FINNOO OSAYLEISKAAVA. Asukastilaisuus Tiivis ja kaupunkimainen.

Transkriptio

1 FINNOO OSAYLEISKAAVA Asukastilaisuus Espoon kaupunki / Cederqvist & Jäntti arkkitehdit Espoon kaupunki Espoon kaupunki/ WSP Finland Oy Länsimetro Oy Tiivis ja kaupunkimainen. Uusi paikallinen palvelukeskus. Kattava, monipuolinen ja monitasoinen viheralueverkosto. Urbaani toiminnallisesti sekoittunut metrokeskus. Kaupunkimainen ranta-asuminen julkisine kaupunkitiloineen. Finnoon altaan ja osan Finnovikenin kosteikon suojelu. Espoon kaupunki Espoon kaupunki/joni Viitanen Espoon kaupunki/anttila & Rusanen Oy

2 Finnoo osayleiskaavaehdotus tiedotustilaisuus Ohjelma Tilaisuuden puheenjohtajan alustus Finnoo osayleiskaavaehdotus - esittely Info-ryhmät Kokonaisrakenne, liikenne ja rakentamisen vaiheistus (Mirkka K., Aulis P. ja Kimmo L.) Rantarakentaminen ja satamatoiminnot (Paula K-H., Lennart P., Mervi H.) Luonto ja virkistysalueet (Tanja H., Mikla K.) Ryhmien vetäjien yhteenveto käydyistä keskusteluista Tilaisuus päättyy Kuva: Espoon kaupunki/ Finnoo - Kaitaa visio. WSP Finland Oy.

3 FINNOO ALUEKEHITYS Projektinjohtaja Kimmo Leivo Espoon kaupunki / Cederqvist & Jäntti arkkitehdit

4 Lounais-Espoon kehittäminen tehostaa ja tiivistää kaupunkirakennetta nykyisessä palveluverkossa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella

5 Lounais-Espoon kehittäminen Yhteiskunnalliset vaikutukset Alueelle toteutetaan huomattavaa uudistalonrakentamista Uudisrakentamisen kokonaismäärä noin 3.1 miljoonaa neliötä Asuntotuotantoa noin 2.0 miljoonaa neliötä Noin uutta asuntoa Lähes uutta asukasta Talonrakentamisen jalostusarvo lähes 12 mrd euroa vastaa kotimaan yhden vuoden uudistalonrakentamisen arvoa Infra-rakentamista noin 1 mrd euroa Metro-infra noin 1 mrd euroa Lisäksi kehittymisen aikaansaama muu huomattava korjausrakentaminen Merkittävä työllistämisvaikutus Kokonaisrakentamisen työllisyysvaikutus: yli henkilötyövuotta (välitön ja välillinen) Yli henkilötyövuotta 40 vuoden ajan Finnoo on osa metrovyöhykkeen kehittämistä

6 Finnoon osayleiskaavaehdotus esityksen sisältö I Kaavaehdotus kokonaisrakenne Mirkka Katajamäki II Liikenne Aulis Palola III Virkistys- ja viheralueverkosto Tanja Hämäläinen Piirros: Satu Karjalainen IV Terveys ja turvallisuus, veneily- ja satamatoiminnot Paula Kuusisto-Hjort V Katsaus alueen asemakaavoituksesta Mervi Hokkanen

7 Kaavahierarkia Osayleiskaava Yleissuunnittelu Toteutussuunnittelu

8 OSAYLEISKAAVAPROSESSI JA OSALLISTUMINEN, FINNOO OSAYLEISKAAVA Koko prosessin ajan: Tiedottaminen OAS:n päivittäminen Selvitysten täydentäminen Suunnitelmien tarkistaminen Yhteistyö eri tahojen kanssa PÄÄTÖS KAAVOITUKSESTA: Kaupunginhallitus päättää YLEISKAAVAN TAVOITTEET: 1. Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää 2. Kaupunginhallitus päättää YLEISKAAVALUONNOS: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy nähtäville YLEISKAAVAEHDOTUS: 1. Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää 2. Kaupunginhallitus hyväksyy nähtäville YLEISKAAVA: 1. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 2. Kaupunginhallitus ehdottaa hyväksyttäväksi 3. Valtuusto hyväksyy HALLINTO-OIKEUS KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Kuulutus vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tiedotustilaisuus osallisille Viranomaisneuvottelu Julkisesti nähtävillä Tiedotustilaisuus osallisille Mielipiteet ja lausunnot Julkisesti nähtävillä Tiedotustilaisuus osallisille Muistutukset ja lausunnot Viranomaisneuvottelu Lainvoimainen 30 päivän valitusajan jälkeen Valitus mahdollisuus Voimaan Jatkovalitus mahdollisuus Voimaan, osittain voimaan tai kumotaan

9 Finnoo osana metrovyöhykettä Länsiväylä Voimalaitos Venesatama Espoon eteläosien yleiskaava Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä Metron alustava yleissuunnitelma 2011 Hankesuunnitelma 2012 Rakennussuunnittelu käynnistyi 2013 Metron maanalainen asemakaava 2013 Metropäätös Valt Metro Kivenlahteen v.2020 Länsimetro Oy Valtuuston päätös 2009, jossa kehotettiin käynnistämään alueen kaavoitus. Osayleiskaava-alue on osa laajempaa Finnoo-Kaitaa visiota (2011) sekä merkittävässä asemassa osana metron jatkoa Matinkylästä länteen. Metron liikennöinti Kivenlahteen alkaa aikaisintaan v

10 Miten on päädytty kaavaehdotukseen? Vireille Kaupunginhallitus päätti tavoitteista 2010 Finnoon osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Mitä on tapahtunut luonnoksen nähtävilläolon jälkeen Lausunnoista ja mielipiteistä saadun palautteen läpikäynti. Osayleiskaavaluonnos Finnoonsataman arkkitehtuurikilpailu Finnoonsatama, ruoppaus, täyttö ja läjitys YVA YVA-selostus oli nähtävillä reunaehtojen löytyminen vaikutusten arvioinnin pohjalta kaavaehdotuksen pohjaksi Yhteysviranomaisen (ELY) lausunto Täydentävien selvitysten teettäminen ja alueen suunnitteluun liittyvien selvitysten tulosten huomioiminen kaavaratkaisussa. Esim. Liito-oravat, Fortumin voimalaitos / suojavyöhykkeiden määrittäminen, pilaantuneet maat. Vaikutusten arvioinnin täydentäminen kaavaehdotuksen pohjalta. Finnoon työryhmän vaikutustenarviointityöpaja I ja II MM. kaavalle asetettujen tavoitteiden toteutumisen tarkistaminen (ollaanko viemässä ehdotusta oikeaan suuntaan) sekä kaavan kokonaisvaikutusten arviointi Kaavan kokonaisvaikutusten arvioinnin kokoaminen erillisten vaikutusten arviointien pohjalta. Kaavamerkintöjen kehittäminen. Osayleiskaavaehdotus

11 Finnoo osayleiskaavaehdotus Visioalueen (Kaitaa-Finnoo) asukastavoite (uutta asukasta). Kaavasuunnittelun lähtökohdaksi Finnoon osayleiskaavan asukasmitoitukseksi valittiin n uutta asukasta. Yleiskaavaehdotus mahdollistaa n (50 k-m2/ asukas) asukkaan sijoittumisen. Laskennallinen työpaikkojen määrä koko kaava-alueelle on n työpaikkaa. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Mitoitus toimii osayleiskaavan vaikutustenarvioinnin työkaluna. Osayleiskaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät asemakaavoituksessa. Rakentamisen korkeus ja korttelityypit voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä ratkaista monella tavalla. Osayleiskaava osoittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Pääkäyttötarkoituksen ohella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle.

12 Kokonaisrakenne Tulevan Finnoon kaupunkirakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Alueelle tullaan muodostamaan joukkoliikenteeseen, erityisesti metron käyttöön, tukeutuva uusi paikallinen palvelukeskus. Metrokeskusta kehitetään urbaanina toiminnallisesti sekoittuneena keskustatoimintojen, toimistotyyppisten työpaikkarakentamisen sekä keskustaan soveltuvan asumisen ja palveluiden alueena. Merkittävin osa asunnoista ja työpaikoista sijoittuu 600 metrin etäisyydelle metroaseman sisäänkäynneistä. Noin asukasta Espoon kaupunki Ranta-alueelle osayleiskaava mahdollistaa kaupunkimaisen ranta-asumisen rakentumisen julkisine kaupunkitiloineen ja sataman kehittämisen. Keskeinen osa osayleiskaavan maankäyttöratkaisua on Finnoon altaan ja osan Finnovikenin kosteikon suojelu ja alueelle muodostettava kattava, monipuolinen ja monitasoinen viheralueverkosto. Alueen pääliikenneverkkona toimii metro sekä Kaitaantie, Finnoonsilta, Suomenlahdentie ja pohjois-eteläsuunnassa Meritie. Maankäyttö 600 metrin vyöhykkeellä metron sisäänkäynneistä.

13 Keskustatoimintojen alueet M Finnoon metrokeskusta kehitetään metropolin palvelukeskuksena Tavoitellaan toiminnallisesti sekoittunutta, urbaania aluetta: asuntoja, palveluja ja toimistotyyppistä työpaikkarakentamista. Metroaseman lähiympäristöä kehitetään kävelykeskustana, joka kytkeytyy kävely- ja pyöräilyyhteyksin muihin alueisiin. Kaupunkirakenteen tehokkuus ja toiminnallisen monipuolisuus on sitä intensiivisempää, mitä lähempänä metroaseman sisäänkäyntejä ollaan. Espoon kaupunki/ WSP Finland Oy Espoon kaupunki/ WSP Finland Oy Espoon kaupunki / Cederqvist & Jäntti arkkitehdit 13

14 Asumisen vyöhykkeet Keskustatoimintojen alueet ovat asumispainotteisia. A-kehittyvä A/P A A/C M C-1 A Asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut aluemerkinnällä (A/C) osoitetut alueet sijaitsevat metrokeskuksen keskustatoimintojen alueen ympärillä ja laajentavat toiminnoiltaan sekoittunutta keskustakortteleiden rakennetta. A Jätevedenpuhdistamolta vapautuva alue sekä nykyinen satama-alue osoitetaan kaavassa asuin- ja liikealueena (A-c). Aluetta voidaan kehittää asumisen lisäksi keskustatoimintojen laajenemisalueena. A-c Asuntoalueet (A) sijoittuvat Kaitaantien varteen kaavaalueen länsi-osaan ja Suomenlahdentien varteen, Matinkylään rajautuen, kaava-alueen itä-osaan. A-1 RA A-1 merkinnällä osoitetaan osayleiskaavan mahdollistama tekosaari, jota kehitetään kerrostalovaltaisena asuntoalueena (n asukasta). A-c ja A-1 alueiden mitoitus perustuu koko kaava-alueen mitoitustavoitteeseen. Sataman täyttöjen/rantaviivan ja saaren muodot tarkentuvat asemakaavoituksen yhteydessä (su). Mårtensbyn alue (Hannuksessa) varataan asumista sekä asuinympäristöön soveltuvaa työpaikka- ja palvelutiloja varten (A/P). Ryssjeholmenin saari on osoitettu loma-asuntoalueena (RA). Espoon kaupunki Virkistysvyöhyke metroasemalta merenrantaan toimii keskeisenä osana asuin- ja liikealueen toiminnallista ja kaupunkikuvallista rakennetta

15 Koulu Työpaikkojen ja keskusta-alueen ulkopuolisten palveluiden alueet Koulu Asukaspuisto ja päiväkoti Voimalaitos Länsiväylän vartta ja alueen pohjoisosia kehitetään tiiviinä toimistojen ja työpaikkojen alueena (TP, TP/km). Alue säilyy ja kehittyy osana Suomenojan seudullisen erikoistavarakaupan vyöhykettä. Julkisten palveluiden ja hallinnon alueille osoitetaan varaus kahdelle yhtenäiskoululle, joiden yhteydessä päiväkoti (PY). Koko kaava-alueella tarve kahdeksalle päiväkodille. Osoitetaan aluetta palvelevan asukaspuiston ja päiväkodin tarve. Mårtesbyn alueelle (Hannuksessa) on mahdollista kehittää myös palveluita (A/P). Matinkylän ratsastustallin alue osoitetaan palveluiden ja hallinnon alueena (P). Varasto- ja työpaikka-alue (TV/TP) voimalaitoksen länsipuolella. Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoon kaupunki

16 Esimerkkejä kaavamerkinnöistä kaavamerkintöjen kehittäminen Yleismääräykset: Koskien esim. hulevesien hallintaa, maaperän ja pohjasedimenttien pilaantuneisuutta, tulvavaaraa ja riskejä sekä energiataloudellisuutta. Aluevaraus alueen pääkäyttötarkoitus Vinoviivoitus - sekoittuneisuus Ruudutus - Kehitettävät alueet Kohdemerkinnät Liukuväri rakentamisen madaltuminen Alueiden erityisominaisuudet Yhteystarvemerkinnät Osalle merkinnöistä laadittu kuvaus ja kehittämissuositus (kaavaselostuksen liitteenä)

17 Esimerkkejä kaavamerkinnöistä Merkinnän kuvaus ja kehittämissuositus Osayleiskaavassa on varsinaisten kaavamääräysten lisäksi laadittu osalle merkinnöistä tarkentava kuvaus merkinnästä ja kehittämissuosituksia jatkosuunnittelun tueksi (Kaavaselostuksen liite 22). Kehittämissuosituksilla ei ole suoranaisesti maankäytön suunnittelua sitovia oikeusvaikutuksia. Suosituksiin on kuitenkin kirjattu toimenpiteitä, jotka tukevat osayleiskaavan tavoitteiden toteutumista. Ote kaavaselostuksen liitteestä 22.

18 Esimerkkejä kaavamerkinnöistä Asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Asumisen määrää voidaan lisätä tai vähentää riippuen liiketilojen kysynnästä tulevaisuudessa. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet muille toiminnallisille virkistysalueille. Alueet sijaitsevat Finnoon metrokeskuksen keskustatoimintojen alueen ympärillä ja ne laajentavat toiminnoiltaan sekoittunutta keskustakortteleiden rakennetta. Su-kaavamerkintä Suunnittelualue, jolla osayleiskaavassa on osoitettu eri maankäyttömuotojen aluerajat ja niiden suhteet likimääräisesti. Alueiden sijainti ja rajaukset sekä liikenne ratkaistaan asemakaavoituksessa. Merkintä mahdollistaa, jatkosuunnittelussa yhteydessä suunnitellaan tarkemmin rakentamisalueiden sijainti, rantaviivan muoto/hahmo ja koko. Sekä tarvittavilta osin tarkennetaan selvitystietoa (mm. virtausolosuhteet). Kaavamääräyksen mukaan Nuottalahteen vaikuttavia virtausolosuhteita ei saa merkittävästi heikentää. Virtausolosuhteiden heikentyminen oli myös YVA:ssa esille tullut keskeinen negatiivinen vaikutus. Virtauksen turvaamiseksi SU-alueen ja Pirisaaren ja Ryssjeholmenin saaren väliin on jätetty vesitilaa. Toteutustapaa ei ratkaista yleiskaavassa. Alue voidaan toteuttaa louhe- tai mursketäyttöinä tai esim. paalulaattarakenteilla. Maisema- ja kaupunkikuvaan kohdistuvia haitallisia vaikutuksia on mahdollista minimoida ja positiivisia vaikutuksia vahvistaa seuraavissa suunnitteluvaiheissa (rakentamisen reuna-alueet, rakeisuus, korkeus, materiaalit, värit, rantaluiskat jne.).

19 Miten on päädytty nykyiseen kaavaratkaisuun merirakentamisessa? Ympäristövaikutusten arvioinnissa keskeisiksi vaikutuksiksi tunnistettiin: 1. Ruoppausten aiheuttaman veden väliaikainen samentuma, 2. vaikutukset linnustoon ja 3. pysyvät vaikutukset veden virtauksiin Nuottalahdella. Suunnittelussa on huomioitu sedimenttipaksuudet (ruoppausmäärät) ja veden vaihtuvuus saarten välissä. Espoon kaupunki

20 Finnoo osayleiskaavaehdotus vaiheistus (koska käynnistyy ja kauanko kestää?) Osayleiskaavan yhteydessä on esitetty alustava arvio alueen toteutumisaikataulusta. Toteutusaika n Kaava-alue toteutuu vaiheittain pääsääntöisesti yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta. Alueen rakentuminen käynnistyy Djupsundsbäckenin alueelta. Toteutuksen toisessa vaiheessa alkaa metrokeskuksen toteuttaminen Toteuttamisaikatauluun ja järjestykseen vaikuttavat mm. kaavoituksen eteneminen, maanomistus ja markkinasuhdanteet. Metro Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan v Jätevedenpuhdistamon alue vapautuu n. vuonna 2022.

21 Liikenne Trafiken Espoon kaupunki /kuvaaja Joni Viitanen Länsimetro Oy

22 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen pääyhteytenä toimii metro. Finnoon asemalla nousee tai poistuu matkustajaa vuonna Pääliityntämuoto 800 m säteellä Finnoon asemasta on kävely. Pyöräily ja metroaseman kautta kulkevat bussilinjat ovat täydentäviä liityntämuotoja kauempana asemasta. Finnoon asemalle tulee liityntäpysäköintiä varten 150 autopaikkaa ja 600 polkupyöräpaikkaa. Kollektivtrafiken Metron är huvudförbindelsen för områdets kollektivtrafik. På Finno station stiger passagerare av eller på år Gång är det huvudsakliga anslutningssättet inom en radie på 800 meter från Finno station. Cykling och de busslinjer som kör via metrostationen är kompletterande anslutningssätt på ett längre avstånd från stationen. Finno station får infartsparkering för 150 bilar och 600 cyklar.

23 Ajoneuvoliikenne Ajoneuvoliikenneverkon rungon muodostavat: Länsiväylä Finnoonsilta Kaitaantie Suomenlahdentie Meritie Katuyhteys Fortumin voimalaitokselle Finnoonsilta, Kaitaantien itäosa ja Meritie toimivat Fortumin voimalaitosta ja Finnoon venesatamaa palvelevina erikoiskuljetusreitteinä Kaitansvägen Fordonstrafiken Stomnätet för fordonstrafiken utgörs av: Västerleden Finnobron Kaitansvägen Finnviksvägen Sjövägen Gatuförbindelsen till Fortums kraftverk Finnobron, östra avsnittet av Kaitansvägen och Sjövägen är specialtransportrutter till Fortums kraftverk och Finno båthamn

24 Jalankulku ja pyöräily Finnoon alueen poikki metroaseman kautta kulkee itä-länsisuuntainen pyöräilyn laatureitti. Alueen pääkatuverkolle toteutetaan kattava jalankulku- ja pyörätieverkosto. Kävelyn ja pyöräilyn pääväylinä etelästä metroasemalle toimivat Meritie ja virkistysvyöhyke. Pirisaareen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Gång och cykelåkning En kvalitetscykelväg går genom Finno via metrostationen i östvästlig riktning På områdets huvudgatunät byggs ett täckande nät av gång- och cykelvägar. Sjövägen och rekreationszonen är huvudleder för gång och cykelåkning söderifrån till metrostationen. Till Birisholm har anvisats ett behov av förbindelse för gång och cykelåkning.

25 Pysäköinti Parkering Finnoon pysäköinti tulee järjestää pääsääntöisesti keskitetysti: keskusta-alueella joko pihakansien alla oleviin rakenteellisiin pysäköintitiloihin tai kalliopysäköintitiloihin. muilla alueilla pääasiassa maanpäällisissä pysäköintitaloissa. Pysäköintipaikkojen käyttöä tehostetaan: nimeämättömillä paikoilla vuoroittaispysäköinnillä monikäytöllä opastuksella sekä informaatiolla. Parkeringen i Finno skall ordnas i huvudsak centralt: i centrumområdet antingen i parkeringshus under gårdsdäck eller i bergsrumsparkering på andra ställen i huvudsak i parkeringshus ovan jord. Användningen av parkeringsplatser effektiviseras med: icke namngivna platser alterneringsparkering mångsidig användning guidning och information Pysäköintipaikkojen vähimmäismäärä määritetään asemakaavassa. Espoo on 2015 laatinut asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeen, jonka mukaan autopaikkoja tulisi Finnoossa olla: ydinkeskustassa 1 autopaikka/130 k-m 2 ydinkeskustan välittömässä ympäristössä 1 autopaikka/110 k-m 2 muualla keskustassa 1 autopaikka/95 k-m 2 Minimiantalet parkeringsplatser bestäms i detaljplanen. Esbo har 2015 utarbetat en föreskrift för beräkning av bilplatser, enligt vilken det i Finno borde finnas: i kärncentrum 1 bilplats per 130 v-m 2 i den omedelbara omgivningen av kärncentrum 1 bilplats per 110 v-m 2 i övriga centrum 1 bilplats per 95 v-m 2

26 Liikenne-ennuste 2035 Trafikprognos 2035 Finnoon ajoneuvoliikenne kasvaa voimakkaasti asukkaiden ja työpaikkojen lisääntyessä. Ennustetut liikennemäärät ovat: Finnoonsilta autoa/vrk (+ 52 %) Kaitaantie autoa/vrk (+ 71 %) Finnoon keskustan uudet kadut autoa/vrk Suomenlahdentie autoa/vrk Hannuksentien ja Rusthollarinkadun liikennemäärät sen sijaan pienenevät. Finnoon katuverkon liikenne toimii vuodelle 2035 ennustetulla liikenteellä. Liikenneverkko kuitenkin kuormittuu ruuhka-aikoina, varsinkin aamuruuhkassa. Fordonstrafiken i Finno ökar kraftigt på grund av att invånarna och arbetsplatserna ökar. Prognoserna för trafikmängderna är: Finnobron bilar/d (+ 52 %) Kaitansvägen bilar/d (+ 71 %) de nya gatorna i Finno centrum bilar/d Finneviksvägen bilar/d Trafiken på Hannusvägen och Rusthållargatan däremot minskar. Trafiken på gatunätet i Finno fungerar med de trafikmängder som man har prognostiserat för år Trafiknätet belastas dock under rusningstiderna, speciellt under morgonrusningen. Finnoo Finno 2035 Arkivuorokausiliikenne Vardagsdygnstrafiken

27 Vaikutukset Finnoon ennustettu kulkutapajakauma 2035 on: Henkilöauto 57 % Joukkoliikenne 19 % Kävely ja pyöräily 24 % Verkningar Prognosen för färdsättsfördelningen i Finno 2035 är Personbil 57 % Kollektivtrafik 19 % Gång och cykelåkning 24 % Ennustemalleihin sisältyy paljon epävarmuustekijöitä ja ne perustuvat nykyisiin tottumuksiin. Finnoossa liikkumistottumuksia pyritään muuttamaan ohjaamalla ihmisiä liikkumaan jalan, polkupyörällä tai joukkoliikenteellä tarjoamalla hyviä yhteyksiä näille kulkutavoille. Finnoossa tulee olemaan erinomainen joukkoliikenteen palvelutaso ja erittäin hyvät yhteydet metrolla Etelä- Espooseen ja Helsinkiin. Metroasemalle on osoitettu hyvät liityntämahdollisuudet jalan, polkupyörällä ja bussilla. Metroaseman yhteyteen toteutettavat polkupyörien ja autojen liityntäpysäköintipaikat tukevat joukkoliikenteen käyttöä. Asuntojen yhteyteen toteutettavat pyöräpysäköintipaikat tukevat pyöräilyä. Jalankulun ja pyöräilyn ylitykset tai alitukset eritasossa parantavat näiden kulkutapojen houkuttelevuutta. Hyvät jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet parantavat erityisesti autottoman väestön elinoloja ja edesauttavat ympäristön esteettömyyttä sekä mahdollistavat autottoman elämäntavan. Hyvät jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet sekä pysäköintipaikkojen käytön tehostaminen mahdollistavat, että autojen pysäköintipaikkojen tarve vähenee. Prognosmodellerna innehåller flera osäkerhetsfaktorer och de baserar sig på nuvarande vanor. I Finno strävar man efter att förändra färdvanorna genom att dirigera människorna att färdas till fots, cykla eller åka kollektivt genom att erbjuda goda förbindelser för dessa färdsätt. Finno kommer att erbjuda en utmärkt servicenivå på kollektivtrafiken och mycket goda förbindelser med metron till södra Esbo och Helsingfors Man har anvisat goda anslutningsförbindelser till metrostationen till fots, med cykel och med buss. Infartsparkeringen för cyklar och bilar vid metrostationen stöder användningen av kollektivtrafik. Cykelparkeringsplatserna i anslutning till bostäderna främjar cykelåkning. Planskilda lösningar för gång och cykling gör dessa färdsätt attraktivare. Goda gång-, cykel- och kollektivtrafikförbindelser förbättrar levnadsförhållandena speciellt för de billösa och främjar hinderlösheten i miljön samt möjliggör ett liv utan bil. Goda gång-, cykel- och kollektivtrafikförbindelser samt effektivisering av parkeringsplatsernas användning möjliggör att behovet av parkeringsplatser för bilar minskar.

28 Espoon kaupunki Virkistys- ja viheralueverkosto

29 Toiminnalliset virkistysalueet ja -reitit Viher- ja virkistysverkoston kehittämisen kohde ja yhteystarve Lähivirkistysalue, VL Pääulkoilureitit VL Palveluiden ja hallinnon alue, P VL Pyöräilyn laatureitti Jalankulun ja pyöräilyn yhteystarve Virkistysvyöhyk e Puistobulevardi Saaristovenelaituri Vesi- ja venevalkama-alue, W/LV Rantojen julkinen käyttö ja rantaraitti Virkistyskohde Veneväylät

30 Suojelualueet ja muut viheralueet Liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikka, s-1 s-1 sl Suojelukohde, sl EV-2 Suojaviheralue, EV-2 Muinaismuistoalue, sm sm S Suojelualue, S Virkistysalue, jolla on erityisiä luontoarvoja, V/s Virkistysalue, V V s-1 s-1 s-1 V/s EV-1 luo Suojaviheralue, EV-1 s-1 Liito-oravan kulkuyhteys & Puistobulevardi Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, luo su V-1 Kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue Suunnittelualue, su Virkistysalue, V

31 Viheralueverkoston kokonaisuus 31 Kuvat Espoon kaupunki

32 Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoon kaupunki 32

33 Espoon kaupunki Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi Espoon kaupunki

34 Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoon kaupunki Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi Espoon kaupunki

35 Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoon kaupunki

36 Terveys ja turvallisuus Veneily- ja satamatoiminnot Espoon kaupunki

37 Terveys ja turvallisuus: Pilaantuneiden maiden huomioon ottaminen Osayleiskaava-alueen pilaantuneet maat on suunnittelutaso huomioiden selvitetty hyvin kattavasti Pilaantuneiden maiden puhdistustapaa tai tarvetta ei määritetä yleiskaavatasolla vaan tarkemmassa suunnittelussa Osayleiskaavaehdotuksessa on annettu kaavamääräys: Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä kaavoituksen ja muun suunnittelun yhteydessä ja maaperä kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Finnoon osayleiskaava-alueella kaikkien pilaantuneiden maiden kunnostus on teknistaloudellisesti toteutettavissa

38 Terveys ja turvallisuus: Voimalaitokseen liittyvät riskit on huomioitu kaavassa Fortumin voimalaitos on luokiteltu suuronnettomuusvaaralliseksi laitokseksi (ns. Seveso-laitos) Tukes on määritellyt 0,5 km konsultointivyöhykkeen. Vyöhyke on muodostettu laitosten riskeistä yleisesti tiedossa olevien arvioiden perusteella, eikä sitä voida suoraan käyttää voimalaitoksen suojaetäisyytenä. Tällä vyöhykkeellä on kuitenkin kaavaa laadittaessa pyydettävä lausunto Tukesilta ja pelastusviranomaiselta. Voimalaitoksella mahdollisia onnettomuuksia ja niiden vaikutusalueita on selvitetty kaavatyön yhteydessä tarkemmin yhteistyössä mm. Tukesin ja pelastuslaitoksen kanssa. Suurimmalla osa mahdollisista onnettomuuksista vaikutusalue rajoittuu voimalaitosalueelle. Voimalaitosalueen ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia voi olla maakaasupalolla ja suunnitellun biomassavaraston tulipalon savukaasuilla. Onnettomuudet erittäin epätodennäköisiä voimalaitoksella on moninkertaiset varojärjestelmät onnettomuuksilta suojautumiseen 38

39 Terveys ja turvallisuus: Voimalaitokseen liittyvät riskit on huomioitu kaavassa Onnettomuuksien varoetäisyyksiä koskevat tiedot ovat päivittyneet syksyn kuluessa. VTT:n selvityksessä osoitettu, että höyrylieriön räjähdys-onnettomuutta ei ole perusteltua ottaa huomioon voimalaitoksen ulkopuolisia suojaetäisyyksiä määritettäessä. Määräaikaistarkastuksilla voidaan havaita mahdolliset säröt niin aikaisessa vaiheessa, että niistä ei aiheudu vaaraa. 39

40 Terveys ja turvallisuus: Voimalaitokseen liittyvät riskit on huomioitu kaavassa Sininen: maakaasupalon lämpösäteilytehon ulottuvuudet Vihreä: suunnitellun biomassavaraston tulipalon savukaasujen asuinalueita koskeva pitoisuusraja (AEGL-2) eri korkeuksilla. Maanpinnan lähellä vaikutukset eivät ulotu asuinalueille. Espoon kaupunki edellyttää Fortumilta toimenpiteitä vaikutusten vähentämiseksi. Sv: alueella on otettava huomioon voimalaitoksella mahdollisten onnettomuuksien lämpösäteily- ja painevaikutukset. Alueelle ei tule osoittaa haavoittuvia toimintoja, tiheästi asuttuja asuinalueita, kokoontumistiloja tai yleisiä virkistysalueita Asumiseen osoitetuilla alueilla määräys: Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon

41 Terveys ja turvallisuus: Voimalaitokseen liittyvät riskit on huomioitu kaavassa Voimalaitoksesta aiheutuu myös melua Ympäristömeluselvitys (Promethor 2014) Meluvaikutuksiin voidaan vaikuttaa melun leviämistä rajoittavilla rakennuksissa tai rakennusten ja piha-alueiden sijoittelulla ja suuntaamisella. Otetaan tarkemmin huomioon jatkosuunnittelussa

42 Terveys ja turvallisuus: Tulvariskit ehkäistään riittävällä rakentamiskorkeudella Alue sijaitsee merkittävällä tulvariskialueella, mutta tulvariskit on otettu huomioon suunnittelussa Osayleiskaavaehdotuksessa on annettu kaavamääräys: Alueella on otettava huomioon tulvavaara ja -riskit ja huolehdittava tulvasuojelusta riittävällä rakentamiskorkeudella. Alin suositeltava rakentamiskorkeus Espoossa on +2,8 (N2000), jossa on huomioitu myös ilmastonmuutoksen vaikutus. Lisäksi on rannan tuntumassa otettava huomioon aaltoiluvara.

43 Veneily ja satamatoiminnot osayleiskaavassa Vesi- ja venevalkama-alue (W/LV) Varaudutaan veneilyharrastuksen kasvuun Voidaan sijoittaa alustavasti n laituripaikkaa, kun nykyinen laituripaikkamäärä on noin 1000 Laituripaikkojen määrä tarkentuu jatkosuunnittelussa

44 Veneily ja satamatoiminnot osayleiskaavassa Satama- ja varastoalue (LS/TV) Mahdollista sijoittaa Satamatoiminnan vaatimia tiloja: mm. veneilyä ja veneiden säilytystä palvelevia tiloja, liikuntatoimen ja pelastustoimen varikot Pysäköintilaitoksia, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työpaikkoja ja toimitiloja

45 Veneily ja satamatoiminnot osayleiskaavassa Varasto- ja työpaikka-alue (TV/TP) Mahdollista sijoittaa myös veneiden talvisäilytystä joko kenttäsäilytyksenä (osalla aluetta, 8 kw/m 2 lämpösäteilyvyöhykkeen ulkopuolella) tai korkeavarastoissa

46 Veneily ja satamatoiminnot osayleiskaavassa Osayleiskaavassa ei ratkaista Venepaikkojen määrää Talvisäilytyspaikkojen määrää tai toteutustapaa (kenttäsäilytys/korkeavarastointi) Talvisäilytyksen toteuttajaa (kunta/yksityinen) Suunnitelmat tarkentuvat seuraavissa suunnitteluvaiheissa Venesatamia ja veneiden talvisäilytystä selvitetään jatkossa koko Espoon tasolla.

47 Finnoon asemakaavoituksen tilannekatsaus Finnoon osayleiskaavaehdotus Tiedotustilaisuus

48 Presenters Name Finnoon alueen vireillä olevat asemakaavat 1. Finnoo-Djupsundsbäcken hyv. KSL Finnoon keskus (sis. Finnoon altaan ja laakson) - ehdotusta valmistellaan 3. Finnoonkallio - ehdotusta valmistellaan 4. Hannus II Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas) valmistelussa 5. Matroonankatu - ehdotusta valmistellaan 6. Matroonankatu II ehdotuksen valmistelu aloitetaan 7. Finnoonsatama tavoitteiden ja periaatteiden / oas valmistelu 8. Tiistilä II ehdotusta valmistellaan 9. Tiistinlaakso oas valmistelussa 10. Ratsastustalli hyv. KSL

49 Mitä asemakaavassa ratkaistaan? Asemakaavassa ratkaistaan yksityiskohtaisesti, korttelin tarkkuudella, minkälainen kaupunki alueelle tulee. Kaavasta ilmenee: - Mitä kaavaan merkitylle alueelle saa rakentaa ja - Kuinka paljon Kaavassa esitetään myös esimerkiksi viher-, suojelu- ja liikennealueet ja usein kaava sisältää vielä yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamistavasta. Kun alueella on voimassa oleva asemakaava, sen mukaisesti voi hakea rakentamiselle rakennuslupaa rakennusvalvontakeskuksesta

50 Mitä tämä tarkoittaa Finnoon asemakaavoissa, mm? Rakentamisen sijoittuminen, rakennusoikeus, rakennuskorkeus Espoon kaupunki / Cederqvist & Jäntti arkkitehdit Espoon kaupunki Venesataman ja siihen liittyvän toiminnan tilavaraukset, rantarakentamisen tavoitteet, periaatteet ja tilavaraukset Pysäköintiratkaisun määrittäminen, tarvittavan pysäköintipaikkamäärän ohjeistaminen, liittyminen katuverkkoon Espoon kaupunki/anttila & Rusanen Oy Virkistysalueiden ja korttelipihojen sijoittuminen ja periaatteet

51 Esimerkkiasemakaava alueelta Finnoo-Djupsundsbäcken Etelä-Espoon yleiskaava Osayleiskaavaehdotus Asemakaavakartta ja -määräys

52 Osayleiskaavaehdotus (MRA 19 ) nähtävillä Osayleiskaavaa koskevat aineistot ovat julkisesti nähtävillä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa sen aukioloaikoina, Espoon keskus, Virastopiha 2 C,1. krs. puh Suunnitelmiin voi tutustua myös kaupungin verkkosivulla ( > Asuminen ja ympäristö > Kaavoitus > Yleiskaava > Vireillä olevat osayleiskaavat > Finnoo osayleiskaava ) Kaavan nimellä varustetut muistutukset on toimitettava kaavan viimeiseen nähtävilläolopäivään ( ) klo mennessä kaupunkisuunnittelulautakunnalle osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, ESPOON KAUPUNKI tai kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite: Espoon keskus, Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse 3. krs. Lisätietoja: Yleiskaavapäällikkö Marianne Kaunio, , etunimi.sukunimi@espoo.fi Arkkitehti Mirkka Katajamäki, , etunimi.sukunimi@espoo.fi Liikenneinsinööri Aulis Palola, , etunimi.sukunimi@espoo.fi Erikoissuunnittelija Tanja Hämäläinen, , etunimi.h.sukunimi@espoo.fi Yleiskaavainsinööri Paula Kuusisto-Hjort, , etunimi.sukunimi@espoo.fi Projektinjohtaja Kimmo Leivo, , etunimi.sukunimi@espoo.fi

53 OSAYLEISKAAVAPROSESSI JA OSALLISTUMINEN, FINNOO OSAYLEISKAAVA Koko prosessin ajan: Tiedottaminen OAS:n päivittäminen Selvitysten täydentäminen Suunnitelmien tarkistaminen Yhteistyö eri tahojen kanssa PÄÄTÖS KAAVOITUKSESTA: Kaupunginhallitus päättää YLEISKAAVAN TAVOITTEET: 1. Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää 2. Kaupunginhallitus päättää YLEISKAAVALUONNOS: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy nähtäville YLEISKAAVAEHDOTUS: 1. Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää 2. Kaupunginhallitus hyväksyy nähtäville YLEISKAAVA: 1. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 2. Kaupunginhallitus ehdottaa hyväksyttäväksi 3. Valtuusto hyväksyy HALLINTO-OIKEUS KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Kuulutus vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tiedotustilaisuus osallisille Viranomaisneuvottelu Julkisesti nähtävillä Tiedotustilaisuus osallisille Mielipiteet ja lausunnot Julkisesti nähtävillä Tiedotustilaisuus osallisille Muistutukset ja lausunnot Viranomaisneuvottelu Lainvoimainen 30 päivän valitusajan jälkeen Valitus mahdollisuus Voimaan Jatkovalitus mahdollisuus Voimaan, osittain voimaan tai kumotaan

54 Kuva päivitetty

55 Kuva: Espoon kaupunki/ Finnoo - Kaitaa visio. WSP Finland Oy. Kiitos!