapaasti. Näin syntyy yhteisöllisyys - keskustelun ilmapiiri, jossa lapsi oppii ilmaisemaan tarpeensa ja pitämään niistä kiinni samalla kunnioittaen toisia ja odottamaan omaa vuoroaan.

3 Pioneerityössä lapsi nähdään aktiivisena toimijana, jolla on sekä halu että valmiudet oppia tuntemaan itsensä ja ympäristönsä sekä kyky säädellä ja ohjata omaa toimintaa. Lapsella on oikeus omaan päätöksentekoon sekä oikeus omiin tunteisiin, ajatuksiin ja mielipiteisiin sekä niiden ilmaisemiseen mutta toisaalta velvollisuus ottaa myös toisten ihmisten tunteet ja ajatukset huomioon toiminnassaan. Pioneerit toimivat lasten oikeuksien tietoisuuden lisäämisen ja niiden toteutumisen puolesta. Lasten ja nuorten näkemykset ohjaavat myös ensisijassa kaikkea järjestössämme tehtävää työtä. Pioneerijärjestöjen laadullinen järjestelmä ja rakenne perustuu siihen, että lapsi on mukana kaikessa toiminnan suunnittelussa, sen toteuttamisessa ja arvioinnissa. Pioneerit kannustavat aktiiviseen kansalaisuuteen ja globaaliin solidaarisuuteen rehellisesti ja avoimesti Pioneerit arvostavat kaikkea työtä, jossa pyritään edistämään pioneeriarvojen mukaisia päämääriä. Siksi pioneerit pyrkivät toiminnassaan vahvistamaan edellytyksiä aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansakuntien globaaliin solidaarisuuteen. Pioneerien mielestä sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisempi yhteiskunta edellyttää reiluja pelisääntöjä, vastuullisia toimia sekä rehellisiä ja avoimia toimintatapoja. Kun toimitaan rehellisesti ja vastuullisesti, ei ole mitään syytä olla toimimatta avoimesti. Rehellisyys, avoimuus ja luottamuksellisuus synnyttävät luottamuksen ilmapiirin joka on elintärkeä yhteisöllisyyden toteutumiselle. Vapaus edellyttää myös vastuuta yhteisöstään ja itsestään. Toisille vastuu on raskaampi kantaa, siksi heitä ensisijaisesti autetaan tuomitsemisen sijaan. Pioneeritoiminta on elämyksiä ja iloa yhdessä Pioneerit vaalivat myös yhteisöllisyyttä, ystävyyttä ja elämyksellisyyttä. Pioneereille on tärkeää, että ihmiset jaksavat toimia päämääriensä puolesta. Jaksamisen edistämiseksi ystävyys, yhteiset elämykset ja luottamuksellinen ilmapiiri ovat avainasemassa. Hyvän yhteishengen vaaliminen on jokaisen pioneerin velvollisuus. Luottamuksellisuus syntyy hyvästä vuorovaikutuksesta: avoimuudesta, rehellisyydestä, hyväntahtoisuudesta ja suvaitsevaisuudesta. Yhteisöllisyys ja kyky rakentaa yhteisöllisyyttä on pioneeritoiminnan erityispiirre. Kaikkia toiminnassa olevia kohdellaan lähtökohtaisesti samanarvoisesti. Yhteisöllisyys on mahdollisuus ja voimavara, johon panostamalla synnytetään sitoutumista ja yhteenkuuluvuutta. Ihmiset haluavat tuntea yhteenkuuluvuutta, tulla kuulluiksi ja tulla arvostetuiksi sellaisena kuin ovat. Ihmisten kokemus osallisuudesta ja arvostuksesta synnyttää sitoutumista ja yhteenkuuluvuutta. Sitoutuminen edistää entistä vahvemman ja moninaisemman yhteisön syntymistä. Pioneerit ovat yhteisöllisyyden edelläkävijöitä ja asiantuntijoita. Pioneerit tietävät keinot, miten aito yhteisöllisyys syntyy ja miten sitä ylläpidetään. Pioneerit osaavat tunnistaa ja tukea tietoisesti eri ryhmäprosesseja ja puuttua yhteisöllisyyttä rikkoviin ilmiöihin. Pioneerit näkevät vaivaa saadakseen haastavammankin porukan toimimaan yhdessä, sillä jokaisella yksilöllä on yhteisölle annettavaa. ihmiset kokevat asiat eri tavoin, ja näkevät erilaisia totuuksia. Pioneerien mielestä eriävissä mielipiteissä ei välttämättä ole kyse yhdestä ainoasta totuudesta, vaan monesta yhtä pätevästä totuudesta. Pioneeritoiminnan erityisyys piilee ristiriitojen yhteensovittelussa - erimielisyyksissä painoarvo ei ole siinä, kuka on oikeassa vaan siinä miten yhtä oikeat, erilaisia näkemyksiä opitaan sietämään ja yhteen sovittamaan. Henkilö, joka ei pysty yhteisöllisyyttä rakentamaan ja toistuvasti rikkoo pioneeriarvoja, ei kuulu pioneeritoimintaan.

4 PIONEERIEN KASVATUSAJATTELUN LÄHTÖKOHDAT Pioneeritoiminta perustuu pohjalle, jonka muodostavat pioneeriarvot, SDPL:n toiminta-ajatus sekä globaalija kansalaisuuskasvatuksen pedagogiat. Pioneerien kasvatuskäsitys perustuu globaalija kansalaisuuskasvatukselle. Kasvatuskäsitteiden alahaarat kietoutuvat vahvasti sekä globaaleihin, että eri yhteisöjä koskettaviin teemoihin. Nämä pedagogiset alahaarat ovat: rauhankasvatus, ihmisoikeuskasvatus (erityisesti lapsen oikeudet), mediakasvatus, demokratiakasvatus ja ympäristökasvatus. Globaalikasvatus kannustaa eri-ikäisiä ihmisiä ryhtymään aktiivisiksi maailmankansalaisia tiedollisen, taidollisen ja asenteellisen kasvatuksen kautta. SDPL:n globaalikasvatus perustuu näkemykseen, että jokainen meistä on kytköksissä maailmanlaajuisiin kysymyksiin ja siten vastuussa edistämään oikeudenmukaisuutta omalla toiminnalla ja valinnoilla. Kansalaisuuskasvatus perustuu käsitykseen, että me kaikki olemme osallisia yhteiskunnan jäseniä, ja tarvitsemme erilaisia tietoja, taitoja, asenteita ja arvoja, jotta voimme osallistua yhteiskunnallisesti. miten toimimme jäsenenä eri yhteisöissä ja miten jäsenyys todentuu käytännössä osallisuuden ja osallistumisen kautta. (Usher ym 1997, 28-50) Kansalaisuus on status, joka perustuu lakeihin ja laillisiin oikeuksiin, mutta samalla se on rooli joka perustuu kulttuurisiin tekijöihin ja identiteettiin (Korsgaard 2001, 67) Pioneerien kasvatuksellinen päämäärä muodostuu toiminta-ajatuksesta (missio), toimintaa ohjaavista arvoista (periaateohjelma) ja kasvatuksellisesta tietopohjasta (opintojärjestelmä). Pioneerien kasvatuksellinen päämäärä vaatii toteutuakseen arvopohjan, toiminta-ajatuksen ja kasvatuksellisen tietopohjan. Kuvio 3. Kasvatuksellisen päämäärän muodostumisen kaava SDPL:ssa. Jokaisen aikuisen tehtävä kasvatustyössä on taata jokaiselle lapselle turvallinen, elämyksellinen sekä tiedollisesti ja taidollisesti rikas matka lapsuudesta aikuisuuteen. Aikuisen velvollisuus on olla läsnä lapselle, arvostaa lasta ja antaa tilaa lapsen omille näkemyksille. Pioneeritoiminnan kasvatuksellinen päämäärä on kasvattaa lapsesta persoonallinen, tasapainoinen, oma-aloitteinen, luova, kriittinen, empaattinen ja yhteistyötaitoinen pioneeri, joka toimii eettisten ja ekologisesti kestävämmän maailman puolesta niin yksityisessä, paikallisessa kuin globaalissa elinpiirissään. SDPL: N ROOLI YHTEISKUNNASSA Vasemmistolaisen kasvatustyön asiantuntija SDPL on etulinjassa määrittämässä, mitä on vasemmistolainen lapsi-, nuorisotyö ja perhetyö. SDPL ei ole puoluepoliittisesti sitoutunut järjestö, mutta näkemyksiä lapsi-ja nuoristotyöstä ja sen kehittämisestä arvostetaan erityisesti samantyyppisen arvopohjan jakamalla järjestökentällä.

5 Heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden ääni SDPL puolustaa ja nostaa esiin erityisesti heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden asioita yhteiskunnallisessa keskustelussa ja ottaa kantaa hanakasti ja painokkaasti viiteryhmää koskeviin heikennyksiin. Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminnan järjestäjä SDPL järjestää laadukasta, elämyksellistä, kasvatustyötä tukevaa, kohtuuhintaista ja monipuolista vapaaajantoimintaa lapsille, nuorille, aikuisille ja perheille. Toimintaa toteutetaan lasten ja nuorten ehdoilla, turvallisten aikuisten valvomana. Lähteet: Harju, Aaro. Järjestön kehittäminen. Satakunnan painotuote. Kokemäki. Sivistysliitto Kansalaisfoorumi Heikkala Juha. Järjestön strategia. Käsikirja elinvoimaisen tulevaisuuden luomiseen. Tampere University Press Korsgaard Ove, Walters Shirley & Andersen Randi (toim.) Learning for democratic citizenship. Assosiation for World Education ja the Danish University of Education. Kööpenhamina: DPU-repro.2001.