MA Pohjois-Savon Martat ry KP Kuopion puutarhaseura ry PP Pitkälahden puutarhakerho. (tapahtumat Kuopiossa, ellei toisin mainita)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MA Pohjois-Savon Martat ry KP Kuopion puutarhaseura ry PP Pitkälahden puutarhakerho. (tapahtumat Kuopiossa, ellei toisin mainita)"

Transkriptio

1

2

3 Muutokset tapahtumiin ovat mahdollisia. Osaan tapahtumista on ilmoittauduttavan ja osa tapahtumista on maksullisia. Lisätietoja saat tapahtuman järjestäjältä. Löydät yhteystiedot tästä lehtisestä. LISÄTIETOJA HY Hyötykasviyhdistys ry, Kuopion ala-osasto MA Pohjois-Savon Martat ry KP Kuopion puutarhaseura ry PP Pitkälahden puutarhakerho AJANKOHTA (klo) TAPAHTUMA (tapahtumat Kuopiossa, ellei toisin mainita) LISÄ- TIE TOJA MAALISKUU Pihansuunnittelun peruskurssi (24 tuntia) MA Puutarhailta Agrimarketilla Toivalassa KP (18-20) Kevään juhlat, luento MA Virkistyspäivä ja kevätkokous, Kylpylähot. Kunnonpaikka KP HUHTIKUU 9.4. Omenapuiden ja pensaiden leikkauskurssi PP Kekkilän uutuudet kotipuutarhureille, luento KP Pihasuunnittelun jatkokurssi (18 tuntia) MA (12-14) Tee veroilmoitus verkossa, kurssi MA (17-20) Kalaelämyksiä, kurssi MA Satoa ruukuista ja laatikoista kurssi (12 tuntia) MA Tulppaanimatka lentäen hollantiin KP (14-17) Vaatevallankumous, tapahtuma Marttakirpparilla MA (18-20) Vesi puutarhassa, luento MA vk 16 Omenapuiden leikkauskurssi KP Huhtikuu Naisten ilta Naistenvaateliike Katissa PP

4 TOUKOKUU 1.5. Marttakahvio avautuu Kuopion torilla MA 1.5. Kurpitsakisa alkaa PP 6.5. (18-20) Villiyrtit tutuksi, luento MA Taimien purkitustalkoot Reinon pihassa Hirvilahdessa PP (8-14) Taimikirppis Petosen torilla. Yrttien myynti ja maistatus, PP,HY neuvontaa (17-20) Villi menu a la Martta, kurssi MA Perennojen myyntiä Kuopio torikirpparilla KP Toukokuu Perennojen taimimyyntiä eri puolilla toiminta-aluetta KP Toukokuu Taimien istutustalkoot Hirvilahdessa PP KESÄKUU Puutarhaopintoretki (Karttula-Suonenjoki seudulle) MA Kesäretki Mikkolan puutarhaan Hattulaan PP (12-18) Avoimet puutarhat, valtakunnallinen tapahtuma KP HEINÄKUU Pihakilpailu PP 4.7. Kesäretki, Rantasalmi-Juva seudun puutarhoihin KP Kesäteatteriretki Tammenrantaan PP Heinäkuu Kaksi iltavisiittiä jäsenperheiden pihaan PP Heinäkuu Retki Ritva Nurmisen pihaan Vesannolle HY ELOKUU 5.8. Pihakilpailun palkintojen jako Tätilässä PP Taimien purkitustalkoot Reinon pihassa Hirvilahdessa PP Puutarhaopintoretki Lappeenrantaan MA Taimikirppis Petosen torilla PP Elonkorjuujuhlat Kuopion kauppatorilla MA, KP, PP, HY Marttojen valtakunnallinen sienipäivä MA Elokuu Pihakävely Kolmisopen siirtolapuutarhaan KP Elokuu Vierailu pihakilpailun voittajapihaan PP Elokuu Taimien istutustalkoot Hirvilahdessa PP Elokuu Kesäkukkakurssi, leikkokukka-asetelmia HY Elo-syyskuu Kasvukauden kokemukset, syksyn luentoilta KP

5 SYYSKUU viikko 36 Kotivara-näyttely Marttakirpparilla MA Ruskaretki Lappiin ja Ruijan rannikolle MA Kalaryssäys Kuopion Matkustajasatamassa MA (18 20) Kotivara, luento MA (17 20) Sieniherkkuja, kurssi MA (17 20) Kotoista kasvisruokaa, kurssi MA Syyskuu Taimistoretki Oulun seudulle KP Syyskuu Katiskaverkkokurssi kansalaisopistolla PP LOKAKUU (17 20) Teen kiehtova maailma, kurssi MA (17 20) Leivotaan, leivotaan, kurssi MA (17 20) Currysta kormaan MA Lokakuu Keramiikkakurssi Jynkän Monarilla PP Lokakuu Naisten ilta Naistenvaateliike Katissa PP MARRASKUU (12 17) Garderobista kohistaan, tapahtuma Marttakirppari MA (17 20) Ketjukoulutus, Ruoka, puutarha ja järjestö, Varkaus MA (17 20) Ketjukoulutus, Ruoka, puutarha ja järjestö, Kuopio MA (17 20) Ketjukoulutus, Ruoka, puutarha ja järjestö, Iisalmi MA Syyskokous Petosen asukastuvalla PP (17 20) Maukkaita makkaroita, kurssi MA (17 20) Italialainen ilta, kurssi MA Marraskuu Havuaskartelukurssi KP Marraskuu Syyskokous ja pikkujoulu KP Marraskuu Teatteri tai konserttiretki PP Marraskuu Keramiikka, kurssi 2. PP JOULUKUU Puurojuhla Tätilässä PP Joulukuu Joulukukkakurssi HY KAIKKI TAPAHTUMAT OVAT AVOIMIA KAIKILLE TERVETULOA MUKAAN TOIMINTAAMME!

6 Pohjois-Savon Martat ry Pohjois-Savon Martat ry:n kotitalousalan ammattilaiset tekevät työtä kotien ja perheiden hyvinvoinnin eteen itsenäisesti, sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kotitalousneuvontamme tavoittaa vuosittain henkilöä. Avoimen ja jäsenille suunnatun neuvonnan lisäksi annamme myös kohdennettua neuvontaa erityisryhmille. Järjestämme kaikille avoimia kursseja ja luentoja. Kurssien aiheet vaihtelevat ruokakursseista pihansuunnittelun kursseihin, villiyrtteihin ja ympäristöön. Huhtikuussa alkaa mm. Satoa ruukuista ja laatikoista 12 tunnin kurssisarja. Kursseista löytyy lisätietoja www-sivujemme tapahtumakalenterista. Sivuilla on myös helppo ilmoittautua mukaan kurssille. Vastaavia kursseja voi tilata myös kaveriporukalle tai työyhteisölle. Huomaa myös kaikille avoimet puutarharetkemme. Pohjois-Savon Martat ry Haapaniemenkatu 23, Kuopio puh Missio Kotien ja perheiden hyvinvoinnin edistaminen ja arjen hallinta isio Marttajarjesto on jasenma a ra lta a n kasvava ja ajassa elava kotitalousneuvontajarjesto, joka edistaa kotien ja perheiden toimivaa ja kesta va a arkea. Jarjesto on nakyva vaikuttaja ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toimisto avoinna ma ja pe klo Marttakirppari avoinna ma-pe klo la klo Puutarhakurssit ja -luennot, Pihaneuvontakäynnit, pihasuunnitelmat puutarha- ja ympäristöneuvoja puh Arvot Avoimuus Rohkeasti oma itsensa alintoja kestavaan arkeen Onnistumisen ja oppimisen iloa Tehda a n yhdessa

7 TERVETULOA MUKAAN MARTTOIHIN! Marttailu on monipuolista ja aktiivista harrastamista ja vapaaehtoisuutta, yhdessä tekemistä, yhdessäoloa ja virkistystä. Martoissa sinulla on mahdollisuus uuden oppimiseen, vaikuttamiseen ja elämyksiin. Osallistumalla tuet myös kotien ja perheiden hyvinvointia. Marttana voit toimia yhdistyksissä ja vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Ohjelma suunnitellaan jäsenten toiveiden mukaan. Toiminnassa huomioidaan järjestön perustarkoituksen ja vuoden teemat. Vuosien teemamme on Martoissa on arjen mahdollisuus. Anna aikasi vapaaehtoisena! Vapaaehtoisilla on tärkeä rooli marttatoiminnassa. Auttamalla järjestöä tekemään työtä kotien ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja arjen hallinnan parantamiseksi, vapaaehtoiset rakentavat yhdessä parempaa huomista. Annettu ja yhdessä jaettu aika on arvokasta ja tuo merkitystä arkeen. Marttajärjestö antaa monipuoliset mahdollisuudet vapaaehtoistoimintaan. Kaikkia tarvitaan: sekä pitkän linjan kulkijoita että yhden hankkeen ihmisiä. Marttana saat o 8 kertaa vuodessa ilmestyvän Martat-lehden o uusia ystäviä o osallistua edullisesti kursseille o hyödyllisiä jäsenetuja o kädentaitoja o oppimisen ja onnistumisen iloa Marttajäsenet toimivat marttayhdistyksissä. Toiminta yhdistyksissä on harrastustoimintaa. Liity jäseneksi johonkin alueemme marttayhdistykseen, se onnistuu kätevästi mm. www-sivuillamme. Lisätietoa yhdistyksistä saat sivuiltamme tai kysy toimistostamme. Alueellamme vapaaehtoiset jäsenet pyörittävät mm. Marttakirpparia ja kässäkahviloita. Marttajärjestön toiminta-alueet o ruoka ja ravitsemus o kodin talous- ja kuluttaja-asiat o kotipuutarha ja ympäristö o kansainvälinen toiminta o järjestö- ja yhdistystoiminta o kädentaidot

8 Kuopion puutarhaseura ry on toiminut jo yli 90 vuotta Pohjois-Savossa toteuttaen vapaaehtoista neuvontaa ja ohjausta puutarha-asioissa. Osallistumme erilaisiin puutarha-alaan liittyviin tapahtumiin yhteistyössä muiden alan järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Järjestämme luentoja ja kursseja joihin voivat myös ei jäsenet osallistua. Vuosittain teemme opintomatkoja sekä koti- että ulkomaisiin puutarhakohteisiin. Tutustumiskohteissa näemme paljon uusia ideoita ja saamme hyviksi havaittuja vinkkejä ja ideoita kotiin viemisiksi. Retkillä on mahdollisuus tutustua moniin persoonallisiin puutarhaihmisiin joiden kanssa on mukava vaihtaa viljelykokemuksia ja saada uusia näkökulmia omaa puutarhaa koskeviin pulmiin. Puutarhaharrastus on jatkuvaa etsimistä, kokeilemista ja oppimista. Se on myös harrastus, jossa saa kokea onnistumisen iloa. Yhteisen harrastuksen kautta syntyy yhteisö, jonka jäsenet jakavat tietoa ja kokemuksia sekä auttavat toisiaan. Aktiiviset ja osaavat kotipuutarhurit parantavat ympäristömme viihtyisyyttä ja luovat kestävää suomalaista puutarhakulttuuria. Jäsenmaksu on 20 euroa ja perheenjäseniltä 10 euroa vuodessa. Jäsenenä olet etusijalla opintomatkoilla, saat 10 % alennuksen puutarhaostoksista yhteistyökumppaneiltamme, lisäksi Kotipuutarhalehden kestotilauksen vuosihinta on 15 euroa edullisempi jäsenillemme. Tiedotamme tapahtumista Savon Sanomien muistiossa sekä seuran omilla kotisivuilla osoitteessa Toivotamme kaikki nykyiset ja tulevat jäsenet mukaan osallistumaan seuran toimintaan! Kuopion Puutarhaseura ry Puheenjohtaja Anja Rämö, Sihteeri Merja Tiihonen,

9 Hyötykasviyhistyksen Kuopion alaosasto - 12 vuotta toimintaa Katja Turusen joholla Hyötykasviyhdistyksen Kuopion alaosasto perustettiin hyötykasveista kiinnostuneen harrastajajoukon tarpeisiin vuonna Katja Turunen huomasi luvun alussa aukon paikallisten puutarhaseurojen tarjonnassa. Kuopion Puutarhaseura ja Pitkälahden Puutarhayhdistys tekivät jo tuolloin upeaa työtä edustavien pihojen ja puutarhojen kanssa, mutta erityisesti luonnonmukaiseen viljelyyn ja kasvatukseen sekä hyötykasvien kotituotantoon keskittynyttä yhteisöä ei Kuopiossa ollut. Katja otti yhteyttä Hyötykasviyhdistykseen (Helsingissä) ja sai ohjeita paikallisosaston perustamiseen, hän laittoi yhteydenottopyynnön asiasta kiinnostuneille Hyötykasviyhdistyksen jäsenlehteen Pähkylään ja pian oli perustettu Kuopion alaosasto. Erityisesti on huomioitava, että tuohon aikaan yhteydenotto vaati postikortin lähettämistä, sähköpostin käyttö oli vielä marginaalista. Katja on ollut puheenjohtajana pyörittänyt toimintaa muun hallituksen kanssa siitä lähtien, vuonna Katja oli hoitovapaalla, jolloin oli helppoa siirtyä lasten nukuttamisen jälkeen kylvämään kylmäkäsittelyyn meneviä siemeniä pesuhuoneeseen, josta ruukut menivät kylmään kasvihuoneeseen odottamaan kevättä. Nyt työt, osa-aika vuorotyö, ilta ja viikonloppuvuorot ja kasvavat lapset kuskauksineen haittaavat harrastusta Yhdeksän aikoihin menen suosiolla nukkumaan, joten nyt Katja jättää puheenjohtajan saappaat Tarja Martikaisen asteltaviksi. Katja kertoo, että hänen puheenjohtajakautensa aikana kiinnostus luonnonmukaiseen viljelyyn ja oman syötävän kasvattamiseen on lisääntynyt. Katjan oma mielenkiinto on siirtynyt keräilijän puutarhasta näyttävään puutarhaan, mukana tulee aina olemaan kasvimaa ja kasvihuone, erityisesti eri tomaattilajikkeet ja kurkut: Oma kurkku on taivaallinen kaupan kurkkuun verrattuna Kiitämme Katjaa hienosta työstä, onneksemme hän ei meitä kuitenkaan hylkää vaan jatkaa hallituksessa edelleen, ja jättää perinnöksi Tarjalle ytimekkäästi ajatuksen: Uusia tuulia, uusia ajatuksia! Hyötykasviyhdistys ry Kuopion alaosasto Puheenjohtaja: Tarja Martikainen Sihteeri: Tuija Tiihonen Yhteydenotot: Blogi: Hyötykasviyhdistys ry Mechelininkatu 51, Helsinki Puoti, toimisto puh , neuvonta

10 Pitkälahden Puutarhakerho Kerhomme tarkoituksena on yhdistää puutarhasta kiinnostuneita ihmisiä. Järjestämme kilpailuja, retkiä ja matkoja aiheeseen liittyen sekä edullisia kursseja, kulttuuripuolta unohtamatta: tarjoamme kerholaisille joka vuosi vierailun teatteriin tai konserttiin edulliseen jäsenhintaan. Ja kuinka tämä periaate toteutui vuonna 2014: Taimikirppikset Kerhomme tärkein yksittäinen tapahtuma on keväällä ja syksyllä järjestettävä Taimikirppis. Tapahtuman järjestäminen kerää suuren joukon jäseniä toimintaan yhteisen asian parissa. Taimia saadaan omien jäsentemme pihoista sekä aivan ulkopuolisilta, joilla vaan on ylimääräisiä kasveja. Pidämme aina oikein taimienpurkitustalkoot, jolloin kasvit laitetaan myyntikuntoon. Taimikuormat toimitetaan kirppispäivänä anivarhain Petosen torille. Siellä kymmenkunta jäsentämme avustaa ostajia kasvivalinnoissa. Yleensä tarjonta on suurempi kuin kysyntä, ja niinpä ajammekin ylijääneet kasvit takaisin pellonreunaan. Istutamme ne porukalla peltoon odottamaan joko syksyä tai seuraavaa kevättä. Taimikirppiksillä hankitut varat käytetään vuosittain kerholaisten hyväksi tarjoamalla edullisia kursseja, retkiä ja kulttuuritapahtumia. Kuvassa taimet purkitettuna ja valmiina kuljetettavaksi taimikirppikselle.

11 Kesäretki Joka vuosi odotamme kesäretkeämme. Tavallisesti se tehdään kesäkuun alkupäivinä ja useimmiten kotimaassa. Vuonna 2014 se suuntautui kuitenkin rajojemme ulkopuolelle, Tarttoon. Toivomuslistalla on usein tullut esille Türin kukkamarkkinat. Türin kaupunkihan sijaitsee noin 100 kilometrin päässä Tartosta. Kiertoajelulla totesimme, että Tarton kaupunki on kaunis, on säilytetty vanhaa, mutta myös uutta on tullut jo laajentumisenkin vuoksi. Tarton kuuluisa Yliopistollinen puutarha jäi katsomatta ajan puutteen vuoksi. Ehkäpä tulee vielä toinenkin kerta? Pääkohteemme Türin kukkamarkkinat vei yhden päivän lähes kokonaan. Ja olihan siellä paljon nähtävää ja ostettavaa. Jokainen etsi jotain erikoista, ja löytyihän sitä: erilaisia kieloja, kallan- ja daalianmukuloita, pärskäjuurta ja aivan ihania kärhöjä. Runsauden pula jo pelkissä kasveissa. Sitten olivat vaatetavarat, lelut, koriste-esineet Erikoisin minusta olivat elävät pikku-tiput. En muista, paljonko maksoivat kappale, kalliita ne eivät olleet. Joku pariskunta, paikallisia, osti niitä juuri 20 kpl. Toivottavasti pääsivät hyvään kotiin. Palasimme hotellille, pikku piipahdus huoneessa ja matka jatkui. Entinen kerhomme jäsenpariskunta muutti Tarttoon kolme vuotta sitten. He rakensivat sinne talon ja ison puutarhan. Puutarha oli juuri nyt keväällä saatu muotoonsa sekä kukat ja muut kasvit istutettu. Oli aivan ihastuttavaa käydä heidän luonaan ja kuulla paikallisista oloista ja tavoista suomalaisin silmin. Tulomatkalla vierailimme Tallinnassa Kadriorgin puistossa. Sinne kannattaa mennä kesemmällä. Nyt olimme siellä 18.5, se oli liian aikaisin kasvillisuutta ajatellen. Kurssit/Tapahtumat Huhtikuussa meillä oli kaksiosainen Pihasuunnittelu-kurssi. Kesäkuussa pidimme Mosaiikki- /betonityökurssin luonnonhelmassa Kuhasella, jäsentemme kesäpaikassa. Elokuussa tutustuimme Konttilan toimintaan. Selma Kilpi piti lyhyen opastuksen kasvien säilömisestä hapattamalla. Loka-marrakuussa pidimme kaksiosaisen keramiikkakurssin. Kaikilla kursseilla oli runsaasti innokkaita osallistujia. Syyskuussa 2 3 jäsentämme osallistui kansalaisopiston Hahmoja katiskalangasta kurssille. Sen tuloksena meillä on kerhomme tilaisuuksissa esitteillä ainakin kettu ja pari hanhea munineen. Jo tammikuussa kokoonnuimme Petosen asukastuvalle ompelukoneinemme essujen ompeluun. Halusimme kerhollemme yhtenäiset asut eri tilaisuuksiin. Eräällä jäsenellämme on koneet ja taito, joten hän brodeerasi kerhon logon essuihin. Jokavuotinen ulkoiluretki järjestettiin Kielosaaren laavulle. Makkarat kärisivät ja kahvipannu porisi.

12 Kokoukset Kokoukset kuuluvat kaikkien yhdistysten toimintaan. Viime vuonna meillä oli niitä kaksi. Yhteistyö Olimme mukana suunnittelutyöryhmässä järjestämässä Puutarhapäivä kotipuutarhureille 2014 tapahtumaa Kuopion valtuusto-virastotalolle. Toisessa työryhmässä olimme järjestämässä Pitkälahti-Petosen kevät- ja joulutapahtumia. Molemmissa tapahtumissa meillä oli myös oma osasto. Vierailut Vierailut jäsentemme pihoihin kuuluvat joka kesäiseen toimintasuunnitelmaan. Viime vuonna vierailukohteemme sijaitsivat Petosella ja Paukarlahdessa. Kulttuuritapahtumat Vuonna 2014 teimme kaksi teatterivierailua. Heinäkuussa matkasimme Syvänniemelle katsomaan näytelmää Rullatehtaan Onni ja marraskuussa tutustuimme Kuopion kaupungin teatteriin The Sound of Music musikaalin ohella. Jäsenilta Helmikuun puolivälissä vietimme perinteistä Jäseniltaa. Sinne kokoontuu aina runsaasti jäseniämme, mutta tervetulleita ovat myös ei-jäsenet tutustumaan toimintaamme. Kahvikupposen äärellä juttu luistaa ja ohjelmassa on aina joku asiantuntijaesitys. Puurojuhla Vuoden päättää aina koko perheen puurojuhla. Ties monennenko kerran sitä vietettiin taas Tätilässä Inkilänmäellä. Siellä on niin ihastuttava tunnelma. Kuten huomaat, teemme paljon muutakin kuin kaivelemme kukkapenkkejä. Kerhomme koostuu noin 100 perhejäsenestä. Kaikki eivät pääse koskaan yhtä aikaa mukaan, mutta teatteriesitykset keräävät aina yllättävän suuren joukon. Jos kiinnostuit tulemaan mukaan, voit täyttää liittymiskaavakkeen kotisivuillamme ja maksat jäsenmaksun, 18 euroa, kerhon tilille. Iloista kevättä ja kaunista kesää toivotellen Raija Rialinna, sihteeri Pitkälahden Puutarhakerho puh

13 Hyötytarha astiassa Taina Laaksoharju Hyötykasviyhdistys ry Astiaviljely on hyvä tapa viljellä omaa satoa, jos maata on hyvin niukasti tai ei lainkaan käytettävissä. Parvekkeellakin voi kasvattaa monipuolisen valikoiman yrttejä ja vihanneksia. Parvekkeettomat voivat ehdottaa taloyhtiölleen asukkaiden yhteisiä kasvilavoja. Pieneen pihaan astiaviljelyllä saadaan mukavasti vuosittaista vaihtelua. Paitsi silmäniloa, itse kasvatettu sato maistuu tuoreena poimittuna aivan erityisen ihanalta. Aloittelevan astiaviljelijän kannattaa opetella muutama perusasia, niin viljely onnistuu varmasti. Viljelypaikka Kun viljellään mitä tahansa satokasveja, on tärkeää huolehtia kasvien valontarpeesta. Vaikka monet yrtit, kuten persilja, minttu ja rukola, menestyvät varjoisemmallakin paikalla, suurin osa satoa tuottavista kasveista vaatii auringonvaloa vähintään kuusi tuntia vuorokaudessa. Itä- tai länsiparveke sopii oikein mainiosti hyötyviljelyyn, sen sijaan pohjoisparveke tai lehtipuiden varjostama alue voi tuottaa ongelmia. Jatkuva paahde eteläseinustalla on sekin haastava monille kasveille, ja vaikka erityisesti lämpöä vaativat kasvit kuten tomaatti nauttivat etelän lämmöstä, kannattaa miettiä ruukuille kuumimpaan helteen aikaan jonkinlainen varjostus. Myös kastelun tarve lisääntyy voimakkaasti, kun ruukut ovat paahteessa. Viljelyastiat Kun valitsee viljelyastiaa, valinta kannattaa tehdä sen mukaan, mitä haluaa viljellä. Jos viljelijä haluaa muutakin satoa kuin yrttejä, täytyy valinnassa huomioida kasvien juuriston koko ja tilantarve. Samaankin ruukkuun tai säkkiin voi istuttaa monia erilaisia kasveja, jolloin on hyvä varmistaa, että multatilaa on reilusti. Tutkailemalla mitä kotoa löytyy, voi aivan hyvin löytää nurkistaan viljelyastioiksi sopivia astioita! Kaupat pursuavat erilaisia ruukkuja, koreja ja muita viljelyastioita. Pienimuotoisimmillaan astiaviljely on yksi yrttiruukku. Kannattaa ruukkujen valinnassa muistaa kuitenkin muutama perusasia. Kasvithan tarvitsevat viihtyäkseen riittävästi tilaa, juuristo happea ja kasvi vettä ja ravinteita. Mitä pienempi ruukku on kyseessä, sitä hankalampi on varmistaa kasvin tasainen hyvinvointi. Siksi kannattaa suosia reilunkokoisia astioita. Suurikokoiset, keraamiset tai saviruukut, joissa on reikä pohjassa, ovat ruukkuviljelijän varma valinta! Epätietoisuutta aiheuttaa kysymys siitä, voiko kasveja kasvattaa suojaruukuissa, joissa ei ole reikää pohjassa. Reiättömissä ruukuissa on riskinsä: jos ne ovat alttiina sateelle, on melko varmaa, että juuret kuolevat

14 hapenpuutteeseen kun vesi jää juurille seisomaan. Pienikokoinen reiätön suojaruukku ei sovellu astiaviljelyyn, eli siihen EI kannata istuttaa mitään. Jos kuitenkin valitsee suurikokoisen astian, jossa ei reikää ole, reiät voi joko porata pohjaan tai pitää järjestää ruukkuun salaojitus, joka estää mullan tiivistymisen eikä vesi pääse niin helposti upottamaan juuria. Salaojitus on reilu kerros lecasoraa tai vaikka ruukunpalasia, jotka eristetään multatilasta esimerkiksi harsokankaalla tai vastaavalla vettä läpäisevällä materiaalilla. Tokihan on myös myynnissä altakastelevia ruukkuja, joissa on valmiina vesisäiliö. Esimerkiksi tomaatit viihtyvät hyvin isokokoisissa altakasteluruukuissa. Jos niitä käyttää, kannattaa antaa vesisäiliön välillä mennä melko tyhjäksi, ennen kuin sen taas täyttää, jotta juuret saavat hyvin happea. Viljelysäkit ovat hyvä vaihtoehto silloin, jos halutaan syvää juuritilaa kaipaavia kasveja kuten perunoita tai juureksia. Ne ovat itsessään kevyitä ja yllättävän kestäviä. Kaupoista hankittavissa viljelysäkeissä on yleensä hyvä materiaali, josta liika vesi pääsee pois. Puiset laatikot ovat kaunis ja kestävä ratkaisu, ja puulla on hyvät lämmöntasaus ominaisuudet. Viljelijän täytyy vain muistaa, ettei käytä myrkyllistä painekyllästettyä puuta. Onneksi nykyään myytävät puiset viljelylaatikot ovatkin joko käsittelemättömiä tai lämpökäsiteltyjä. Näissäkin kannattaa satsata reiluun kokoon! Reilunkokoisiin viljelylaareihin saa monilajisia kasviyhdyskuntia, jotka näyttävätkin todella herkullisilta. Jos maata on länttikin käytettävissä, on hyvä ajatus hankkia puisia lavakauluksia. Yksi lavakaulus (n. 20 cm korkea) sopii mainiosti salaattien ja yrttien viljelyyn, mutta juurekset, kurpitsat ja muut runsasta ravinteikasta maata kaipaavat kasvit kannattaa istuttaa kahden lavakauluksen korkuiseen viljelypenkkiin. Jos valitsee muoviset viljelyastiat, etuna on keveys ja kestävyys. Mutta haittapuolena muovi on hengittämätön materiaali, joka tuottaa ongelmia usein erityisesti helteellä. Muoviruukuissa kasvien multatila kuumenee helposti auringossa ja kun ruukku ei hengitä, liikakastelun vaara on myös vaanimassa. Kasvualusta ja ravinteet Satoa tuottavat kasvit kuluttavat melkoisen runsaasti ravinteita, joten kasvualusta valitaan sen mukaan. Yrtit kuluttavat vähemmän, jolloin niille soveltuu esimerkiksi valmiina pusseissa myytävä yrtti- tai kestomulta. Helpoimmalla tietenkin pääsee, jos ostaa valmiita multasekoituksia, jotka ovat ihan kelvollisia. Ruukkumultaan on kuitenkin hyvä lisätä ilmavuutta tuovaa ainesta kuten perliittiä, hiekkaa tai jopa stryroxia (noin reilut 2 dl/10l).

15 Kun tuoreeseen multaan istuttaa taimia, ostomullan ravinteet riittävät maksimissaan noin kuukaudeksi. Lannoituksen voi hoitaa joko hitaasti ravinteita vapauttavilla lannoitetikuilla tai rakeilla, tai ne voi antaa kasteluveden mukana. Hyvä konsti on laittaa kanankakkarakeita istutusvaiheessa maltillisesti ruukun alaosaan mullan joukkoon, minne juuret eivät heti yletä. Kun juuret ja kasvi kasvaa, se saa tästä ravinnevarastosta lisäpuhtia. Nesteenä annettavan lannoituksen etuna on se, että se on heti kasvien käytössä ja tarpeenmukainen lannoitus on mahdollista. Kannattaa kuitenkin muistaa lisätä lannoitus kosteaan multaan, etteivät juuret kuole, kuten voi käydä, jos liian voimakas lannoitustujaus tulee kuivaan multaan! Tarkkailemalla kasvien kasvua, huomaa helposti, milloin ne tarvitsevat lisäravintoa. Vaaleanvihreä, hontelohko, kellertävä uusi kasvulehti kielii typen puutteesta. Jos taas kasvit ovat saaneet liikaa ravinteita, kasvu on tummanvihreää, rehevää ja hillitöntä. Liikalannoitus on yhtä haitallista kuin liian vähäinenkin! Villisti rehottava satokasvi tuottaa vähemmän satoa ja saa helposti tuholaisia. istutusryhmä, jossa on hyödynnetty tilaa myös ylöspäin. Parhaita hyötykasveja astioihin ovat salkopavut (korkeus!) ja herneet, salaatit ja muut lehtivihannekset kuten pinaatti, mangoldi ja lehtikaalit, kaikki yrtit, nopeakasvuiset juurekset kuten retiisit ja nauriit, pienikokoiset kesäkurpitsat, tomaatit ja chilit lämpimille seinustoille, sekä syötävät kukat. Astiaviljelijän muistilista: varmista, että astiaviljelmät saavat riittävästi valoa suojaa kasvit kuumimmalta paahteelta varjostamalla valitse mieluiten riittävän suurikokoinen ruukku, jossa on reikä pohjassa tai salaojita iso reiätön ruukku lannoitus vain tarpeeseen ja kosteaan multaan kastele reilusti mutta harvemmin Kasvun iloa toivottaa Hyötykasviyhdistys Parhaat valinnat astiaviljelyyn Lähes mitkä tahansa kasvit saa menestymään astiaviljelyssä, kunhan olosuhteet ovat kohdillaan. Lasitetuilla parvekkeilla myös monivuotisten kasvien viljelyä kannattaa kokeilla. Parvekkeelle kannattaa järjestää

16 iulin ylistys Kesäkurpitsakeitto 2 l 1 l l - ) 4 l 1-1 l

17 Kukkien kuivatus

18 Ilmakuivaus Maljakkokuivaus uivaus silialiss

19 Hikkakuivaus ukki sss Glsiii- kuivaus

20 Raija alsalla kasvaa sufoodia Phjs- - ps- - ss s s h j h h ss - s h s s- s - P s sss s s ss j ss ss s s s s s p ss s s ps s ss p Y ps ss ss ss p s - s p- ps s s ss s s s sppp ps- p s- s s pp s - ps - s s - ss s s s - s s h- j hs hj j h j s s s s h ss s s h s s- s s j s j ss - s - ps - s j j s s s s Ps ss hs j - j s s s ps s - sps pp s s ps ps s ss s s- s p - s s s s s s - s ps ps ss

21 p sp s s s s - s j hs s hs j hj s s ss s h- j s s- s p - j hs s- j h j s sspp pp ss s ps pp s - s s ss s s sps p s sp- s s s ss hs s s s hss js hj j s s ss s s h- ss s ss s- s ss s s s ss ss ss ss h s s ss s - s j h - j s s s- j js ss j - h h j - hsss ss - j s fd- -

22 -. v- v v v v v v - Kväällä ädäälläääll- lävdvll-. Kv v v v v- - l v v - vllä l ää v Viherhuoneesta tunnelmaa ja hyvinvointia Sonja Haapakoski Pohjois-Savon Martat ry hallituksen puheenjohtaja Kestävä kehitys ja ekologisuus ovat tämän päivän trendit niin ruokatuotannossa, kotitaloustyössä, puhtaanapidossa kuin asumisessa. Kestävän kehityksen mukaiseen yhdyskuntasuunnitteluun, rakentamiseen ja asumiseen vaikuttavat useat tekijät. Viherhuoneet edustavat kestävän kehityksen mukaista rakentamista ja niiden paras sijoituspaikka on eteläseinustalla, jolloin rakennuksen energiatalouden kannalta saadaan paras hyöty. Ne toimivat oleskelutilana ja melun vähentäjinä. Lisäksi niitä voidaan hyödyntää ruoan tuottamiseen sekä kompostituotteet voidaan käyttää kasvihuoneviljelyssä. Viherhuoneella tarkoitetaan yleensä katettua tilaa asumisen yhteydessä, mutta laajemmassa merkityksessä viherhuone on myös puutarha talon edustalla. Ekologisen puutarhan perustaminen on helppoa, tehdään se sitten viherhuoneeseen tai ulos puutarhaan. Perustusvaiheessa tulisi muistaa, että puutarha ei ole pysyvä tila vaan muuttuva kokonaisuus, johon vaikuttavat oma elämäntilanne, mieltymykset, kokeilun halu ja tietyn tunnelman hakeminen esimerkiksi teeman kautta. Istutuksessa tulisi hyödyntää monilajisuutta. Pienessä puutarhassa kannattaa viljellä erilaisia yrttejä perennojen rinnalla. Monet viljeltävät yrtit ovat monivuotisia ja helppoja kasvattaa. Syötäviä kukkia ja luonnonkasveja kannattaa laittaa yrttien ja perennojen rinnalle myös kasvamaan. Monipuolisessa kasvustossa ei ole tarvetta tuholaisten torjuntaan, koska luonnossa vallitsee

23 tasapaino. Syksyllä pääse helpolla ekologisessa puutarhassa, kun kompostoi kasvit paikallaan eli kasvien varret jätetään maatumaan talven alle. Kasvien hoitaminen ja kasvattaminen on hyödyllistä, mutta myös omaa hyvinvointia parantavaa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn. Ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille on tärkeää positiivinen vuorovaikutus elinympäristönsä kanssa. Elinympäristöön kuuluu sosiaalinen yhteisö samoin kuin kulttuuri- ja luontoympäristö. Puutarha on yksi kanava oman hyvinvoinnin edistämiseen. Puutarhassa tehdään fyysistä työtä, se antaa mahdollisuuden mielen rauhoittumiseen yksin tai muiden kanssa. Samanhenkisten harrastajien kanssa on mielenkiintoista keskustella yhteisestä aiheesta, vaihtaa kokemuksia ja antaa vinkkejä toisilleen. Hyvinvointi on käsitteenä laaja sisältäen paikka-, aika- ja kulttuurisidonnaisuuden. Se merkitsee eri ihmisille eri asioita ja vaihtelee yksilön elämänvaiheiden ja -tilanteiden mukaan eli hyvinvointitekijät ovat muuttuvia. Yksilöllinen hyvinvointi voidaan määritellä yleiseksi tilaksi, jossa ihmisellä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja saada tarpeensa tyydytetyksi. Puutarhan hoito on mitä parhain harrastus, jossa voi toteuttaa itseään kokeilemalla eri vuosina erilaisten kasvien kasvatusta, kokea onnistumisen hetkiä ja saada iloa itselle ja muille. Työn ja opiskelun vastapainona puutarha on mainio paikka itsetutkiskeluun, rauhoittumiseen ja tunnelmointiin. Kasvatettaessa esimerkkejä yrttejä tai kukkia ruoanlaittoon, leivontaan, juomiin ja säilöntään, saa oman hyvinvoinnin lisäksi hyötyä. Itse kasvatettaessa kasvien kasvupaikan, lannoituksen ja puhtauden tietää, jolloin niiden alkuperä on tiedossa. Martoilla yksi neuvonnan kulmakivi on kotipuutarha ja ympäristö. Jokainen meistä voi perustaa oman kotipuutarhan, jota hoitaa. Kotipuutarha voi olla omassa erillisessä viherhuoneessa tai pienemmässä mittakaavassa keittiön ikkunalaudalla, olohuoneessa erillisellä pöydällä, parvekkeella tai pihalla. Mahdollisuuksia on toteuttaa kotipuutarhan hoitoa monin eri tavoin omien sen hetkisten tavoitteiden ja mielenkiinnon mukaan. Elämäntilanteet vaihtelevat, joten viherhuone voi olla erinäköinen eri aikoina. Kasvien kasvattamisen voi aloittaa ruukku- ja laatikkoviljelyllä. Se sopii mainiosti pieniin tiloihin kaupungeissa, mutta antaa mahdollisuuden laittaa sormet multaan ja seurata kasvien kasvamista. Se on oiva keino opettaa lapsille kasvien hoitoa ja kasvien käyttämistä osana ruoan raaka-aineita. Lasten kanssa viljeltäessä yrttejä, kannattaa valita hyvänmakuisia lajeja, joita voi käydä poimimassa suuhun myös tuoreeltaan. Näin rohkais-

24 taan lapsia syömään ruoassa enemmän kasviksia. Ruokien mausteena ja koristeena yrtit ovat maukas ja kaunis lisä. Ennakkoluulottomuutta kannattaa lapsille omalla esimerkillä opettaa. Lapset oppivat vanhempien mallin mukaan erilaisia asioita. Kasveilla on paljon hyviä ominaisuuksia, jotka parantavat ihmisten hyvinvointia monin tavoin. Viherhuone, on se parvekkeella, ulkona pihalla tai keittiön ikkunalaudalla, voi toimia teemapuutarhana. Eri vuosina voi valita eri teemojen mukaan kasvatettavat kasvit. Luovuus on rajaton mahdollisuus. Jokainen meistä on luova, kun annamme itselle luvan rohkeaan kokeiluun. Nykyisin on kasveissa monia mahdollisuuksia, kun tarjonta on laajentunut uusien kasvien myötä. Kokeilemalla tietää, ihastuuko vai ei kasveihin. Perhe tai muu yhteisö, jonka kanssa toteuttaa teemapuutarhaa, kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun. Näin voidaan jakaa myös vastuuta kasvien hoidossa. Kasvien kasvattaminen ja hoitaminen luo perheen tai muun yhteisön kanssa sosiaalista kanssakäymistä ja tuottaa hyvinvointia osapuolille. Ikäihmisiä ei pidä unohtaa suunniteltaessa viherhuoneita. Heille kasvien kasvattaminen voi olla yksi tärkeä päivän puuha, jolloin päiviin saa mielekästä tekemistä. Vihreät kasvit luovat omaa elävää tunnelmaa kotiin. Vihreiden kasvien vaikutusta hyvinvointiin ei pidä unohtaa. Marttojen teemana on elämä on parasta itse tehtynä. Tämä on ollut käytännössä tavoitteena koko Marttojen historian ajan. Alkuun itse tekeminen on ollut keino lisätä ja monipuolistaa ruokataloutta. Nykyisin itse tekeminen liitetään omaan hyvinvointiin, niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseen hyvinvointiin. Viherhuoneessa on kaikille asteille virikkeitä. Eri aistit korostuvat eri aikakausina. Itse voi havainnoida omien sen hetkisten aistien tarpeiden mukaan hyvää oloa. Yksilöllä hyvän olon tarpeet ovat muuttuvia, jolloin viherhuone tarjoaa hyvää oloa eri vuodenaikoina, erilaisia mahdollisuuksia kasvien kasvukausien mukaan. Kasvit ovat eläviä ja ne ovat monin tavoin kauniita, joten on luonnollista olla kiinnostunut niistä. Niiden hyödyntäminen omassa elämässä on mahdollisuus, jota kannattaa kokeilla. Iloa, tunnelmaa ja hyötyä saat, kun päätät perustaa vaikka pienenkin viherhuoneen itselle, perheen tai yhteisön iloksi!

25 - k hyää Phjs !! hsss sh hä spp s ul lhl ppu pujuu uhspul spul slpslj hspl pll

26

27

28 w -

29 Vä Asta Kuosmanen Marttaliitto ry Jokaiselle tarhurille on itsestään selvää, että ilman vettä ei puutarhassa pärjää, ei ainakaan kovin pitkään. Vettä tarvitaan keväällä, kun siemenet on kylvetty ja taimet istutettu. Kesällä kasveja on kasteltava sitä ahkerammin, mitä enemmän aurinko paistaa. Vesi on kasvien elinehto Kasvit tarvitsevat vettä kaikkiin elintoimintoihinsa. Ilman vettä kasvit nuutuvat nopeasti, kasvu ja kehitys pysähtyvät ja satoa on turha odotella. Vesi on välttämätöntä nestejännityksen ylläpitoon, yhteyttämiseen ja ravintoaineiden kuljettamiseen. Vesi tasaa kasvin lämpötilaa. Auringonpaahteessa lehdistä haihtuva vesi estää kasvien ylikuumenemisen. Jos kasvuharso on jäänyt hankkimatta, vedestä on apua myös hallan uhatessa mm. kukkivaa mansikkamaata tai kymmensenttisiä perunan taimia. Sadetus aloitetaan ennen kun lämpötila laskee pakkasen puolelle ja sitä jatketaan, kunnes mittari näyttää taas plussaa. Kasvin pinnalle jäätyvä vesi luovuttaa lämpöä kasvisolukoille ja pakkasvaurioilta vältytään. Kasvit ottavat vettä maasta juurillaan ja haihduttavat sen lehtien kautta ilmaan. Johtosolukoissa vesi kulkee ohuena nauhana ylöspäin. Liike syntyy, kun vesimolekyylejä haihtuu nauhan yläpäästä ilmarakojen kautta ja nauhan alapäähän tulee korvaavia molekyylejä juurien kautta. Kasvi säätelee haihduttamista avaamalla ja sulkemalla lehdissä olevia ilmarakoja. Kun kasvi kärsii kuivuudesta, se sulkee ilmarakonsa ja minimoi haihduttamisen. Hyvä maa luovuttaa vettä Maan rakenne vaikuttaa kasvien vedensaantiin. Maa koostuu maahiukkasista ja niiden väliin jäävistä huokosista. Kasveille käyttökelpoisin vesi on keskikokoisissa huokosissa. Isot huokoset ovat ilman täyttämiä. Niistä vesi valuu maan alempiin kerroksiin. Pienimpiin huokosiin vesi taas sitoutuu niin tiukasti, etteivät kasvit pysty sitä ottamaan. Maa pidättää vettä sitä paremmin, mitä pienempi raekoko on ja mitä enemmän maassa on eloperäistä ainesta eli mitä multavampaa se on. Hiekka- ja hietamaissa maahiukkaset ovat yleensä irrallisina ja väliin jääviin huokosiin mahtuu sekä kasvien juuria että ilmaa ja vettä. Tiiviin savimaan huokoset sen sijaan ovat pieniä ja kun maa on märkä, ne täyttyvät vedellä. Kasvien kannalta tiivis savimaa on huono. Vaikka vettä on runsaasti, se on liian tiukasti kiinni maassa.

30 Savimaan rakenne on hyvä, kun pienet savihiukkaset ovat liittyneet yhteen muodostaen muruja. Vesi pääsee liikkumaan murujen väliin jäävissä epäsäännöllisen muotoisissa huokosissa ja kasvien juurillakin on tilaa kasvaa. Murujen muodostumisen edellytyksenä on, että maassa on riittävästi eloperäistä ainesta. Kun maassa on runsaasti kasveille käyttökelpoista vettä kasvien juuriston syvyydellä, maata kutsutaan hikeväksi. Mitä hikevämpi maa on, sitä paremmin vesi nousee maan huokosia pitkin ylöspäin syvemmistä maakerroksista. Erityisesti hietamaat ovat hikeviä. Hyvä kotikonsti arvioida maan rakennetta on yksinkertainen kieritystesti. Maahan kaivetaan lapion syvyinen kuoppa ja kuopan reunasta leikataan ohut viipale. Viipaleesta otetaan kokkare maata ja se leivotaan kämmenien välissä ohueksi nauhaksi. Kun nauha katkeaa, sen paksuus mitataan ja näin saadaan summittainen arvio maalajista. Kun maa on karkeaa hiekkaa, hietaa tai multaa, kokkare hajoaa eikä nauhaa synny. Hiesumaa leipoutuu 3-4 mm paksuiseksi ja hiesua hienojakoisempi hiuemaa 2 mm paksuiseksi nauhaksi. Kaikkein hienoimmat savimaat leipoutuvat alle 1,5 mm nauhoiksi. Puutarhamaan vedenpidätyskykyä voidaan parantaa lisäämällä maanparannusainetta. Karkeille hiekkamaille lisätään 1 3 cm savea, tiiviiseen savimaahan 5 10 cm hiekkaa sekä 3-5 cm hyvää multaa, turvetta tai kompostimultaa. Maanparannusaine sekoitetaan muokkauskerrokseen lapiolla tai jyrsimellä. Maan multavuus paranee ja vedenpidätyskyky pysyy kunnossa, kun maahan lisätään vuosittain ohut kerros kompostimultaa tai muuta eloperäistä ainesta. Vesi kuljettaa ravinteita Kasvit tarvitsevat kasvuunsa noin 20 alkuainetta. Jos kasvi ei saa kaikkia tarvitsemiansa ravinteita tai saa niitä liikaa, sen kehitys häiriintyy. Pääosa kasvin rakennusaineista on hiiltä, happea ja vetyä. Hiilen ja hapen kasvi saa lehtien kautta ilmasta kaasuina. Vedyn se saa vedestä. Palkokasvien ja joidenkin muiden kasvien juurissa elää typensitojabakteereja, jotka ottavat typpeä suoraan ilmasta. Maasta kasvi ottaa ravinteet juurillaan sähköisesti varautuneina ioneina. Jotta kasvi saa ionit käyttöönsä, tarvitaan vettä, johon ravinteet liukenevat, Vesi kuljettaa siihen liuenneet ravinteet juurten ulottuville. Tarhuri helpottaa kasvien ravinteidenottoa samalla tavalla kuin vedenottoakin eli huolehtimalla maan rakenteesta. Kasvi ottaa tehokkaasti ravinteita, kun maassa on runsaasti eloperäistä ainesta. Maan tulee olla myös sopivasti murustunutta, jotta juuristo pääsee levittäytymään maassa ja toisaalta riittävän tiivistä, jotta juuret ovat kontaktissa maahiukkasiin.

31 Myös äkillisissä ravinteidenpuutoksissa tarvitaan vettä. Lehtilannoitus poistaa nopeasti ravinteiden puutosoireet (esimerkiksi boorin puute juurikasveilla). Lannoite liuotetaan veteen, joka ruiskutetaan kasvin lehdille. Lehtilannoitus vaikuttaa nopeasti. Kastele vain puhtaalla vedellä! Puutarhan kasveja on kasteltava sateettomina kausina, muuten kasvit eivät pysy hengissä. Kasteluveden tulee olla puhdasta, jotta kasvit eivät vioitu eikä syötäviin kasveihin tule veden mukana haitallisia mikrobeja. Vesijohtovesi on Suomessa puhdasta ja sopii kasvien kasteluun. Vesijohtovesi on kuitenkin yleensä aika kylmää. Jos veden seisottaminen astiassa ja kannulla kasteleminen tuntuu liian työläältä, vesi kannattaa valuttaa letkusta maahan, ei suoraan kasvien päälle. Vesijohtovesi on kallista. Jos kastelussa haluaa säästää rahaa, katolta sadevettä johtavan syöksytorven alle kannattaa laittaa astia. Tuore sadevesi on lämmintä ja hapekasta, joten se on erinomaista kasteluvettä. Kerätty sadevesi kannattaa käyttää kasteluun heti ensimmäisen poutajakson aikana, sillä pitkään astiassa seisovaan veteen ilmaantuu leväkasvustoa ja mikrobeja Talousvedeksi kelpaava kaivovesi on hyvää kasteluvettä. Kaivovesi lämpenee ja hapettuu, kun sitä seisotetaan lyhyt aika astiassa. Samalla mahdolliset roskat laskeutuvat astian pohjalle. Jos kaivoveden laatu epäilyttää, se kannattaa tutkituttaa. Tarkempia ohjeita voi kysyä oman kunnan terveystarkastajalta tai näytteitä tutkivalta laboratoriolta (Pohjois-Savossa esimerkiksi Savo- Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuopiossa). Järvi-, lampi- ja jokivesi kelpaa kasteluun, kun se täyttää uimaveden laatuvaatimukset. Jos vedessä on hajua tai makua, se ei käy ravintokasveille. Kastele vain tarvittaessa Syväjuuriset puut ja pensaat selviytyvät normaalikesinä yleensä maassa olevan veden turvin, sen sijaan lähelle maan pintaan juurensa muodostavat marjakasvit, vihannekset ja kukat tarvitsevat kastelua poutajaksoina koko kesän. Myös kasvin lehtien koko ja rakenne vaikuttavat kastelutarpeeseen. Isoista, ohuista lehdistä vettä haihtuu ilmaan paljon enemmän kuin vahapintaisista, pienistä lehdistä.

32 Erityisen tärkeää riittävä vedensaanti on kasvun alkuvaiheessa. Siemenet eivät itämisen aikana saa missään vaiheessa kuivua. Pienien taimien kasvualusta on pidettävä tasaisen kosteana niin pitkään, että taimet saavat juurillaan vettä. Kylvövaon kastelu ennen kylvöä ja kunnollinen kastelu siementen peittämisen jälkeen varmistaa itämistä. Harsokate vähentää kosteuden haihtumista. Jos taimettumisen aikana ei sada, kylvöksiä kastellaan säännöllisesti. Samoin istutettaville taimille annetaan istutuksen yhteydessä runsaasti vettä. Jos maa on kuivaa, säännöllistä kastelua jatketaan niin pitkään, että taimet ovat juurtuneet. Liikakastelua on kuitenkin varottava. Voimakkaan kasvun aikana ja sadon kehittymisen aikaan kasvit kuluttavat paljon vettä. Poutakausina kastelua tarvitaan vähintään kerran, joskus parikin kertaa viikossa. Vettä annetaan kerralla niin paljon, että maa kastuu kunnolla. Litra vettä neliömetrille kastelee maata 1 cm paksuisen kerroksen. Juuristoalueen kastelemiseen tarvitaan litraa (kaksi, kolme kastelukannullista) neliömetrille. Näin säästät kasteluvettä Illalla tai pilvisellä säällä kastelu säästää vettä. Kun aurinko paistaa, kolmasosa kasteluvedestä haihtuu ilmaan. Kasteluvettä ei mene hukkaan, kun vesi valutetaan letkusta tai kannusta maahan kasvien juurelle (mansikalla muistettava harmaahomeriski). Myös maan pinnalle tai pinnan alle asennettavien tihkukasteluletkujen avulla veden voi annostella tarkasti kasvien juuristoalueelle. Maan pinnan kattaminen eloperäisellä aineella (ruoho, olki, hake, puunkuori, kuorihumus jne.), koristekivillä, kuitukankaalla, paperilla tai muovilla vähentää veden kulutusta. Kate tehostaa veden imeytymistä maahan ja vähentää veden haihtumista sekä kastelutarvetta. Kate estää myös maan pinnan liettymisen ja maa-aineksen huuhtoutumisen, mikä puolestaan vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Harso kasvimaalla alkukesällä vähentää veden haihtumista. Jos maan pinta on paljas, maan pinta kannattaa harata veden imeytymisen jälkeen. Veden haihtuminen maan pinnan kautta vähenee ja samalla siemenrikkakasvit pysyvät kurissa. Puiden ja pensaiden taimia kastellaan runsaasti istutuksen yhteydessä. Kun vesi on imeytynyt istutuskuoppaan, ja kuoppa täytetty, pinnalle laitetaan vielä ohut kerros kuivaa multaa. Kuiva multa vähentää veden haihtumista istutuskuopasta. Puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa syksyllä. Syksyllä maa on yleensä kostea, ellei loppukesä ja syksy ole poikkeuksellisen kuiva. Samalla kevätkosteudesta saadaan kaikki hyöty, sillä taimien kasvu alkaa heti kun maa sulaa.

33 Katiskaverkkoveistokset Riitta Arffman Pitkälahden puutarhakerho Katiskaverkkotyöt ovat luonnollisen kokoisia lintu- ja eläinaiheisia rautalanka- ja katiskaverkkoveistoksia, joita voi laittaa koristeeksi pihaan ja puutarhaan. Katiskaverkkoveistokset kestävät myös Suomen talven eikä niitä tarvitse siirtää sisälle. Suosittuja hahmoja ovat hanhet, kurjet, metsot, pöllöt sekä useat metsän eläimet kuten karhut, kauriit ja ketut. Kuopion kaupungin kansalaisopisto järjestää syksyisin ja keväisin kaksi viikonloppua kestäviä katiskaverkkokursseja. Kurssit pyritään järjestämään syksyllä ja keväällä niin etteivät puutarhatyöt kärsi. muistuttaa ulkonäöltään tekeillä olevaa eläintä. Lintujen jalat ja räpylät voi punoa erilaisista metallilangoista ja saada linnulle persoonallista ulkonäköä. Katiskaverkkoveistoksen voi maalata spraymaalilla tai jättää katiskaverkon näköiseksi. Jokainen eläinveistos on oman näköisensä taideteos. Katiskaverkkotyötä varten piirretään paperille luonnollisen kokoinen kuva tehtävästä eläimestä, jonka mukaan työ sitten etenee. Katiskaverkko leikataan pienempiin palasiin työn helpottamiseksi. Katiskaverkkoa käsiteltäessä työvälineinä ovat sivuleikkurit, kärkipihdit sekä napakat käsineet. Vahvaa katiskaverkkoa menee esim. hanheen noin 10 metriä ja lisäksi tarvitaan eri paksuisia metallilankoja jalkoja ja nokkaa varten. Katiskaverkkotyö etenee hitaasti kun eläinhahmosta tehdään läpinäkymätön ja vähintään 7 kerroksesta koostuva veistos. Veistosta pitää väliin vasaralla muovata että Taidokkaita töitä katiskaverkosta on osoitteessa https://pinterest.com Katiskaverkko/chicken wire

34

35

36

37 Kuopion jätekeskus ja Pikkukukko Palvelemme maanantaista perjantaihin klo 7 19 Kaatopaikantie 316, Kuopio Katso Pikkukukon muuttunut ajo-ohje! Vaaralliset jäteet, Kylmälaiteet, Viihde-elektroniikka 2. i 2. Risut ja haravointijäteet 3. Lasi Metalli Kartonki Paperi Asbesti Betoni, tiili, posliini Pahvi Tekstiili Energiajäte Loppujäte Metalliromu VAAKA 2 Puujäte Kaatopaikantie Kipsijäte Kyllästetty puu Sähkölaiteet (esim. liedet, pesukoneet) P PIENKUORMAT 5. Toimisto ja vaaka

Satoa ruukusta ja laatikosta

Satoa ruukusta ja laatikosta PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Martoissa on arjen mahdollisuus Vuosikokous 26.4.2014 Tavoitteet 2015 Toiminnan tunnettuuden parantaminen sisältölähtöisesti Kestävän kehityksen edistäminen kotitalousneuvonnan

Lisätiedot

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2012 UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 on kaljuuntuneen, jääpoltteen tai muuten vahingoittuneen nurmikon

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Herneen kasvatus eri olosuhteissa Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja: ihmepensas, kiinanruusu ja orkidea Codiaeum variegatum ihmepensas Kävin naapurin luona katsomassa hänen kasvejaan ja hän pyysi katsomaan ihmepensastaan,

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Viisi ruukullista yrttejä

Viisi ruukullista yrttejä Viisi ruukullista yrttejä Viisi ruukullista yrttejä Yrtit kasvavat ruukuissa valoisalla ikkunalaudalla, parvekkeella ja puutarhassa. Tuoreet yrtit sopivat kaikenlaisiin ruokiin ja antavat uusia makuelämyksiä.

Lisätiedot

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta Pro gradu tutkielma, Pinja Sipari 2013 Puutarhakasvatus on ympäristökasvatusta

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

Nauti itsekasvatetuista vihanneksista ympäri vuoden!

Nauti itsekasvatetuista vihanneksista ympäri vuoden! Nauti itsekasvatetuista vihanneksista ympäri vuoden! Luminum Green -tuotteilla omaa satoa Helposti Hyödynnä kaupan ruukkuyrttien ja -salaattien tarjonta ja jatkokasvata lisäsatoa Luminum Green -tuoteperheen

Lisätiedot

Tee itse kasvilava pyörien päälle

Tee itse kasvilava pyörien päälle 1 / 9 27.4.2013 12:46 Tee itse kasvilava pyörien päälle Avainsanat kasvi, kuisti, kukkapenkki, laatikko, levy, LVI, muovi, oja, ovi, ovia, penkki, piha, pinta, pohja, rakennus, rakennusmuovi, rappaus,

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Kasvualustat ammattiviljelyyn

Kasvualustat ammattiviljelyyn Kasvualustat ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi Kasvualustaseokset Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka soveltuu myös heikkojuuristen kasvien viljelyyn.

Lisätiedot

Luonnon tuntematon ruoka-aitta

Luonnon tuntematon ruoka-aitta Luonnon tuntematon ruoka-aitta MIKÄ OLISIKAAN SUUREMPI ILO KUIN KATSOA MAATA, JOTA KASVIT VERHOAVAT KUIN KIRJALTU VIITTA, JOHON ON OMMELTU ITÄMAISIA PÄÄRLYJÄ JA JOKA ON KORISTELTU MONENMOISIN HARVINAISIN

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011

Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011 Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011 Painokelpoiset kuvat ladattavissa: Substral-aineistopankki http://holvi.artstudio.fi/transmeri/ Käyttätunnus ja salasana Transmerin kuluttajaneuvonnasta 0800 922

Lisätiedot

Kuivakäymälästä kompostiin KO M P O S TO I N T I

Kuivakäymälästä kompostiin KO M P O S TO I N T I Kuivakäymälästä kompostiin KO M P O S TO I N T I Ravinteiden kierrättäminen kannattaa saat hyvää multaa pihaan säästät lannoitteiden ja mullan ostossa saat hyötyliikuntaa ja iloisen mielen säästät jätemaksuissa

Lisätiedot

Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, 03100 NUMMELA 044 588 5021 www.luminum.fi

Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, 03100 NUMMELA 044 588 5021 www.luminum.fi Kasvata hyötypuutarhassa ympäri vuoden! Luminum Green -tuotteilla omaa satoa Helposti Hyödynnä kaupan ruukkuyrttien ja -salaattien tarjonta ja jatkokasvata lisäsatoa Luminum Green -tuoteperheen avulla.

Lisätiedot

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi ikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 YmpäristöAgro infopiste Puutarhapäivä yhteistyössä Puutteenkylän Puutarha, KTK ja Kuusamon palstaviljelijät, ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro hanke Koillismaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Esikasvatus. (koristekrassit, ruusupapu) Toukokuu

Esikasvatus. (koristekrassit, ruusupapu) Toukokuu Esikasvatus (koristekrassit, ruusupapu) Krassit ja ruusupavun voi kylvää eteläisimmässä Suomessa suoraan kasvupaikalleen, mutta esikasvattamalla taimet sisätiloissa, ne kukkivat aikaisemmin. Kasvatus on

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet www.novarbo.fi tatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Viherrakentaminen Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuiv Luonnonmukainen lannoiteperhe

Lisätiedot

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO Isokukkaiset kärhöt ovat monien mielestä kauneimpia meillä kasvatetuista köynnöksistä. Pelkäämme turhaan kärhöjen talvehtimista, sillä oikein istutettuina ja hoidettuina ne talvehtivat suojaisessa paikassa

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

KOTIPIHAN PERENNAOHJE

KOTIPIHAN PERENNAOHJE KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

KUOPIO, TAMMIKUU 2013 PÄIVÄ AIKA TAPAHTUMA VAST.HLÖ PUHELIN Keskiviikko Klo

KUOPIO, TAMMIKUU 2013 PÄIVÄ AIKA TAPAHTUMA VAST.HLÖ PUHELIN Keskiviikko Klo KUOPIO, TAMMIKUU 2013 16.1.2013 18-19.15 24.1.2013 18 19.15 klo Teemailta 1 Voimaa ja valoa talven sihteeri 29.1.2013 18 20 pimeyteen, Pirkko Ulmanen 30.1.2013 18 19.15 PIELAVESI, TAMMIKUU 2013 Maanantai

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Taimien istutusohjeet

Taimien istutusohjeet Taimien istutusohjeet Kärhöjen istutus Kasvupaikka: Aurinkoinen Kasvualusta: Tasaisen hikevä, runsasravinteinen, kalkittu ja salaojitettu kasvualusta. Kasvin tyvellä maan tulisi olla hiekkapitoista, mikä

Lisätiedot

Valvojakurssi 2015. Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka

Valvojakurssi 2015. Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka Valvojakurssi 2015 Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö Pentti Toikka Tmi Pentti Toikka Osa kuvista Katja Börjesson Kekkilä oy Hyvä multa on käyttötarkoitukseensa sopiva

Lisätiedot

Vuosikokous 18.4.2015

Vuosikokous 18.4.2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Vuosikokous 18.4.2015 MARTOISSA ON ARJEN MAHDOLLISUUS TEEMA 2016 Teemakausi 2014-2016 Martoissa on arjen mahdollisuus jatkuu viimeisen vuoden. Tarjoamme tietoja ja taitoja sujuvaan

Lisätiedot

AVAINVIESTIT. Tekemisen ilo Onnistumisen elämys Yhteisöllisyys ja jakaminen Uuden oppiminen

AVAINVIESTIT. Tekemisen ilo Onnistumisen elämys Yhteisöllisyys ja jakaminen Uuden oppiminen POP UP -MARTTATAPAHTUMAT AVAINVIESTIT Tekemisen ilo Onnistumisen elämys Yhteisöllisyys ja jakaminen Uuden oppiminen PUHEEN TYYLI Iloinen Konstailematon Ystävällinen JA SÄVY I N H I M I L L I N E N, I H

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT Upeaa Uudeltamaalta Olemme luoneet Sinua varten taas uuden, herkullisen ja moni-ilmeisen kevätmalliston. Sen tuotteet tarjoavat tekemistä tä moneen makuun. Tule viihtymään kanssamme

Lisätiedot

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu ja lannoitukseen on käytetty kompostoitua

Lisätiedot

Kaupunkilaisten oma pelto

Kaupunkilaisten oma pelto Kaupunkilaisten oma pelto ? Lähi- ja luomuruuasta kiinnostunut Tiedät mistä ruokasi tulee Perustetaan ruokaosuuskunta Kerätään yhteinen potti Palkataan puutarhuri ja vuokrataan pelto Sadonkorjuu kerran

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

MARINADEJA SALAATEILLE

MARINADEJA SALAATEILLE MARINADEJA SALAATEILLE 1. Perusmarinadi 3,5 dl sokeria 3,5 dl omenaviinietikkaa 3 dl öljyä - keitä marinadin aineksia muutama minuutti. Kaada kuuma liemi salaatin päälle. Anna maustua n. 1 vrk - voit myös

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Perennat hautausmaalla

Perennat hautausmaalla Perennat hautausmaalla Kesällä 2012 perustettu vanhojen hautareunakivien rajaama uusi perennapenkki, josta löytyy myös muutama harvinaisuus, esim Cimicifugan lännenkimikin punalehtinen muoto Brunette.

Lisätiedot

Puutarhan betonityöt. Toukokuu

Puutarhan betonityöt. Toukokuu Puutarhan betonityöt Betoni on edullinen ja hauska materiaali kaikenlaisten puutarhakoristeiden tekemiseen. Betonista voi valaa ruukkuja, penkkejä, laattoja, lintualtaita - lähes mitä vaan! - vaatii fyysistä

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen Tervanpoltto Terva on monipuolinen aine omavaraistaloudessa, ja sen tuottaminen kotona ilman monimutkaisempia laitteistoja on mahdollista. Tervanpoltto kannattaa aloittaa tynnyripoltosta, jolloin panokset

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

MAALISKUU. Maatilalla tapahtuu maaliskuussa

MAALISKUU. Maatilalla tapahtuu maaliskuussa MAALISKUU Laskiaissunnuntai (7 viikkoa ennen pääsiäispäivää) - Paastonaika alkaa. - Laskiaissunnuntaita seuraa laskiaistiistai. Kansainvälinen naistenpäivä (8.3) Kevätpäiväntasaus (20.3) - Päivä on yhtä

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Kukkaopas. Voita. Pikakompostori! (Ks. takasivu) www.biolan.fi

Kukkaopas. Voita. Pikakompostori! (Ks. takasivu) www.biolan.fi Kukkaopas Voita Pikakompostori! (Ks. takasivu) www.biolan.fi Hoitokalenteri kukille KASVU- KAUDEN ALKU Mullanvaihto Ruukunvaihto Leikkaus Merileväuutetta sumutuksina tai kasteluveden mukana HUHTI TOUKO

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma (KSH) Perustietoa yhdistyksestä riippumaton kansalaisjärjestö (KSH) perustettu v. 2002 jäseniä lähes 400 yritysjäseniä 18 liikevaihto n. 350 000,

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Rotisseur R s otisseur Sav Sa o v jäsenkysely jäsenky 2012 Vastauksia 36kpl 25.5.2012

Rotisseur R s otisseur Sav Sa o v jäsenkysely jäsenky 2012 Vastauksia 36kpl 25.5.2012 Rotisseurs Savo jäsenkysely 2012 Vastauksia 36kpl 25.5.2012 1. Mikä olisi sopivin määrä jäsentapahtumia vuodessa? 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2 tapahtumaa 4 tapahtumaa 6 tapahtumaa 8 tapahtumaa yli 10 tapahtumaa

Lisätiedot

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009 LATTOMERI :n sääntömääräinen Lattomeren koululla keskiviikkona 4.11.2009 klo 18.00 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Länsi-Porin seurakunnan perhekerho Lattomeren kirkko

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä?

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Kun aurinko paistaa kesällä, moni haluaa mieluummin viettää aikaa ulkona kuin keittiössä. Hellan ääressä kuluu vähemmän aikaa, kun ruoka tehdään helpoista raaka-aineista

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Häjyt r.y., johtokunnan kokous, Kurikka, Paulapieksujen maja 4.10.2014, 1. Häjyt r.y., syyskokous, Kauhava (Härmä), Hunurijärvi 22.11.2014 Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Lisätiedot

Pohjois-Savon Martat ry Tiedote 1/ 2016 14.1.2016

Pohjois-Savon Martat ry Tiedote 1/ 2016 14.1.2016 1 Martta, marttaillaan toiminnallista uutta vuotta! Kiitos innostamisesta, jota olen saanut martoilta toimiessani piirin hallituksessa. Kiitos, että saan jatkaa tulevat kaksi vuotta Pohjois-Savon Marttojen

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2 KÄYTTÖOPAS ver. 1.2 VAROITUS Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle kolme (3) vuotiaille lapsille. VAROITUS Emme kanna mitään vastuuta mahdollisista onnettomuuksista tai vahingoista, jotka johtuvat laiminlyönnistä

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Lapin Martat ry:n tiedote 7/2012 10.12.2012

Lapin Martat ry:n tiedote 7/2012 10.12.2012 Lapin Martat ry:n tiedote 7/2012 10.12.2012 1. Kohti joulua 2. Lapin Martat ry:n hallitus 2013 3. Vuoden marttayhdistys 4. Taitoavainkoulutukset 5. Vuoden 2013 teemavuoden sisältö 6. Joululahjavinkkejä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle 35

Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle 35 Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle 35 Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

thermowood 3 Thermowood Parantunut kestävyys Pidempi käyttöikä Muotopysyvyys Tasainen väri Ympäristöystävällinen materiaali

thermowood 3 Thermowood Parantunut kestävyys Pidempi käyttöikä Muotopysyvyys Tasainen väri Ympäristöystävällinen materiaali Thermowood Thermowood Metsä Woodin ThermoWood on lämpökäsiteltyä puuta. Lämpökäsittely vaikuttaa pysyvästi puun ominaisuuksiin. Käsittelyn ansiosta puu on kestävämpää, mittapysyvämpää ja sillä on parempi

Lisätiedot