Kannanotto maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa -selvitykseen Joensuun seudulla

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kannanotto maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa -selvitykseen Joensuun seudulla Khall 52 Maa- ja metsätalousministeriö pyytää kuntien lausuntoa viljelijätukien hallinnoinnin vaihtoehtoista. Asiasta on valmistunut loppuraportti ja se on luettavissa osoitteesta Muistion mukaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden muodostamisessa käytettävät kriteetrit olisivat maatilojen lukumäärä ja tehtäviä hoitavan henkilöstön määrä. Tukihallinnon tehtävää hoitavan yksikön henkilöiden lukumäärä pitäisi olla vähintään 6 henkilöä ja yhteistoiminta-alueella tulisi olla vähintään 800 viljelijätukihallinnon asiakasta eli maataloustukea hakevaa maatilaa. Työryhmän mukaan pitkät etäisyydet Pohjois-Karjalassa eivät olisi peruste muodostaa edellä sanottua pienempiä yksiköitä. Tukihallinnon toteuttajana voi olla valtion tai kuntien organisaatiot. Työryhmä on päätynyt mietinnössään kuntapohjaiseen toimintamalliin, jossa tulisivat kysymykseen lähinnä isäntäkuntamalli, ostopalvelu tai kuntayhtymä. Pohjois-Karjalassa hallintomalli rakentuisi luontevasti kolmen seutukunnan rakenteeseen; Pielisen Karjala, Joensuun seutu ja Keski-Karjala. MIkään seutukunta ei kuitenkaan täytä täysin muistiossa sanottuja kriteereitä. Pielisen Karjalan tilaluku on 732 ja henkilöitä 7, Keski-Karjalassa tilaluku on 724 ja henkilöitä 5. Joensuun seudulla on tukitiloja 1313 ja henkilöitä 7. Maaseutusihteerit olivat jakamassa Joensuun seudun kahteen yksikköön, jossa toisen muodostaisivat Ilomantsi, Kontiolahti ja Joensuu ja läntisen yksikön Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Ilomantsissa on tukipalveluja hoitamassa 2 henkilöä, joiden työpanos tukihallinnon tehtävissä on 1,5 työvuotta. Loppuosa käytetään maaseudun kehittämistehtäviin. Tukea hakevia maatiloja on Ilomantsissa 123. Asian on valmistellut kunnanjohtaja PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää lausuntonaan, että 1. viljelijätukihallinnon palvelut pitää olla saatavissa ns. lähipalveluna Ilomantsissa ja toimintaa pitää ohjata hallintoyksikköön kuuluvista kunnista koostuva toimielin. 2. Kuntapohjaisista vaihtoehdoista paras on isäntäkuntamalli, jossa Ilomantsille sopivia vaihtoehtoja ovat Joensuun seutukunta kokonaisuudessaan tai Ilomantsin, Kontiolahden ja Joensuun muodostama

2 yksikkö. Pienemmän hallintoyksikön toteutuessa muistiossa sanottuihin kriteereihin on saatava joustavuutta samalla tapaa kuin saaristoalueilla ja Lapissa. PÄÄTÖS: Esitys hyväksyttiin. Khall 212 Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoa hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa. Linkki Maa- ja metsätalousministeriön lausunnolla -sivulle Hallituksen esityksen tavoitteena on kehittää maaseutuhallinnon tehtävien hoitoa kunnissa. Esityksen keskeisenä sisältönä on, että kuntien maaseutuhallinto kootaan suurempiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin. Kunnat velvoitetaan muodostamaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita. Eräin poikkeuksin yhteistoiminta-alueella tulisi olla vähintään 800 maatalouden tuenhakijaaa ja yhteistoimintayksikössä tulee työskennellä vähintään viisi viranhaltijaa tai toimihenkilöä. Hallituksen esityksellä toteutettaisiin viljelijätukien hallinnoinnin kehittämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän ehdotukset. Kuntien lausunnot tulisi toimittaa maakuntien liittoihin viimeistään 7. päivänä elokuuta Ilomantsin kunta on hakenut jatkoaikaa lausunnon jättämiselle saakka. Asian on valmistellut maaseutuasiamies PÄÄTÖSEHDOTUS: Ilomantsin kunnanhallitus viittaa jo aikaisemmin työryhmän loppuraportista antamaansa lausuntoon sekä antaa hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi maaseutuhallinnon järjestämisestä liitteen 4 mukaisen lausunnon. Toimenpiteitä varten ja tiedoksi: Pohjois-Karjalan Liitto. Maasltk 46 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa sekä siihen liittyvien eräiden muiden lakien muuttamisesta on jätetty eduskunnalle Esityksessä ehdotetaan annettavaksi laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa. Lailla kumottaisiin nykyinen maaseutuelinkeinojen hallinnosta kunnissa annettu laki. Lailla kunta velvoitettaisiin perustamaan muiden kuntien kanssa maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi yhteistoiminta-alue siinä tapauksessa, ettei toiminnallista kokonaisuutta voida muutoin muodostaa sen alueella. Toiminnallinen kokonaisuus muodostuisi alueesta, jolla toimii vähintään 800 maatalousyrittäjää ja jossa tehtäviä hoitaa yhteisen johdon alaisuudessa vähintään viisi henkilöä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja

3 yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään 1 päivänä tammikuuta PÄÄTÖSEHDOTUS: Maaseutulautakunta toteaa asian tietoonsa saatetuksi. Toimenpiteitä varten ja tiedoksi: Maasltk 18 Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on tullut voimaan Maaseutuviraston tiedote asiasta, liite 4/2010. Toiminnalliseksi hallintoyksiköksi katsotaan alue, jossa toimii vähintään 800 tukihakemuksen tehnyttä maatalousyrittäjää. Tehtäviä tekee yhteisen johdon alaisuudessa vähintään 5 viranhaltijaa tai toimihenkilöä, joista yksi päätoimisesti hoitaa maaseutuhallinnon tehtäviä ja johtaa yksikköä. Jos kunta ei täytä ehtoja, kunnat muodostavat maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita. Ilomantsin kunnassa oli vuonna tuenhakijaa ja maaseutuhallinnossa toimi yksi viranhaltija ja yksi toimihenkilö. Seutuhallituksen nimeämän maaseuturyhmän tehtävänä on valmistella esitystä seutuhallitukselle maaseutuhallinnon järjestämisestä Joensuun seudulla. Ennakkotietoa toiminnallisen yksikön henkilöstö- ja tai kokovaatimuksista poikkeamiseen on haettava viimeistään Kunnan on tehtävä päätös yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä viimeistään ja ilmoitettava siitä Maaseutuvirastolle mennessä. Yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään Asian on valmistellut maaseutuasiamies PÄÄTÖSEHDOTUS: Maaseutulautakunta päättää 1. todeta asian tietoonsa saatetuksi ja 2. keskustelee Joensuun seudun yhteistoiminta-alueen muodostamiseen liittyvistä seikoista ja Ilomantsin maaseutuyrittäjien toiveista palvelujen järjestämiseksi. UUSI PÄÄTÖSEHDOTUS: Maaseutulautakunta päättää 1. todeta asian tietoonsa saatetuksi ja

4 2. keskustelee Joensuun seudun yhteistoiminta-alueen muodostamiseen liittyvistä seikoista ja Ilomantsin maaseutuyrittäjien toiveista palvelujen järjestämiseksi. 3. esittää, että maaseutuhallinnon toimipiste tulee säilyttää Ilomantsin kunnassa ja 4. Joensuun seudun maaseutukuntien tulisi harkita yhteisen yhteistoiminta-alueen muodostamista. Toimenpiteitä varten ja tiedoksi: Kunnanhallitus Maasltk 26 Joensuun kaupunkiseudun seutuhallituksen nimeämä maaseututyöryhmä on saanut tehtäväkseen valmistella maaseutuhallinnon uudistusta Joensuun seudulla. Maaseututyöryhmä on päätynyt esittämään, että Joensuun seudulla muodostettaisiin yksi yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkunnaksi tulisi Liperi. Myös Joensuun kaupungin hallinnosta on viestitetty halukkuutta toimia isäntäkuntana. Joensuun seudulle on mahdollista muodostaa yksi tai mahdollisin poikkeusluvin kaksi yhteistoiminta-aluetta. Kuultuaan maaseututyöryhmää on seutuhallitus pyytänyt maaseututyöryhmää selvittämään Joensuun seudun kunnilta, mikä näiden mielestä on ensisijaisin vaihtoehto isäntäkunnaksi, mitä ja miten maaseudun kehittämistehtäviä yhteistoiminta-alueella tulisi hoitaa ja onko kunnassa muita kuin maaseutuhallinnon tehtäviä, joita haluttaisiin maaseututoimiston henkilöstön sopimuksen mukaan hoitavan. Vastaukset edellä oleviin kysymyksiin pyydetään toimittamaan mennessä maaseututyöryhmän puheenjohtajalle. Liite 1, maaseututyöryhmän kirje liitteineen (2 kpl). Ilomantsin kunnassa maaseututoimisto hoitaa viljelijätukihallinnon ja maaseutuelinkeinoviranomaistehtävien lisäksi - maaseudun ja maaseutuyritystoiminnan kehittämistehtäviä ja niihin liittyvien erilaisten kehittämistoimenpiteiden avustamista, - Leader-toimintaan liittyviä tehtäviä, - maaseudun alueellisiin ja maakunnallisiin kehittämishankkeisiin liittyviä tehtäviä, - erikseen nimettyihin Ilomantsin kunnan kehittämishankkeisiin liittyviä tehtäviä ja maksatuksia, - maaseutumatkailun kehittämiseen ja loma-asumiseen sekä asuinmaaseudun edistämiseen liittyviä tehtäviä, - kesätoritoimintaan, mökkiläistoritoimintaan ja joulumyyjäisiin liittyviä tehtäviä ja maksatuksia, - kylätoimintaan ja kylätoimikuntien avustamiseen liittyviä tehtäviä ja maksatuksia, - joukkoliikenteeseen ja asiointiliikenteeseen liittyviä tehtäviä ja

5 maksatuksia, - jäähileaseman ja kyläkoulujen ulkoilualueiden toimintaan liittyviä tehtäviä ja maksatuksia, - maatalousyrittäjien tuettuun lomatoimintaan ja lomatoiminnan eläkevastuisiin liittyviä maksatuksia, - ylläpitää ja kokoaa Ilomantsin maaseutuun liittyvää tiedotusmateriaalia, nettisivuja, tilastoja ja - hoitaa suhdetoimintaa ja tiedottamista asiakkaisiinsa, tuottajajärjestöön, neuvontajärjestöihin, ely-keskukseen, eri kehittämisorganisaatioihin, hanketoimijoihin ja muihin tarpeelliseksi katsomiinsa tahoihin. Ilomantsin kunnan maaseutuasiamies toimii myös Joensuun seudun maaseututyöryhmässä ja on nyt sen puheenjohtajana. Asian on valmistellut maaseutuasiamies PÄÄTÖSEHDOTUS: Ilomantsin maaseutulautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se antaa lausuntonaan: 1. Ensisijaisin isäntäkunta Joensuun seudun maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueelle olisi Ilomantsin kunnan mielestä Liperi, koska Joensuun seudun kunnista Liperissä on maaseudun ja maatilatalouden tulovirtojen suhteellinen osuus merkittävä ja volyymeiltaan mittavin. Tästä syystä Liperin kunnalla on seudun kunnista suurin intressi hoitaa maaseutuhallinnon ja maaseudun kehittämisen, kuten myös alueen lomahallinnon asioita mallikkaasti. 2. Yhteistoiminta-alueelle tulisi perustaa yhteinen maaseutulautakunta, jonka johdolla ja asiantuntemuksella maaseudun kehittämistehtäviä, alueellista hanketoimintaa ja maaseutuhallintoa hoidettaisiin ja jossa olisi riittävä edustus jokaisesta yhteistoiminta-alueen kunnasta. 3. Ilomantsin kunnan viljelijätukihallintotehtävien lisäksi yhteistoiminta-alueen nimetty/nimetyt maaseutusihteerit ja toimistosihteerit hoitaisivat laadittavan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Ilomantsin alueella - muita maaseutuelinkeinoviranomaistehtäviä, - maaseudun ja maaseutuyritystoiminnan kehittämistehtäviä ja niihin liittyvien erilaisten kehittämistoimenpiteiden avustamista Ilomantsin talousarvioon varatusta määrärahasta, - Leader-toimintaan liittyviä tehtäviä, - maaseudun alueellisiin ja maakunnallisiin kehittämishankkeisiin liittyviä tehtäviä, - erikseen nimettyihin Ilomantsin kunnan kehittämishankkeisiin liittyviä tehtäviä ja maksatuksia Ilomantsin talousarvioon varatusta määrärahasta, - maaseutumatkailun kehittämiseen ja loma-asumiseen sekä asuinmaaseudun edistämiseen liittyviä tehtäviä, - kesätoritoimintaan, mökkiläistoritoimintaan ja joulumyyjäisiin liittyviä tehtäviä ja maksatuksia Ilomantsin talousarvioon varatusta määrärahasta, - kylätoimintaan liittyviä tehtäviä ja maksatuksia Ilomantsin talousarvioon varatusta määrärahasta, - jäähileaseman toimintaan liittyviä tehtäviä ja maksatuksia Ilomantsin

6 talousarvioon varatusta määrärahasta, - maatalousyrittäjien tuettuun lomatoimintaan ja lomatoiminnan eläkevastuisiin liittyviä maksatuksia Ilomantsin talousarvioon varatusta määrärahasta, - Ilomantsin maaseutuun liittyvän tiedotusmateriaalin ylläpitoa, aiheeseen liittyviä nettisivuja, tilastoja, - Ilomantsin kunnan näkökulmasta suhdetoimintaa ja tiedottamista asiakkaisiinsa, tuottajajärjestöön, neuvontajärjestöihin, ely-keskukseen, eri kehittämisorganisaatioihin, hanketoimijoihin ja muihin tarpeelliseksi katsomiinsa tahoihin ja - muita mahdollisia Ilomantsin kunnan ja yhteistoiminta-alueen isäntäkunnan yhdessä sopimia tehtäviä. 4. Maaseuturyhmän esityksen mukaisesti Ilomantsin kunta siirtäisi mm. Pro Agrian, Aikon, MTK:n, Metsäkeskuksen ja muiden vastaavanlaisten organisaatioiden alueellisiin kehittämishankkeisiin tarvitseman kuntaosuusrahan yhteistoiminta-alueen yhteisen maaseutulautakunnan päätettäväksi samoin periaattein, kuten Vaara-Karjalan Leader ry:n, Josekin ja Karelia Expert Oy:n kuntaosuusrahat. 5. Ilomantsin kunta edellyttää, että isäntäkunta käy säännöllisin välein, vähintään kerran vuodessa, sopijakuntien kanssa kahdenkeskiset keskustelut, joissa todetaan maaseutuhallinnon ja maaseudun kehittämisen tavoitteiden toteutuminen ja sovitaan seuraavan jakson tavoitteista kuntakohtaisesti. Toimenpiteitä varten ja tiedoksi: kunnanhallitus