Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä

Transkriptio

1 Sukuselvityksen koonnut Kirsti Roa os. Pyykkönen Lahja Lehtosen ja Reino Pyykkösen tytär Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Tähän sukukertomukseen on käytetty apuna asiakirjojen ja kirkonkirjojen lisäksi Matti Paavolan kirjaa: Paavolan lapsia sekä Timo Verhon tutkimusta: Tarvasjoen talonpoikaissuvut. Kertomus on osaltaan talokohtainen; Suurilan kylän Paavolan talon isäntien jälkeläisiä seuraten. Tarvasjoki sijaitsee varsinaissuomalaisen vilja-aitan sydämessä ja on maisemaltaan tasaista viljelymaata, johon vaihtelua antavat sen läpi virtaavat Paimionjoki ja kunnalle nimensä antanut Tarvasjoki. Tarvas on alun perin tarkoittanut villihärkää ja myöhemmin metsäkaurista. Seutu on ollut kuitenkin asutettu todennäköisesti jo 1300-luvulla. Tarvasjoen kylä on ollut huomattava liikenteellinen solmukohta aikoinaan. Myös Suomen vanhin maantie Hämeen Härkätie kulkee sen kautta. Suurila Tarvasjoen Suurilan kylä mainitaan virallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna Suurilan kylä kuului aikanaan Euran kappeliseurakuntaan ja sen jälkeen Euran maalaiskuntaan ja vuonna 1910 nimi muutettiin kylän läpi virtaavan joen mukaisesti Tarvasjoen maalaiskunnaksi. Maakirjan mukaan 1540 Suurilassa oli neljä taloa: Mikola, Paavola ja Töyry, sekä neljäs, jonka nimeä ei tunneta. Paavola tila, josta Kalle Lehtosen esi-isät ovat lähtöisin, on Suurilan tiloista ainoa, joka pysyi. jakamattomana keskiajalta tälle vuosisadalle asti..

2 Paavolan tila Paavolan talo oli yksi niistä 4:stä kantatalosta, jotka muodostivat Tarvasjoen Suurilan kylän, ja se on mainittu ensimmäisen kerran Turun Läänin maakirjoissa v Sen perustajasta ei ole tietoa ja ilmeisesti sen ensimmäinen isäntä on ollut Paavoniminen mies. Niin kuin ennen on ollut käytäntö talo sai nimen perustajansa mukaan ja myöhemmin tästä talon nimestä kehittyi sukunimi tässä tapauksessa Paavola. Talon nimen ottivat käyttöön myös vävyt, joista tuli vaimojensa kotitalojen isäntiä. Paavolan talo vaihtoi omistajaansa vuosien varrella ja oli osan ajasta myös tyhjillään. Taloon kuuluva maa-alue myös vaihteli vuosisatojen kuluessa. Vuoden 1800 omaisuusveroluettelon mukaan Paavolan kiinteistön arvo oli 660 riksiä. Tästä voi päätellä, että Paavola oli silloisiin Tarvasjoen taloihin verrattuna hieman keskiarvoa pienempi. Vuoden 1881 maataloustilaston mukaan Paavolan tilalla oli Peltoa 16 ha, Niittyä 33,5 ha Metsää 33,5 ha eli se oli kooltaan 83 ha. Toisin kuin muut Suurilan kylän talot, joita jaettiin pienempiin osiin vuosien varrella, Paavola pysyi jakamattomana vuoteen 1915, jolloin se halottiin kahtia Paavolaksi ja Ylitaloksi. Tilan maille perustettiin v Suurilan kylän ensimmäinen torppa: Hakala ja se on samalla yksi Tarvasjoen vanhimmista torpista. Vuosikymmeniä myöhemmin tilalle perustettiin kaksi muuta torppaa: Alho ja Vannas. Vuonna 1748 ( joidenkin tietojen mukaan 1737) Paavolan talon isännäksi tuli Suurilan kylän Mikolan talosta kotoisin oleva Reko ( Grel) Antinpoika ja hänen vaimonsa Kirsti Antintytär. Tämä Reko on yksi Lehtosen suvun esi-isistä. Perintötilaksi se muodostettiin vuonna 1836 Juha Juhanpojan toimesta

3 TAULU 1 Antti Matinpoika s ja k Suurilan kylän Mikola. Puoliso Maria Matintytär Marttilan Simala. Antti oli Mikolan talon isäntänä Tuomo Antinpoika Liisa Antintytär Maria Antintytär Reko Antinpoika ( Tauluun 2 ) Maria Antintytär ( Reko ja Maria olivat kaksoset) Reko oli vasta 3-vuotias kun hänen isänsä kuoli. Rekon vanhemmasta veljestä, Tuomosta tuli Mikolan talon isäntä vuonna 1713 TAULU 2 Reko Antinpoika s ja k ( Isä Antti Matinpoika Taulu 1) Suurilan Mikola. Puoliso Kristiina Antintytär s Marttilan Tiipilä ja k Tarvasjoki Suurilan Paavola. Reko ja Kristiina tulivat isännöimään Paavolan taloa Reko kuoli "vanhuudenheikkouteen" 78-vuoden ikäisenä ja hänet haudattiin Tarvasjoen kirkkomaahan Kristiina ( Kirsti) Rekontytär s ( Tauluun 3) Maria Rekontytär s ja k

4 TAULU 3 Kristiina ( Kirsti) Rekontytär(Paavola) s Marttilan Tiipilä ja k Suurilan Paavola. ( Isä Reko Antinpoika Taulu 2) Puoliso Heikki Heikinpoika s Tarvasjoen Euran kylän Kirstiniminen ratsutila. Kuoli Kristiinan miehestä Heikistä tuli Paavolan tilan isäntä 34.vuotiaana kun hänen appiukkonsa Reko Antinpoika vetäytyi vanhan isännän osaan. Hän myös otti vaimonsa talon nimen käyttöönsä. Heikki ja Kristiina isännöivät Paavolaa ja heille syntyi 9 lasta. Heistä 4 kuoli lapsena: Anna 12.vuotiaana, Heikki 5, Matti vuoden, samoin kun kuopus Matti 1½ vuoden ikäisenä. Heikki Heikinpoika perusti Paavolan talon maalle vuonna 1770 Suurilan kylän vanhimman torpan: Hakalan.. Sukututkija Matti Paavolan mukaan suvussa kulkee perimätieto,että Paavolan isäntä olisi osallistunut Tarvasjoen kirkon rakennustöihin ( ) rakentamalla siihen yhden hirsinurkan. Heikki Heikinpoika kuoli 75-vuotiaana "vanhuudenheikkouteen ja hänet haudattiin Tarvasjoen hautausmaahan. Anna Heikintytär Kristiina Heikintytär Juha Heikinpoika ( Tauluun 4) Heikki Heikinpoika Matti Heikinpoika Liisa Heikintytär Heikki Heikinpoika Jaakko Heikinpoika Matti Heikinpoika

5 TAULU 4 Juha Heikinpoika (Paavola). (Äiti Kristiina Rekontytär Taulu 3) s Suurilan Paavola ja k Suurilan Paavola. Merkitty kirkonkirjoihin ruotsalaisittain Johan Henricson Kirkonkirjoissa suomalaisista nimistä käytettiin niitten ruotsinkielistä muotoa. Johan oli puhekielessä joko Juho tai Juha, Henric puolestaan Heikki. 1. Puoliso Maria Kustaantytär s Liedon Sikilän kylän Löyhä-nimisestä talosta ja k Suurilan Paavola 2. Puoliso Anna Jaakontytär s Marttilan Purhalan Suutaritalosta, k Suurilan Paavola. Paavolan isännäksi Juha Heikinpoika tuli jo 25-vuotiaana vuonna 1783 kun hänen isänsä vetäytyi vanhaksi isännäksi. Juha Heikinpoika Paavola toimi seurakunnan "kuudennusmiehenä Seppälän ja Suurilan kylien muodostamassa yökunnassa. Tälläinen yökunta toimi kinkeripiirinä, vaivaishoitoruotuna sekä kirkon ja pappilan rakennusyksikkönä. Juhan puumerkki oli iso H-kirjain. Lapset ensimmäisestä aviosta: Kristiina Juhantytär Liisa Juhantytär ( kuoli nuorena Juha Juhanpoika ( Tauluun 5) (Tarvasjoen syntyneiden kirjassa Juhalle ja Marialle on merkitty myös syntyneeksi lapsi ei nimeä. Kuollut ? ) Maria Juhantytär Anna Juhantytär Heikki Juhanpoika ( vihitty 1822) Kirsti Juhontytär Lapset toisesta aviosta: Anna Juhantytär Tuomo Juhanpoika

6 TAULU 5 Juha Juhanpoika (Johan Johanson)(Paavola) s Suurilan Paavola ja k Suurilan Paavola. Tarvasjoen syntyneiden kirjassa merkitty nimeltä Johannes (isä Juha Heikinpoika Taulu 4). Puoliso Liisa Juhontytär s Tarvasjoen Seppälän kylän Klemelä-talo ja k Suurilan Paavola Juha Juhanpoika lunasti Paavolan talon valtiolta vuonna Paavola oli ollut siihen asti kruununtalona niinkuin muutkin Tarvasjoen talot. Tilat olivat aikanaan joutuneet valtiovallan haltuun autiokausien aikana tai sitten maksamatta jääneiden verojen takia Paavolan isännäksi hän tuli 33-vuotiaana vuonna Hänet on merkitty Tarvasjoen rippikirjoihin kuudennusmiehenä. Juhan ja Liisan lapsista kaksi kuoli pienenä vuonna 1821: Heikki vähän alle 3- vuotiaana ja Anna melkein vuoden vanhana.( Tämän Heikki-pojan kuoltua annettiin myös seuraavalle poikalapselle nimeksi Heikki) Juha kuoli 56-vuotiaana keuhkotautiin ( lungsot). Liisa-emäntä piti talon "isännyyttä" kunnes heidän poikansa Heikki tuli täysi-ikäiseksi (21v.) ja Paavolan isännyys siirtyi hänelle vuonna Maria Juhantytär Juha Juhanpoika ( Tauluun 6) Liisa Juhantytär Heikki Juhanpoika Anna Juhantytär Riitta Juhantytär ( Anna ja Riitta olivat kaksoset) Heikki Juhanpoika Josef Juhanpoika

7 TAULU 6 Juha Juhanpoika ( Johan Johanson)(Paavola) s Suurilan Paavola ja k Suurilan Hakala. ( isä Juha Juhanpoika Taulu 5). Puoliso Liisa Simontytär s Karinainen, Mäenpään talo, Kulmalan torppa ja k Suurilan Hakala. Entisajan menettelyn vastaisesti Juhasta ei tullut seuraavaa Paavolan talon isäntää, vaikka hän olikin perheensä vanhin poika, vaan hän alkoi pitämään vaimonsa kanssa Paavolan tilalla sijaitsevaa Hakalan torppaa. Juha Juhanpojasta on rikosmerkintä Tarvasjoen rippikirjoissa ). Maatalon poikia Johan Johansson Paavolaa ja Anders Carlsson Mikkolaa Suurilan kylästä syytetään erittäin raskauttavasta ilmiannosta, jonka mukaan he ovat lyöneet ja pahoinpidelleet Henrik Ilolaa niin kovasti, että hän kuoli. Nämä kaksi kiistivät rikoksen ja liian vähäisen toteennäytön perusteella ja heidän vakuuttelunsa vuoksi tuomiota ei voitu panna täytäntöön. Niinpä asian käsittely siirretään tulevaisuuteen, koska se voitakoon ilmeisesti siirtää hovioikeuden ratkaistavaksi. Turussa, rikosasialuettelot, 18. kesäkuuta 1838 Häntä on myös sakotettu "salavuoteudesta" vuonna Voi olla, että tässä piilee se syy, miksi hänen nuorempi veljensä Heikki peri Paavolan isännyyden. On kuitenkin oletettavissa etteivät he olleet taksvärkki-suhteessa Paavolan taloon. Usein oli maatiloilla käytäntö, että joku talon veljeksistä sai tilalla sijaitsevan torpan haltuunsa.

8 Hakalan torppa Tarvasjoen Suurilan kylässä tänä päivänä Juhan ja Liisan jälkeläiset saivat nimekseen Hakala, torpan nimen mukaan August Juhanpoika ( Kustaa?)( Hakala ) Hakalan torppari Juho Henrik Juhanpoika (Hakala) Muutti Paimioon 1861 Matti Juhanpoika (Hakala ) Muutti Turkuun 1877 Maria Kristiina Juhantytär (Hakala) Karl Juhanpoika(Hakala) ( Tauluun 7) TAULU 7 Karl ( Kaarle) Juhanpoika( Hakala) Myöhemmin Lehtonen ( Karl Johanson) s Suurilan Paavolan Hakalan torppa ja k Suurilan Ylimattilan Alhaisi-torppa, joka oli itsenäisenä tilana ja Kaarlen omistuksessa hänen kuolleessan. On vielä selvittämättä koska hän lunasti tilan itselleen. ( isä Juha Juhanpoika Taulu 6) Puoliso Emma Kristiina Kaarlentytär s Loimaan Karhulan Hulmi-niminen puustelli jota hänen vanhempansa vuokrasivat, k Suurilan Alhaisi.

9 Kalle kierteli seudun taloissa renkinä. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli vuonna 1870 Tarvasjoen Tuorilan kylän Uusitalo-nimisessä talossa. Hän oli tuolloin ainoastaan 16.vuotias. Vuonna 1872 hän muutti Paimioon Askalan kylän Nummelan talon rengiksi ja sieltä vuonna 1874 Siililän kylän Koskikylä-taloon, vuonna 1876 Piikkiöön ja sieltä hän palasi takaisin Suurilan Hakalaan vuonna Tällöin hän ilmeisesti tapasi tulevan vaimonsa Emman, joka toimi Paavolan talossa piikana. Emman vanhemmat olivat Kalle Daavidinpoika ( Karl Davidson) s Liedon Ilmarinen(?) ja äiti Eva Kristiina Joosepintytär s Loimaan Puujalkala-kylän Ingi-nimisestä talosta. He elivät Loimaan Karhulan kylän Hulminimisessä puustellissa tilan vuokralaisina. Puustelli eli virkatalo tarkoitti joko sotilas- siviili tai kirkollisen viran haltijalle luovutettua palkkatilaa. Tavallista oli että puustellin haltija antoi tilan vuokralle vuokraviljelijälle josta tämä maksoi vuokrana puolet tilan tuotosta.( Hulmi kuului nimismies G. Lindströmille) Emman sisaruksia olivat: Maria Karoliina Karl Reinhold Johan Maurits Gustaf Wilhelm Matthias Viktor Oskar Emma muutti vuonna 1879 Tarvasjoelle ja tuli Suurilan Paavolaan piiaksi. Emma ja Kalle kuulutettiin ja teksti kirkonkirjoissa kuuluu näin: "Itsellinen, nuorimies Kaarle Juhanpoika Lehtonen ja piika Emma Kristiina Kaarlentytär molemmat Paavolan talosta Suurilan kylästä" Kuulutuksen otti ylkämies ja morsiammen puolesta oli talollinen Heikki Paavola. Heidät vihittiin Vihkimisen toimitti pappi M.J Jaakola. Sukunimen Lehtonen on Kalle ilmeisesti ottanut käyttöönsä hieman ennen vihkimistä vuonna 1882 ( Piikiön muuttokirjassa vuodelta 1880 hänet on merkitty "pelkästään" Karl Johansoniksi.) Hänen vanhin veljensä August jäi vaimonsa ja lastensa kanssa pitämään Hakalan torppaa. Hänen jälkeläisensä alkoivat käyttää nimeä Hakala sukunimenään ja näin heistä kehittyi Hakalan suku. Suuri osa maaseudun asukkaiden sukunimistä kehittyi heidän talojensa mukaan. Kirjonkirjoihin heidät merkittiin talon nimen perään isänsä poikina ja tyttärinä. (esim. Paavola, Johan Johanson). Tilaton väestö sen sijaan oli "pelkkiä tyttäriä ja poikia (esim. Karl Johanson ja Emma Karlsdotter) luvun loppupuolella alettiin ottaa käyttöön varsinaisisa sukunimiä ja nimi Lehtonen oli yksi suosituimmista nimistä.

10 1800-luvun viimeisen neljänneksen aikana oli suosiossa ns. Virtanen tyyppi sukunimi, jossa nimen runkona oli luontosana: Koivunen, Laaksonen, Koskinen jne. (Sukunimilaki astui voimaan vasta 1920) Emman ja Kaarlen ensimmäinen lapsi: Karl Wilhelm syntyi Hakalan torpassa vuonna Hänen kummeiksiin nimettiin August Hakala ja hänen vaimonsa Wilhelmiina Juhantytär. Kasteen toimitti W.O.Richter Vuonna 1884 he muuttivat asumaan Suurilan kylän Yli-Mattilan talon tilalla sijaitsevaan Alhaisi-nimiseen torppaan. Karl Wilhelm Lehtonen Suoma Elviira Lehtonen Puoliso Kaarle Oscar Suominen s Lapsi: Impi Inkeri Suominen s Tarvasjoki ja k Turun Yliopiston Keskussairaala. Puoliso Huitti. Tästä aviosta jälkeläisiä Aina Aleksandra Lehtonen Aina putosi kaivoon ja kuoli Matti Adabert Lehtonen Muutti Ameriikkaan ja on kuollut siellä. Ei tietoa aviosta eikä lapsista Ida Eufemia Lehtonen Tarvasjoen virkatodistuksen mukaan Ida on kuollut Kanadassa. Mormoonien sukututkimussivulta ( Family Search.org) löytyy seuraava maininta: Michiganin vihityt : Ida Lehtonen syntynyt 1894 Suomessa. Vanhemmat Kaarlo Lehtonen ja Emilia Alhaisi Sulhanen Eina Piakkala Vihitty Newberry, Luce Michigan Ida on ilmeisesti tässä antanut äitinsä sukunimeksi heidän torppansa nimen, sillä eihän Emmalla mitään varsinaista sukunimeä ollutkaan ennenkuin hän meni naimisiin Kaarle Lehtosen kanssa. Ei ole varmaa onko Piakkala väännös jostain muusta suomalaisesta sukunimestä (esim. Pekkalasta), sillä nimi Piakkala on ollut käytössä suomalaisena sukunimenä

11 Frans Nikolai Lehtonen ( Tauluun 9) Martta Emilia Lehtonen ( Tauluun 10) Aina Lehtonen Aina on ollut Ameriikassa v Koska hän sinne muutti ja palasi takaisin, on vielä tutkimatta, kuten myös mahdolliset jälkeläiset