Junnilan suku Vihannin kylästä 1500-luvulta luvulle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Junnilan suku Vihannin kylästä 1500-luvulta 1800- luvulle"

Transkriptio

1 Junnilan suku Vihannin kylästä 1500-luvulta luvulle 1

2 Sisällysluettelo Johdanto... 4 VIHANNIN JUNNILAN TILAN VILJELIJÄT 1500-LUVULTA RAIVAAJA... 6 MAUNUSTA TILAN JAKOON ASTI... 6 I MAUNU... 6 JUHO eli Junni... 6 MAUNU... 6 II JUHO eli JUNNI MAUNUNPOIKA... 7 RUSI eli AMBROSIUS... 7 PENTTI... 8 MARTTI... 8 III MARTTI JUNNINPOIKA... 9 ERKKI... 9 MATTI VIHANTI 7 JUNNILAN TILAKARTTA VUODELTA 1676 (kuva) VIHANTI 7 JUNNILAN TALON SUKUPOLVET VUOSINA IV ERKKI MARTINPOIKA JUNNILA YRJÖ V YRJÖ ERKINPOIKA JUNNILA eli UKKO HEIKKI OLLI JUHO VI HEIKKI YRJÖNPOIKA JUNNILA eli UKKO HEIKKI VII HEIKKI HEIKINPOIKA JUNNILA eli UKKO TUOMAS HEIKKI YRJÖ OLLI ELISA MATTI VIHANTI 2 JUNNILAN TALON SUKUPOLVET VUOSINA VIII MATTI MARTINPOIKA JUNNILA MATTI PERTTI PAAVALI IX PAAVALI MATINPOIKA JUNNILA PERTTI MATTI X PERTTI PAAVALINPOIKA JUNNILA XI KAARINA JUNNILA HEIKKI KAARINA SAMUEL XII ANTTI PEKANPOIKA LAITINEN eli JUNNILA XIII SAMUEL PERTINPOIKA JUNNILA KAISA SAMUEL TANELI HEIKKI LIISA MARIA

3 RIITTA MIKKO MATTI XIV SAMUEL SAMUELINPOIKA JUNNILA KUUSI SUKUPOLVEA MAUNUSTA ETEENPÄIN (kuva) VIHANNIN JUNNILAN TALOJEN HALTIJALUETTELO n TUOMAS HEIKINPOJAN JÄLKIPOLVET NYKYPÄIVÄÄN I TUOMAS HEIKINPOIKA JUNNILA eli UKKO (Taulusta 7) HEIKKI SAMULI LIISA TUOMAS II TUOMAS TUOMAANPOIKA HALMEENTAKA, ent. JUNNILA eli UKKO TUOMAS MATTI SAMULI III TUOMAS TUOMAANPOIKA HIETALA e HALMEENTAKA e JUNNILA eli UKKO TUOMAS MARIA HEDVIG HEIKKI LIISA ANNA LUUKAS IV LUUKAS TUOMAANPOIKA HIETALA LUUKAS TUOMAS ANNA GRETA MARIA MATTI LIISA KRISTIINA YRJÖ (GÖRAN) SAKARI V LUUKAS LUUKKAANPOIKA SIEPPALA e HIETALA JOHANNES KREETA MATTI MARIA HEIKKI VALTER LÄHTEET ARKISTOLÄHTEET MUUT LÄHTEET KIRJALLISUUS TILATTU TUTKIMUSTYÖ

4 Johdanto Suomalaiset heimot olivat asuttaneet Pohjanlahden rannikkoa jo keskiaikana. Vihannin alue oli näiden rannikon asukkaiden eräaluetta, jossa rannikon asukkaan kävivät eräreissuilla hakemassa lisäsärvintä ruokapöytään. Uuden ajan alussa rannikon asutus levittäytyi ja lisää pysyvää elintilaa haettiin myös syvemmältä sisämaasta, jolloin Vihanninkin saloalue asutettiin 1500-luvun alussa rannikolta käsin. Mistään ruuhkasta ei rannikollakaan ollut kysymys ja kylät käsittivät korkeintaan muutamia kymmeniä taloja vielä 1500-luvulla, mutta tilakoot olivat suuria ja tilalla saattoi samaan aikaan asua useampikin sukupolvi talon henkilöluvun ollessa jopa useampia kymmeniä. Suurimpia asutuskeskittymiä Vihannin erämetsien tasolla rannikolla olivat Salon rantakylät, Piehinki, Salo, Pattijoki ja Olkijoki. Professori Armas Luukko on tunnetussa alueen asutusta keski- ja uuden ajan alussa käsittelevässä kirjassaan kuvannut näitä asutustapahtumia luvulla. Luukon kirjassa mainitaan ainakin seuraavat sukuuni laajemmin, ei pelkästään Junnilan talon historiaan, kuuluvat nimet: Niilo Rautia (Salo, Vihanti) Ambrosius Juhonpoika (Junnila, Vihanti) Sipi Juhonpoika (Sipola, Pattijoki) Juho Maununpoika (Maunula, Olkijoki) Martti Pietarinpoika (Alapere, Vihanti) Juho Juhonpoika (Junttila, Vihanti) Hentilä (Pattijoki, Siikajoki-Revonlahti), Pietari eli Pieti (Pietilä) (Pattijoki, Siikajoki-Revonlahti) Klemetti Laurinpoika (Sokko, Sakko Vihanti) Paavo Marainen (Maaranen, Vihanti) Niilo Laurinpoika Korpi (Vihanti) Luukon tekstistä löytyy myös ensimmäiset viitteet Vihannin Junniloihin. Teksti sisältää monia arvokkaita viitteitä muihinkin Vihannin alueen asuttajiin. Esimerkiksi tekstissä mainittu Niilo Lappalainen oli alueen asuttamisen pioneereja ja vaikuttajia sekä Vihannin että Ilveskorven kylissä. Aiemmin selvitin asiaa Myllylän sukuhistorian yhteydessä. Junnilan tilan asutushistoria ulottuu 1550-luvulle, jolloin tila raivattiin korpeen oletettavasti Olkijoelta saapuneen Juho Maununpojan toimesta. Kaikkiin 1500-luvun asutukseen liittyvään pitää kuitenkin suhtautua varauksella, koska lähdeaineistot ovat hyvin puutteellisia ja johtopäätösten tekeminen vaatii paljon asioiden yhdistelemistä. Niinpä tässäkin Junnilan tapauksessa tutkimuksen lopputuloksia 1500-luvulta voidaan pitää erittäin todennäköisinä, 4

5 mutta ei täysin varmoina. Esimerkiksi Luukko mainitsee Junnilan ensimmäiseksi asukkaaksi Ambrosius Juhonpoika Junnilan. Ensinnäkään Junnilan nimi ei vielä tuolloin esiinny missään asiakirjoissa, vaan vasta satakunta vuotta myöhemmin, ja Luukko on päätynyt tässä yhteydessä Junnilan nimeen tutkimalla asutuksen kehitystä pidemmällä aikavälillä. Ambrosius ei myöskään ole todennäköisesti Junnilan tilan ensimmäinen asukas, kuten myöhemmin minulle tilaustyöstä tehneen ammattimaisen sukututkijan toimesta todetaan. Huolimatta näistä epätarkkuuksista voidaan olla varmoja, että Junnilan tila oli Vihannin ensimmäisiä. Tähän viittaavat henkilöaineiston lisäksi myös alkuperäisen tilan rekisterinumero 2 ja sijainti keskeisellä paikalla, aivan myöhemmin rakennetun Vihannin kirkon läheisyydessä. 5

6 VIHANNIN JUNNILAN TILAN VILJELIJÄT 1500-LUVULTA RAIVAAJA MAUNUSTA TILAN JAKOON ASTI Taulu 1 I MAUNU Maunun lapsia Maunu on suvun varhaisin nimeltä tunnettu esi-isä, joka eli 1500-luvun alkupuolella. On vaikea tarkoin identifioida lähdetietojen puuttuessa. On kuitenkin viitteitä siitä että hän on asunut Salon (Saloisten) pitäjän Olkijoen kylässä (ks. Taulua 2). Alueen keskiaikaiseksi johdetun (Luukko) sukunimistön perusteella voidaan myös olettaa Junnilan nimen siirtyneen Salon (Saloisten) Savilahden kylästä tulleiden uudisasukkaiden mukana. Ensimmäisissä voudintileissä mainitaan Savilahden asukkaiksi mm- Junnilat ja Isopereet. Kun Vihannin ensimmäisten asukkaiden joukossa oli myös Alapere, on yhteys Salon Savilahden ja Vihannin uudisasukkaiden välillä hyvin mahdollinen. Vihanti kuului tuohon aikaan vielä Salon asukkaiden eräoikeuksien piiriin ja lähialueena oli hyvin todennäköinen paikka Kustaa Vaasan ajan verovapauksista nauttivalle uudisasutukselle. Puoliso nimeltä tuntematon. JUHO eli Junni (Ks. Taulu 2). MAUNU Talon isäntä Salon Olkijoen kylässä Maunulan tilalla vuonna 1568 tai Salon Savilahdessa Junnilan tilalla. 6

7 Taulu 2 II JUHO eli JUNNI MAUNUNPOIKA Hän oli Salon pitäjän Vihannin kylän ensimmäisiä uudisasukkaita. Hän oli ilmeisesti tässä kylässä olevan Junnilan tilan ensimmäinen asuttaja, jonka mukaan tämä kantatila on saanut nimensä. Talonnimi näyttää johtuneen JUHO-nimen kansanomaisesta muunnoksesta JUNNI. Kylässä oli samaan aikaan eräs toinenkin JUHO-niminen talonpoika, JUHO JUHONPOIKA, jonka etunimi muuntui kansan suussa JUNTIKSI ja joka oli JUNTTILAN tilan perustaja. Vaihtoehtoisesti Junnilan tilan nimi voi olla peräisin Salon Savilahden kylän Vihannin asutusta vanhemmalta Junnila-nimiseltä tilalta. Pohjois-Pohjanmaan asutusta tutkinut PROFESSORI Armas Luukko pitää voudintilien maakirjoissa ensi kerran vuonna 1566 esiintyvää RUSI eli AMBROSIUS JUHONPOIKAA Junnilan ensimmäisenä asukkaana. LUUKOLTA on kuitenkin ilmeisesti jäänyt huomaamatta eräitä Vihannin asustusta 1560-luvun alussa valaisevia lähteitä, joista tämä Junnilan tilan varsinainen raivaaja ja perustaja JUNNI MAUNUNPOIKA olisi löytynyt. JUNNI esiintyy näet kymmennysluetteloissa vuosina 1562 ja 1566, mutta saman ajan maakirjoissa hän ei esiinny. Tämä näyttää viittaavan siihen, että hän oli uudisasukas, sillä uudisasukkaat merkittiin kymmennysluetteloihin ennen kuin heidät verollepantiin maaveroa varten, jonka jälkeen heidät on vasta rekisteröity maakirjoihin. JUNNI oli Junnilan tilan ensimmäinen isäntä ainakin vuosina Hän näyttää luovuttaneen talon isännyyden pojalleen RUSILLE eli AMBROSIUKSELLE saatuaan raivaamansa tilan verokelpoiseen kuntoon vuonna 1566, siis verollepanon yhteydessä. JUHO eli JUNNI MAUNUNPOIKA saattaa olla sama henkilö kuin JUHO MAUNUNPOIKA, joka on mainittu vanhimmassa veroluettelossa vuodelta 1548 kolmetaloisessa Olkijoen kylässä yhtenä isäntänä. LUUKKO olettaa hänen antaneen nimen Maunulan tilalle tässä kylässä. Nimen antajaksi sopisi pikemminkin JUHON isä MAUNU. Toinenkin selitys on mahdollinen. Pari vuosikymmentä myöhemmin oli tässä talossa isäntänä MAUNU MAUNUNPOIKA, joka oli oletettavasti JUHON eli JUNNIN VELI. MAUNULAN tila on ehkä saanut nimensä tämän Maunu Maunupojan mukaan.. JUHO eli JUNNI on nähtävästi siirtynyt sitä ennen Pattijoelta uudisasukkaaksi Vihantiin, joka oli Pattijoen vanhaa asumatonta eräaluetta. Puoliso nimeltä tuntematon. Junni Maununpojan lapsia RUSI eli AMBROSIUS Hän oli isänsä jälkeen Junnilan tilan isäntä ainakin vuosina Isännyysvuodet eivät ole tässä, eivätkä jäljempänä seuraavissa 7

8 henkilötiedoissa aivan tarkkoja, sillä en käynyt läpi kaikkien vuosien maakirjoja, kymmenysluetteloita ja henkikirjoja, vaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yleensä joka viidenneltä vuodelta. PENTTI Hän isännöi Junnilan tilaa RUSI veljensä jälkeen vuosina MARTTI (Ks. Taulu 3). 8

9 Taulu 3 III MARTTI JUNNINPOIKA Hän oli Junnilan tilan isäntä PENTTI-veljensä jälkeen vuosian Salon pitäjän Vihannin kylässä. Talon veroluku oli ensin 2/3 manttaalia vuonna 1599, mutta se oli vuonna 1608 toimitetun yleisen verollepanon jälkeen ½ manttaali. MARTTI lienee kuollut joko vuonna 1620 tai 1621 kun vaimo mainitaan leskenä vuonna Puoliso PIRITA. Mainittu siis leskenä vuoden 1622 kymmenysluettelossa. Junnilat ja Juneliukset Tässä yhteydessä lienee paikallaan mainita Raahen kirkkoherrana vuodesta 1757 toimineen Thomas Stenbäckin kirjassaan Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista aikalaisiltaan muistiin merkitsemä tieto, jonka mukaan Vihannista saapunut Junnila oli Raahen ensimmäisiä asukkaita. Tämä raahelainen porvarisuku tunnetaan myöhemmin nimellä Junelius. Kertomukseen voinee suhtautua luottamuksella, koska tuolloin Raahen perustamisesta oli kulunut vasta 100 vuotta ja Stenbäck on tunnettu tarkoista tuon ajan elämää koskevista havainnoistaan. Heikki Impivaara, 1900-luvun alussa elänyt sukututkija tai historioitsija, suhtautuu Stenbäckin arvioon Vihannin Junniloiden ja Raahen Juneliusten yhteydestä hyvin epäillen (Suomen Sukutukimusseuran Vuosikirjassa 10 s ), mutta hänen omat tutkimuksensa eivät asiaa poissulje, pikemminkin päinvastoin. Impivaaran tutkimuksista näet ilmenee, että ensimmäinen merkintä Raahen ja Saloisten alueen Juneliuksiin löytyy vuodelta 1652 ja henkilön nimi on Tuomas Martinpoika. Tuomaksen poika, nimeltään Josef, mainitaan jo 1662 ilmeisesti aikuisena, koska esiintyy jo silloin isänsä kanssa Raahen porvarina. Josefin vaimon syntymäaika kuolintiedon perusteella laskettuna on 1620, joten Josef lienee syntynyt ja isä-tuomas siis ennen vuotta Kaikki tämä sopii varsin hyvin siihen kuvaan, että Tuomas oli Martti Junninpojan poika. Edelleen, Impivaaran mukaan Junelius-nimeä alettiin käyttää vasta 1700-luvulla ja sitä ennen nimi mainitaan muodossa Junneli. Vihannissa Junnila nimi oli käytössä jo 1640-luvulla eli ennen Raahen perustamista, mutta Raahen kirjoissa ei ilmeisesti talonnimiä tai sukunimiä vielä silloin käytetty. Martti Junninpojan lapsia ERKKI s. n (ks. Taulu 4). 9

10 MATTI S. n (ks taulu 9). 10

11 VIHANTI 7 JUNNILAN TILAKARTTA VUODELTA 1676 (kuva) Laatija kartanpiirtäjä Anders Forbus. Lähde Kansallisarkiston karttakokoelmat. 11

12 VIHANTI 7 JUNNILAN TALON SUKUPOLVET VUOSINA Taulu 4 IV ERKKI MARTINPOIKA JUNNILA Hänellä esiintyy sukunimi JUNNILA ensimmäisen kerran vuonna Syntynyt noin vuonna Hän oli talonisäntä ensin Junnila ½ manttaalin kantatilalla vuosina Hänen vuosikylvönsä oli vuoden 1626 karjaja kylvöluettelon mukaan kolme tynnyriä viljaa. Hänen karjansa käsitti tuolloin yhden varsan, yhden härän, yhden sonnin, kymmenen lehmää, kolme hiehoa, kymmenen lammasta, ja kolme karitsaa. Hänen lehmävarallisuutensa oli tuolloin Salon pitäjän suurimpia (Kolmella isännällä oli 15 lehmää). Vaikka ERKKI oli varakas talonpoika vuonna 1626, oli hän joutunut kokemaan taloudellisesti vaikeitakin aikoja. Hänet mainitaan luettelossa yhdeksi Salon pitäjän talollisista, jotka olivat talven 1621 aikana joutuneet hengenpitimiksi turvautumaan kevään siemenviljaan, koska oli menettänyt puolet viljastaan. Erkin vuosikylvö oli vuonna 1629 hieman pienempi: kaksi tynnyriä. Hänellä oli samana vuonna seuraavat kotieläimet: yksi tamma, kahdeksan lehmää, kolme hiehoa, neljä lammasta, kolme karitsaa ja yksi porsas. Hänen maatilansa jaettiin kahteen yhtä suureen osaan vuonna 1633, jolloin yksi 1/3 manttaalin puolikas tuli ERKIN osalle ja toinen 1/3-manttaalin puolikas MATTI-veljelle. Manttaaliluvun olisi oikeastaan pitänyt olla ¼ manttaalia kummallekin veljelle, mutta talo oli ilmeisesti vaurastunut niin paljon sitten viimeisen verollepanon (1608), että heille määrättiin korkeampi veroluku. ERKKI oli tämän 1/3 manttaalin Junnilan talonpuolikkaan isäntä vuosina Hänen talonsa vuosikylvö oli vuoden 1641 verotietojen mukaan kaksi tynnyriä viljaa. Hänellä oli samana vuonna karjaa seuraavasti: yksi tamma, neljä lehmää, kaksi hiehoa, kaksi lammasta ja yksi karitsa. Sekä kylvö- että karjaluvut olivat aivan samat kuin MATTI-veljellä muuten paitsi että MATILLA oli hieman pienempi nautayksikköluku (ERKILLÄ oli täysikasvuinen tamma, MATILLA tammavarsa). Puoliso nimeltä tuntematon. Erkki Martinpojan lapsia YRJÖ (ks. Taulu 5). 12

13 Taulu 5 V YRJÖ ERKINPOIKA JUNNILA eli UKKO Hän oli talonisäntä Salon Vihannin Junnilan 1/3 manttaalin tilalla vuosina Talo oli vuonna 1690 Pohjanmaan jalkaväkirykmentin 7. komppanian kersantin palkkatila, myöhemmin saman rykmentin everstin ylimääräinen palkkatila (beställningshemman) vuonna 1695 (ylimääräisiltä palkkatiloilta maksettiin lisäpalkkaa upseereille ns. esikuntatehtävistä). Vihannin kirkko sai kolehtihaavinsa vuonna 1692 hänen lahjoituksenaan Vihannin ensimmäisen kirkon vuodelta 1712 säilyneen inventaariluettelon mukaan. Yrjö oli muiden tehtäviensä ohessa Vihannin kirkon isännöitsijä (kirkkoväärti, asia ilmenee rovasti Gustav Strömmerin tekemästä Junnilan sukuselvityksestä). Sukunimi UKKO esiintyy erittäin harvoin vielä 1600-luvun lähteissä. Liittyikö nimi johonkin tiettyyn JUNNILAN suvun haaraan on tutkimatta, mutta vanhaa miestä, isoisää, merkitsevä UKKO olisi voinut kehittyä sukunimeksi sukulaisuutta tai henkilökohtaisia ominaisuuksia ilmaisevasta lisänimestä. Eittämättä tulee mieleen, että nimi UKKO olisi tullut YRJÖN isän ERKIN mukaan tämän oltua isäntänä peräti päälle 70 vuoden ikään saakka. Vihanti 2 Junnila tilan osalta ei UKKO-nimeä käytetty. YRJÖ mainitaan vielä vuoden 1696 henkikirjassa, mutta hän ei maksanut enää henkirahaa ollessaan lastensa elätettävänä. Hän oli ilmeisesti sama henkilö kuin YRJÖ ERKINPOIKA UKKO, joka esiintyy Saloisten-Siikajoen käräjillä vuonna Viime mainittu esitti siellä hänen ja toisen vihantilaisen HEIKKI OLLINPOIKA PEHKOSEN välillä tekemänsä syytinkisopimuksen. PEHKONEN oli ottaen, huomioon vanhuuden heikkoutensa ja sen, että hänen poikansa olivat lähteneet pois hänen luotaan vieden mukanaan lähes koko hänen omaisuutensa paitsi Pehkola-nimisen perintötilan, johon hän oli ottanut YRJÖ ERKINPOIKA UKON yhtiömieheksi luovuttaen tälle puolet tilastaan viljeltäväksi ja omistettavaksi. Loput tilasta oli määrätty velan maksuun. Sopimusehtoihin kuului nähtävästi myös HEIKKI PEHKOSEN syytinki eli eläke-eduista ja vanhuuden turvasta huolehtiminen, vaikka sitä ei erikseen mainitakaan. YRJÖ ERKINPOIKA UKKO halusi, että tämä hänen ja HEIKIN välinen sopimusasiakirja vahvistettaisiin käräjillä ja anoi tilalleen vakuudeksi lainhuutosi, mikä myönnettiinkin ilman vastalauseita. YRJÖ ERKINPOIKA JUNNILA, mikäli hän on sama henkilö kuin YRJÖ ERKINPOIKA UKKO, tavataan käräjillä samana vuonna toisessakin yhteydessä. Erästä Siikajoella syntynyttä sotilaan leskeä MARKETTA PEKANTYTÄRTÄ ja hänen poikaansa PEKKA JOOSEPINPOIKAA syytettiin siitä, että he olivat suurten nälkävuosien aikana ( ) varastaneet useilta 13

14 henkilöiltä ruokatavaraa ja kätkeneet sen metsään. YRJÖ ERKINPOJALTA Vihannista oli varastettu lammas ja neljän kannun vetoinen maitoleili arvoltaan 16 äyriä. Yrjön puoliso Marketta maksoi henkirahaa miehensä kanssa Vihannissa ainakin vuosina 1677 ja Yrjö Erkinpojan ja Marketan lapsia HEIKKI (Ks. Taulu 6) OLLI Mainittu Vihannissa talollisen veljenä ja henkirahan maksajana ainakin vuosina 1688, 1691, 1695, 1696, 1698 ja Puoliso ainakin vuodesta 1688 lähtien ANNA, maksoi henkirahaa Vihannissa samoina vuosina kuin miehensäkin, lisäksi yksin ilman miestään vuonna JUHO Kun Junnilan talo oli jaettu vuosien 1705 ja 1710-välillä (viimeistään vuonna 1710), tuli JUHO Junnilan toisen veroluvultaan 1/6 manttaalin talonpuolikkaan isännäksi. Hänen talonsa on merkitty autioksi vuonna 1723 eli pian Isonvihan jälkeen. Isonvihan ankeat ajat autioittivat useita kylän taloista. Taulu 6 VI HEIKKI YRJÖNPOIKA JUNNILA eli UKKO Hän oli talonisäntä Salon (Saloisten) Vihannin kylässä Junnilan 1/3 manttaalin tilailla ainakin vuosina Tämä tila jaettiin vuoteen 1710 mennessä kahteen osaan HEIKIN ja hänen JUHO-veljensä kesken. Kummankin talonpuolikkaan veroluvuksi tuli 1/6 manttaalia. HEIKKI oli toisen Junnilan talonpuolikkaan isäntä ainakin vuosina Vihannin kirkko hankki Heikiltä kirkkokurin kannalta olennaisen tarveesineen, häpeäpenkin, vuonna Asia ilmenee kirkontileistä samalta vuodelta ja myös Vihannin kirkon historiaa käsittelevästä kirjasta Kirkko keskellä elämää. Lisäksi Strömmerin edellä mainitusta selvityksestä löytyvän tiedon mukaan Heikki vuonna 1693, vielä oletettavasti nuorukaisena, teki kirkolle kaapin 8 taalarin maksusta. HEIKKI hoiti myöhemmin Vihannin kirkon kirkkoväärtin tehtäviä. Puoliso 1:o ainakin vuodesta 1688 lähtien MARKETTA, kuollut vuonna 1699 vuoden 1700 henkikirjassa olevan tiedon mukaan. 14

15 Puoliso 2:o ainakin vuodesta 1705-lähtien RIITTA TUOMAANTYTÄR. Maksoi henkirahaa miehensä kanssa Vihannissa ainakin vuosina. 1705, 1710 ja Heikki Yrjönpojan lapsia, syntyneet Vihannissa: HEIKKI s (taulu 7). 15

16 Taulu 7 VII HEIKKI HEIKINPOIKA JUNNILA eli UKKO s. Vihannissa Hän oli talon isäntä Vihanti 7 Junnilan perintötilalla (Talonnumerot esiintyvät maakirjoissa ainakin vuodesta 1729 lähtien), ainakin vuosina Hän otti viljelykseen ainakin vuonna 1729 myös JUHO-sedälleen aiemmin kuuluneen, sittemmin Isonvihan aikana autioksi jääneen toisen Junnilan talon puolikkaan, jonka veroluku oli 1/6 manttaalia. Hänen talonsa oli edelleen everstin ylimääräinen palkkatila ainakin vuosina 1723 ja Hän ylläpiti Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Pyhäjoen komppanian ruotusotamiestä n:o 17 yhdessä Vihannin kylän viiden muun talon (Junttilan ja Salon talojen kanssa) vuodesta 1734 lähtien kun ruotuväkilaitos oli perustettu Pohjanmaalle. HEIKKI oli kirkonkirjojen mukaan kirkkoväärti eli Vihannin kirkon suntio ajalla Muitakin yhteiskunnallisia tehtäviä HEIKILLÄ oli. Hänet mainitaan Salon ja Siikajoen käräjien lautamiehenä vuonna Tässä ominaisuudessa (tai entisenä suntiona) hän edusti ilmeisesti Vihantia, vuoden 1758 alussa Salon pitäjän kylien ja Raahen kaupungin kokouksessa, jossa päätettiin Salon pitäjän pappilan rakennustöistä. Vihannin kirkko osti Heikiltä vuonna 1739 puisen arkun kirkon varojen ja kirjojen säilytystä varten (tilikirja ja Kirkko keskellä elämää). Kuollut Vihannissa Puoliso ainakin vuodesta 1723 lähtien LIISA JOOSEPINTYTÄR, s , k. Vihannissa LIISA ei ehkä ole vanhimman pojan TUOMAKSEN äiti ollessaan Tuomaksen syntymävuonna 1712 vain 14- vuotias. Valitettavasti vanhimmatkin rippikirjat ovat liian tuoreita asian selvittämiseksi, eikä syntyneiden tietoja tuolta ajalta vielä ole. Rippikirjoissa on kuitenkin mainitaan TUOMAS (s. 1712) HEIKIN (s.1723) veljeksi ja Liisa äidiksi, joten tähän on tyydyttävä. Periaatteessa olisi mahdollista, että TUOMAS olisi HEIKIN isän (Heikki Yrjönpojan) poika ja näin HEIKIN veli. TUOMAKSEN äiti saattoi myös hävitä isonvihan syövereihin. Näitä vaihtoehtoja tukee se seikka, että TUOMAKSESTA ei tullut talon isäntä vaikka oli HEIKKIÄ 11 vuotta vanhempi. Isonvihan osuutta asiaan tukee Heikin avioitumisajankohta Liisan kanssa heti isonvihan jälkeen, jolloin Heikki oli jo 30-vuotias. Lopullista selvyyttä asiaan ei saada lähdetietojen puutteellisuuden vuoksi. HEIKKI kuoli Vihannissa

17 Heikki Heikinpojan ja Liisa Joosepintyttären lapsia, syntyneet Vihannissa:. TUOMAS s HEIKKI s Heikin kutsumanimeksi mainitaan HEKO Thomas Stenbackin kirjassa Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista. Heikki oli Stenbäckin mukaan yksi Raahen pappilan rakennusurakkaan osallistuneista talonpojista. YRJÖ s , k OLLI s ELISA s MATTI s. l

18 VIHANTI 2 JUNNILAN TALON SUKUPOLVET VUOSINA Taulu 8 VIII MATTI MARTINPOIKA JUNNILA Matin lapsia: Isäntä vuosina Syntynyt noin Hänet on Salon pitäjän sotaväenotoissa vuonna 1627 otettu nihdiksi jalkaväkeen. Hän näyttää olleen kuitenkin sotilaana vain lyhyen aikaa, jos yleensä ollenkaan. Hän on saattanut palkata sijaisen puolestaan tähän tehtävään, sillä hän oli talon isäntänä hieman myöhemmin vuonna 1633 Junnilan tilasta erotetulla talonpuolikkaalla, jonka veroluvuksi tuli 1/3 manttaalia. Tämä tila vastasi vuoden 1729 maakirjassa Vihannin kylän talonnumeroa 2 (Vihanti 2 Junnila). Hänen talonsa vuosikylvö oli vuonna 1641 kaksi tynnyriä viljaa. Hänen karjansa koostui tuolloin yhdestä tammavarsasta, neljästä lehmästä, kahdesta hiehosta, kahdesta lampaasta ja yhdestä karitsasta. Hänellä esiintyy sukunimi JUNNILA ensi kertaa vuonna Hän oli isäntänä vielä ainakin vuonna Tältä ajalta Kajaanin vapaaherrakunnassa, johon Salon pitäjä ja Vihannin kylä kuuluivat, ei ole henkikirjoja. Silloin on tosin pidetty maakirjoja, mutta niiden tiedot eivät olleet välttämättä ajan tasalla. Niinpä Matti Martinpoika mainitaan isäntänä vielä 1690 maakirjassa, siis yli 90-vuotiaana, vaikka hän oli tosiasiassa jo luovuttanut talon ohjat nuorempiin käsiin jo 1670-luun puolivälissä, kuten voidaan todeta muista lähteistä. Puoliso ainakin vuodesta 1641 lähtien, mutta nimeltä tuntematon. MATTI Isäntä vuosina Mainittu Salon (Saloisten) pitäjän sotaväenottoluettelossa vuonna Puoliso ainakin vuodesta 1680 lähtien LIISA LAURINTYTAR. PERTTI Isäntä ainakin vuonna

19 Mainittu Salon pitäjän sotaväenottoluettelossa vuonna Hän oli elossa vielä vuonna 1690, jolloin maksoi Vihannin kylässä Junnilan tilalla henkirahaa. Hän oli ilmeisesti naimaton. PAAVALI (ks. Taulu 9) 19

20 Taulu 9 IX PAAVALI MATINPOIKA JUNNILA Hänestä ei esiinny mitään tietoja läänintileissä, verotusasiakirjoissa eikä sotilaslähteissä. Puoliso nimeltä tuntematon. Paavalin lapsia: PERTTI (Ks. taulu 10) MATTI Mainittu Vihannin kylässä Junnilan talossa samassa ruokakunnassa. PERTTl-veljensä kanssa vuosina , jolloin maksoi siellä henkirahaa. Kuollut nälkävuonna Puoliso MARIA. Hän maksoi henkirahaa miehensä kansa vuosina Leskeksi jäätyään (hänet mainitaan itsellisenä leskenä vuonna 1698) hän avioitui toisen kerran ja muutti Alpuan kylään vuonna Taulu 10 X PERTTI PAAVALINPOIKA JUNNILA j Isäntä vuosina Kun hänen sedillään MATILLA ja PERTILLÄ, jotka isännöivät ennen häntä JunniIan taloa, ei ollut ilmeisesti perillisiä, tuli PERTTI PAAVALINPOIKA tämän talon isännäksi vuonna Hänet mainitaan Salon pitäjän sotaväenottoluettelossa jo vuonna Junnilan talo oli vuonna 1690 Pohjanmaan jalkaväkirykmentin 7. komppanian kersantin palkkatila, sitten vuonna 1695 everstin palkkatila (beställningshemman), jollaisena se pysyi yli 30 vuotta. PERTTI kuoli vuonna 1697, mahdollisesti suurien kuolonvuosien eli katovuosien ( ) uhrina. 20

21 Puoliso ainakin vuodesta 1681 lähtien KAARINA. XI KAARINA JUNNILA Emäntä ja talonhaltija vuosina Jäätyään leskeksi hän oli noin vuoden Junnilan talon haltija. Hän oli elossa Vihannin Junnilan talossa vielä vuonna 1710, jolloin maksoi siellä henkirahaa.. Hänellä oli avioliitosta PERTTI PAAVALINPOIKA JUNNILAN kanssa seuraavia lapsia. Pertti Paavalinpojan ja Kaarinan lapsia: HEIKKI Kuollut nälänhädän aikana vuonna 1697 naimattomana. KAARINA Asui Vihannin kylässä Junnilan talossa vuosina , jolloin maksoi siellä henkirahaa ja oli naimaton. SAMUEL s (Ks. taulu 11). Talonemäntä KAARINA JUNNILA avioitui toisen kerran vuonna 1698, jolloin talon isännäksi tuli uusi aviomies, ANTTI PEKANPOIKA LAITINEN. XII ANTTI PEKANPOIKA LAITINEN eli JUNNILA Isäntä vuosina Hän esiintyy Salo-Siikajoen käräjillä , jolloin hän ilmoitti ottavansa viljeltäväkseen Junnilan talon sekä elättääkseen sen leskiemännän alaikäiset lapset, minkä johdosta Kaarina-emäntä oli luvannut hänelle puolet talosta. ANTTI pyysi sen tähden oikeudelta vahvistusta tähän. Samoin hän pyysi oikeudellisia toimenpiteitä alaikäisteni lasten (hänen lapsipuoliensa) osuuksien jakamiseksi ja hänelle tulevan talon arvioimiseksi. Oikeus ei voinut sellaisesta heidän välillään 21

22 tehdystä sopimuksesta esittää muuta kuin antaa LAITISELLE kruunun etujen säilyttämiseksi luvan viljellä Junnilan tilaa, jolta nimismiehen ja muutamien puolueettomien lautamiesten tuli asianomaisten Iäsnäollessa arvioida tilan omaisuus, jotta LAITINEN, mikäli lapset täysi-ikäisiksi tultuaan haluaisivat talon, johon heillä oli lähin oikeus, voisi tietää mitä hän kohtuudella voisi vaatia talon hyväksi uhraamastaan työstä ja parannuksista, sekä mikä hänelle lain mukaan voitaisiin määrätä. Arviomiesten tuli samassa tilaisuudessa arvioida ja inventoida myös irtain omaisuus. Ei ole tietoa miten tätä sopimusta ja oikeuden päätöstä arviointeineen käytännössä myöhemmin noudatettiin. ANTTI LAITINEN eli JUNNILA on merkitty henkikirjan mukaan kymmenen vuotta myöhemmin raihnaiseksi. Häneltä ei peritty sen tähden henkirahaakaan. Isännäksi tuli ANTIN jälkeen hänen poikapuolensa SAMUEL PERTINPOIKA. 22

23 Taulu 11 XIII SAMUEL PERTINPOIKA JUNNILA Isäntä vuosina Syntynyt Vihannissa Hänen talonsa, joka oli vielä vuona 1729 edelleen everstin palkkatila, määrättiin ruotuväkilaitoksen perustamisen yhteydessä vuonna 1734 osallistumaan yhdessä Vihannin talollisten JOOSEPPI JOOSEPINPOIKA MYLLYLÄN ja JORMA PAAVALINPOIKA PEHKOSEN, sekä Ilveskorven talollisen JAAKKO NIILONPOIKA KORVEN kanssa Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Pyhäjoen komppanian ruotusotamiehen n:o 18 varustamiseen ja ylläpitämiseen. Näiden talollisten yhteistyö sotilaansa ylläpidossa ei sujunut aina kitkattomasti. JORMA PEHKONEN valitti vuosien 1743 ja 1744 käräjillä muista ruotunsa talonpojista, että he eivät olleet puoleentoista vuoteen osallistuneet heidän tulevan ruotusotilaansa JOHAN WEDHBOMIN 6-vuotiiaaän pojan ylläpitoon. Velvollisuutensa laiminlyöneet talonpojat, SAMUEL näiden joukossa, maksoivat PEHKOSELLE 18 kuparitaalaria. SAMUEL PERTINPOIKA kuoli Vihannissa Hänen omaisuutensa käsitti pidetyn perunkirjoituksen mukaan kiinteää omaisuutta seuraavasti: Vihanti 2 Junnilan 1/3 manttaalin perintötilan rakennuksineen 2500 kuparitaalarin arvosta ja irtainta omaisuutta 1394 kuparitaalarin inventaarisumman arvosta. Suurin osa jälkimmäisestä omaisuuden lajista koostui karjasta (kolme hevosta, 11- vuotias valakka ja kaksi 4-vuotiasta oria, yhteensä 240 kuparitaalaria sekä 15 lypsylehmää arvoltaan yhteensä 450 kuparitaalaria, yksi hieho, kaksi vasikkaa, yksi sonni, kahdeksanlammasta), jonka arvo oli yhteensä 765 kuparitaalaria. Lyhennyksiä oli yli 46 taalaria, joten perillisille jaettavan irtaimiston arvoksi tuli 1347 taalaria 28 killinkiä. Puoliso ainakin vuodesta 1723 lähtien LIISA JUHONTYTÄR (Perunkirjassa vaimon nimi on LIISA TANELINTYTÄR, ilmeisesti virheellisesti merkitty), s , k. Vihannissa Samuel Pertinpojan ja Liisa Juhontyttären lapsia, syntyneet Vihannissa: KAISA S Puoliso talollinen HEIKKI HElKKILÄ Ilveskorven kylästä SAMUEL S (Ks. taulu 12). 23

24 TANELI s HEIKKI s LIISA s Puoliso Vihannin seurakunnasta lukkari Pietari Männistö. MARIA s, Puoliso talollinen PERTTI HEIKKILÄ. RIITTA s , k. Vihannissa naimattomana. MIKKO s Asutti perheineen Vihanti 2 Junnilan tilaa yhdessä veljensä Samuelin kanssa. MATTI S , k. Vihannissa Taulu 12 XIV. SAMUEL SAMUELINPOIKA JUNNILA Isäntä vuosina Syntynyt Vihannissa Puoliso Vihannissa LIISA MATINTYTAR KORSU Paavolasta, syntynyt Paavolassa Vanhemmat: MATTI KORSU ja LIISA. SAMUELIN ja LIISAN avioliitto oli lapseton. LIISA muutti miehensä kuoltua Pulkkilaan, jossa solmi uuden avioliiton rippikirjan mukaan. Samuel mainitaan 1750-luvulla tervanmyyjänä yhdessä Heikki-veljensä kanssa. Vihanti 2 Junnilan 1/3 perintötilan isännyys siirtyi SAMUELIN kuoltua hänen Veljelleen MIKKO SAMUELINPOIKA JUNNILALLE vuonna

25 KUUSI SUKUPOLVEA MAUNUSTA ETEENPÄIN (kuva) 25

26 VIHANNIN JUNNILAN TALOJEN HALTIJALUETTELO n Seuraavassa luettelossa esitetyt isännyysvuodet perustumat pääasiassa henkikirjojen tietoihin. Ne eivät ole aivan tarkkoja tietoja ja virallinen isännyyden alkamis- ja päättymisajankohta selviäisikin 1700-luvun osalta parhaiten lainhuutoasiakirjoista, ts. Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan ilmoitusasiain pöytäkirjoista, joita on olemassa Kansallisarkistossa vuodesta 1708 alkaen. Henkikirjat antavat suurin piirtein oikean kuvan siitä kuka on milloinkin ollut talon isäntänä. VIHANTI 2 Junnila (veroluku 2/3 manttaalia) Junni Rusi eli Ambrosius Junninpoika Pentti Junninpoika Martti Junninpoika Erkki Martinpoika VIHANTI 2 Junnila tilan jaon jälkeen (veroluku 1/3 manttaalia) Matti Martinpoika Matti Matinpoika Pertti Matinpoika Pertti Paavalinpoika Kaarina Antti Pekanpoika Laitinen Samuel Pertinpoika Samuel Samuelinpoika VIHANTI 7 Junnila eli Ukko (veroluku 1/3 manttaalia) Erkki Martinpoika Yrjö Erkinpoika Heikki Yrjönpoika Heikki Heikinpoika JUNNILA 7 jaettiin kahdeksi 1/6 manttaalin tilaksi vuosien 1705 ja 1710 välillä, jolloin HEIKKI Yrjönpoika jatkoi tilan Vihanti 7 viljelyä ja hänen veljensä JUHO Yrjönpoika viljeli tilan toista puolikasta vuosina , jonka jälkeen tila autioitui kunnes HEIKKI Heikinpoika otti tilan vuonna 1729 takaisin JUNNIAL 7 tilan yhteydessä viljeltäväksi. 26

27 TUOMAS HEIKINPOJAN JÄLKIPOLVET NYKYPÄIVÄÄN Olen kerännyt tähän tietoja omista isovanhemmistani Tuomas Heikinpojasta eteenpäin Vihanti 7 Junnilan talosta muuton jälkeiseltä ajalta isoisääni Valteriin saakka. I TUOMAS HEIKINPOIKA JUNNILA eli UKKO (Taulusta 7) S. Vihannissa Hän. tuli avioiduttuaan Vihanti 6 Kopsan 1/8 manttaalin perintötilan isännäksi vuonna 1744, mutta luopui tilasta pian. Hän viljeli sitten samassa kylässä olevaa Lukkarilan (Vihanti 19 Lukkarila) 1/8 manttaalin kruununtilaa vuoteen 1752 asti. Hän oli sen jälkeen talollisen veli ja itsellinen veljensä HEIKIN isännöimällä Vihanti 7 Junnilan perintötilalla. Kuollut Vihannissa Puoliso, kuulutettu Salon (Saloisten) pitäjässä , MARIA SAMULINTYTAR KOPSA Vihannin kylästä, s , k. Vihannissa Vanhemmat: isä talollinen SAMULI KOPSA. Tuomas Heikinpojan ja Maria Samulintyttären lapsia, syntyneet Vihannissa: HEIKKI s SAMULI s LIISA s TUOMAS s

28 II TUOMAS TUOMAANPOIKA HALMEENTAKA, ent. JUNNILA eli UKKO s. Vihannissa Talollisen veli, myöhemmin talollinen Vihanti 7 Junnilan tilalla vuoteen 1791 asti, jonka jälkeen talon nuorimpana Tuomas lähti etsimään elantoa muualta vanhempien veljien jäädessä viljelemään perintötilaa. Ilveskorven kylässä vuosina Hän oli torpparina viime mainitussa kylässä Halmeentaan torpassa ainakin vuosina ja mäkitupalaisena samassa kylässä vuodesta 1815 lähtien. Viimeksi itsellisenä Vihannin kylässä. Kuollut Vihannissa Yleisenä huomiona Vihanti 7 Junnilan myöhemmistä vaiheista. Oulun Maakunta-arkiston dokumenttihakemiston mukaan tila joutui vuosien välillä myyntiin maksamattomien verojen vuoksi. Itse dokumentointia en ole käynyt läpi. Näihin vuosiin päättyi siis Ucko/Junnila-suvun viljely alkuperäisen Junnila-tilan mailla. Puoliso 1:o ainakin vuodesta 1785 lähtien ELSA MATINTYTAR, s , k. Vihannissa Puoliso 2:o Vihannissa leski RIITTA JAAKONTYTAR QViCKSTJERT (o.s. NEDRIG), s. Vihannissa , k. Vihannissa Vanhemmat: sotilas JAAKKO NEDRIG ja VALPURI. Tuomas Tuomaanpojan ja Riitta Jaakontyttären lapsia TUOMAS s MATTI s SAMULI s

29 III TUOMAS TUOMAANPOIKA HIETALA e HALMEENTAKA e JUNNILA eli UKKO s. Vihannissa Torpparin poika TUOMAS TUOMAANPOIKA HALMEENTAKA muutti pian avioiduttuaan Vihannista Oulaisiin vaimonsa kotitilalle, jossa tämän uudistilan nimeksi vakiintui samoihin aikoihin Matkaselkä. TUOMAS on merkitty Oulaisissa pian tämän jälkeen, vuonna 1811, itselliseksi tilalle Halmeentaka, sitten uudistilalliseksi Piipsjärvi 36 Hietalan tilalle vuodesta 1817 lähtien. Käytti sen jälkeen käyttää HIETALA nimeä. Kuollut Oulaisissa Puoliso Oulaisissa ANNA HEIKINTYTAR MATKASELKÄ., s.. Oulaisissa , k. Oulaisissa Vanhemmat: HEIKKI HEIKINPOIKA YLIKANGAS ja. RIITTA JAAKONTYTAR. Tuomas Tuomaanpojan ja Anna Heikintyttären lapsia, syntyneet Oulaisissa (TUOMASTA lukuun ottamatta): TUOMAS s. Vihannissa MARIA s. 1.7.l809. HEDVIG s HEIKKI s , k LIISA s ANNA s LUUKAS s

30 IV LUUKAS TUOMAANPOIKA HIETALA Syntyi Oulaisissa Viljeli Oulaisten Hietalan tilaa ainakin vuoteen Luukas kuoli Oulaisissa. Puoliso lähtien Kreeta (Margaretha) Paavontytär Nevanperä, s , k Kreetan vanhemmat Paavo (Påhl) Paavonpoika Nevanperä ja Riitta Matintytär Peltoniemi. Luukas Tuomaanpojan ja Kreeta Paavontyttären lapsia, syntyneet Oulaisissa LUUKAS s TUOMAS s ANNA GRETA s MARIA s MATTI s LIISA s KRISTIINA s YRJÖ (GÖRAN) s SAKARI s

31 V LUUKAS LUUKKAANPOIKA SIEPPALA e HIETALA Syntyi Oulaisissa. Viljeli vuosina tilaa Viiankorpi Piipsjärven kylässä. Luukas Luukkaanpoika kuoli Oulaisissa. Puoliso lähtien Kreeta Kustaantytär Peltoniemi os. Pokela, s Pyhäjoella, k Oulaisissa. Vanhemmat Kustaa Heikinpoika Pokela, syntynyt Pyhäjoella ja Maria Matintytär Koskela Oulaisista. Kreeta oli ensimmäisessä avioliitossa Matti Peltoniemen kanssa, josta liitosta Luukaksen perheessä kasvoi tytär Anna, s Luukas Luukkaanpojan ja Kreeta Kustaantyttären lapsia, syntyneet Oulaisissa JOHANNES s KREETA s MATTI s MARIA s HEIKKI s VALTER s

32 LÄHTEET ARKISTOLÄHTEET Suomen Kansallisarkisto Voudintilit, Pohjanmaa 4743:67 (1575) 4758:55v (1580) 4759:73 (1580) 4773:17 (1585) 1774:77 (1585) 4790:47v (1590) 4791:71v-72 (1590) 4808:61 (1595) 1809:77v (1595) 4811:14 (1598) 4812:26 (1598) 4814:65-65v (1599) 4815:20v (1599) 4818:58v (1600) 4843:5 (1605) 4869:24v (1610) 4869:26 (1614) 4935:19v (1620) 4944:27 (1622) 4952:109v (1624) 4959:27 (1626) 4964b:87 (1629) 4969:32 (1633) Läänintilit, Pohjanmaa 9110:62, 66 (1641) 9120:387 (1645) 9131:770 (1650) 9182:405 (1681) 9183:86 (1682) 9186:251v (1683) 9189:77 (1685) 9196:308 (1688) 9198: 326 (1689) 9199:62 (1690) 9201:254v (1690) 9204:246 (1691) 32

33 9208:75 (1695) 9210:375v (1695) 9212:320 (1696) 9218:299v (1698) 9218:300 (1698) 9222:72 (1700) 9224:281v (1700) 9240a:538v (1705) 9241: (1706) 9246:678 (1707) 9249a:495v (1708) 9252a:710 (1709) 9255a:902(1710) 9260:389 (1712) 9267:378 (1713) 9268:352 (1723) 9270:89 (1723) 9278:88 (1725) 9292:316 (1729) 9296:1249 (1730) 9312:443 (1735) 9312:444 (1735) 9314:1373(1735) 9314:1374(1735) 9333:863 (1740) 9352:160 (1745) 9355:127 (1745) 9364:122 (1747) 9378:252 (1750) 9379: (1751) 9401:342 (1755) 9402:145 (1756) 9421:335 (1760) 9422:243 (1761) 9439:263 (1765) 9459:100 (1770) Ruotsin valtionarkiston mikrofilmikopiot Kreivi- ja vapaaherrakunnat Kajaanin vapaaherrakunnan tillit Maakirja 1653: :214 " 1662:162 " 1666:337 " 1671: " 1672:368. " 1677: Henkikirja1677:331 " 1680:248 33

34 Suomen kirkonarkistojen mikrokorttikopiot Vihannin seurakunta Rippikirja Vihanti " " " T/1 " " 72,78/ " " 15,28/ " " 48,49/ " 35,94/ / / / / Oulaisten seurakunta Rippikirjat 115/ Pipsjärvi 129/ / / / / / Suomen kirkonarkistojen mikrofilmikopiot Vihannin seurakunta Muuttaneet mf IK402 Suomen sukututkimusseuran mikrokorttikopiot Suomen, seurakuntien. historiakirjoista Paavolan seurakunta Syntyneet , Vihannin seurakunta Syntyneet Vihityt Kuolleet Kirkontilit Oulaisten seurakunta Syntyneet Vihityt Kuolleet Ruotsin sota-arkiston mikrofilmikopiot Ruodutus- ia sotaväenottoluettelot, Pohjanmaa V (1627) 34

35 755 (1629) 758 (1630) (1633) " 763 (1640) " (1642) 767 (1643) " (1644) " 776 (1653) " (1655) " 781 (1676) 784 (1684) " 789 (1709) Suomen hovioikeuksien tuomiokirja-aineistoa. Kihlakunnanoikeuksien tuomiokirjat Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunta Pohjois-Pohjanmaa KO a 19: , Salon-Siikajoen käräjät , mf ES 2040 Pohjois-Pohjanmaa KO a 19:883, Salon-Siikajoen käräjät , mf ES 2040 Saloisten tuomiokunnan perukirjat Saloisten ja Siikajoen pitäjät vol. 162, perukirjat , Samuli Pertinpoika Junnila, perukirja , mf ES3616 (sivut v) Tuomiokirjakortisto, Pohjois-Pohjanmaa Sukunimet Tuokko 177, Junnila " 184, Ucko MUUT LÄHTEET Suomen kansallisarkiston tilakartat vuosilta 1667 ja 1836 Suomen sukututkimusseura / Hiski-kirkonkirjoja sivusto KIRJALLISUUS TOIVO NYGÅRD-HEIKKI RANTATUPA-PEKKA TOlVANEN-OSSI VIITA, Raahen tienoon historia II.- Jyväskylä 1995, s. 277, 359, 422,

36 ARMAS LUUKKO, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin keskiaika sekä 1500-luku. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia II. Oulu s PIRJO MIKKONEN-SIRKKA PAIKKALA, Sukunet. Suomalainen nimikirja. Suomen kielen sanakirjat 6. Keuruu s 823. TIMO SARKKINEN-JUHA VAARNANEN, Avioliittokuulutuksia Pohjois- Pohjanmaalta Oulun sukututkimusseuran julkaisuja 26. Oulu 2002 s. 57. PEKKA TOIVANEN-AULIS FORSS, Raahen tienoon historia I, Jyväskylä 1998, s. 143, , 316, 328, 671, 728, 832. MATTI VERKASALO, Vihannin, Alpuan ja Ilveskorven kylän asutuksesta Ruotsinvallan aikana. Vihannin kirja I. Toim. MERJA KARJALAINEN (1979), s13. IRJA ERKKILÄ-TERTTU LEHTOLA, Ilveskorven raivaajat. Ilveskorven kyläkirja TILATTU TUTKIMUSTYÖ Erkki J. Hämäläinen, Junnilan-Ukon-Halmeentaan-Hietasen suku ja Vihanti 2 Junnilan talon isännät vuosina

Junnilan suku Vihannin kylästä 1500-luvulta 1800- luvulle

Junnilan suku Vihannin kylästä 1500-luvulta 1800- luvulle Junnilan suku Vihannin kylästä 1500-luvulta 1800- luvulle 1 Sisällysluettelo Johdanto... 4 VIHANNIN JUNNILAN TILAN VILJELIJÄT 1500-LUVULTA RAIVAAJA... 6 MAUNUSTA TILAN JAKOON ASTI... 6 I MAUNU... 6 JUHO

Lisätiedot

Myllylän suku Vihannin kylästä 1500-luvun lopulta 1800-luvulle

Myllylän suku Vihannin kylästä 1500-luvun lopulta 1800-luvulle Myllylän suku Vihannin kylästä 1500-luvun lopulta 1800-luvulle 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDA TO... 4 VIHA I MYLLYLÄ TALO VARHAISIMMAT ISÄ ÄT VUOTEE 1667 ASTI... 5 VIHA I MYLLYLÄ TILA VILJELIJÄT VUOSI A 1667-1819.

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998)

25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 111 25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 112 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) Taulu 1. I. Eerik Eerikinpoika Kautto. Harjulan isäntä. Syntynyt 8.9.1773 Laukaassa. Kuollut

Lisätiedot

23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998)

23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 92 23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 93 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALONIEMEN TA- LOT (1998) Taulu 1. I. Heikki Eerikinpoika Kautto. Syntynyt 20.4.1771 Laukaassa.

Lisätiedot

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti. Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998)

21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 49 21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 50 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) Taulu 1. I. Juho Juhonpoika Kautto. Syntynyt 1717 Laukaassa. Kuollut 20.2.1792 Laukaassa. Mämmenniemen

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998)

20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) 38 20. LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) 39 LAUKAAN PAADENTAIPALEEN MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU I (1998) Taulu 1. I. Juho Matinpoika Kautto. Kuollut 1731 Laukaassa. Hautakivi lunastettu

Lisätiedot

Taulu 1 1. Juho Matinpoika Laakkonen Liisa Erkintytär Laakkonen Erkki Laakkonen Matti Laakkonen Heikki Laakkonen Olavi Laakkonen Liisa Laakkonen

Taulu 1 1. Juho Matinpoika Laakkonen Liisa Erkintytär Laakkonen Erkki Laakkonen Matti Laakkonen Heikki Laakkonen Olavi Laakkonen Liisa Laakkonen Taulu 1 1. Juho Matinpoika Laakkonen, Talollinen Nivalan Keskitalo nro 14:sta., s. 1706, k. 31.12.1779 Nivala (Sirkka Korteniemi). Puoliso: Liisa Erkintytär Laakkonen, s. 1706, k. Nivala Erkki Laakkonen,

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Vuonna 1809 10 päivänä allekirjoittanut toimitti perunkirjoitukseen kuuluvat omaisuuden ylöslirjauksen ja jaon, 8 päivänä kesäkuuta vuonna

Lisätiedot

Kalevi Hyytiä Vaittila 1600-luvulla 1 (6) Vaittila

Kalevi Hyytiä Vaittila 1600-luvulla 1 (6) Vaittila Kalevi Hyytiä Vaittila 1600-luvulla 1 (6) VAITTILAN VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin, Kalevi Hyytiä Vuosi

Lisätiedot

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1 SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Matti Kosunen, sotamies, sittemmin torppari Polvijärven kylässä. * 1696 (rippikirjan mukaan) 1767 1777 Leppävirta, Polvijärvi (1) n. 1715 Leppävirta

Lisätiedot

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA 4.1.2002 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja, Vesulahti,VA 6133, mf ES 941 Lauri Lukkarinen, Vuolingon neljänneskunta, 5. kymmenkunta

Lisätiedot

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella Hakemisto 1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella 21.07.1720 - kuoli 28.02.1750, haudattu Ilmajoella 11.03.1750. 2. Johan Rein, Knuuttilan vanhaisäntä Kauhajoelta, nimismies.

Lisätiedot

Kalevi Hyytiä Ikola1600-luvulla 1 (7) Ikola

Kalevi Hyytiä Ikola1600-luvulla 1 (7) Ikola Kalevi Hyytiä Ikola1600-luvulla 1 (7) IKOLAN VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin, Kalevi Hyytiä Vuosi 1598

Lisätiedot

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. emäntä Maria, Laurint.tytär Saara 3 1

5/16 - Juho Söderkärnä. emäntä Maria, Laurint.tytär Saara 3 1 1767 Henkikirjat filmi Lt 1123-1124 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär.poika Taavi ja vaimo Susanna, poika Herman (Antinpojat)

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

2 5/8 - Norrkärnä ( jako maaoikeus 1752) 1/4 - isäntä Taavi emäntä Saara, poika Matti ja vaimo Liisa, poika Kustaa ja tytär Riitta piika Kirsti 6 1

2 5/8 - Norrkärnä ( jako maaoikeus 1752) 1/4 - isäntä Taavi emäntä Saara, poika Matti ja vaimo Liisa, poika Kustaa ja tytär Riitta piika Kirsti 6 1 1768 Henkikirjat filmi Lt 1124-1125 talon n: ja mant. Henkiveroa maksavat yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär.poika Taavi ja vaimo Susanna, poika

Lisätiedot

Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja

Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja Vuonna 1796 11.päivänä toukokuuta allekirjoittanut toimitti perunkirjoituksen ja jaon, arviomiehinä toimineiden lautamiehien Matti Lilltarvosen

Lisätiedot

vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa 6 1

vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa 6 1 1774 Henkikirjat filmi Es 2503 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa

Lisätiedot

vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 vero isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär. poika Taavi, tytär Maria, piika Maria 5 1

vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 vero isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär. poika Taavi, tytär Maria, piika Maria 5 1 1764 Henkikirjat filmi Lt 1120-1121 Lt 151-154 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 vero isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär. poika Taavi, tytär Maria, piika

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1 KAAVIN RETUSEN KOSUSET Taulu 1 Paavo Kosunen, talollinen Kaavin Retusessa, * 1666/1669 (1673 Kuopio, Tuusniemi?) 9.6.1751 Kaavi, Retunen Kaisa Voutilainen, * 1678 22.5.1759 Kaavi, Retunen 1. Heikki, *

Lisätiedot

1762 Henkikirjat filmi Lt talon n: ja mant.

1762 Henkikirjat filmi Lt talon n: ja mant. 1762 Henkikirjat filmi Lt 1119-1120 talon n: ja mant. vero kr henk yht + savut 1. 5/8 - Söderkärnä isäntä Antti Juhonp:n lesken Reetan, uusi mies Matti Tuomaanp. Lund emäntä Reetta Matintytär. emäntä Reetan

Lisätiedot

savonjuuria Henkilölistaus (Sukunimi) 05.09.2013 Hakkarainen Hakkarainen Valpuri, s. 1690 Kuopio, Riistavesi, k. 11.1750 Kuopio, Riistavesi

savonjuuria Henkilölistaus (Sukunimi) 05.09.2013 Hakkarainen Hakkarainen Valpuri, s. 1690 Kuopio, Riistavesi, k. 11.1750 Kuopio, Riistavesi Henkilölistaus (Sukunimi) 05.09.2013 savonjuuria Hakkarainen Hakkarainen Valpuri, s. 1690 Kuopio, Riistavesi, k. 11.1750 Kuopio, Riistavesi Heiskanen Heiskanen Juho, s. 1669, k. 1734 Rantasalmi, Harjuranta

Lisätiedot

1773 Henkikirjat filmi Lt 1729

1773 Henkikirjat filmi Lt 1729 1773 Henkikirjat filmi Lt 1729 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa

Lisätiedot

Greta Liisa (Margaretha Elisabeth) Juusentytär s Hietanen, Ahoi, Teisko k Hietanen, Saarlahti, Teisko

Greta Liisa (Margaretha Elisabeth) Juusentytär s Hietanen, Ahoi, Teisko k Hietanen, Saarlahti, Teisko Helmi Matilda Rekola o.s.myllylä, s. 1.8.1904 Järvenpään torppa, Sorri, Kiimajoki,, k. 18.12.1997 Esipolvikaavio: 1 / 12 I II III IV V Simon Lundgren, räätäli s. 15.8.1778 Lempäälä, Lumiala > 2 k. 23.10.1855

Lisätiedot

Kalevi Hyytiä Vuottaa 1600-luvulla 1 (6) Vuottaa

Kalevi Hyytiä Vuottaa 1600-luvulla 1 (6) Vuottaa Kalevi Hyytiä Vuottaa 1600-luvulla 1 (6) VUOTTAAN VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin, Kalevi Hyytiä Vuosi

Lisätiedot

Kuortaneen Ylinen 1600-1800 Veikko Ekola, Kuurtanes-Seuran sukututkijat

Kuortaneen Ylinen 1600-1800 Veikko Ekola, Kuurtanes-Seuran sukututkijat Kuortaneen Ylinen 1600-1800 Veikko Ekola, Kuurtanes-Seuran sukututkijat Taulu 1 I Heikki Erkinpoika Ylinen, talollinen, lautamies, s. noin 1601. Kuortaneen Ylisen 3. isäntä 1619-1677. Ennen häntä isäntinä

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Ei pysty maksamaan käräjäkappoja. Yrjö on itse kuollut. Lapset elävät kerjuulla. Ei pysty maksamaan käräjäkappoja.

Ei pysty maksamaan käräjäkappoja. Yrjö on itse kuollut. Lapset elävät kerjuulla. Ei pysty maksamaan käräjäkappoja. Kalevi Hyytiä Koukunniemen väestö 1700-luvulla 1 (5) Koukunniemen väestö 1700 -luvulla 1. Tilanne 1700 (Henkikirja 1696) Johan Sitonen Ei pysty maksamaan käräjäkappoja. Jören Sitonen Yrjö on itse kuollut.

Lisätiedot

Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä. 48 No 24

Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä. 48 No 24 Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä Jäljennös Perukirja 48 No 24 Vuonna 1790 16. joulukuuta toimitettiin kirjaanpano irtaimesta omaisuudesta talollinen Pauli Määtän jälkeen, Kettulan

Lisätiedot

Niilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena.

Niilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena. Taulu 31 Pekka Niilonpoika Käyhkö (taulusta 12), synt. 7.8.1762 Alakuonassa, kuoli 27.1.1828 Sairalanmäellä Kuokkalassa 66-vuotiaana tilan isäntänä ja leskenä kuumeeseen. Vihittiin 29.5.1793, puoliso Kuokkalasta

Lisätiedot

Taulu Sigrid Leiviskä, s. noin 1610 (Seppo Karranto). Lapset: Henrik Leiviskä. Tauluun 2. Sigrid Leiviskä, s Tauluun 12.

Taulu Sigrid Leiviskä, s. noin 1610 (Seppo Karranto). Lapset: Henrik Leiviskä. Tauluun 2. Sigrid Leiviskä, s Tauluun 12. 1. Sigrid Leiviskä, s. noin 1610 Henrik Leiviskä. Tauluun 2. Sigrid Leiviskä, s. 1640. Tauluun 12. Taulu 1 2. Henrik Leiviskä, Taulusta 1. 1712 Tavastkengä Saloinen Taulu 2 Pekka Leiviskä, Matti (Matts)

Lisätiedot

2 3/16 - isäntä Tuomas ja emäntä Kerttu. 5 1 ja piika Liisa,renki Matti,renki. 2 3/16 - isäntä Matti emäntä Anna Juhont. renki Juho ja vaimo Liisa 3 1

2 3/16 - isäntä Tuomas ja emäntä Kerttu. 5 1 ja piika Liisa,renki Matti,renki. 2 3/16 - isäntä Matti emäntä Anna Juhont. renki Juho ja vaimo Liisa 3 1 1766 Henkikirjat filmi Lt 1122-1123 talon n: ja mant. vero savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä yhteensä 1 5/16 - isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär. poika Taavi ja vaimo Susanna, poika Herman

Lisätiedot

Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja

Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja Matti Erikinpoika Peltoniemi syntyi 1.7.1784 Hämeenkyrössä. Häntä ei löydy Hämeenkyrön kastetuista ja ensimmäisessä rippikirjassa syntymäaika on muodossa

Lisätiedot

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Taavetti Nikolai Lamminmäki, s Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Juurijärven torppa, k Esipolvikaavio: 1 / 8 I II III IV V 1

Taavetti Nikolai Lamminmäki, s Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Juurijärven torppa, k Esipolvikaavio: 1 / 8 I II III IV V 1 Taavetti Nikolai Lamminmäki, s. 4.6.1901 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Juurijärven torppa, k. 14.1.1979 Esipolvikaavio: 1 / 8 I II III IV V 1 2 4 8 Taavetti Arvid Sefanianpoika Lamminmäki s. 17.4.1872 Ikaalinen,

Lisätiedot

Taulu 1 1. Risto (Christer) Lakon. RPKS.? v.1748-55 Lappeen Wilkjärvi, Laakko (digiarkiston kuva 87) sanotaan Sigfredin veljeksi Bror Christer. / AR. Sigfred Laako, s. 1682. Tauluun 2. Risto (Christer)

Lisätiedot

1793 Henkikirjat Savonkylä Lt , Es , Lt

1793 Henkikirjat Savonkylä Lt , Es , Lt 1793 Henkikirjat Savonkylä Lt 167-169, Es 2505-6, Lt 1526-27 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä 3/8 vero Isäntä Herman Antinpoika, emäntä Saara, Juho ja Antti veljenpojat Kaisa ja

Lisätiedot

Arviomies Juho Hyytinen 16 Maksettavaa yhteensä 90 taa 4 kill Summasta inventaario vähennetään maksettavat 569 taal 22 kill 90 taal 4 kill

Arviomies Juho Hyytinen 16 Maksettavaa yhteensä 90 taa 4 kill Summasta inventaario vähennetään maksettavat 569 taal 22 kill 90 taal 4 kill Perunkirja Margaretta Erkintytär Ollila (Västerspangar) s.08.06.1752 k.25.04.1807 Vuonna 1807 12 päivä lokakuuta allekirjoittanutta pyydettiin laatimaan perunkirjoitus ja jako, emäntä Reeta Erkintytär

Lisätiedot

Kalevi Hyytiä Kekrola 1600-luvulla 1 (6) Kekrola

Kalevi Hyytiä Kekrola 1600-luvulla 1 (6) Kekrola Kalevi Hyytiä Kekrola 1600-luvulla 1 (6) KEKROLAN VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin, Kalevi Hyytiä Vuosi

Lisätiedot

Kalevi Hyytiä Kauksamo 1600-luvulla 1 (8) Kauksamo

Kalevi Hyytiä Kauksamo 1600-luvulla 1 (8) Kauksamo Kalevi Hyytiä Kauksamo 1600-luvulla 1 (8) KAUKSAMON VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin, Kalevi Hyytiä Vuosi

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Hanna Kustaantytär Rekola. s Rekola tölli, Iso-Kulkkila, Teisko. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu:

Sukuselvityksen kohde. Hanna Kustaantytär Rekola. s Rekola tölli, Iso-Kulkkila, Teisko. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: Sukuselvityksen kohde Hanna Kustaantytär Rekola s. 13.2.1872 Rekola tölli, Iso-Kulkkila, Teisko ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 23.03.2018 Tekijä: Jukka Lamminmäki jukkalamminmaki.suntuubi.com SUKUJUTUT

Lisätiedot

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös

Lisätiedot

Kalevi Hyytiä Kivennapa 1600-luvulla 1 (5) Kivennapa

Kalevi Hyytiä Kivennapa 1600-luvulla 1 (5) Kivennapa Kalevi Hyytiä Kivennapa 1600-luvulla 1 (5) KIVENNAVAN (kirkonkylän) VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin,

Lisätiedot

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi

Lisätiedot

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders Pulkkila_1 TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo, Launolan kylä n:o 12 Laakko/Tossavainen, s. 18.4.1788, k. 16.1.1859. Puoliso: Carin Hatunen, s. 15.1.1795 Pulkkila, k. 29.1.1861. Olof Laakko,

Lisätiedot

Jälkipolviraportti: Sivu 1 / 5 Matti Matinpoika Store

Jälkipolviraportti: Sivu 1 / 5 Matti Matinpoika Store Jälkipolviraportti: Sivu 1 / 5 1. (#1) s. 1580 - k. 1663 vih.äiti Store [Riska] (#2) s. 1585 2. Margareta Matintytär Store (#444) s. 1618 - k. 22 Huhtikuuta 1695 2. Lauri Matinpoika Store (#440) s. 1621

Lisätiedot

Pekka Käyhkö asui Säämingin seurakunnan vuosien rippikirjan mukaan perheineen tilallisena Kaartilassa tilalla nro 5.

Pekka Käyhkö asui Säämingin seurakunnan vuosien rippikirjan mukaan perheineen tilallisena Kaartilassa tilalla nro 5. Taulu 54 Pekka (Peter) Käyhkö, synt. noin 1695, kuoli 25.5.1768 Kaartilassa 73-vuotiaana tilallisena. Puoliso Malin (Magdalena) Purhonen, synt. n. 1698, kuoli 29.3.1760 Kaartilassa 62-vuotiaana tilallisen

Lisätiedot

UUDENKIRKON JA KIVENNAVAN WESTERISIÄ /JW

UUDENKIRKON JA KIVENNAVAN WESTERISIÄ /JW UUDENKIRKON JA KIVENNAVAN WESTERISIÄ 1500-1700 23.11.2013/JW Lähteinä on käytetty Kansallisarkiston Digitaaliarkiston voudintilejä ja läänintilejä sekä Ruotsin Riksarkivetin ruotuluetteloita. Alempana

Lisätiedot

3 sirppiä a) 8 runst 2 2 lapioa a) 10 kill 20 1 lapio 6 2 peltokuokkaa 12 1 peltokuokka 6 1 kytökuokka 8 1 saha 12 1 rautakanki 32 2 auran

3 sirppiä a) 8 runst 2 2 lapioa a) 10 kill 20 1 lapio 6 2 peltokuokkaa 12 1 peltokuokka 6 1 kytökuokka 8 1 saha 12 1 rautakanki 32 2 auran Perunkirja Matti Esanpoika Luomala (Orava) s. 17.02.1754. k. 11.07.1806 Vuonna 1806 14 päivälokakuuta toimitti pyynnöstä allekirjoittanut uudistilallisen Matti Esanpoika Luomalan kuoleman jälkeen hänen

Lisätiedot

Kyläkeskiviikko Elsa Hietala

Kyläkeskiviikko Elsa Hietala Kyläkeskiviikko 12.3.2014 Elsa Hietala www.karttaikkuna.fi Laakso 1986: Suur-Loimaan historia I Laakso 1986: Suur-Loimaan historia I Seppä (Heikki Kipsä) Polo (Luukas Polo) Jaettiin 1562 Tuomo ja Heikki

Lisätiedot

VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA

VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA Taulu 1 I. Simo Paakkinen. Syntynyt 26.10.1785 Raudussa (Porkku). Talollinen. Kuollut 01.04.1824 Raudussa (Porkku). Puoliso Maria Miina. Syntynyt 31.01.1783 Raudussa.

Lisätiedot

Kalevi Hyytiä Kurkela 1600-luvulla 1 (6) Kurkela

Kalevi Hyytiä Kurkela 1600-luvulla 1 (6) Kurkela Kalevi Hyytiä Kurkela 1600-luvulla 1 (6) KURKELAN VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin, Kalevi Hyytiä Vuosi

Lisätiedot

5. 1/8 Kirkonkylä n:5 Kyrönniemi, sisältyy Kappalasen maihin.

5. 1/8 Kirkonkylä n:5 Kyrönniemi, sisältyy Kappalasen maihin. 1850 Henkikirjat Savonkylä (kuvat 4906-4952 kuvattu 2006.17.10. klo 16,37-16.57) (Kansallisarkiston digitaaliarkisto Lappajärvi henkikirjat 1850) (Mantals Längd äfer Lappajärvi Socken uti Kuortane Härad

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014 Sukuselvityksen kohde Eva Kustaantytär -, Stenholm s. 23.11.1834 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

Kaukosten suvun synty ja alkuvaiheet

Kaukosten suvun synty ja alkuvaiheet 15.3.2016 Joroisten Kaukosten suvun synty ja alkuvaiheet Nissisestä Kaukoseksi Ari Kolehmainen FM, SUKUTUTKIJA 1 Tutkimuksen lähtötilanne Lähdin selvittämään Joroisten Kaukosten alkujuuria sukuseuralta

Lisätiedot

Lapset: Anna Antintytär Huttunen, s. 14.7.1778 Sääminki

Lapset: Anna Antintytär Huttunen, s. 14.7.1778 Sääminki TAULU 1 I Anna Erikintytär Hannikainen, Talollisen vaimo, s. 26.7.1730 Sääminki Kiilanmäki 1 Hannikkala, k. 17.1.1790 Sääminki Inkilä. Puoliso: 27.5.1751 Sääminki Johan Antinpoika Huttunen, Talollinen,

Lisätiedot

1. Sisar syytinkitalollisen leski Reetta Matintytär, Lillsöyring elää

1. Sisar syytinkitalollisen leski Reetta Matintytär, Lillsöyring elää Perunkirja räätälin leski Eeva Matintytär Ålander (Ollila) s. 04.11 1747 k.04.11. 1823 Ollilassa ( Erkun talossa) Vuonna 1823 21 päivä huhtikuuta allekirjoittanut laati pyynnöstä perunkirjan edesmenneestä

Lisätiedot

Kalevi Hyytiä Pamppala 1600-luvulla 1 (7) Pamppalä

Kalevi Hyytiä Pamppala 1600-luvulla 1 (7) Pamppalä Kalevi Hyytiä Pamppala 1600-luvulla 1 (7) PAMPPALAN VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin, Kalevi Hyytiä Vuosi

Lisätiedot

Perunkirja Liisa Juhontytär Nykänen (os.söderkärnä) s k

Perunkirja Liisa Juhontytär Nykänen (os.söderkärnä) s k Perunkirja Liisa Juhontytär Nykänen (os.söderkärnä) s.01.02.1742 k 16.05.1807 Vuonna 1807 30 päivänä Joulukuuta toimitti allekirjoittanut pyynnöstä Lappajärven Kirkonkylässä Nykälän talossa perunkirjoituksen

Lisätiedot

TAULU 1 I Påhl Olofsson Laakko (Laacko) Malin Magdalena Erichsdotter Niiranen (Njrain) Eric Laakko (Laacko) Elin Laakko Paulus

TAULU 1 I Påhl Olofsson Laakko (Laacko) Malin Magdalena Erichsdotter Niiranen (Njrain) Eric Laakko (Laacko) Elin Laakko Paulus TAULU 1 8.12.2009 I Påhl Olofsson Laakko (Laacko), Talollinen, s. 1719, k. 12.12.1759 Pulkkila Tavastkenkä Laakko. Kuoli matkalla Veneheitossa, asuessaan Tavastkengällä Puoliso: Malin Magdalena Erichsdotter

Lisätiedot

Paikkalista Sivu 1 / 10 Alanen -> Nalli perintötalo, Uskali, Teisko

Paikkalista Sivu 1 / 10 Alanen -> Nalli perintötalo, Uskali, Teisko 19.2.2013 Sivu 1 / 10 Alanen -> Nalli perintötalo, Uskali, 19.8.1838 Teisko, Maria Joonaksentytär Asuntila 30.9.1770 Avioliitto, Jussi Bertilinpoika JB/, Margetta Jaakontytär Harju 14.4.1816 Syntymä, Rebecka

Lisätiedot

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853 Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara Taulu 853 V. Heikki Ruuskanen (isä Matti Ruuskanen, taulu 852). Syntynyt noin 1682. (yhteys isään oletettu). (RK s. 91) itsellinen 1740 Kuopio, Kaaraslahti.

Lisätiedot

SIIKAISTEN ASUTUKSEN ALKULÄHTEILLÄ. Siikaisten talot ja talonhaltijat perustamisestaan noin vuoteen 1750.

SIIKAISTEN ASUTUKSEN ALKULÄHTEILLÄ. Siikaisten talot ja talonhaltijat perustamisestaan noin vuoteen 1750. SIIKAISTEN ASUTUKSEN ALKULÄHTEILLÄ Siikaisten talot ja talonhaltijat perustamisestaan noin vuoteen 1750. FM Raimo E. Harju Turku Huhtikuu 2001 2 SIIKAISTEN ASUTUKSEN ALKULÄHTEILLÄ Koska nykyisen Siikaisten

Lisätiedot

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,

Lisätiedot

Mika Vaihekoski. Esipolvitaulut. Taustaksi. Viimeksi päivitetty 10.10.2009. mika.vaihekoski(at)tse.fi

Mika Vaihekoski. Esipolvitaulut. Taustaksi. Viimeksi päivitetty 10.10.2009. mika.vaihekoski(at)tse.fi Mika Vaihekoski Esipolvitaulut Taustaksi Viimeksi päivitetty 10.10.2009 Mika Vaihekoski mika.vaihekoski(at)tse.fi Johdanto Nimistä ja paikkakunnista Nykyihmisille itsestään selvä käytäntö omata sukunimi

Lisätiedot

TAULU 1 I Emil Mikonpoika Hurtta, autoilija, autokorjaamoyrittäjä, s Virolahti, Rännänen, k Helsinki, ikä 76 v ja 1 kk.

TAULU 1 I Emil Mikonpoika Hurtta, autoilija, autokorjaamoyrittäjä, s Virolahti, Rännänen, k Helsinki, ikä 76 v ja 1 kk. TAULU 1 I Emil Mikonpoika Hurtta, autoilija, autokorjaamoyrittäjä, s. 17.07.1897 Virolahti, Rännänen, k. 28.08.1973 Helsinki, ikä 76 v ja 1 kk. Hurtan korjaamo vanhan ja uuden Virojoentien risteyksessä

Lisätiedot

SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT

SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT ALATORNIO Rippikirjat 1750-1799 IK 203 " 1780-1828 IK 204 " 1819-183 IK 205 " 1826-1851 IK 206 " 1845-1868 IK 207 " 1859-1868 IK 208 Lastenkirjat 1860-1880 Syntyneet

Lisätiedot

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä 1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12

Lisätiedot

Torppari Pietari Juhonp. Saara vaimo 2 h, sav 1

Torppari Pietari Juhonp. Saara vaimo 2 h, sav 1 1796 Henkikirjat Savonkylä filmit Lt 1532 Lt 175-178 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä 3/8 vero Isäntä Herman Antinpoika, emäntä Saara, Juho veljenpoika, Juho ja Taavi rengit, Kaisa

Lisätiedot

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä.

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä. Sukuselvityksen kohde Iisalmen Pulkat 8 sukupolvea Tulostettu: 07.01.2014 Tekijä: Juha Rönkkö Tiedot ovat keskeneräiset ja saattavat sisältää virheitä, joten niihin tulee suhtautua epäilevästi ja varauksella.

Lisätiedot

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808.

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808. TAULU 1 I Pekka Korhonen, s. 1575, k. 1635. Vilppu s. 1615. Tauluun 2. Heikki s. 1601. Tauluun 86. Sipi s. 1603. Tauluun 97. TAULU 2 (taulusta 1) II Vilppu Korhonen, s. 1615, k. 1675. Vilppu s. 1645. Tauluun

Lisätiedot

Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä

Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Sukuselvityksen koonnut Kirsti Roa os. Pyykkönen Lahja Lehtosen ja Reino Pyykkösen tytär Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Tähän sukukertomukseen on käytetty apuna

Lisätiedot

24. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU V, ALATALON JA SEPPÄ- LÄN TALOT (1998)

24. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU V, ALATALON JA SEPPÄ- LÄN TALOT (1998) 100 24. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU V, ALATALON JA SEPPÄ- LÄN TALOT (1998) 101 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU V, ALATALON JA SEPPÄLÄN TALOT (1998) Taulu 1. I. Matti Eerikinpoika Kautto. Syntynyt 29.12.1777 Laukaassa.

Lisätiedot

Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 3. kymmenkunta, sivu 51 Pekka Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 5. kymmenkunta, sivu 99v

Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 3. kymmenkunta, sivu 51 Pekka Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 5. kymmenkunta, sivu 99v 3.12.2001 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA JOROISTEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja VA 6133, mf ES 941, Joroisten historia Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, x.

Lisätiedot

Sukutaulut. Chapter 1. Taulu 3

Sukutaulut. Chapter 1. Taulu 3 1 Chapter 1 Sukutaulut Pietari Heikinpoika Kirjavaisen (1640-1710) 4 jälkipolvea Tulostettu 16.02.2016. Jaettu Kivennapa-Wiki sivustoon. Merkinnöistä: Tulosteessa on käytetty dito-merkintää (do), mikäli

Lisätiedot

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.

Lisätiedot

LEHIKOISTEN VARHAISVAIHEET

LEHIKOISTEN VARHAISVAIHEET LEHIKOISTEN VARHAISVAIHEET Suvun vaiheita ennen Pohjois-Karjalaan muuttoa 7. HEINÄKUUTA 2016 ARI KOLEHMAINEN kolehmainen.ari@gmail.com 1 Lehikoiset asiakirjojen alkaessa Savon ensimmäinen maakirja vuodelta

Lisätiedot

(Jaakko Ilkan jälkeläisiä NELJÄ sukupolvea)

(Jaakko Ilkan jälkeläisiä NELJÄ sukupolvea) (Jaakko Ilkan jälkeläisiä NELJÄ sukupolvea) Taulu 1, Kysymysmerkillä varustetut tiedot ovat epävarmoja ja odottavat lisätodisteita varmistuakseen! I Jaakko Pentinpoika Ilkka, 1585-97 Ilkkalan isäntä, maakauppias,

Lisätiedot

Joan Juutinen. s. 1515 Juva. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 12 perhettä. Tulostettu: 08.06.2014. Tekijä: Juha Rönkkö

Joan Juutinen. s. 1515 Juva. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 12 perhettä. Tulostettu: 08.06.2014. Tekijä: Juha Rönkkö Joan Juutinen s. 1515 Juva ja hänen jälkeläisiään yhteensä 12 perhettä Tulostettu: 08.06.2014 Tekijä: Juha Rönkkö Nimiartikkelissa O. A. Kallio Savolaisia sukuja ja sukunimiä kerrootaan: "Tanskalais-peräisyyttä

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

KURIKAN HISTORIA I: esihistoriasta Suomen sotaan

KURIKAN HISTORIA I: esihistoriasta Suomen sotaan 1 / 52 KURIKAN HISTORIA I: esihistoriasta Suomen sotaan Valitse näppäimet Ctrl+F niin saat etsintäruudun näkyviin SYNTYMÄ- ASUIN- SYNT.AIKA PITÄJÄ PAIKKA PITÄJÄ PAIKKA NIMI TAP.AIKA SIVU Ilmajoki Peldan

Lisätiedot

KUTTILA. Kyläkeskiviikko Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine

KUTTILA. Kyläkeskiviikko Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine KUTTILA Kyläkeskiviikko 14.10.2015 Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine Kartta: Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Pitäjänkartasto, Loimaa (2111 08 Ia.* -/- -) Kylän

Lisätiedot

ASUIN- SYNTYMÄ- SYNT.AIKA PITÄJÄ PAIKKA PITÄJÄ PAIKKA NIMI TAP.AIKA JULKAISU SIVU

ASUIN- SYNTYMÄ- SYNT.AIKA PITÄJÄ PAIKKA PITÄJÄ PAIKKA NIMI TAP.AIKA JULKAISU SIVU Vanhempien Juuret lehtien henkilöluettelot asuinpaikan mukainen järjestys Valitse näppäimet Ctrl+F niin saat etsintäruudun näkyviin ASUIN- SYNTYMÄ- SYNT.AIKA PITÄJÄ PAIKKA PITÄJÄ PAIKKA NIMI TAP.AIKA JULKAISU

Lisätiedot

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h.

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h. Matti Kiiski (1570-) Matti Matinpoika Kiiski (1600-) Yrjö Matinpoika Kiiski (1632-1673) 1. Tuomas Yrjönpoika Kiiski (1650-1721) 1.1. Marketta Tuomaantytär Kiiski, Nakari (1683-1740) 1.1.1. Eerik Martinpoika

Lisätiedot

Esilletuotu irtain omaisuus. kpl esineen nimi taalaria äyriä pen 1 pieni pikari 8 3/4 luotia, hopearaha a) 5 taal 16 äyr kuparia ja malmia

Esilletuotu irtain omaisuus. kpl esineen nimi taalaria äyriä pen 1 pieni pikari 8 3/4 luotia, hopearaha a) 5 taal 16 äyr kuparia ja malmia Perunkirja Edesmenneiden Hermanni Taavinpoika Kärnän s. 07.05.1698 ja hänen vaimonsa Valpurin s.08.05.1694 kuoleman jälkeen. R. O Tämä perunkirja on Lappajärven ensimmäisiä ja siinä on todella laajat kaluluettelot

Lisätiedot