JO 8 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 1/2004 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI TOUKOKUU Urpu-Kaarina Yli-Laurila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JO 8 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 1/2004 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI TOUKOKUU 2004. Urpu-Kaarina Yli-Laurila"

Transkriptio

1 JO 8 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 1/2004 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI TOUKOKUU 2004 Lepakko voi asustaa sinunkin talossasi Riihimäellä on tehty runsaasti lepakkohavaintoja. Lepakko on yleisempi kuin kuvittelisikaan. Moni varmaankin on nähnyt niitä lentelemässä kesäyössä, mutta luullut niitä linnuiksi. Sivu 7. Markku Lappalainen Luomuruoka maistuu hyvältä Riihimäen Junailijankadun päiväkodissa on päästy jo toiselle luomuruokaportaalle. Hyvältä maistuu, vakuuttavat lapset ja henkilökunta. Sivu 2. Urpu-Kaarina Yli-Laurila

2 2 Toukokuu 2004 Asumisen alue ei lentokenttää kaipaa Jos seudullamme pitäisi valita viime aikojen kuumin ympäristöaihe, se olisi varmaankin lentokenttä. Moni luuli jo, että lentokentästä oli päästy. Mutta eikö mitä, Hämeen liiton piirtämästä maakuntakaavaehdotuksesta se putkahti taas esiin, vaikka Riihimäkeä, Loppea ja Hausjärveä markkinoidaankin voimakkaasti viihtyisän asumisen alueena. Riihimäen kaupunginhallitus antoi jo toistamiseen lausunnon, ettei Riihimäelle lentokenttää haluta. Lopen kunnan kanta on myönteinen Keihäsjärven kenttävaraukselle. Tuntuu siltä, että aika moni ei halua lentokenttää lähietäisyydelleen. Toisaalta näyttää olevan niitäkin, joilla ei ole mitään sitä vastaan, että lentokenttä sijoitettaisiin seutukunnalle. Hyviä ja huonoja puolia sisältävistä listoista on helppo tehdä näyttäviä ja tunteisiin vetoavia. Eikä siinä ole mitään pahaa, ihmisellä saa olla tunteita. Vierailin lastenlasteni kanssa kauniina kevätsunnuntaina Fallkullan kotieläintilalla Helsingin Malmilla. Suosittelen kokemusta varsinkin kaikille, jotka ovat sitä mieltä, ettei lentokentästä ole naapurustolle haittaa. Valkoisten lehmien ihmettelyä, uljaiden hevosten ihailua ja pehmoisten lampaiden rapsuttelua häiritsi koko ajan läheiseltä Malmin lentokentältä peräisin ollut surina, pörinä ja hurrutus, kun pienkoneet laskivat ja varsinkin nousivat. Osan aikaa jännitimme, osuvatko taivaalta liihottelevat laskuvarjohyppääjät kentälle vai sitä reunustaviin puihin. Osumaa ei kotieläintilalle nähnyt, mutta ilmeisesti maali oli oikea, sillä yhtään mediheliä ei ilmaantunut melusaastetta lisäämään. Fallkullan kotieläintila on muuten vuonna 1989 Ruotsista saadun idean pohjalta perustettu Helsingin kaupungin Nuorisoasiankeskuksen nuorisotalo, joka on erikoistunut maa- ja kotieläintalouteen. Siellä lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua navettatöihin, eläinten hoitoon, piha- ja puutarhatöihin sekä erilaisiin kädentaitoihin. URPU-KAARINA YLI-LAURILA Luomuruokaa päiväkodissa Hyvältä maistuu, vakuuttavat Aleksi, Riia ja Pauliina. Junailijankadun päiväkoti Riihimäellä on saavuttanut Finfoodin toisen luomuportaan. Se merkitsee, että päiväkodissa syödään luomua joka aterialla. Tosin kaikki syötävä ei ole luomua. Kaikki alkoi siitä, kun vanhemmat olivat kiinnostuneita siitä, että lapset saisivat päiväkodissa kotimaisia marjoja. Vanhempaintoimikunta Junailijat otti asian omakseen, ja päiväkodin johtaja Tuija Salonen alkoi ajaa asiaa eteenpäin. Keittiöhenkilökunta innostui ja alkoi selvittää kotimaisten marjojen saatavuutta, kertoo päiväkodin vs. johtaja Päivi Sinivuori. Vähitellen ruoan kotimaisuus ja luomu ovat tulleet niin tärkeiksi, että nyt päiväkodissa nautitaan luomuna kaikki maito, juurekset, herneet, ryynit, jauhot, hiutaleet ja näkkileipä. Ajoittain luomua ovat myös jogurtit, tuoremehu ja vihannekset. Lihakin on luomua luomuviikolla, jolloin melkein kaikki syötävä on luomua. Leipä leivotaan itse Pyrkimys on, että vähintään aamupalat koostuvat luomusta. Vaalea hiivaleipä meillä leivotaan pääasiassa itse luomujauhoista, vain ruisleipä ostetaan. Yleensäkin lähiruoka ja kotimaisuus ovat meille tärkeitä. Käytämme mahdollisimman vähän säilykkeitä, Päivi Sinivuori selvittää. Viime vuonna saavutettiin Finfoodin ensimmäinen luomun porras, ja tänä vuonna ollaan jo toisella portaalla. Se merkitsee sitä, että joka päivä on käytössä neljä luomutuotetta ja lisäksi ajoittain neljä muuta luomutuotetta. Hovihankkija löytyi läheltä Kriteerit pitää täyttyä. Onneksi voimme tilata paljon samasta paikasta; hovihankkijamme on Ensio Heikkinen Maitoisista, ruokapalveluvastaava Niina Paananen kertoo. Hänen mielestään luomun käyttäminen ei ole vaikeuttanut sen paremmin ruokaaineiden hankintaa kuin valmistamistakaan. Päinvastoin esimerkiksi porkkanoita syödään paljon raakana ja salaatteja on tarjolla runsaasti, kun ainekset ovat niin meheviä ja hyviä. Jutuntekopäivänä lounaaksi syötiin luomukaalisalaattia, luomuperunasosetta ja itse tehtyä luomuleipää. Makkara ei ollut luomua. Spagetti. Salaattikeitto, vastaavat päiväkodin lapset, kun heiltä kyselee lempiruokia. Hyvältä kuulemma maistuu. Vanhemmatkin tyytyväisiä Vanhemmat ovat jo tottuneet luomulinjaan, eikä siitä enää paljon keskustella. Meidän pitää muistaa mainostaa asiaa uusien lasten vanhemmille, henkilökunta pohtii. Päiväkodin pihatapahtumassa, johon myös vanhemmat saapuivat, oli tarjolla kasvissosekeittoa, joka teki hyvin kauppansa ja reseptiäkin kyseltiin. Osa vanhemmista on mukana luomupiirissä, joka tilaa luomua samalta tavarantoimittajalta kuin päiväkotikin. Pikkuisen me menemme normaalibudjetin yli, mutta luomu on meidän päiväkotimme laatua, johon niin henkilökunta kuin lasten perheetkin ovat olleet tyytyväisiä, Päivi Sinivuori sanoo. Vähemmän infektiokierteitä Päiväkodissa on muutenkin ympäristöhenkeä, sillä maitotölkkejä viedään yhdessä lasten kanssa kauppojen keräyslaatikoihin ja metallit, lasit ja sekajätteet lajitellaan. Ja mikä parasta: Meillä on sellainen tuntuma, että pitkäaikaisia infektiokierteitä on vähemmän verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tuntuu siltä, että vastustuskykymme on noussut. Teksti ja kuvat: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Ruokapalveluvastaava Niina Paananen on panemassa uuniin itse leivottua luomuleipää. Puutarhajätteiden käsittely Kompostointi Puutarhajätteiden suositeltava käsittelytapa on omatoiminen kompostointi. Puutarhajätteen voi kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kehikossa. Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpö- ja jyrsijäeristetty komposti. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompostointiohjeita saa muun muassa Kiertokapulasta ja kuntien ympäristönsuojeluyksiköistä. Kiertokapula Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueella puutarhajätettä voi viedä maanantaista perjantaihin klo 7-19 sekä lauantaisin klo Haravointijäte ja risut tulee lajitella omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistaa. Puutarhajätteistä veloitetaan 5 euroa/kuorma. Fortum Riihimäen voimalaitos Fortumin Riihimäen voimalaitoksella otetaan veloituksetta vastaan risuja ja paksujakin oksia tai puunrunkoja maanantaista perjantaihin klo Kuormien tuomisesta pitää sopia etukäteen p Kuntien omat vastaanottopaikat Riihimäellä Korttionmäen maankaatopaikalla otetaan veloituksetta vastaan pienet määrät (henkilöauton peräkärryllinen) lehtiä ja ruohonleikkuujätettä. Oksia tai risuja ei oteta vastaan. Maankaatopaikka on avoinna maanantaista torstaihin klo 7-16 ja perjantaisin klo Hausjärvellä Oitin ja Ryttylän maankaatopaikoille voi toimittaa maksutta kaikkea puhdasta puutarhajätettä. Lopella puutarhajätettä otetaan rajoitetusti vastaan Jokiniemen suljetulla yhdyskuntajätteen kaatopaikalla. Jätteiden tuonnista pitää sopia erikseen teknisen toimen kanssa p Järjestetty jätteenkuljetus Musta-vaaleapussijärjestelmässä jäteastiaan voi laittaa lajitte- lujärjestelmään soveltuvaa puutarhajätettä kuten lehtiä ja haravointijätettä kunkin kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Puutarhajätteen voi laittaa mustaan, korkeintaan 75 litran muovipussiin. Riihimäellä järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kaupunki perii jäteastian ulkopuolelle jätetyistä muovipusseista taksan mukaisen irtojätemaksun. Suuremmat erät on kuljetettava itse. Avopoltto Puutarhajätteiden avopoltto on vähäisessä määrin sallittu taajama-alueen ulkopuolella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle. Taajama-alueella avopoltto on kielletty. MIRKKA ANTTALAINEN Huussi kuntoon! Neuvoja huussin eli puuceen rakentamiseen kaipaavat löytävät niitä muun muassa Huussi ry:n kotisivulta osoitteesta Käymäläseura Huussi ry. edistää kotimaassa kuivasanitaatiota ja kansainvälisesti DT-teknologiaa (Dry Toilet tecnology). Jukka Lindroosin vihjeet huussintekijälle: 1. Takaosa etelään 2. Väritys sisältä taivaan siniseksi. (Ei tule kärpäsiä) 3. Ei kalkkia huussiin. 4. Peiteaineeksi puolet raakarahkaturvetta ja puolet pihakariketta eli oksahaketta 5. Neste erikseen ja hyötykäyttöön. 6. Riittävän tilava huussirakennus. 7. Sopiva istuinkorkeus on noin 50 senttiä. 8. Riittävästi valoa 9. Kirjoja tai ajankohtaista lukemista. Vieraskirja. 10. Muistiinpanovälineet. 11. Varusta myös käsienpesumahdollisuudella. 12. Siivoa ja huolla lauantaisin klo 9, vieraat tulevat yleensä klo Huolehdi ympäristöystävällisyydestä, kompostoi käymäläjäte ja pistä ravinteet kiertämään. Lähde:

3 Toukokuu 2004 Yhdistyksestä tukea lintuharrastukseen Lintuhavainnointi on hauska ja hyödyllinen harrastus Riihimäkeläinen Reima Hirviniemi tuli haastatteluun kiikarit kaulassa riippuen. Matkalla hän oli käynyt katsastamassa Herajoella pesivän tuulihaukan. Hän on harrastanut lintuhavainnointia vuodesta Reima Hirviniemi liittyi vuonna 1973 Kanta-Hämeen lintutieteelliseen yhdistykseen, jonka toiminnan perusrunkona ovat retket ja kuukausikokoukset. Kokouksissa pidetään muun muassa ajankohtaisia esitelmiä ja seurataan jäsenten lintuhavaintoja. Aika ajoin toteutetaan myös tempauksia, joista jo perinteiseksi on tullut Pönttöpäivä palmusunnuntaita edeltävänä lauantaina. Tapahtumapaikkana on Paloheimon sahan alue Riihimäellä, ja yhdistyksen yhteistyökumppaneina ovat Paloheimo Oy ja UPM-Kymmene. Parhaimmillaan pönttöpäivä on vetänyt linnunpöntönrakentajaa. Lintutieteellisten yhdistysten jäseniä tarvitaan usein myös linnustoselvitysten antajina kunnille ja ympäristökeskuksille. Merkittävää on jäsenten tekemä suojelutyö ja rengastustoiminta, Reima Hirviniemi kertoo. Takavuosien legendaarisia Lintuharrastus on kivaa Kesän linturetkiä K-HLY:n kevätretki arktika-aikaan Virolahdelle Yölaulajaretki Tervakoskelle. Kokoontuminen Toivan lintutornilla klo Yölaulajaretki Hattulaan ja Hämeenlinnaan. Kokoontuminen Lasihovilla klo 23. riihimäkeläisiä lintumiehiä olivat Riihimäen lyseon biologian lehtorit Alpi Pynnönen ja Einari Merikallio. Hausjärven Ryttylässä asui nyt jo edesmennyt lintu- ja luontomies henkeen ja vereen, Pekka Moilanen, joka oli perustamassa sekä BirdLife Suomea että Kanta-Hämeen lintutieteellistä yhdistystä vuonna Alkuun pääsee olemattomallakin kokemuksella Lintuharrastus on hauskaa ja halpaa. Kohtuulliset kiikarit ja lintukirjan saa jo satasella, ulkona oleminen ei maksa mitään. Lintuharrastus ei myöskään ole sidottu paikkaan eikä aikaan, lintuja on ympärivuotisesti lähes kaikilla maailman kolkilla. Suomessa on kymmenisen tuhatta lintuharrastajaa ja saman verran erilaisia tapoja harrastaa lintuja. Järjestötoiminnalla on keskeinen sija lintuharrastuksessa: lintutyhdistykset keräävät ja arkistoivat yksittäisten lintuharrastajien havaintoja. Valtaosa seurantatutkimuksista perustuu harrastajien työpanokseen. Harrastajien tekemien havaintojen perusteella tiedämme varsin tarkkaan milloin linnut muuttavat tai kuinka runsaana mikin lintulaji maassamme pesii. Talvilintulaskentojen aineisto osoittaa hömötiaisen vähentyneen selvästi viime Kahlaajaretki Porin Yyteriin. Kokoontuminen Riihimäen Karavaanilla klo 03 ja Turengin Sokoksen parkkipaikalla klo K-HLY:n syysretki Jurmon lintuasemalle Korppoon saaristoon. Aloittelijankaan ei kannata pelätä tulla mukaan toimintaan. Mikään lintuekspertti ei missään tapauksessa tarvitse olla ja omia kiikareita ei alussa välttämättä tarvita, sillä yhdistyksellä on aloittelijalle lainaksi tarjolla kiikareita ja kaukoputkia, Reima Hirviniemi kertoo. Voiko lintuhavaintoja tehdä itsekseen? Jos linturetkelle lähtee yksin ja opettelee määrittelemään linnut kirjan ja äänen perusteella, pääsee asiaan sisälle varmaankin perusteellisesti. Opastetuilla linturetkillä apua saa helposti oppaalta, Reima Hirviniemi selvittää. Linturetkeilijän varustukseen voi kuulua säähän sopivan vaatetuksen lisäksi kiikarit, kaukoputki jalustoineen sekä digi- ja videokamerat, jolloin kokemuksia voi vetreyttää vielä kotonakin. Keväisin, kesäisin ja syksyisin aamun varhaiset tunnit ovat parhaat lintuhavaintojen tekemiseen. Talvisin linnut ovat aktiivisia myöhempään, kun ruoka pitää löytää muutaman valoisan tunnin aikana. Yksikään kevät ei ole samanlainen aikoina. Tämä johtuu siitä, etteivät yksipuoliset talousmetsät tarjoa niille riittävästi talviravintoa. Linnut kielivät ympäristömme tilan muutoksista. Harrastajien havainnot ovat siis hyödyksi myös linnuille itselleen, suojelumielessä. Toisaalta luonnon ja ympäristön suojelu ovat itsestään selviä asioita silloin, kun luontoon on vahva side. Lintuharrastus velvoittaa myös suojeluun. Lisätietoja: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (K-HLY), PL 512, HÄMEEN- LINNA, pj. Alssi Niskanen, Kontiontie 29, Riihimäki, puh , Mikä sitten vetää lintuharrastuksen pariin? Se, että yksikään kevät ei ole samanlainen. Nyt meillä on jo kolmas erittäin kuiva ja kylmä kevät, Hirviniemi tuumaa. Hän pohtii pyynnöstä hienoimpia lintuhavaintojaan: Näin mustakurkkurautiaisen Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa syksyllä Sitä ei yleensä nähdä Suomessa ollenkaan. Tänä talvena Riihimäen seudulla majaili kolme valkoselkätikkaa, joka sekin on aika harvinainen laji. Joulukuussa Erkylän kartanon puistossa näin viitatiaisen, joka oli ilmeisesti vaelluksella, sillä havaintoja tehtiin myös Janakkalassa ja Lopella. Pari talvea sitten, kun pihlajanmarjoja oli runsaasti, tilhi- ja taviokuurnaparvet olivat valtavat ja myös rastaita oli paljon. Mikä olisi haaveiden linturetkikohde? Olisihan se hienoa, jos pääsisi Siperian perukoille, kun arktiset hanhet palaavat pesimäseuduilleen. Toinen toivesuunta on jokin muu maapallon äärikolkka, vaikkapa Australia, Reima Hirviniemi pohtii. Tämä vuosi on Laulujoutsenvuosi BirdLife Suomen vuoden 2004 laji on laulujoutsen, kansallislintumme. Nyt pyydetäänkin suurelta yleisöltä havaintoja laulujoutsenista. Niistä voi ilmoittaa esimerkiksi jutun lopussa oleviin Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen osoitteisiin tai puhelimeen. Suomessa voi nähdä kolmenlaisia joutsenia. Laulujoutsenen nokka on keltainen. Pikkujoutsen on pienempi kooltaan ja sen nokka on täysin musta. Kyhmyjoutsenen erottaa kummastakin edellä mainitusta oranssinkeltaisen nokan kyhmystä. Teksti: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Kuvat: REIMA HIRVINIEMI Lähde:www.birdlife.fi Takana on huono myyrävuosi, josta syystä lapinpöllö on tullut esimerkiksi Lammilla aivan ihmisasuntojen lähelle. Riihimäellä on ollut viirupöllöjä koko talven. Varpuskanta on pudonnut romahdusmaisesti, eikä tiedetä miksi. Syynä saattaa olla karjatilojen väheneminen ja maatalouden muutokset. Varpuskantaa on alettu seurata. Kangaskiuru on ollut harvalukuinen Riihimäellä ja Hausjärvellä, mutta se on lisääntynyt. Kanta-Hämeessä pesii nyt useita pareja. Seudun parhaat lintupaikat Hausjärvi Ansionjärvi Puujokea ympäröivät rantapellot Loppi Luutasuo Purinsuo Kaartjärvi-Punelia-Loppijärvi (syksyinen arktinen muutto) Riihimäki Arolammin ympäristö Vankilan pellot, nykyinen Kekkilän turpeennostoalue Herajoen pellot Paalijärvi, jossa uusi lintutorni Janakkala Toivanjoki, jossa lintutorni Haapajärvi Kernaalanjärvi Turengin vanhan sokeritehtaan selkiytysaltaat Hyvinkää Ridasjärvi Kytäjän pellot Työtä ympäristöosaamisella 3 Riihimäellä on käynnistynyt hanke, jossa koulutetaan vajaakuntoisista ja pitkäaikaistyöttömistä ympäristöalan työvoimaa. Koulutuksen läpäisseitä pyritään työllistämään joko perustettavaan sosiaaliseen yritykseen, joka toimii ympäristöalan yritysten alihankkijana, tai suoraan muihin yrityksiin. Hankkeen toteuttaja on Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus ja rahoittaja Hämeen TE-keskuksen työvoimaosasto. Koulutus alkaa loppukesällä ja työ ensi vuoden puolella. Ajatus on yhdistää valmistava ympäristöosaaminen ja vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen sosiaalisen yrityksen kautta. Perustettava sosiaalinen yritys tekee yhteistyötä ympäristöyritysten, kuten Kiertokapula Oy:n ja Ekokem Oy Ab:n kanssa. Erityisesti Ekokemissä on tarvetta työvoimalle sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely- ja kierrätysprosessiin. Hankeen vastuullinen toteuttaja on Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus (HRAKK), joka huolehtii hankkeen hallinnoinnista. Projektin vetäjänä toimii Sari Syvänen HRAKK:sta. Muita mukana olevia yhteistyökumppaneita ovat Hyvinkään ja Riihimäen kaupungit, Lopen ja Hausjärven kunnat, Riihimäen ja Hyvinkään työvoimatoimistot, Riihimäen työpajayhdistys, Suomen ympäristöopisto Sykli sekä Ekokem Oy ja Kiertokapula Oy, jotka mahdollistavat harjoittelujaksojen toteutumisen Hankkeen kokonaiskustannusarvio on euroa. ANTTI JOKIVIRTA Kirjoittaja on EKES-Yrityspalvelujen EU-koordinaattori. Luonnonkukkien päivä Luonnonkukkien päivää vietetään sunnuntaina Silloin järjestetään lukuisia opastettuja kasviretkiä eri puolilla maata. Luonnonkukkien päivästä ja retkistä voi lukea lisää osoitteessa Kesäretkelle Janakkalaan Riihimäen Luonnonsuojeluyhdistys järjestää sunnuntaina luonnonkukkien päivänä retken Janakkalaan Hakoisten linnavuorelle ja Janakkalan Suurisuolle. Retken oppaana toimii Terttu Haapanen. Bussi lähtee Hyvinkään Linjalasta klo 12.00, Riihimäen linja-autoasemalta klo ja 130-tien Tervakosken risteyksestä Paluu samaa reittiä siten, että Hyvinkäällä ollaan klo 16. Retken hinta luonnonsuojeluyhdistysten jäseniltä 10 euroa, ei jäseniltä 15 euroa ja lapset aikuisen kanssa ilmaiseksi. Ilmoittautumiset tai Missä on Riihimäen tori? Riihimäen kauppatorin kohtalosta liikkuu monenlaisia huhuja. Mihin tulevana kesänä kannattaa suunnistaa, kun mennään Riihimäen torille, asemakaava-arkkitehti Raija Niemi? Kyllä kauppatori on ihan vanhassa paikassa. Mitä nämä uudet siirtoesitykset koskevat? Kaavaesityksessä on piirretty tori keskustan kävelykadun tuntumaan, mutta päätöksestä on vielä valitusaikaa jäljellä. Missään tapauksessa uutta toria ei päästä rakentamaan ennen vuoden 2005 kevättä. Jääkö nykyinen kauppatori pois käytöstä uuden torin valmistuttua? Asiasta ei ole mitään kaavoituspäätöksiä.

4 4 Toukokuu 2004 Sinäkin voit hidastaa sademetsien häviämistä Indonesiassa metsää häviää 3,8 miljoonaa hehtaaria vuodessa eli 7,2 hehtaaria jokaisena minuuttina. Maailmanpankin laskelmien mukaan vuoteen 2005 Sumatran ja vuonna 2010 Kalimantanin alankometsät (lowland forests) on hävitetty. Metsien häviäminen on vakava ekologinen katastrofi alueella. Hakkuita kiihdyttää sademetsäpuun kasvava kysyntä. Suomalaistenkin kuluttajien valinnoilla, esimerkiksi puutarhakalusteiden osalta on merkitystä. Kaupan ja maahantuojien markkinoinnissa erilaiset ns. kovapuukalusteet ovat näkyvästi esillä. Kovapuusta merkittävä osuus on lähtöisin trooppisista sademetsistä. Suomen luonnonsuojeluliiton neuvot vastuulliselle ostajalle: 1. Älä osta sademetsäpuusta valmistettuja kalusteita, vaan valitse ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi vaihtoehto. 2. Jos kuitenkin haluat trooppisesta puusta valmistettuja kalusteita, varmista että niiden raakaaine on peräisin FSC-sertifioidusta (Forest Stewardship Council) metsästä tai plantaasilta. Viljelty puu tai kestävä metsänhoito -merkinnät eivät vielä takaa puun kestävää ja laillista alkuperää. Vaadi nähdä FSC-merkintää koskeva todistus. Luontokoulu innostaa lapsia viihtymään lähiluonnossa Parinkymmenen ekaluokkalaisen jono kiemurtelee aurinkoisena kevätpäivänä puistoon. Tuol on se inkkarimetsä, joku huudahtaa. Puistossa lauma touhuaa reput kuusen alle ja kokoontuu supisten polvikoukkupiiriin. Alussa vain osa oppilaista vastaa opettajien kysymyksiin ja tytöt kuiskaavat hennosti nimensä. Lumihiutaleleikki saa arimmatkin vapautumaan. Kuusisakarainen jättilumihiutale pyörii villisti ja tiivistyy kasaksi opettajan ympärille. Lopuksi lapset päästävät irti toistensa käsistä ja naruista ja juoksevat purojen lailla rinnettä alas. Sitten jaetaan luupit, taikasilmät, ja lähdetään etsimään pieniä, pyöreitä ja taipuisia aarteita. Eväshetkellä vaihdetaan kuulumisia kavereitten kanssa. Kiva, kun tänään ei ole olleenkaan koulua, toteaa Luontokoulu Sinitiainen toimii Riihimäen ja Lopen kouluissa ja päiväkodeissa. on kiertävä luontokoulu eli luontokoulupäivä vietetään luontokoulunopettajan johdolla koulun tai päiväkodin lähiympäristössä tai ennalta sovitussa luontokohteessa. toteuttaa noin 120 luontokoulupäivää vuodessa. tukee ammattikasvattajia heidän arkipäivän ympäristökasvatustyössään. haluaa antaa jokaiselle osallistujalle oman arvoruiskeen tunnesiteen luontoon! on ihmettelyä, kokemista, tutkimista ja elämyksiä ulkona luonnossa! yksi lapsista, kun jono kiemurtelee takaisin koulun pihalle, missä lapset kertovat intiaaninimensä. Nukkuvat Karhunpennut ja Säihkyvät Salamat kiittävät hymyssä suin, kun opettaja jakaa sinitiaismerkit. Yhdessäoloa ja lähiluonnon tutkimista Luontokoulu Sinitiainen on jatkanut toimintaansa nyt vuoden verran. Se tarjoaa luontokulupäiviä ja parin tunnin pituisia ulkotutkimistuokioita Riihimäen ja Lopen kouluille ja päiväkodeille. Osa kouluista on ilmoittautunut kummiluokiksi, joiden kanssa on luontokoulupäiviä neljä kertaa vuodessa. Jokaisen luontokoulukerran jälkeen keskustellaan opituista asioista. Opettaja saa luontokoulunopettajalta koosteen, jota hän voi käyttää apuna opetuksessa. Lapset ovat olleet innoissaan saadessaan liikkua vapaammin koulun läheisissä metsiköissä ja tutkiessaan puita ja kiviä luupeilla ja aisteillaan. Alkuun he eivät välillä oikein tahdo lähteä mukaan, mutta kun opettajat innostuvat tutkimaan ja oivaltamaan, syntyy onnistumisen hetkiä ja luovaa toimintaa. Katsoin puuta ja näin ihan kuin sen sisään, tyttö innostuu kertomaan, kun opettaja kysyy, mitä lapset ovat luupeilla löytäneet. Kiven sammaleesta ötököitä toinen huudahtaa. Leppäkerttu vipeltää pitkin pojan kättä Kummivuosi toi lähimetsän lähemmäksi Luontokoulu Sinitiainen valitsi syksyllä 2003 kymmenen riihimäkeläistä 3. ja 4. luokkaa kummiluokiksi. Jokaiselle kummiluokalle tarjottiin lukuvuoden aikana neljä luontokoulupäivää. Syksyllä seikkailtiin koulujen lähimetsissä ja selvitettiin syksyn saloja eri aistien avulla. Lisäksi oppilaat saivat valmistaa sokeria Oy Sokeritehdas fotosynteesi Ab:ssä. Ympäri ämpäri -päivänä marrasjoulukuussa perehdyttiin aineiden kiertokulkuun ja ravintoketjuihin. Talven taikoja ihmeteltiin tammihelmikuussa lumihiutaleita tutkien ja eläinten jälkiä etsien. Kummivuosi päätettiin kevään kutkutukset -nimisellä retkellä, jonka suunnitteluun oppilaat saivat osallistua. Hämeen ympäristökeskus Luontokoulu Sinitiainen on osa Ympäristöviestintää yhteistyönä Hämeessä HÄMY -hanketta. Hanke saa rahoitustukea Euroopan aluekehitysrahastosta Hämeen ympäristökeskuksen kautta. Taikasilmä suurentaa kevään merkit Juuri kun on kokoonnuttu koulun pihalle aloittamaan päivää, lentää kolme joutsenta matalalla ohitse ja opettaja siirtääkin ajatuksen niihin. Mihinköhän ne ovat menossa? opettaja kysyy. Lammelle, vastaa yksi, ja toinen arvaa, että Lappiin. Pienen jutustelun jälkeen keskitytään taas harjoitukseen. Lapset sitovat tovereiltaan silmät liinalla ja ohjaavat puun luokse koskettelemaan ja haistelemaan. Toisen ohjaaminen puulle ja neuvominen sokeana luo uudenlaista yhteishenkeä. Luovat harjoitteet, kuten pesän rakennus linnuille, tuntuvat alkuun vaikeilta. Lapset eivät tunnu osaavan aloittaa, kun ei annetakaan selviä ohjeita, vaan luovuus saa mahdollisuuden. Lopulta osa innostuu värkkäämään monta pesää perätysten. Hei tämä on kivaa, tätä mä rupeen tekee välitunnillakin, joku huudahtaa. Yhdessä arvaillaan pesään tulevia asukkaista ja autetaan toista huomaamaan paras tapa taivutella kuivia ruohonkorsia. Opettaja jakaa jälleen inkkarinimiä ja sinitiaismerkkejä. Poika ihailee kädessään juoksentelevaa leppäkerttua. Hänestä tulee Vakooja Leppäkerttu intiaaninimeltään. Lopuksi lauletaan leppäkertulle, mutta se ei tahdo lähteä lentoon pojan kädestä. Pöllö saalistaa sinitiaisia hippaleikissä Luontokoulu Sinitiainen on saanut kummiluokilta paljon iloista postia ja hyvää palautetta vuoden aikana. Luontokoulu on tosi kiva! Se mulle jäi mieleen, kun me tehtiin sokeria. Se oli tosi kivaa ja tykkäsin siitä. Harmi kun luontokoulu on vain neljä kertaa, mutta hyvä, että pääsin Lisätietoja: Luontokoulunopettaja Anna Kettunen, puh , , Vihdoin poika vie sen pusikkoon heräilemään huhtikuiseen kevätpäivään. Teksti: MILLA TUORMAA Kuvat: ANNA KETTUNEN luontokouluun. Olisi varmaan harmittanut, jos olisin ollut sairas. Noora Norsu, Peltosaaren koulu Minusta luontokoulussa on se kivaa, kun ollaan metsässä. Luupilla katsominen oli aika kiinnostavaa. Mieleen on jäänyt kaikki kivat näytelmät. Emilia Kettu, Peltosaaren koulu Lähde: Tutkituta maa Pihamessuilla Piha & puutarha messuilla hemmotellaan pihan ja puutarhan harrastajaa runsaalla valikoimalla kesäkukkia, pensaita ja hedelmäpuita, yrttejä ja taimia. Istutuskauden alkaessa messuilta saa hyödyllisiä vinkkejä ja neuvoja. Tuo maanäyte pihaltasi ilmaiseen pika-analyysiin ja tiedät, onko maasi kasvualusta kunnossa! Maanäyte otetaan seuraavasti Pika-analyysi antaa karkean arvion maan lannoitustarpeesta ja happamuudesta. Tee lapiopiston syvyinen kuoppa ja leikkaa lapiolla pystyseinämästä muutaman sentin paksuinen viipale lapioon. Keskelle jäävä 5 cm levyinen suikale on maanäytteesi. Paremman otoksen maastasi saat ottamalla näytteitä useasta paikasta edellä mainitulla tavalla. Laita irrottamasi maasuikaleet puhtaaseen muoviämpäriin, sekoita ja ota vasta tästä seoksesta purkkiin puoli litraa maata mukaasi messuille. Lapsille kivaa tekemistä Luontokoulu Sinitiainen kutsuu lapset ja vanhemmatkin askartelemaan ja leikkimään. Tarjolla on muun muassa pesän tekoa luonnonmateriaaleista ja ohjattuja koko perheen aistiretkiä. 4H-yhdistykset ajeluttavat lapsia koirilla. Osastolla voi syöttää ankkoja, lampaita, kaneja, kanoja, poneja ja pupuja. Näytteilleasettajia on runsaat 100. Messujen teemat ovat kukat ja kasvit, välineet ja tarvikkeet, rakenteet ja kalusteet. Messuohjelma löytyy internetistä osoitteessa

5 Toukokuu Vesihuoltoneuvoja neuvoo vanhoilla kiinteistöillä Hausjärven, Lopen ja Riihimäen yhteinen vesihuoltoneuvoja, lammilainen Timo Piirainen on juuri aloittanut työnsä. Hänen toimipaikkansa on vuoroviikoin Hausjärvellä ja Lopella; Riihimäen osalta neuvontatyö on lähinnä puhelinneuvontaa. Hän toivoo, että kuntien toimintatapoja kehitettäisiin mahdollisimman yhtenäisiksi. Vesihuoltoneuvoja keskittyy erityisesti haja-asutusalueella olevan vakituisen asutuksen ongelmiin. Neuvoja ei laadi esimerkiksi jätevesien käsittelyä koskevia suunnitelmia, mutta hän pyrkii neuvomaan ja auttamaan kohteeseen sopivan menetelmän valinnassa. Timo Piirainen valmistuu tämän vuoden aikana insinööriksi (AMK) Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelmasta. Hänellä on runsaasti kokemusta yksityistalouksien vesihuolto-ongelmista ja niiden ratkaisemisesta. Aiemmissa työpaikoissaan Piirainen on huomannut, että vesineuvonnalle on runsaasti tarvetta. Tarvitessasi pyydä omatoimisesti apua! Lähtökohtana työlleni on ihmisten omatoimisuus ja omana roolinani pidän ongelmatilanteiden ratkaisemista ja hankkeiden eteenpäin viemistä. Olennaisena osana työtä on myös yhteistyö muiden viranomaisten kanssa. Haasteena vesihuoltoneuvojan työssä on se, että ratkaisut tulee tehdä aina tapauskohtaisesti, ja järjestelmien jatkuva kehittyminen edellyttää jatkuvaa tietojen päivittämistä. Hankalana Piirainen pitää työssään sitä, että vesihuoltojärjestelmien rakentaminen tai uusiminen aina myös maksaa. Etenkään ikäihmisillä ei välttämättä ole resursseja uusia vanhoja järjestelmiään. Onneksi jätevesiasioiden osalta uusi asetus Tietoa uusista jätevesimääräyksistä Uudet jätevesihuollon määräykset haja-asutusalueella selkiytyvät tilaisuuksissa, jotka pidetään Pihamessujen yhteydessä pe klo 14-15, la ja su klo Lasimuseon luentosalissa. antaa vanhoille kiinteistöille siirtymäajan, jonka puitteissa on mahdollista rauhassa suunnitella kiinteistölle sopiva ratkaisu. Haja-asutusalueille hyvää juomavettä Erityisen tärkeänä asiana Timo Piirainen näkee hyvälaatuisen ja riittävän talousveden hankinnan turvaamisen haja-asutusalueella. Usein rajalliset voimavarat tulisi kohdentaa oikein, ettei esimerkiksi kunnostettaisi turhaan sellaista kaivoa, josta ei kunnostamallakaan saada toimivaa. Ääriesimerkkinä on kaivon rakentaminen alunperinkin väärään paikkaan, jolloin kaikki työ menee hukkaan. Myös maatalouden vedenhankinta on tärkeää. Maatiloilla vedenkulutus saattaa olla hyvinkin suurta, ja hyvälaatuinen ja riittävä talousvesi on toiminnan perusedellytys. Teksti ja kuva: RIINA PAUNONEN puh Hajajätevesiasetus on astunut voimaan Vuoden 2004 alussa voimaan tullut valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella (ns. hajajätevesiasetus) tarkentaa hajaasutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä. Asetuksessa esitetään kiinteistökohtaisen jätevedenpuhdistuksen vähimmäisvaatimukset. Haja-asutusalueella asuva viidesosa väestöstä tuottaa vesistöihin 1,5-kertaisen määrän fosforia verrattuna yhdyskuntien jätevesijärjestelmiin liittyneeseen neljään viidesosaan väestöstä. Vesistöihin tulevan kokonaiskuormituksen vähentämisessä onkin tärkeää kohdistaa toimenpiteitä myös haja-asutuksesta lähtevään kuormitukseen. Kuormitusta ympäristöön vähennettävä Vesineuvonnalle on runsaasti tarvetta, Timo Piirainen uskoo. Asetuksen mukaan talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Olemassa olevista jätevesijärjestelmistä on laadittava selvitys, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön. Lisäksi jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Selvitys ja käyttösekä huolto-ohje on laadittava mennessä. Kiinteistöillä, joilla ei ole vesikäymälää, on aikaa selvityksen ja käyttö- ja huolto-ohjeiden laadintaan saakka. Selvityksen voi laatia kiinteistönomistaja itse, jos hänellä on siihen riittävä tietämys. Muussa tapauksessa kannattaa turvautua asiantuntijan apuun. Jätevesijärjestelmien on oltava asetuksen vaatimusten mukaisessa kunnossa viimeistään kymmenessä vuodessa asetuksen voimaantulosta. Tietyin ehdoin voidaan myöntää vielä neljän vuoden lisäaika vaatimusten täyttämiseen. Asetuksen vaatimukset koskevat heti voimaan tultuaan uudisrakentamista ja sellaisia muutos- ja korjaustöitä, jotka ovat verrattavissa uudisrakentamiseen tai muuten vaikuttavat jätevesijärjestelmän toimintaan. Kun jätevesijärjestelmä rakennetaan tai olemassa olevan järjestelmän toimintaa tehostetaan, tulee tätä koskeva suunnitelma liittää tarvittavaan rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Suunnitelman tulee olla pätevän suunnittelijan laatima ja sen tulee täyttää asetuksen liitteiden vaatimukset. Suunnitelma vastaa edellä mainittua selvitystä. Vastuu on kiinteistön omistajalla Koska vastuu jätevesien puhdistuslaitteiston toiminnasta ja hankinnasta on aina kiinteistön omistajalla, kannattaa asiaan perehtyä huolella ennen rakentamiseen ryhtymistä. Kaikki menetelmät eivät sovellu kaikkiin kohteisiin, vaan menetelmä tulee aina valita juuri kyseisen kiinteistön tarpeisiin ja olosuhteisiin sopivaksi. Lisätietoja ja neuvoja jätevesien käsittelyjärjestelmistä saa kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisilta, alueellisista ympäristökeskuksista sekä Suomen ympäristökeskuksesta ja laitevalmistajilta.

6 6 Toukokuu 2004 Palsternakka on mainio vihannes Palsternakka on valittu Vuoden Vihannekseksi Vuoden Vihanneksen valitsi Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset kasvikset ry. Tavoitteena on vihannesten, tällä kertaa palsternakan, käytön monipuolistaminen ja viljely. Mikä palsternakka on? Palsternakka on porkkanan sukulainen ja siksi sitä voi käyttää porkkanan tavoin ruuanlaitossa. Palsternakan tyypillinen maku tulee esille sen korkean sokeripitoisuuden ja eteeristen öljyjen ansiosta. Suomalaiset syövät keskimäärin vain 50 grammaa palsternakkaa vuodessa henkeä kohti. Pasternakan hyviä puolia ovat säilyvyys ja herkullisuus. Se sopii hyvin erilaisiin keittoihin, patoihin, gratiineihin, kasvispihveihin ja leivonnaisiin. Palsternakan lehtiäkin voidaan käyttää mausteyrttien tapaan. Palsternakassa on kaliumia enemmän kun perunassa, 600mg/100g. Kalium vaikuttaa mm. verenpaineeseen ja lihasten toimintaan. Palsternakka sisältää myös runsaasti kuituja ja jopa enemmän vitamiineja kun porkkana. Palsternakasta löytyy myös flavonoideja, joiden on todettu vaikuttavan sydän- ja verisuonitautien sekä syöpien syntyyn ehkäisevästi. Karoteenia taas on enemmän porkkanassa. Palsternakan viljely Palsternakka on kaksivuotinen kasvi ja se kukkii siis vasta toisena vuotena. Juures vaatii pitkän kasvuajan. Kasvu kiihtyy vasta syyskesällä, ja kasvukausi on aikaisemmillakin lajikkeilla jopa päivää. Palsternakka viihtyy parhaiten multavassa ja savipitoisessa maassa. Siemenet kylvetään lähelle maan pintaa. Itäminen voi olla hidasta. Kasvuun lähtöä voi nopeuttaa pitämällä siemenet etukäteen kosteassa. Paras kasvu saavutetaan, kun huolehditaan tasaisesta ravinteiden ja veden saannista. Sadon korjuu tapahtuu myöhään syksyllä koska palsternakka kestää hyvin kylmää. Pakkasen puraisu jopa parantaa palsternakan makua. Luonto ja puutarhat pursuvat syötävää, sellaista, jota ei tarvitse kylvää, kastella eikä lannoittaa. Ennen näitä luojan luomia kutsuttiin rikkaruohoiksi, nyt villivihanneksiksi. Trendikäs emäntä yllättää tänä kesänä vieraansa nokkos- tai vuohenputkipiiraalla horsmanlehtiteen kera. Ennen kuin luonnonkasveja alkaa kerätä, kannattaa muistaa muutama sääntö. Kerää vain kasveja, jotka tunnistat, sillä joukossa on myös myrkyllisiä. Kerää puhtaalta paikalta, ei teitten varsilta. Kerää terveitä kasveja ja käsittele kasvit tuoreina heti keruun jälkeen. Uhanalaisia kasveja ei saa kerätä, ja maanomistajan luvan tarvitset aina, jos keräät myyntiin tai asutuksen läheltä. Maanomistajan lupa tarvitaan myös aina, kun kerätään puiden tai pensaiden kukkia, lehtiä tai oksia tai kasvien juuria. Jokamiehen oikeudet antavat kaikille luvan kerätä omaan käyttöön kasvien maanpäällisiä osia, marjoja ja sieniä. Vuohenputki, saviheinä, takiainen Tunnetuin villivihanneksemme on nokkonen, jossa on rautaa enemmän kuin pinaatissa. Keväällä nuoret lehdet ja varren yläosat ovat herkullisimmillaan, mutta myöhemminkin kesällä niitä voi käyttää. Vallan mainio villivihannes on vuohenputki, lähes jokaisen puutarhan riesa, joka levittäytyy koko kukkapenkin valloittajaksi. Vuohenputken voi syödä pois puutarhasta, sillä se kelpaa ravinnoksi kokonaan. Vuohenputken nuoria lehtiä voi Villivihanneksista maukasta syötävää halvalla Rikkaruohoista eroon syömällä silputa lähes mihin tahansa salaattiin, ja sitä voi lisätä pinaatin tapaan kastikkeisiin, keittoihin, risottoon, perunasoseeseen, leipätaikinaan. Maku on aniksinen. Toiseksi paras villivihanneksemme on yleinen rikkakasvi jauhosavikka eli saviheinä, joka on muhennoksena lähes yhtä hyvä kuin parhaaksi testattu nokkonen, sanoo yrttiterapeutti Henriette Kress. Hän kehottaa nauttimaan jauhosavikan lehdistä ennen kuin kukat ilmestyvät. Hieno tuttavuus on myös takiainen, jota viljellään Japanissa vihanneksena. Erityisen herkullisia ovat takiaisen juuret, jotka voi viipaloida, kuivata ja nauttia pähkinän tapaisina herkkuina. Voikukka on monipuolinen villivihannes, sillä siitä voi syödä lehdet, kukkien keltaiset osat, pienet nuput ja juuret. Se on aika kitkerän makuinen, mutta erikoisen terveellinen vihannes kaikille, joilla on maksaongelmia, Henriette Kress neuvoo. Maitohorsma kuin parsaa Maitohorsman nuoret versot ovat kuin parsaa, suolaheinästä saa mahtavaa pastakastiketta. Vesiheinä eli pihatähtimö maistuu varsinkin alkukesästä salaatissa, keitossa ja muhennoksessa. Tiukan paikan tullen on hyvä muistaa, että kaikkien ohdakkeiden kaikki osat voi syödä, kunhan poistaa ensin piikit. Kuusen tai männyn kerkissä on runsaasti C-vitamiinia. Niitä voi vaaleanvihreinä nuorina versoina poimia salaattiin, syödä paljaaltaan, tai niistä saa mainiota siirappia. Näin käsittelet nokkosenlehtiä Kerää lehdet käsineet kädessä. Pistä lehdet veteen tiskialtaaseen 10 minuutiksi, jotta ötökät poistuvat. Siirrä käsineet kädessä lehdet kiehuvaan veteen ja keitä 2-3 minuuttia, jolloin nokkosen polttava ominaisuus häviää. Poista lehdet vedestä, silppua veitsellä ja käytä ruokaan tai pakasta. Juo keitinvettä janojuomana. Älä kuitenkaan syö kerkkiä liikaa, sillä ne saattavat rasittaa munuaisia, äläkä poimi latvakerkkää, sillä silloin puu alkaa kasvattaa kahta haaraa. Ja muista, että marjakuusi on erittäin myrkyllinen, Henriette Kress muistuttaa. Vaahteran nuoria siemeniä eli neniä voi alkukesällä, heti kun kukka on pudonnut, syödä sellaisenaan tai sekoittaa salaattiin. Ne maistuvat pähkinältä. Teetä, salaattia, muhennosta, mausteita Reseptejä Horsmankukkajuoma 3 l maitohorsman kukkia 1 kg sokeria 6 l vettä 50 g sitruunahappoa Kiehauta vesi ja kaada kukkien päälle. Peitä astia ja anna seisoa vuorokausi. Siivilöi kukat, lisää sokeri ja sitruunahappo, sekoita. Kuumenna neste 85 asteeseen tai kiehauta. Pullota. Juotaessa laimenna vedellä tai käytä booliin. Henrietten yrttisiirappi 100 g tuoreita yrttejä, esim. voikukan kukan keltaisia osia, kuusen, männyn tai katajan kerkkiä, minttua, timjamia, iisoppia 1 l vettä 450 g sokeria Parhaaksi yrttiteekasviksi valittiin sokkotestissä mustaherukan lehti, toiseksi tuli pihlaja. Myös villiruusun lehdistä saa maukasta teetä, ja sen kukat voi käyttää kakun tai boolin koristeena. Hyvänmakuista teetä saa lisäksi ahomansikan, vadelman, maitohorsman, mustikan, lillukan ja nokkosen lehdistä, mesiangervon, orapihlajan ja apiloiden kukista ja lehdistä sekä kanervan ja keltamataran kukista. Joidenkin teekasvien, esimerkiksi pihlajan ja vadelman, maku paranee, jos lehtiä hiostetaan ennen kuivatusta pari päivää rullalle käärittynä suljetussa lasipurkissa. Hyvän makuisia villivihanneksia salaattiin ovat muun muassa poimulehden, maitohorsman, mustaherukan, lillukan, peltokanankaalin, vesiheinän, suolaheinän ja jauhosavikan lehdet. Syötäviä juuria saa koiranputkesta, juolavehnästä, osmankäämistä ja takiaisesta. Syötäviä kukkia taas on voikukalla, maitohorsmalla, koiran- ja vuohenputkella, poimulehdellä, mansikalla, hanhikilla, kuismalla, orapihlajalla, päivänkakkaralla ja apiloilla. Tosin varsinkin apilan kukista pitää moni muukin elollinen, joten niissä voi olla epämiellyttävän runsasta pienelämää. Luonnonvaraisia maustekasveja ovat mäkimeirami, kangasajuruoho, siankärsämön nuoret lehdet ja juuret, maahumala, katajan marjat ja oksat ja peltominttu. Kierrä myrkylliset kasvit kaukaa Myrkyllisiä kasveja ovat hulluruoho, keltamo, kalliokielo, kielo, koiranheisi, kullero, Peitä yrtit vedellä, anna kiehua hiljaisella tulella min., siivilöi. Haihduta neste keittämällä, kunnes sitä on jäljellä 2 dl. Lisää nesteeseen sokeri, kiehauta ja hämmennä kunnes sokeri on sulanut. Purkita. Kaada esimerkiksi jäätelön, jälkiruokien tai kakkujen päälle tai mausta siirapilla yrttitee. Jos säilytät siirappia jääkaapissa kuukausia, siihen muodostuu kiteitä. Pakastimessa siirappi säilyy juoksevana vuosia. kuusamat, leinikit, mustakonnanmarja, myrkkykatko, myrkkykeiso, näsiä, oravanmarja, paatsama, punakoiso, rentukka, sudenmarja, suokorte, suopursu, terttuselja, pohjolan ukonhattu, vehka ja vuokot. Leskenlehden lehtiä on ennen käytetty kaalikääryleissä ja raunioyrtin lehtiä on käytetty pinaatin tapaan. Molempien lehdissä on kuitenkin maksalle haitallisia aineita, joten niiden käyttöä ei enää suositella, Henriette Kress opastaa. Teksti ja kuvat: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Lähde: Henriette Kress: Villivihannesilta Henriette Kress on löytänyt mehevän vuohenjuuripaikan. Annalan vuohenputkifetapiiras 250 g voita, purkki rahkaa ja runsas 4 dl jauhoja sekoitetaan, kaulitaan ja asetellaan isolle uunipellille. Vuohenputkien lehdet varsineen ryöpätään vedessä ja leikataan pieniksi. Kaksi isoa sipulia ja muutama valkosipulinkynsi kuullotetaan pannulla ja lisätään kasvisten sekaan, samoin fetajuustokuutiot ja 2 dl juustoraastetta. Seos levitetään taikinan päälle pellille ja päällimmäiseksi kaadetaan seos, jossa on 6 dl kermaa tai kermaviiliä ja 6 munaa. Paistetaan n. 180 asteessa. Nokkoskeitto 1 litra tuoreita nokkosia 3 rkl voita 3 rkl vehnäjauhoja 1 l maitoa ripaus suolaa, sokeria, muskottia ja valkopippuria (sahramia) Nokkosia keitetään vähässä vedessä 5 minuuttia ja hienonnetaan. Sulata voi kattilassa ja lisää jauhot, kiehauta sekoittaen. Lisää maito, anna keiton kiehahtaa. Lisää nokkonen, hauduta keittoa 5-10 minuuttia. Mausta. Lisää makua saat kasvisliemikuutiosta. Tarjoile keitto vaikkapa keitetyn kananmunan puolikkaan kera.

7 Toukokuu 2004 Lepakot ovat kesäöiden 7 salaperäisiä lentäjiä Lisätietoja Kun lepakoiden talvehtimispaikat lämpenevät toukokuussa riittävästi, lepakot lähtevät liikkeelle. Hämärtyvässä illassa voi nähdä tummien hahmojen kiitävän äänettömästi. Tavallisimmat havaintomme ovat järvien ja lampien vedenpintaa hipovista vesisiipoista, mutta pihapiirissä ja metsissä, jopa kaupunkien keskustoissa törmää lepakoihin. Suomessa on tavattu 10 eri lepakkolajia, mutta vain viisi niistä on vakituisia asukkaita. Nuo viisi ovat vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa, pohjanlepakko ja korvayökkö. Päivisin ja yön saalistusjaksojen välillä lepakot roikkuvat lepopaikoissaan. Korvayököt ja viiksisiipat hakeutuvat usein rakennusten ullakoille, vesistöjen äärellä elävät lepakot taas laitureiden tai siltojen rakenteisiin. Kaikille lajeille kelpaavat puunkolot ja monille myös lepakkopöntöt. Pieniä ja keveitä hyönteissyöjiä Lepakot ovat pieniä ja keveitä. Pieni viiksisiippa painaa vain muutaman gramman ja suuri pohjanlepakkokin vain parikymmentä grammaa. Nahkamaisten siipien kärkiväli vaihtelee 20 sentin molemmin puolin. Pientä on myös ravinto. Yöperhoset, sääsket, kärpäset jopa koppakuoriaiset napataan lennosta. Saalis löytyy kaikuluotaamalla. Lepakko lähettää saalistaessaan ultraääniä, jotka peilautuvat saaliista takaisin lepakon korvaan. Kun syö kerralla nielaistavan pikkuötökän, voi jatkaa kaikuluotausta. Jos taas saa saaliiksi ison perhosen, ei ruoka suussa voi äännellä eikä siis tietää mitä edessä on. Lepakko ratkaisee ongelman lentämällä ympyrää kunnes suu on tyhjä. Heinäkuussa syntyy tavallisesti yksi sokea poikanen, joka kömpii heti emon nisään kiinni. Elokuussa poikasen maitohampaat vaihtuvat teräviin saalistajan hampaisiin, ja saalistusharjoittelu emon kanssa alkaa. Viimeistään lokakuussa hakeudutaan talvehtimispaikkaan, missä lämpötila pysyttelee koko talven muutaman asteen plussan puolella. Hyviä paikkoja ovat kellarit, luolat ja rakennukset. Horroksessa eletään kesän aikana kerättyjen rasvavarojen turvin. Niitä riittää, kun hengitystä ja sydämen sykettä hidastetaan minimiin ja ruumiinlämpö lasketaan lähes nollaan. Riihimäellä paljon lepakoita Lepakkopöntön rakennusohjeet (lähde - puutavaran paksuus n. 2 cm - kiinnityslista 100 x 7 x 2 cm - mitat kuvassa sentteinä 1. KATTO 2. TAKASEINÄ 3. KIINNITYSLISTA 4. ETUSEINÄ 5. POHJA 6. SIVUSEINÄT 7. TUKI Vinkkejä lepakkopöntön rakentajalle: pönttöjä kannattaa ripustaa harvahkoihin havumetsiin ja lähelle asumuksia paikan tulee olla aukea; metsäaukean halkaisijaksi suositellaan metriä, metsätiekin kelpaa yhdelle aukealle voi ripustaa 2-3 pönttöä sopiva kiinnityskorkeus on 3-4 metriä pönttö on hyvä suunnata länteen tai etelään, tärkeämpää on kuitenkin se, että paikka on avoin ja lepakolla on esteetön pääsy pönttöön pönttö kannattaa kiinnittää puuhun rautalangan avulla Korvayökkö on helppo tuntea lajilleen. Sen voi tavata esimerkiksi vanhasta kulttuuriympäristöstä. Riihimäen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys keräsi riihimäkeläisten lepakkohavaintoja viime elokuussa. Kyselyyn saatiin 21 vastausta. Suurin osa havainnoista oli Riihimäen kaupungin alueelta, ja joitakin havaintoja ilmoitettiin Kesijärveltä Lopelta. Lepakkohavaintoja on tehty omassa pihapiirissä Hirsimäessä, Patastenmäessä, Peltosaaressa, Uramossa, Kumelassa, Pohjankorvessa ja useissa paikoissa aivan keskustassa. Eniten havaintoja kertyi Urheilutalon ja keskuskentän ympäristöstä. Mukana oli myös pitkiä havaintosarjoja esimerkiksi Patastenmäestä viimeisen kymmenen vuoden ajalta ja Urheilutalon pihalta lähes kahdenkymmenen vuoden ajalta. Eräs vastaaja kertoo kuivanneensa kotipihan vesitynnyriin joutuneen lepakon lentokuntoon ja toinen taas nähneensä kuinka 17 lepakkoa lähti lentoon lepopaikastaan puunkolosta. Patastenmässä omakotitalon seinustalla maassa, ikkunalaudalla ja jopa talon seinärappauksessa on havaittu pieniä sentin mittaisia mustia lepakon ulostepapanoita. Vastausten perusteella kaikkialla Riihimäellä voi seurata hämärän laskeutuessa lepakon saalistuslentoa. Parhaiten lepakon huomaa elokuun iltoina, kun pihavalo tai katulamppu houkuttelee yöllä liikkuvia hyönteisiä ja ne taas saavat lepakon suunnistamaan kohti ruokaa. Sen sijaan kysely ei tuottanut yhtään vastausta lepakon talvehtimisesta. Missä nämä tuhannet riihimäkeläiset lepakot viettävät talven? Teksti: RITVA SIREN Kuva: MARKKU LAPPALAINEN Kirjoittaja on Riihimäen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry:n taloudenhoitaja. WWF:n raati valitsi Markku Lappalaisen kirjan Lepakot salaperäiset nahkasiivet vuoden luontokirjaksi vuonna Lappalainen on vapaa toimittaja ja tietokirjailija, arvostettu luontokirjoittaja ja luonnon puolesta puhuja, jonka intohimoinen kiinnostus lepakkoihin on kestänyt yli 15 vuotta.

8 8 Toukokuu 2004 Kuntien ympäristökasvot esittäytyvät Ympäristöasioissa Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä palvelevat seuraavat henkilöt: Riihimäki Loppi Hausjärvi Elina Mäenpää Mirkka Anttalainen Markku Kyöstilä projektisihteeri Tehtävät: kestävä kehitys, kaupungin ympäristöjärjestelmä, ilmastoasiat, www-sivut, ympäristön tilaan liittyvät tehtävät Puh Juha Viinikka Jani Pieksemä Riina Paunonen ympäristönsuojelupäällikkö Tehtävät: kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvien tehtävien valmistelu, esittely ympäristölautakunnalle ja päätösten toimeenpano sekä ympäristönsuojeluyksikön johtaminen, ympäristöasioiden suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät kaupunkiorganisaatiossa, vastuu ympäristönsuojelun kehittämishankkeista, ympäristöviestinnästä ja ympäristötutkimuksista. Puh , ympäristönsuojelusuunnittelija Tehtävät: ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävien valmistelu ja täytäntöönpano, jätehuollon valvontatehtävät, kierrätyskeskuksen toiminnan ohjaus ja luontopolut. Puh , ympäristöpäällikkö Tehtävät: ympäristölautakunnan esittelijä, päävastuu ympäristönsuojelun hallinnosta, kehittämisestä sekä lupa- ja valvonta-asioista. Puh , ympäristötarkastaja Lopen kunta keskiviikosta perjantaihin, Riihimäen kaupunki maanantaisin ja tiistaisin Tehtävät: Tarkastus ja valvontatehtävät, lupa-asioiden valmistelu, haja-asutuksen ympäristönsuojelu. Loppi puh , Riihimäki puh , ympäristösihteeri Tehtävät: ympäristöasiat laidasta laitaan, ympäristöluvat, maaainesten ottoluvat. Puh , Hausjärvelle uusi ympäristösihteeri Töitä on pakko priorisoida Riina Paunonen aloitti työt Hausjärven kunnan ympäristösihteerinä helmikuun lopulla. Eniten työllistävät maa-ainesten ottoluvat ja uuden jätevesiasetuksen soveltamiseen liittyvät ongelmat. Ihmiset hakevat rakennuslupia, ja yhteistyössä rakennustarkastajan kanssa pitää selvittää, millaiset jätevesijärjestelmät kuhunkin tapaukseen voidaan hyväksyä. Lammilta kotoisin oleva Riina Paunonen valmistui insinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelmasta. Ennen Hausjärvelle tuloaan hän toimi Hämeen ympäristökeskuksessa ympäristöinsinöörinä, jota työllistivät muun muassa pilaantuneen maan ongelmat. Aiheesta saa sanoa Haluaisin saada kunnasta kokonaiskuvan. Tarkoituksena on tutustua yrityksiin ja muihin ympäristökohteisiin, jotta löydän ne oleellisimmat kohteet, jotka vaativat pikaisimpia toimenpiteitä. Riina Paunonen on tyytyväisenä pannut merkille, että suurin osa yhteyttä ottaneista ihmisistä on ollut asiallisia ja ystävällisiä. Toisaalta negatiivisen palautteen määrä kummastuttaa häntä, sillä usein se koskee asioita, joihin ympäristösihteerillä ei ole minkäänlaista valtaa. Tutuiksi ovat käyneet myös nimettömät haukkumapuhelut ja sähköpostiviestit. Aiheesta saa sanoa. Tulkaa vaan sanomaan asiat kasvokkain, en minä siitä pahastu. Koska en ole ollut tällaisessa työssä aikaisemmin, en voi kaikkea tietääkään, Riina tuumaa. Lupahakemuksiin kannattaa paneutua Hän toivoo, että ympäristö- ja maa-aineslupahakemukset tulisivat kuntaan mahdollisimman täydellisinä. Ennen asiaan tarttumista kannattaa selvittää mitä papereita ja tietoja tarvitaan. Esimerkiksi pohjavesitiedot puuttuvat usein. Luvan käsittelyä helpottaisi ja nopeuttaisi huomattavasti, jos kaikki vaadittavat tiedot olisivat paikoillaan. Jätevesijärjestelmien suunnittelu kannattaa hoitaa kerralla kunnolla. Suunnittelijan on oltava asiansa osaava ja suunnitelmien pitää olla asetusten mukaiset. Muutoin joudumme palauttamaan puutteelliset selvitykset. Kiinteistön myyntitilanteessa huolellinen asioiden hoito sitten kantaa hedelmää, Riina Paunonen painottaa. Harrastuksena koirat ja moottoripyörät Riina Paunonen asuu Hyvinkäällä aviomiehensä ja kahden belgianpaimenkoiran Kimmon ja Kivin kanssa. Pääharrastukseni on 1-vuotiaan Kivin kouluttaminen, sillä 10-vuotias Kimmo on jo osittain eläkkeellä. Pienestä asti intohimoni on ollut moottoripyöräily. Juuri nyt omaa pyörää ei ole, mutta suunnitelmissa on sen hankinta. Teksti ja kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Kiirettä pitää. Töitä täytyy yrittää priorisoida, sanoo Riina Paunonen, kun takana on parin kuukauden työrupeama. Kyyniönrinteen pientaloalue sijoituu kirkonkylän ja Loppijärven välimaastoon. Lopen Kyyniönrinteessä melkein järven rannalla Lopen kirkonkylän Kyyniönrinteeseen on kaavoitettu uudenlaisia tontteja niille, jotka haluavat tavanomaisesta taajamanäkymästä avarampaa maisemaa. Alueen 34 tonttia sijoittuvat kirkonkylän keskustan ja vanhan kirkon väliseen Loppijärven suuntaan laskeutuvaan rinteeseen. Kyyniönrinteestä on kirkolle 400 metriä ja kantatielle 800 metriä. Vanhan kirkon uimarannalle on matkaa 500 metriä. Asuntoalueelta tulee yhteys metrin päässä olevalle Loppijärven rannan oleskelupaikalle, johon rakennetaan grilli ja istuinpenkit. Kyyniönrinteen kunnallistekniikka valmistuu kuluvan vuoden marraskuussa, joten tonttien varaus alkaa ennen kesää ja rakentamaan päästäneen lokakuussa. Kyyniönrinteen noin neliön tonteille laaditaan tavanomaista vaativammat rakentamisohjeet. Siihen pyritään, että alueella säilyy viihtyisyys. Talot lomitetaan niin, etteivät ne peitä toistensa näköaloja. Loppijärven ranta-alueelle yksityisten maanomistajien kanssa tehtävän rannanhoitosuunnitelman tarkoituksena on saada raivattua Loppijärven rantapusikko siistimmäksi, kunnansihteeri Raimo Sireeni selvittää. Kyyniönrinteen maapohja oli kunnalle kallis hankinta, joten tontteja ei voida myydä samaan hintaan kuin muita kunnan tontteja. Raimo Sireeni uskoo, että alueella käytetään tonttikohtaisia hintoja, joissa edullisuuskertoimilla huomioidaan tontin sijainti asuntoalueella. Myyntihinta on keskimäärin 10 euroa/neliö. Moni haluaa tonttinsa Lopelta Miksi Lopelle? Siksi, että Loppi on logistisesti hyvässä paikassa. Täältä on helppo päästä liikkumaan ympäri Etelä-Suomea. Meillä on viihtyisä, maaseutumainen asuinympäristö, ja maaperämme on pääasiassa erinomaisen hyvää Salpausselän soraharjua, joten rakentaminen on vaivatonta, Raimo Sireeni kiittelee. Ihmiset arvostavat myös pieniä kouluja ja sitä, että lapsille on tarjolla päivähoitopaikkoja. Liikenneyhteydetkin ovat parantuneet tuntuvasti, kun linja-autoyhteyksiä Riihimäen ja Lopen välillä lisättiin pääosin kerran tunnissa ajettaviksi. Joukkoliikenteessä on käytössä edullinen Riihimäen seutulippu, jolla voi matkustaa 30 päivän aikana rajoituksetta.

9 Toukokuu Ympäristö siistiytyy, madot eivät leviä Koirankakat pussiin ja roska-astiaan Näin keväällä aina ajankohtainen asia ovat katujen varsille kasaantuvat koirankakat. Hausjärvellä on varsinkin Monnin alueelta tullut huomautuksia teiden varsilla komeilevista koirankakkaläjistä. Kasat kannattaa keräillä vaikka pieneen muovipussiin ja toimittaa roska-astiaan. Koirankakat ovat paitsi epämiellyttäviä ulkonäöltään ja hajultaan, myös mahdollisia koirien sisäloisten levittäjiä, joten kasojen keräily on myös koiranomistajien etu. Siinä sivussa tulee ylläpidettyä niin ympäristön siisteyttä kuin naapurisopuakin. Uusi järjestyslaki korvasi kuntien järjestyssäännöt viime lokakuussa. Järjestyslaissa velvoitetaan koiran omistajaa tai haltijaa huolehtimaan siitä, ettei koiran uloste jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa. Hoidettuja alueita ovat esimerkiksi alueet, joilla nurmikot on leikattu ja joilla on istutuksia tai joilla tiet ovat päällystettyjä. Koiraa ei kytkettynäkään saa viedä yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikalle, toriaikana torille, urheilukentälle tai yleiselle hiihtoladulle. Kytkettynä koiraa sen sijaan saa kuljettaa kuntoradalla. Teksti ja kuva: RIINA PAUNONEN Belgianpaimenkoira Kimmo on hyvätapainen eikä kakkaa katujen varsille. EKOKULUTTAJA Käytetyn auton kauppa on taitolaji Suurin osa kuluttajaneuvontaan tulevista yhteydenotoista koskee autokauppaa. Tavallisin syy yhteydenottoon on, että käytettynä ostettu auto on osoittautunut huonommaksi kuin mitä kaupanteon yhteydessä on sovittu. Osa autokaupan ongelmatilanteista on vältettävissä huolellisella tutustumisella kaupan kohteeseen. Kahden kuluttajan tai kahden elinkeinonharjoittajan välisiin kauppoihin ei sovelleta kuluttajansuojalakia eivätkä kuluttajaviranomaiset auta niiden selvittelyssä. Tutustu autotarjontaan monipuolisesti ja huolellisesti. Autoliikkeitä kierrellessä ja myynti-ilmoituksia lukiessa kannattaa muistaa, että vähäiset ajokilometrit, hyvä kunto ja siisti ulkomuoto ovat harvoin yhdistettävissä halpaan hintaan. Ennen ostopäätöstä on hyvä tarkastaa ja koeajaa auto huolellisesti. Vioista, jotka olivat havaittavissa tarkastuksessa ja koeajossa, on yleensä turha yrittää saada hyvitystä jälkeenpäin. Sama pätee vikoihin, jotka on mainittu ennen kaupantekoa tai kirjattu kauppasopimukseen. Myös rekisteriotteeseen ja huoltokirjaan kannattaa tutustua huolellisesti. Kiinnitä auton ulkoisessa tarkastuksessa huomiota ruostevaurioihin, kolhuihin, maalausjälkiin, verhoiluun ja matkamittarilukemaan suhteessa yleiskuntoon. Mikäli matkamittarin lukema epäilyttää, ajokilometrien paikkansapitävyyden voi tarkistaa ajoneuvohallintakeskuksen maksullisesta palvelunumerosta. Paneudu huolella koeajoon Tarkista moottoriöljyn määrä ja muutkin nesteet ennen koeajoa. Aja autoa niin kauan, että moottori on lämmin. Aja erilaisilla tiepinnoilla ja kokeile kaikkia vaihteita ja eri nopeuksia. Testaa hallintalaitteiden toimivuus ja huomioi mahdolliset sivuäänet. Mikäli myyjä ei anna lupaa koeajoon tai auton ammattimaiseen kuntotestiin viemiseen, auto kannattaa unohtaa. Kun olet selvittänyt auton todellisen kunnon ja olet varma ostopäätöksestä, neuvottele myyjän kanssa auton hinnasta ja mahdollisesta takuusta. Tee kirjallinen kauppasopimus jossa näkyvät osapuolten nimet ja yhteystiedot, kaupan kohde, hinta, mahdolliset lisävarusteet, kilometrimäärä ja auton käyttöönottovuosi. Sopimukseen merkitään takuu, mikäli myyjä antaa sellaisen. Takuuehdoilla ei saa rajoittaa kuluttajansuojalain mukaisia oikeuksia. Virheen paljastuessa reklamoi myyjälle Mikäli kaikesta huolimatta olet ostanut auton, joka ei vastaa sovittua, siinä on virhe. Virhekynnys käytetyllä autolla on korkeampi kuin uudella, eivätkä tavanomaisesta kulumisesta johtuvat viat kuulu lakisääteisen virhevastuun piiriin. Virhearvioinnissa otetaan huomioon muun muassa auton ikä, ajokilometrit, kauppahinta, korjauskustannukset ja se kuinka pitkä aika kaupantekohetkestä on kulunut. Virheen, joka ilmenee kuuden kuukauden kuluessa auton luovutushetkestä, oletetaan olleen siinä jo luovutushetkellä. Kun havaitset virheen, reklamoi siitä viipymättä myyjälle. Tämä on syytä tehdä ennen kuin korjautat auton, ellei auto rikkoudu tiellä tai pikainen korjaus muutoin ole välttämätön. Virheen ensisijainen oikaisukeino on myyjän vastikkeetta suorittama korjaus. Korjaamisen ohella virheen oikaisukeinoja autokaupassa ovat hinnanalennus ja kaupan purku, paitsi jos virhe on vähäinen. RAUNI VÄISÄNEN puh

10 10 Toukokuu 2004 Luontoon liikkumaan! Riihimäki Pyörillä ilman moottoria Kuntokampanja Riihimäki vs. Hyvinkää. Maksuton. Suorituskortteja saa kääntöpaikalta ja kaupungintalon tietotuvasta. Järj. Riihimäen ja Hyvinkään kaupungit, Riihimäen Kiista-Veikot ja Hyvinkään Pyöräilijät valtakunnallinen pyöräilyviikko Turvallisesti pyörillä kuntokampanja Suorituskortteja kaupungintalon tietotuvasta, uimalan lippuluukulta ja urheilutalon ilmoitustaululta. Ke saunaillat Riihimäen seurakunnan leirikeskuksessa Hirvijärvellä keskiviikkoisin klo Tarjolla kahvia ja pullaa yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kuljetus Hirvijärvelle 8.6., 7.7. ja 4.8., lähtö klo17 Temppelik. 9 edestä. Paluu noin klo 20. Kuljetushinta 5 aikuiset, 2,5 lapset. Järj. Riihimäen seurakunta sporttileiri 7-12-vuotiaille lapsille Peltosaaren urheilupuistossa, päiväleirin periaatteella. Lajeina mm. jalkapallo, rullalautailu, yleisurheilu, temppurata ja uinti. Hinta 130 /hlö. Järj. Riihimäen kaupunki, riihimäkeläiset liikuntaseurat ja ESLU ry. La Kesäkirmaus Soveltavan liikunnan liikuntatapahtuma klo Keskusurheilupuistossa. Maksuton. Lajeina mm. boccia, puhallustikka, mölkky ja tarkkuusheittopelit. Järj. Riihimäen kaupunki, vammaisneuvosto sekä vammais- ja eläkeläisyhdistykset. Ti 8.6. maauimala aukeaa Kesän uimakoulut lapsille , hinta 18 /hlö, ilm. ma , hinta 12 /hlö, ilm. ma , hinta 12 /hlö, ilm. ma , hinta 12 /hlö, ilm. ma Ilmoittautumiset uimakouluihin jakson ensimmäisenä ma klo 9-14 maauimalan lippukassatasanteella tai puh Järj. Riihimäen kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus. Su maauimalan viimeinen aukiolopäivä Ti klo13 uimahalli avataan valtakunnallinen kävelykampanja Suorituskortteja kaupungintalon tietotuvasta, uimahallin lippuluukulta ja urheilutalon ilmoitustaululta. Lisätietoja liikuntatapahtumista ja -retkistä Seija Hemmilä, puh , , Lisätietoja uimakouluista uinninvalvojilta, puh Loppi To Heittolajien ilta kirkonkylän urheilukentällä klo 18. Lajit kuula, pallonheitto ja turbokeihäs. Sarjoja lapsille ja nuorille aikuisille. Ilm. liikuntatoimistoon 7.6. Teemaleiritoiminta Räyskälän leirikeskuksessa: selviytymisleiri Pikku Tartsanit, alle 10-v selviytymisleiri Räyskälä Robinson, yli 10-v liikuntaleiri Miniliikkujat, alle 10-v liikuntaleiri Ikiliikkujat, yli 10-v sirkusteluleiri, yli 8-v seikkailuleiri, alle 10-v seikkailuleiri, yli 10-v. Uimakoulut: Naperouimakoulu Tervakosken uimahallissa Alkeisuimakoulu Tervakosken uimahallissa Suoritus- ja tekniikka uimakoulut Su Naisten Nasta Kymppi Tapahtumakeskuksena kirkonkylän koulukeskus klo Ilmoittautumiset, paljon ohjelmaa, osallistumismaksu 12, tapahtumapaikalla 17. Maksulla saa T-paidan, Naisten oman kuntokalenterin Vipkortteineen, huollon reitin varrella, kasvisaterian, ruisleivän, tuotekassin ja osallistumisen palkintojen arvontaan. Su Poronpolku Lähtö- ja tapahtumakeskuksena Riihisalo. Lähdöt reiteille klo Matkat 5 km, 13 km, 18 km, 24 km ja 30 km. Maksut 6 aikuiset ja 2 alle 16- vuotiaat. Maksuun sisältyy vakuutus, saunomismahdollisuus, kunniakirja, osallistuminen palkintojen arvontaan. Upeat maastot, oheistoimintaa, elämyksiä, tuotetori, hyvä palvelu reitistöllä ja tapahtumakeskuksessa. Lisätietoja: Sisko Keskitalo, puh tai , faksi , Hausjärvi Su Naisten 10 matka To 27.5.Vesiliikuntapäivä Haminankylässä klo 9. Ma 7.6. Kunniakierros Oitissa klo 18. Su Kylärinki-pyöräily klo La Mommilanjärven Soutelu klo 9.30 alkaen Keskiviikkoisin ulkoaerobic Ryttylän urheilukentällä 18. Lisätietoja: Hausjärven liikuntatoimi, Jari Kovanen, puh , , faksi , Kammi + pranni = Prammi. Pirunkallion Prammi avasi ovensa Lopella Lopella on viime vuosina satsattu voimakkaasti matkailun kehittämiseen erityisesti luontoon liittyvien matkailupalvelujen osalta. Vahva näyttö tästä kehitystyöstä on Pirunkallion Prammi, Lopen uusi matkailukohde, joka avattiin toukokuun alussa. Prammi on saanut nimensä yhdistelmänä kammista, matalakattoisesta maastorakennuksesta ja prannista, joka on vanha loppilainen nimitys ulkokeittiölle. Pirunkallio on jääkauden muovaama erikoinen kalliomuodostelma, joka on osa Hämeen järviylänköä. Se sijaitsee Punelia-järven ja Kaartjärven välisellä kannaksella, joka on samalla vedenjakaja: Kaartjärven vedet laskevat Pohjanlahteen ja Punelian Suomenlahteen. Prammia ympäröivä luonto on mukavaa kangasmaastoa, jossa on hyvä ulkoilla. Sijainti on keskeinen ja useiden retkeilyreitistöjen risteyskohdassa, joten Prammilta on helppo lähteä patikoimaan, melomaan tai maastopyöräilemään. Myös ohjattu kalliokiipeily tai laskeutuminen onnistuu helposti Prammin läheisyydessä. Prammi soveltuu erinomaisesti juhlatilaisuuksien, illanviettojen ja muiden kokoontumisten pitopaikaksi. Jykevät hirsiseinät ja avotuli luovat oman tunnelmansa, joka jää mieleen pitkäksi aikaa. Tilaa on isommallekin joukolle: Prammin kerrosala on 105 neliötä ja asiakaspaikkoja 60. Varustukseen kuuluvat jykevät pöydät, tarjoilutila, lehtiötaulu ja valkokangas sekä lämpötilan nostoon tarkoitetut lämpöpuhaltimet. Puuvaja ja kaksi puuceetä löytyvät Prammin pihapiiristä. Alueen matkailuyrittäjät järjestävät täyden palvelun juhla- ja kokouspaketit tyyliin sopivine ruokailuineen ja luonto-ohjelmapalveluineen. Trubaduuri- ja muut musiikkiesitykset sekä ohjelmalliset illanvietot järjestyvät tilauksesta. Prammin voi vuokrata myös omatoimisesti ilman oheispalveluja. Prammi tuo hyvän lisän Hyvinkään-Riihimäen seudun juhla- ja kokoontumistilavalikoimaan. Se houkuttelee varmasti seudun asukkaita tutustumaan tarjontaansa ja pitämään vaikkapa messevät kesäkekkerit. Lisätiedot ja varaukset: Lopen kunta, puh ELINA PEKKARINEN Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Lopen kunnassa. Riihimäen luontopolut Suoluontoa esittelevä Hatlamminsuon luontopolku alkaa Hiihtomajantien päässä sijaitsevan Kiskon majan pihapiiristä. Polku on pituudeltaan noin kilometrin ja se kulkee pääosin pitkospuita pitkin. Luontopolun varrella on 11 taulua kertomassa Riihimäen arvokkaimmasta luontokohteesta Hatlamminsuosta. Vantaanjoen Käräjäkosken luontoa esittelevälle luontopolulle löydät ajamalla Erkyläntietä ja kääntymällä aivan kaupungin taajaman laidalla Metsäkulmantielle. Polku alkaa Vantaanjoen ylittävän sillan vieressä olevalta parkkipaikalta. Luontopolku on pituudeltaan reilun kilometrin ja sen varrella on kuusi luontoaiheista taulua. Reitin varrelta löytyy myös grillikatos. Hirvijärven luontoa esittelevä luontopolku sijaitsee Hirvijärven rannassa kaupungin uimaranta-alueella, Jänissaarentien varressa. Polku on pituudeltaan metriä ja sen varrella on kymmenen Hirvijärven luonnosta kertovaa taulua. Peltosaaren kosteikkoluontopolku alkaa Peltosaaren Työväentalomuseon tuntumasta. Tämän kevään uutuutena ovat uudet portaat. Luontopolku kierretään polusta tehdyn vihkosen avulla. Vihkon numeroita vastaavat numeroidut tolpat löytyvät polun varrelta karttaan merkityiltä paikoilta. Paalijärven luonnon tunnuspiirteitä esittelevä luontopolku sijaitsee kaupungin virkistysalueella Paalijärven etelärannalla. Luontopolku alkaa Veljesmajantien parkkipaikalta ja sen varrella on kymmenen luontopolkutaulua. Alueella on myös uusi lintutorni. Luontopolkujen esitteitä on saatavana ympäristönsuojeluyksiköstä yritystalolta osoitteesta Eteläinen Asemakatu 2 (2. krs). MIRKKA ANTTALAINEN Kesäiset torstairetket Riihimäellä klo 18 Harju luonnonilmiönä ja osana kaupunkikuvaa. Arkkitehti Raija Niemi ja Ritva Siren. Lähtö kaupungintalon edestä jalkaisin klo 18 Riihimäen pohjavedet, Herajoen vedenottamo sekä Penninmäki ja sen arkeologiset löydöt. Mirkka Anttalainen ja Heikki Matiskainen. Kokoontuminen Herajoen vedenottamolla klo 18 Sammalistonsuo, käyttö ennen ja mahdollisesti tulevaisuudessa. Reijo Kaisla ja Marja Lukkaroinen. Kokoontuminen multa-asemalla Sammaliston ratsastustallien pihapiirin pajarakennuksella. Mukaan kumisaappaat. Pyöräretki klo 18 Peltosaaren kosteikkopuisto ja työväentalomuseo. Tarja Heikkonen ja Leena Sarkki. Työväentalomuseolla mehu tai kahvi vapaaehtoista maksua vastaan. Kokoontuminen jäähallin parkkipaikalla klo 18 Elämää lasitehtaalla ja Hyttikorttelissa menneinä aikoina. Anita Elomaa. Kokoontuminen Lasitehtaan vanhan pääportin edessä klo 18 Julkinen rakentaminen 50- ja 60-luvuilla. Rannoille uimaan! Heikki Saros. Pyöräretki lähtöpaikkana Vesilinna klo 22 Lepakkoretki. HUOM! Poikkeuksellinen lähtöaika. Eeva-Maria Kyheröinen. Kokoontumispaikka Pohjolanrinteen koulun pihalla klo 18 Herajoen Kettukallio ja työväentalo. Ritva Siren ja Alli Luhti. Lähtöpaikka Herajoen työväentalolla, jossa Kettukallioon tutustumisen jälkeen mahdollisuus juoda mehua tai kahvia vapaaehtoismaksua vastaan klo 18 Puulajikävely Itsenäisyyden puistossa. Aira Kangas. Lähtö Kansalaisopiston edestä, Puistikko klo 18 Kumera. Tarmo Lehto. Kokoontuminen Kumeran edessä (Kumerankatu 2). Yritykseen voi tutustua etukäteen osoitteessa klo 18 Veturitallit, mennyttä ja nykyaikaa. Eero Viitaniemi. Kokoontuminen asema-aukiolla vanhan postin edessä. Tervetuloa mukaan! Retket järjestävät Riihimäki- Seura ja Riihimäen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys. Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä on lukuisia mainioita uimapaikkoja. Etsi omasi seuraavasta luettelosta tai kokeile vaikka kaikkia! Riihimäki Paalijärven uimaranta Vesimajantie, Riihimäeltä 12 km. Hirvijärven uimaranta Jänissaarentie, Riihimäeltä 13 km. Riihisalon virkistysalue Kaartjärven rannalla Lopella. Riihimäeltä 37 km. Viralan virkistysalue Viralanjärven rannalla Janakkalassa. Riihimäeltä 25 km. Lisätietoja Pentti Ojala, p , Hausjärvi Haminankylän uimapaikka nopeasti syvenevä ranta, pukukoppi, puusee, uppotukkeja, laavu Kolmilammin uimapaikka, Ryttylä matala hiekkaranta, ei pukukoppia eikä puuceetä Pursijärven uimapaikka, Oitti matala hiekkaranta, pukukoppi, puucee Puujoen uimapaikka, Oitti matala hiekkaranta, erillinen rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, laavu Puujoen uimapaikka, Ryttylä matala hiekkaranta, pukukopit, puucee Valkjärven uimapaikka, Puujaa matala hiekkaranta, pukukopit, puucee Valkjärven leirialue, Puujaa syvenevä ranta, saunatilat, sisäwc Lisätietoja: Hausjärven liikuntatoimi, Jari Kovanen, , , Loppi Ojajärven uimaranta Kirkonkylä, hyvä hiekkaranta, kirkasvetinen järvi, uimakopit ja puuceet Vanhan kirkon uimaranta Kirkonkylä, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, laaja ranta-alue, lentopallokenttä, leikkikenttä Launosten uimaranta Kesijärven rannalla, uimakopit, puuceet Sajaniemen uimaranta Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, lentopallokenttä Heratuksen uimaranta Läyliäisissä, laaja nurmikkoalue, hiekkaranta, pukukopit, puuceet, välittömässä läheisyydessä pienoisgolfkenttä Läyliäisten uimaranta Loppijärven rannalla. Matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, autojen paikoitusalue. Vojakkalan uimaranta Kaartjärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, läheisyydessä Vojakkalan tanssilava. Lisätietoja Sisko Keskitalo p ,

11 Toukokuu 2004 Härkätie on Suomen varhaishistorian tärkein tie. Härkätie vie aikamatkalle Lopen luoteiskulmaa halkova Hämeen Härkätie on Suomen varhaishistorian tärkein tie. Tietä käyttivät viikingit jo yli tuhat vuotta sitten ja myöhemmin se toimi hansakauppiaiden, talonpoikien, sotilaiden ja pyhiinvaeltajien kulkuväylänä. Keskiajalla Härkätie yhdisti valtakunnan kaksi tärkeää hallintokeskusta, Hämeen ja Turun linnat. Härkätiellä voi yhä kulkea esi-isien viitoittamaa reittiä Hämeen linnasta Turun tuomiokirkolle. Ruskeavalkoisin häränpää-tunnuksin merkitty matkailutie on pituudeltaan noin 160 kilometriä. Härkätie-retken voi Turun ja Hämeenlinnan lisäksi aloittaa helposti 2-tieltä ja kantatie 54:lta, joka ylittää Härkätien Lopen ja Rengon rajalla. Helsingistä Härkätielle ehtii reilussa tunnissa. Lopella Härkätien välittömään läheisyyteen jäävät mm. Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja, Räyskälän ilmailukeskus ja retkeilijöiden suosima Ilves-reitistö. Kievarinakin toiminut Tervalammin talo ja sen läheisyydessä sijaitseva kansalaissodan aikainen hautausmaa ovat puolestaan olennainen osa Härkätien historiaa. Projektien yhteistyöllä potkua elämysmatkailuun Härkätien ja Lopen matkailun kehittäjät tekevät tiivistä yhteistyötä projektiensa kesken. Keskeisimmin yhteistyö kohdistuu Räyskälän alueeseen, jonne tänä keväänä valmistunut Prammi on myös Härkätien kannalta tärkeä kohde ryhmille ja kokousmatkalaisille. Härkätiestä valmistuu kesän aikana myös oma markkinointivideo, jonka keskushenkilönä seikkailee muusikko Erkki Liikanen. Ulkomaisia matkailijoita palvellaan uusilla kieliesitteillä ja matkatoimistot saavat puolestaan Härkätien kohteita esittelevän myyntikansion. Lapsiakaan ei ole unohdettu: yhdessä koulujen kanssa on toteutettu pelikortit, jotka esittelevät Härkätien vanhoja ammatteja. MATTI KOROLAINEN Kirjoittaja on Hämeen Härkätien projektipäällikkö Yky aloitti ympäristötietopalvelun Yky-hanke, yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyön kehittämishanke, jatkuu vuoden 2004 loppuun saakka. Hanke tarjoaa Hausjärven, Lopen ja Riihimäen yrityksille ympäristöpalveluja, mm. ympäristökatselmusten ja riskikartoitusten tekemistä. Vuoden alussa aloitettiin ympäristötietopalvelu, jossa paikallista ja ajankohtaista yrityksiä koskevaa ympäristötietoa välitetään sähköpostitse. Ympäristötietopalvelu on maksuton ja siihen voivat liittyä kaikki ympäristöasioista kiinnostuneet. Liittyminen tapahtuu täyttämällä lomake internet-sivuilta ymparistopalvelut Sieltä löytyy myös tietoja yrityksiä koskevista ympäristöasioita yleisesti. Energiansäästöviikolla Yky-hanke järjestää tietoiskun energiatehokkuuteen ja -säästöön liittyen. Lisäksi syksyllä järjestetään yritysvierailu, jossa tutustutaan yrityksen ympäristöasioiden hallintaan. Lisätietoja: puh Seuraava Ekokaari tulee taas syyskuussa! 11

12 Ykkösosoitteeton 12 Toukokuu 2004 Anna palautetta! p Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari, PL 15, RIIHIMÄKI puh , faksi Toimituskunta: Mirkka Anttalainen, Riihimäen ympäristönsuojelusuunnittelija Anna Kettunen, Luontokoulu Sinitiainen Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö Riina Paunonen, Hausjärven ympäristösihteeri Maija Venäläinen, Hämy-hankkeen projektipäällikkö Juha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikkö Päätoimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Taitto: Sirpa Kekkonen, Jakelu kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy 2004 Seuraava Ekokaari ilmestyy syyskuussa 2004 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN

11 vuotta 2/2007 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN SYYSKUU 2007

11 vuotta 2/2007 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN SYYSKUU 2007 JO 11 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! Hämeen ympäristöpalkinto 2006 Ekokarelle 11 vuotta 2/2007 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN SYYSKUU 2007 Kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

Lisätiedot

MA Pohjois-Savon Martat ry KP Kuopion puutarhaseura ry PP Pitkälahden puutarhakerho. (tapahtumat Kuopiossa, ellei toisin mainita)

MA Pohjois-Savon Martat ry KP Kuopion puutarhaseura ry PP Pitkälahden puutarhakerho. (tapahtumat Kuopiossa, ellei toisin mainita) Muutokset tapahtumiin ovat mahdollisia. Osaan tapahtumista on ilmoittauduttavan ja osa tapahtumista on maksullisia. Lisätietoja saat tapahtuman järjestäjältä. Löydät yhteystiedot tästä lehtisestä. LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Elonkirjo. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen

Elonkirjo. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen Elonkirjo Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen 30v Juhlajulkaisu 1 Missä mennään Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys perustettiin 30 vuotta sitten. Kolme vuosikymmentä on pitkä aika, vai onko? Maapallon noin

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

2/2009 24.5.2009. Onnea Annalle! Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen tiedotuslehti

2/2009 24.5.2009. Onnea Annalle! Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen tiedotuslehti 2/2009 24.5.2009 Onnea Annalle! Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen tiedotuslehti Hurakka on Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen tiedotuslehti. Toimintasuunnitelmassa on sovittu, että

Lisätiedot

Ammattiopistolainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä.

Ammattiopistolainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä. Ammattiopistolainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä. YRITYS HYVÄ Kirjoituskilpailun oppilasaineisto SISÄLLYS 3 Kilpailun tarkoitus,

Lisätiedot

Kaikki palvelut saman katon alta!

Kaikki palvelut saman katon alta! 1 JULKAISIJA LIONS CLUB MARTTILA 2012 Kaikki palvelut saman katon alta!.fi OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään

Lisätiedot

2 / 2011 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti

2 / 2011 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti 2 / 2011 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti 2 PÄÄKIRJOITUS Kylänraitti 2/2011 Menneen talven lumia Kuluneen vuoden keskustelunaiheita on ollut tasan kolme: lihavat lumikinokset, Persujen vaalivoitto

Lisätiedot

Maatiaiskasvien, -eläinten ja -maisemien puolesta 4/2008

Maatiaiskasvien, -eläinten ja -maisemien puolesta 4/2008 Maatiaiskasvien, -eläinten ja -maisemien puolesta 4/2008 Maatiainen - Det lantliga kulturarvet ry Maatiainen ry on perustettu vuonna 1989. Yhdistys pyrkii säilyttämään vanhat viljely- ja koristekasvit

Lisätiedot

2/2014. Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti. Kyllä Turussa varmasti tahtotila on hyvin kohdallaan.

2/2014. Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti. Kyllä Turussa varmasti tahtotila on hyvin kohdallaan. Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti 2/2014 Kyllä Turussa varmasti tahtotila on hyvin kohdallaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve Kuntien panostus kolmannen sektorin toimintaan tuo moninkertaiset

Lisätiedot

V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0. Osa-aikatyö helpottaa elämää. Lapsiperheissä rahat tiukilla 11. Koulukiusaamista. voi ehkäistä 1

V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0. Osa-aikatyö helpottaa elämää. Lapsiperheissä rahat tiukilla 11. Koulukiusaamista. voi ehkäistä 1 V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0 Osa-aikatyö helpottaa elämää Lapsiperheissä rahat tiukilla 11 Koulukiusaamista voi ehkäistä 1 Tässä numerossa Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Ensimmäinen vuosikerta Päätoimittaja

Lisätiedot

Hyvää Uutta Vuotta kaikille! Parturi-kampaamo- Raija Pastell-Fält Puh. 050 347 8448, 767 3533 Tolmintie 4, YPÄJÄ

Hyvää Uutta Vuotta kaikille! Parturi-kampaamo- Raija Pastell-Fält Puh. 050 347 8448, 767 3533 Tolmintie 4, YPÄJÄ Kunnallinen ja seurakunnallinen tiedotuslehti Jaetaan kaikkiin talouksiin Ypäjällä TAMMIKUU 2009 Parturi-kampaamo Outi Perho Katinhännäntie 298, 32140 Ypäjä as. Puh. 050 372 1172 Avoinna: ma pe 10 18.

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

KOMPOSTOIVA KUIVAKÄYMÄLÄ YLEISÖKÄYTÖSSÄ

KOMPOSTOIVA KUIVAKÄYMÄLÄ YLEISÖKÄYTÖSSÄ KOMPOSTOIVA KUIVAKÄYMÄLÄ YLEISÖKÄYTÖSSÄ Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Hämeenlinna 23.2.2007 Teemu Sandberg OPINNÄYTETYÖ Ympäristöteknologian koulutusohjelma Visamäentie 35 13100 HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Asukaslehti kevät 2014

Asukaslehti kevät 2014 Pihlajisto - Viikinmäki Asukaslehti kevät 2014 s.6 Ikinuori taiteilija Laura Sumén s.9 Tullikoira Hyrrä emäntänsä Suskin kanssa palmumarkkinoilla s.15 Satopihlaja on tv-yhtiön unelma Kesäinen tervehdys

Lisätiedot

Hyvä Elämä. Utajärvellä! Utajärvellä

Hyvä Elämä. Utajärvellä! Utajärvellä 1 YKKÖSOSOITTEETON JOKA TALOUTEEN UTAJÄRVELLÄ, MUHOKSELLA, VAALASSA JA OULUSSA Hyvä Elämä Oululaisille! Utajärveltä terveisinä asumista ja hyvää elämää sisältävä kesäinen lehti. Yrittäjä! Meiltä löytyy

Lisätiedot

Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha Kemppinen KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008

Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha Kemppinen KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008 Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha Kemppinen KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008 Maailmankuva säätelee tavan käsitellä rikkinäistä ihmistä Parhaillaan maassamme

Lisätiedot

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -aineistoa. Työkirjan on

Lisätiedot

Mikalo mikalo. Ruoan eettisyys ei ole mustavalkoista, sivu10. oy:n asukaslehti. sivu. sivu. sivu

Mikalo mikalo. Ruoan eettisyys ei ole mustavalkoista, sivu10. oy:n asukaslehti. sivu. sivu. sivu Mikalo mikalo 2 / 2 0 1 3 oy:n asukaslehti 7 Uusi kohde Anttolaan, Pitkälahdentie 1, valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. 8 4 Itä-Suomen Vuokralaispäivien osallistujia 23.5. Mikkelin Yliopistokeskuksen

Lisätiedot

sivu 6 Luova työ vaatii höntsäilyä sivu 3 sivut 8-9 sivu 12 Timo Leppänen: Onneksi olkoon Suomussalmen Yrittäjät Eero Suutari vs Timo Korhonen:

sivu 6 Luova työ vaatii höntsäilyä sivu 3 sivut 8-9 sivu 12 Timo Leppänen: Onneksi olkoon Suomussalmen Yrittäjät Eero Suutari vs Timo Korhonen: Kainuun Yrittäjät ry:n tiedotuslehti www.yrittajat.fi/kainuu Kainuun Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 27.2.2014 Luova työ vaatii höntsäilyä sivu 6 Timo Leppänen: Onneksi olkoon Suomussalmen Yrittäjät sivu

Lisätiedot

Yhteistyö on voimaa! Yhteistyö on voimaa. Sisällys. Sivu 1/30 Virikemateriaalia lastenkirjaan Yhteistyö on voimaa!

Yhteistyö on voimaa! Yhteistyö on voimaa. Sisällys. Sivu 1/30 Virikemateriaalia lastenkirjaan Yhteistyö on voimaa! Sivu 1/30 Virikemateriaalia lastenkirjaan Yhteistyö on voimaa! Yhteistyö on voimaa! Sisällys 2 Esipuhe 3 Kirja minusta! 9 Hengittäminen vahvistaa! 11 Näytä minulle, miten sinä voit! 13 Roolileikkiä eläinhahmoilla

Lisätiedot

Poliisi-kirjailija Marko Kilpi kompostoi sekä biojätteet että kirjojensa tarinat

Poliisi-kirjailija Marko Kilpi kompostoi sekä biojätteet että kirjojensa tarinat Jätekukon asiakaslehti joka kotiin 2014 IK - ITELLA POSTI OY JULKINEN TIEDOTE JAETAAN KAIKKIIN KOTITALOUKSIIN Poliisi-kirjailija Marko Kilpi kompostoi sekä biojätteet että kirjojensa tarinat SIVU 7 Ota

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

Pihka. Kaikki tehtävät ohjeineen

Pihka. Kaikki tehtävät ohjeineen Pihka Kaikki tehtävät ohjeineen Pihka-luonnonharrastusmerkki on Luonto-Liiton harrastekokonaisuus, joka sopii kaikille luonnosta kiinnostuneille lähtötasosta riippumatta. Pihka-merkki koostuu erilaisista

Lisätiedot

3 / 2014 Perhe ja parisuhde. Irtonumero 3

3 / 2014 Perhe ja parisuhde. Irtonumero 3 3 / 2014 Perhe ja parisuhde Irtonumero 3 DREAMWEAR CLUB R.Y. SISÄLTÖ 3/2014 Sisällys, yleisiä tiedotuksia 2 Pääkirjoitus 3 Erilainen parisuhde - hämmennyksestä näkemiseen 5 Transtukipisteelle voi tulla

Lisätiedot

V V O : n a s i a k a s l e h t i 1 / 2 0 0 7. ilmastonmuutosta vastaan pienin ekoteoin. Asukasyhteistyöllä. asumismukavuutta

V V O : n a s i a k a s l e h t i 1 / 2 0 0 7. ilmastonmuutosta vastaan pienin ekoteoin. Asukasyhteistyöllä. asumismukavuutta V V O : n a s i a k a s l e h t i 1 / 2 0 0 7 ilmastonmuutosta vastaan pienin ekoteoin Asukasyhteistyöllä asumismukavuutta pääovi Asukasyhteistyöstä jokaiselle oma juttu - yhteisöllisyyttä ja edunvalvontaa

Lisätiedot

KEVÄT 1/2012. Koululaiset. Lähettiläät ja

KEVÄT 1/2012. Koululaiset. Lähettiläät ja KEVÄT 1/2012 Koululaiset kaupunkimetsässä Taimen etsii kotia Lähettiläät ja 9 ilmastotekoa Miehemme Sansibarilla Iloinen kananmuna Kestävä kevätsiivous Hyvää metsänhoitoa PLANEETALTA Mustakulma-albatrossi

Lisätiedot