ASUTUKSEN KEHITYKSEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT 1500-LUVUN LOPULLA Käydyt sodat ja niitä seurannut

Transkriptio

1 Sivu 1 / 7 RUOTSI-SUOMEN ASUTUSTOIMINTA 1500-LUVULLA 1500-luvulta alkaen vallitsi pula väestöstä, maata oli muttei asuttajia. Varhaisin varsinainen asutustoimi vuodelta 1542 jolloin Kustaa Vaasa antoi käskyn pyrkiä asuttamaan elinkelpoisia alueita. Alun perin rannikkoalueet asutettiin ensin ruotsalaisilla, suomalaiset siirtyivät sisämaahan. Asutustoiminta perinteisesti tahdonvaraista, siirtyvät ottivat viljelykseen elinkelpoisia alueita lähinnä vesistöjen tuntumasta. ASUTUKSEN KEHITYKSEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT 1500-LUVUN LOPULLA Käydyt sodat ja niitä seurannut hävitys autioittivat laajalti ennaltakin harvaan asuttuja alueita käytiin 25-vuotinen pohjoismainen sota joka alkoi Juhana III ja tsaari Iivana IV Julman keskinäisestä vihamielisyydestä. Koko sodan ajan suoritettiin laajoja miehistön ottoja suomalaisten keskuudesta. Sotatoimista kärsi laajimmin Uusimaa, Karjala sekä Pohjanmaa Oulun korkeudelle. Sodassa menetettiin kymmeniä tuhansia ihmishenkiä sekä hävitettiin asutus laajoilta alueilta. Sota päättyi Täyssinän rauhaan joka solmittiin Täyssinässä Venäjällä. SIGISMUNDIN JA KAARLEN ( myöh.kaarle IV ) TAISTELU VALLASTA Juhana III kuoltua 1592 laillisena vallanperijänä oli Puolan kuningas Sigismund ( Sigismund III ), Juhana III:n poika. Kruunattiin kuninkaaksi syksyllä Mahdollisuudet hallita Ruotsia huonot, Puolan parlamentin (Sejm)vaatimus palata Puolaan. Palasi Puolaan 1594 jättäen valtaneuvoston yhdessä setänsä Kaarleherttuan kanssa hallitsemaan Ruotsia. Kaarle nousi avoimesti Sigismundia vastaan kutsuen koolle valtiopäivät ilman Sigismundin lupaa. Valtiopäivät julisti Kaarlen Valtionhoitajaksi Sigismundin vastustuksesta huolimatta. Tuki; Sigismund Tukholma Suomi Aatelisto Katoliset. Kaarle Protestantit Alemmat säädyt. SUOMI SISÄLLISSODASSA NUIJASOTA Suomessa kuninkaan käskynhaltijana Klaus Fleming joka lukeutui Sigismundin vahvoihin tukijoihin. Pitkäviha joukot jäivät Suomeen lukuisiin linnaleireihin aiheuttaen ylimääräistä harmia kantaväestölle. Linnaleireissä 10 lippukuntaa (yht.n.5000 nihtiä) sekä yht.n huovia. Leirien ylläpito oli talonpoikien harteilla ylimääräisten, mielivaltaisten verojen muodossa. Talonpojat valittivat sijaishallitsijalle Ruotsiin osoitetuin kirjein ( n ). Kaarle-herttua kehoitti karistamaan huovit päältään aidanseipäin ja nuijin. Sysmäläiset talonpojat yhdessä Rautalammilta saapuneiden talonpoikien kanssa muodostivat joukon, jonka vahvuus oli n. 400 miestä aseinaan keihäät, nuijat sekä kirveet.

2 Sivu 2 / 7 Ensikosketuksen jälkeen joukko siirtyi Asikkalan nuijamäen kautta Padasjoen Nyystölään jossa tukikohta muodostui Verhon kartanoon. N miehen huovijoukko johtajinaan Iivari Arvidinpoika Tavasti sekä Akseli Kurki. Useista hyökkäyksistä huolimatta talonpojat pitivät asemansa. Iivari Tavast houkutteli kieroudella talonpojat luovuttamaan aseensa jonka jälkeen talonpojat säälimättä tapettiin viimeiseen mieheen. Sysmäläisiä talonpoikia tapettiin n. 200 miestä ja hävitystä täydennettiin kostoretkillä Sysmään kevään ja kesän 1597 aikana. Retkillä surmattiin lukuisia talonpoikia sekä hävitettiin talonpoikien asujaimistoa. Pahiten Nuijasota koetteli Sysmää ja Jämsää joissa seuraavien vuosien aikana merkittiin useita kymmeniä taloja autioiksi. Kaikkiaan Nuijasota koitui n.3000 talonpojan kuolemaksi joka suhteutettuna nykyväestöön tarkoittaisi noin henkeä. Myöhemmin Kaarle ajoi vihollisensa maasta sekä teloitutti kansaa sortaneen aateliston n. 20 henk sekä heitä tukeneita n. 20 henk. Nuijasodan jälkeen alkoi ikään kuin uusi aika, alkoi autioituneiden alueiden ja talonpoikaistalojen asuttaminen kuninkaan siunauksella. BRUNILAN RATSUTILAN SYNTY BRUN ANDERSSON BRUNILAN ENSIMMÄINEN ISÄNTÄ Talollinen Sysmän Otamosta, nimismies. Ensimmäinen aikakirja merkintä v.1603 kesäkäräjien sakkoluettelo. 9 markan sakko mustelman lyömisestä Luhankalaiseen Sipi Jaakonpoikaan. KA 4368:86 Otti viljelyyn 1604 kolme 1 äyrinmaan taloa jotka olivat autioksi merkittyjä vuoden 1603 autioluettelossa. Talollinen maakirjassa v.1604 alkaen. Maksoi vuonna 1605 kymmenysveroa 12 kappaa, 1606 ½ pannia, vakkaa ja vakkaa ruista, 7 ohraa. Vuonna 1624 omisti hevosen (orin), tamman, härän, 6 lehmää, 4 hiehoa, 8 lammasta, 2 sikaa ja verotettiin 3 tynnyrin kylvöstä. Vuoden 1632 karja- ja kylvöveroluettelon mukaan omisti 3 hevosta, 4 lehmää, 2 hiehoa, 4 lammasta ja 2 karitsaa, 3 vuohta ja sian. Verotettiin silloin 4 tynnyrin kylvöstä, vuonna 1633 viiden tynnyrin kylvöstä. Nimismies vuosina , huolehti kyydeistä, ulosmittasi verorästejä ja jakoi maita kylien talollisten kesken. Määrättiin kestikievariksi talvikäräjillä Vuoden 1639 ruodutusluettelossa mainitaan ikivanhaksi. Syntymäaika tuntematon. Kuollut n Kuoleman jälkeen, annettiin laamannikäräjillä tuomio, jonka mukaan Brun Antinpojalle jäi oikeus Matariston (Matarois) maahan. Lapset; kolmesta avioliitosta, puolisoita ei tunneta nimeltä;

3 Sivu 3 / 7 Bertil Bruninpoika. Ratsutilallinen Sysmän Otamossa, nimismies. Kuollut noin Maunu (Mågns) Bruninpoika. Ruodutusluettelossa mainitaan Brun Antinpojan poikana. Kesäkäräjillä 1641 mainittiin Maunu Bruninpoika Voipalan kylästä kahden äyrinmaan talossa, jonka Brun Antinpoika oli ottanut autiosta. KA Hollola I KOa 4:122v. Karin (Kaarina) Brunintytär, henkikirjassa Brun Antinpojan tyttärenä. Anders (Antti) Bruninpoika. Talollinen Sysmän Otamossa. Ruodutusluetteloissa talollisena Otamossa. Jöns Bruninpoika. Mainittu itsellisenä (husman) Otamossa vuoden 1635 karjaveroluettelossa. Tod.näk. Brun Antinpojan poika, koska muita Brun-nimisiä ei ole seudulta tunnettu. Johan (Juho) Bruninpoika, mainitaan asutuksen luettelossa Voipalan kylässä v.1636 veljensä Mågns Bruninpojan tilalla. BERTIL BRUNINPOIKA Ratsutilallinen Sysmän Otamossa, nimismies. Brunilan isäntänä karjaveroluettelossa Verotettiin 3 äyrinmaasta, 2/3 manttaalista ja 4 tynnörin kylvöstä. Mainitaan nimismiehenä KA Hollola I KOa 4:191,192v. KOa 5:77,127. KOa 6:252. Kuollut n Puoliso Karin (Kaarina) Erkintytär. Mainitaan talollisena v Lapset; Erich (Erkki) Bertilinpoika. Ratsutilallinen Sysmän Otamosta. Hendrich (Heikki) Bertilinpoika. Ratsutilallinen Sysmän Otamon Brunilassa. Kuoli Isonvihan aikana. Anna Bertilintytär, elossa ainakin vielä vuonna ERICH (ERKKI) BERTILINPOIKA Ratsutilallinen Sysmän Otamossa. Ratsutilan isäntänä henkikirjoissa Puoliso Gertrud (Kerttu) Antintytär. Henkikirjoissa Erkin vaimona vuodesta K.1688 Lapset; Hindrich (Heikki) Erkinpoika, mainittu Sysmän talvi- ja kesäkäräjillä 1689 Heikki Bertilinpojan vanhemman veljen poikana. Hendrich Bror mainittu henkikirjassa Brunilassa 1694, samoin hänen vaimonsa Maria. Johan (Juho). Johan mainittu veljenpoikana henkikirjassa Brunilassa Mahdollisuus että on Voipalassa 1636 mainittu Johan Bruninpoika.

4 Sivu 4 / 7 Caisa (Kaisa) Erkintytär. Synnytti Otamossa aviottoman lapsen helmikuussa Kuoli ennen Sysmän käräjiä HENDRICH (HEIKKI) BERTILINPOIKA Ratsutilallinen Sysmän Otamon Brunilassa. Henkikirjoissa isäntänä Brunilassa , maakirjoissa aina 1704 asti. Arvid Hornin komppanian katselmusrullassa ilmoitettiin Otamon Bertil Bruninpojan pojaksi. Sysmän käräjillä mainittu Erkki Bertilinpojan nuorempana veljenä. Brunilan ratsumies , Saksassa sotapalveluksessa Brunila oli Ylisen Hollolan komppanian ratsutila n:o 120. Kesällä 1680 tulipalo hävitti Heikki Bertilinpojan ja hänen naapurinsa kaiken omaisuuden ja heille määrättiin paloapuna kappa jyviä jokaisesta Sysmän pitäjän talosta. (Matariston rakennukset, uudelleen rakennettiin) Talvikäräjillä 1683 ja 1697 määrättiin nimismies ja lautamiehiä jakamaan pellot ja metsäpalstat Heikin ja hänen naapuriensa välillä. Verotettiin 4 ½ äyrinmaan kruununtilasta Omisti ainakin vuoteen 1711 asti Tikkalan Orimäen ratsutilan jonka myi kirkkoherra Nikolai Burtzille. (KA Porvoo ja Hollola KOa 27:102v, KOa 29:28, KOa 41:113. Heikki Bertilinpoika asui yhteistaloudessa Juho-poikansa kanssa ja omisti; 12 lehmää, 3 vuohta, 4 sikaa, viljaa sekä kaikenlaisia tarvekaluja (KA Porvoo ja Hollola KOa 66:66v). Kuoli Isonvihan aikana. Heikki Bertilinpojan lapset Arvi, Erkki, Maria ja Anna vaativat 1737 talvikäräjillä edesmenneiden vanhempiensa irtaimen omaisuuden jakoa. Juho Heikinpojan laskelman mukaan omaisuus arvo oli 73 kuparitaalaria, 12 äyriä, joka vähänlaisesti riitti hautauskustannuksiin. Osan irtaimesta omaisuudesta oli ottanut jo aiemmin Juhon veli, joka oli jo kuollut (Simon Lifländer) (KA Porvoo Ja Hollola KOa 62:243v, KOa 66:66v) Puoliso; Anna Yrjöntytär. Henkikirjoissa Heikki Bertilinpojan vaimona Mainittu Sysmän käräjillä Simon Lifländerin Ja Juho Heikinpojan äitinä sekä käräjillä kapteeni Jakob Bruunin äitinä. Antoi haastaa kesäkäräjiin kirkkoherra Nikolai Burtzin lesken Anna Bratzenian, koska otaksui ettei Heikki Bertilinpoika ollut saanut kirkkoherra-vainajalle myymästään Orimäen ratsutilasta maksua. K ( KA Porvoo ja Hollola KOa 57:65 ) Lapset; Johan (Juho) Heikinpoika Brunila (Brun) Ratsutilallinen Sysmän Otamon Brunilassa (rekisteri n:o 2). S. Kuoliniän mukaan n.1673 K. 84-vuotiaana Sysmä, Huitila, Brunila. Haudattu Sysmän kirkkoon Jakob Brun (Bruun), kapteeni. Lähti Suureen Pohjan sotaan 1700 Bruun- nimisenä, otti ensimmäisenä käyttöön tuon sukunimen, kruununtilallinen Hartolan Ruskealan Sauvalassa (Brunilan ratsutilan augmentti l. aputila) verotettu 1 äyrinmaasta ja ¼ manttaalista, verovapaus oli myönnetty v asti. S. noin 1675, Aliupseerina Otto Wellingks`n jalkaväkirykmentissä , Aliupseerina Upplannin rakuunarykmentissä 1707, Vänrikki Pohjanmaan Rykmentti , Luutnantti , Luutnantti Viipurin läänin

5 Sivu 5 / 7 jalkaväkirykmentissä 1720, ylennetty kapteeniksi , eläke 1724, Kuoli 1728 Sysmä Otamo Brunila. (Adam Lewenhaupt: Kaarle XII Upseerit) Puoliso; Elossa isonvihan jälkeen, nimi mahdollisesti Brita Henrikintytär, mainittu Sysmän käräjillä Jakob Brunin veljien Juhon ja Arvin kälynä. Mahdollisesti kaksi lasta, Carl ja Ulrika, varmennus tekemättä. Arfwed (Arvi) Heikinpoika. Brunilan rakuuna. Lähti Suureen Pohjan sotaan 1700 isännimellä (Heikinpoika). Mainittu Brunilan talollisena yhdessä veljensä Juhon kanssa Sysmän käräjillä Elossa ainakin vielä Sysmän käräjillä. Vaati saamatta jäänyttä palkkaansa isonvihan ajalta, jonka oli palvellut rakuunana Brunilan ratsutilan puolesta, Sysmän käräjät 1937 ja Lijsbetta (Liisa) Heikintytär. S. n.1678 K. 81-vuotiaana Sysmä, Nikkaroinen, Kännälä. Haudattu Sysmän kirkkoon Anders (Antti) Heikinpoika. Mainittu Heikki Bertilinpojan poikana Sysmän käräjillä Erich (Erkki) Heikinpoika. Torppari Sysmän Otamon Brunilassa. S.1682 K vuotiaana, Sysmä Huitila (Otamo) Maria Heikintytär. Mainittu kapteeni Jakob Bruunin sisarena Sysmän käräjillä Oli Nikkaroisten Kännälässä aterialla veljensä sekä sisariensa Liisan ja Annan kanssa, kun kapteeni poikkesi Kännälään matkallaan Maakeskeen. Esitti Sysmän käräjillä vaatimuksen saamatta jääneestä vanhempiensa perinnöstä. Oli käräjillä , jolloin hänen veljensä Juho esitti perintöä koskevan selvityksen. KA Porvoo ja Hollola KOa 57:65. KOa 62:243v. Annika (Anna) Heikintytär. Simon (Simo) Lifländer (Heikinpoika). S Sysmä, Otamo, Brunila. Lähti Suureen Pohjan sotaan 1700 Brunilan rakuunana Lifländer- nimisenä. Palveli Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentissä. Sopi Sysmän käräjillä veljensä Juhon kanssa isävainajansa Heikki Bertilinpojan perinnöstä, jota ei ollut vielä saanut. Sopimuksesta luopui äidinperinnöstään. Sai siirron Brunilasta Majuri Christian Tollin ratsutilalle (n:o 58) Okeroisiin missä kuoli ennen , jolloin hänen tilalleen määrättiin uusi rakuuna. Vuoden 1728 pääkatselmusrullan mukaan naimisissa. Puolison nimeä ei tunneta. JOHAN (JUHO) HEIKINPOIKA BRUNILA (BRUUN) Ratsutilallinen Sysmän Otamon Brunilassa. S. n Mainittu tuomiokirjoissa Heikki Pertunpojan ja Anna Yrjöntyttären poikana. Henkikirjoissa isäntänä Mainittu käräjillä ratsutilallisena Orimäessä, jossa hänellä oli ollut lampuoti. Löi kirveellä naapuriaan Yrjö Olavinpoikaa, joka oli uhannut häntä puukolla ja joka kuoli saamiinsa vammoihin Tuomittiin elinkaudeksi vankilaan ja siirrettiin Isovihan aikana Hämeenlinnasta Vaasaan. Lähti vankilasta ja ilmoittautui rauhan tultua viranomaisille. Sai kuninkaan armahduksen. KA Porvoo ja Hollola KOa 27:102v. KOa 31: KOa 35: Merkitty isännäksi v.1719 jolloin kylvö 2 tynnyriä ruista, 1 tynnyri ohraa ja 15 kappaa kauraa. Brunilassa tuolloin hevonen, 4 lehmää, 4 vasikkaa, 7 lammasta, 4 vuohta ja 3 sikaa. Tilaa verotettiin 3 äyrinmaasta. KA 7067:462.

6 Sivu 6 / 7 Hyväksyttiin ratsutilalliseksi ja sai sijoituskirjeen Otamon ratsutilalle, joka oli n:o 120 Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin Ylä-Hollolan komppaniassa. Sai Brunilan kruununtilan perintötilaksi korvauksena vihollisen Isonvihan aikana aiheuttamista vahingoista. Allekirjoitti omakätisesti erään asiakirjan sukunimellä Brun. KA Porvoo ja Hollola KOa 66:32. Syyskäräjillä 1750 määrättiin Juho Heikinpojan tontti jaettavaksi hänen ja hänen Erkki poikansa välillä. KA Hollola II KOa 1:743v. Määräsi testamentilla talonsa pojilleen Erkille ja Juholle jättäen Heikin perinnöttä. Veljekset jakoivat kuitenkin keskenään tilan siten, että Juho sai 2 äyrinmaata, Erkki 1 ½ ja Heikki 1 äyrinmaan. KA Hollola II Koa 8:945. Kuoli 84-vuotiaana Sysmä, Huitila, Brunila. Haudattu Sysmän kirkkoon Puoliso Elina (Elin), henkikirjoissa Juho Heikinpojan vaimona , ratsutilan emäntänä Lapset; Maria Juhontytär. Puoliso Johan (Juho) Antinpoika. Talollinen Sysmän Nikkaroisten Kännälässä. Johan (Juho) Juhonpoika Brunila. Ratsutilallinen Sysmän Otamon Brunilassa. S. n.1714 K. 50-vuotiaana Haudattu Sysmän kirkkoon Anna Juhontytär S Sysmä, Otamo, Brunila K. Vatsatautiin Sysmä, Otamo, Brunila. JOHAN (JUHO) JUHONPOIKA BRUNILA Ratsutilallinen Otamon Brunilassa (n:o 2) S. noin Mainittu Juho Heikinpoika Brunilan poikana käräjillä (KA Hollola II, KOa 2:1719. Henkikirjoissa Erkki Juhonpojan veljenä vuodesta Viljeli vanhan isänsä isännyyden alaisena ja yhteisesti veljiensä Erkin ja Heikin kanssa Brunilan ratsutilaa, kunnes Erkki Juhonpoika 1740-luvun lopussa erosi yhteistaloudesta. Omisti 4/9 Brunilan ratsutilasta (2 äyrinmaata). Syyskäräjillä 1755 määrättiin omistajien pyynnöstä nimismies ja lautamiehet jakamaan ratsutilan tontti veljesten kesken äyriluvun mukaisiin osiin. (KA Hollola II, KOa 39:283v, KOa 7:1108v). Kuoli 50-vuotiaana Sysmä, Huitila, Brunila. Haudattu kirkkoon Sysmä. Puoliso; Vihitty ennen vuoden 1736 henkikirjoitusta Maria Pertuntytär. Synt. rippikirjan mukaan Syntymävuosi haudattujen luettelossa väärin, Vanhempia ei tunneta. Valitti Sysmän käräjillä , että hänen vävynsä oli vienyt häneltä hänen miehensä kuoltua Brunilan ratsutilan 4/9 osan isännyyden, vaikka kuolinpesä oli jakamaton. Kuoli vanhuuden raihnaisuuteen 1788 Sysmä, Huitila. Haudattu Sysmä. Lapsia; Maria Juhontytär Snyntynyt Sysmä, Otamo, Brunila. Juho (Johannes) Juhonpoika Syntynyt Sysmä, Huitila, Brunila Heikki (Hindrichk) Juhonpoika Syntynyt Sysmä, Huitila, Brunila

7 Sivu 7 / 7 Johanna Juhontytär Syntynyt , kuoli lapsivuoteeseen 1789 Sysmä, Otamo, Brunila. Haudattu Sysmä. Tähän koottuna tiedot suoraan ratsutilan vaiheisiin liittyvistä henkilöistä. Tutkimus tästä ajasta aikaan 1900 työn alla ja valmistumassa arviolta