Järjestö 2.0 hankekokonaisuus, Etelä-Pohjanmaan osahanke: Järjestöt mukana muutoksessa maakunta ja kunta kuuluu kaikille!

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Järjestö 2.0 hankekokonaisuus, Etelä-Pohjanmaan osahanke: Järjestöt mukana muutoksessa maakunta ja kunta kuuluu kaikille!"

Tauno Väänänen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 JÄRJESTÖ 2.0: E-P:N JÄRJESTÖT MUKANA MUUTOKSESSA Järjestö 2.0 hankekokonaisuus, Etelä-Pohjanmaan osahanke: Järjestöt mukana muutoksessa maakunta ja kunta kuuluu kaikille! Järjestöagentti Göran Johansson Osallisuusagentti Miika Kataja Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Suomen itsenäisyyden vuotisjuhlan kunniaksi kolme avustusohjelmaa, joista yksi on Järjestö 2.0: mukana muutoksessa avustusohjelma Avustusohjelmalla vahvistetaan järjestöjen roolin ja toimijaverkostojen muodostumista soteja maakuntauudistuksessa sekä maakuntien ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena Ohjelmalla tuetaan kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia osana nykypäivän tietoyhteiskuntaa

2 JÄRJESTÖ 2.0: E-P:N JÄRJESTÖT MUKANA MUUTOKSESSA Järjestö 2.0 -kokonaisuuteen kuuluu: 17 maakunnallista hanketta joissa vahvistetaan järjestöjen muutosvalmiutta ja yhteistyötä kuntien ja maakuntien kanssa 7 erityisesti digitalisaatiota tukevaa hanketta Valtakunnallinen koordinaatiohanke (SOSTE) Etelä-Pohjanmaan Järjestö hanketta hallinnoi Yhteisöjen Yhdistys ry. Hankeaika: 08/ /2020

3 JÄRJESTÖ 2.0: E-P:N JÄRJESTÖT MUKANA MUUTOKSESSA Järjestö 2.0-hanke on koordinointi- ja kehittämishanke jonka avulla tuetaan tasapuolisesti Etelä-Pohjanmaan alueen kunnissa toimivia sote-alan järjestöjä ja yhdistyksiä Keskeistä hankkeessa on tuoda E-P:n maakunnan järjestötoiminta osaksi uusia Soteja Hyte-rakenteita Hankkeessa kiinnitetään huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakunta- ja kuntauudistuksen tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin etsiä ennakkoluulottomasti uusia osallistumisen, vaikuttamisen ja innovaatiotoiminnan rooleja järjestöille Tuetaan myös pienten, pääosin paikallisten yhdistysten toimintaa ja uudenmuotoista kansalaistoimintaa (kokeilukulttuurin hengessä)

4 TIEKARTTA: E-P:N JÄRJESTÖ 2.0 -HANKE SYKSY KESÄ 2018 STEA-hakemuksen työstäminen ja hankkeen hahmottaminen Sote-/Hyte-aineistoon perehtyminen (jatkuvaa) Olemassa olevien työryhmiin/verkostoihin/ toimijoihin tutustuminen Järjestöjen/toimijoiden kartoittaminen ja kartoituksen tulosten purku Aineiston valmistelu alueellisiin tilaisuuksiin Kuntakäynnit (17 kuntaa) Alueellisten tilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen Alueellisten viestintäyhteistyökumppanien aktivointi Palautteen purku ja analyysi järjestetyistä tilaisuuksista Agentit haarautuvat toimialueilleen: - Järjestöagentti järjestö- ja maakuntaverkostojen rakentamiseen ja aktivointiin - Osallisuusagentti kuntien ja alueiden / paikallisjärjestöjen verkostojen rakentamiseen ja aktivointiin syyskuu - joulukuu tammikuu - maaliskuu huhtikuu - kesäkuu

5 JÄRJESTÖJEN OSALLISTUMINEN TYÖRYHMIIN AVOIMIA KYSYMYKSIÄ MYÖS TULEVAISUUDEN JÄRJESTÖJEN VÄLISEEN YHTEISTYÖHÖN 1. Kuinka varmistetaan, että kaikilla järjestötoimijoilla on mahdollisuus osallistua ja saada oma äänensä kuuluville? 2. Kuinka tuodaan työryhmiin koko järjestökentän yhteinen ääni? Järjestötoiminnan yhteiset toimintatavat, käytännöt ja haasteet (sekä muutoksen tuomat, että laajemmin toimintakulttuurin ja -kentän muutoksen tuomat) Järjestöjen substanssiosaamisen (ammatillinen- ja kokemusosaamisen) hyödyntäminen Järjestöjen kohderyhmäajattelun ylittämisen haaste (järjestötoiminnan perimmäinen lähtökohta) 3. Kuinka osallistuminen saadaan kaikkien järjestötoimijoiden hyödyksi? Koodun tiedon tuonti kaikkien saataviin, eli työryhmätoiminnan purku?

6 JÄRJESTÖJEN OSALLISTUMINEN TYÖRYHMIIN EVÄITÄ KESKUSTELUUN (1/4) Järjestöt ja Sote (Järjestöbarometri 2016:n mukaan) Paikallisjärjestöt valtakunnallisia järjestöjä kriittisempiä Suuret järjestöt, joilla on jo laajaa palveluntuotantoa näkevät muutoksen positiivisemmin Pienten järjestöjen vaikea arvioida muutoksen vaikutuksia, huoli työntekijöistä, mutta samalla uskotaan, että itse muutoksella ei ole suuria vaikutuksia niiden ydintoimintaan Uhkien nähdään kohdistuvan enemminkin kohderyhmiin kuin järjestöihin itsessään, mm. eriarvoisuus palveluiden saatavuudessa (varallisuus, etäisyydet), päätöksenteon etääntyminen ja tuttujen yhteistyökumppanien vaihtuminen, sekä tiedonvälityksen puute omalle kohderyhmälleen Mahdollisuudet nähdään mm. yhteistyön tiivistymisessä, asiantuntijuuden hyödyntämisessä, valinnanvapauden avaamissa uusissa toimintamuodoissa, järjestöjen ketteryydessä ja reagointikyvyssä, sekä paikallistuntemuksessa

7 JÄRJESTÖJEN OSALLISTUMINEN TYÖRYHMIIN EVÄITÄ KESKUSTELUUN (2/4) Järjestötoiminnan yleisiä trendejä: Toiminnan kysyntä kasvaa samalla kun vapaaehtoisten ja järjestöaktiivien määrä tippuu: Aktiivien ikääntyminen (erityisesti paikallisyhdistyksissä), jäsenmäärien lasku, pitkäaikainen sitoutuminen ja henkilöiden saaminen luottamustehtäviin on vaikeaa Samalla toiminnalta odotetaan enemmän, sekä määrällisesti että laadullisesti (ammattimaisuus) Toiminnan sirpaloituminen ja tulorakenteen muutos: hankerahoituksen väliaikaisuus, tapahtumavetoisuus, verkostomaisuus (myös uusia osallistumisen muotoja), keskinäisen kilpailun lisääntyminen, mm. järjestöjen etsiessä uutta omaa rahoitusta, työntekijöihin kohdistuvat paineet rahoituksen muuttuessa, yhdistysten yhdistyminen Yleiset kulttuurimuutokset: työelämän muutokset (mm. oman ajankäytön rahallinen arvottaminen), uuden työn patologiat (mm. muutos fyysisestä psyykkiseen rasitukseen), arvomuutokset kohti individualistisempaa arvomaailmaa, digitalisaation haasteet (mutta myös uudentyyppinen osallistuminen)

8 JÄRJESTÖJEN OSALLISTUMINEN TYÖRYHMIIN EVÄITÄ KESKUSTELUUN (3/4) Osallistumisen ja osallistamisen eri muotoja: Käyttäjälähtöinen osallistuminen (esityksen 23 ), mm. asiakas/asukasraadit, potilasraadit, kuulemistilaisuudet, järjestetyt kokoontumiset, digiosallistuminen, mm. kyselyt, keskustelualustat, työympäristöt ei kuitenkaan ensisijaisesti järjestöjen osallistumisen lähtökohta Järjestöjen osallistuminen ja osallistaminen* 1) Osallistumisen foorumien tuottaminen (minkälaisia tilaisuuksia/tapahtumia?) 2) Osallistujien aktivointi, osallistuvan kansalaisen tuottaminen (jäsenten kouluttaminen?) 3) Osallistumaan kykenemättömien äänen esiin tuominen (kohderyhmien näkökulmat?)

9 JÄRJESTÖJEN OSALLISTUMINEN TYÖRYHMIIN EVÄITÄ KESKUSTELUUN (4/4) Aktiivinen toimija Passiivinen toimija Toimijan oma motivaatio Osallistuminen Oma intressi, aktivoituminen, poliittinen herääminen, järjestäytyminen (järjestötoiminnan peruslähtökohta), myös oma päätös olla osallistumatta Suostuva osallisuus Muiden mukana ajautuminen, ajopuuosallisuus, piittaamattomuus, muodin mukana kulkeutuminen Muun tahon tuottama motivointi Osallistaminen Osallistamis- ja aktivointitoimenpiteet, voimaannuttaminen (empowerment), kansalaisuutta tuottavat teknologiat, kohderyhmäajattelua painottavat yhdistykset Pakko-osallistaminen Mukanaoloa vaativat instituutiot, pakkojäsenyydet esim. syntymän kautta, manipulointi, pakotetut rutiinit

10 LÄHTEITÄ Peltosalmi, Juha, Eronen, Anne, Litmanen, Tapio, Londén, Pia & Ruuskanen, Petri (toim.) (2016). Järjestöbarometri Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Siisiäinen, Martti (2010). Osallistumisen ongelma. Kansalaisyhteiskunta 1:1, Siisiäinen, Martti (2014). Four faces of Participation. Teoksessa Matthies, Aila-Leena & Uggerhøj, Lars (toim.) Participation, Marginalization and Welfare Services. Concepts, Politics and Practices. Furnham: Ashgate,

Samankaltaiset tiedostot

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa JESSICA FAGERSTRÖM, HANKEKOORDINAATTORI JUSSI KOIRANEN, HANKETYÖNTEKIJÄ JARNO MÄKINEN, I T- ASI ANTU NTIJA Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa