KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA. Kertomus eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) täytäntöönpanosta

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2009)680 lopullinen KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA Kertomus eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) täytäntöönpanosta FI FI

3 1. JOHDANTO Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) menestyminen on ensiarvoisen tärkeää tulevan työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta Euroopan unionissa. Komissio käynnistikin kesäkuussa 2008 uuden kunnianhimoisen eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act for Europe -aloitteen (SBA-aloite) nostaakseen pk-yritykset etusijalle päätöksenteossa, vahvistaakseen niiden kykyä synnyttää työpaikkoja Euroopan unionissa ja lisätäkseen niiden kilpailukykyä sekä yhtenäismarkkinoilla että maailmanmarkkinoilla. SBA-aloitteen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa pienet ensin -periaatetta kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa kaikilla tasoilla Euroopan unionissa. Talous- ja rahoituskriisin vuoksi tarve pk-yrityksiä hyödyttäville kauaskantoisille ja kattaville toimenpiteille kasvoi entisestään. SBA-aloitteen hyväksyessään kilpailukykyneuvosto sopi joulukuussa 2008 myös toimintasuunnitelmasta, johon sisältyvät ensisijaisesti toteutettavat toimenpiteet, joilla voitaisiin puuttua paremmin pk-yritysten tarpeisiin maailmanlaajuisessa kriisissä keskittymällä parantamaan rahoituksen saantia, markkinoille pääsyä ja sääntelyä. Joulukuussa 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi tälle tukensa. Euroopan parlamentti on ilmoittanut tukevansa SBA-aloitetta ja kehottanut jäsenvaltioita panemaan sen täysimääräisesti täytäntöön. Alueiden komiteakin on ilmoittanut tukevansa vankasti sitä, että pk-yritysten potentiaali pyritään hyödyntämään täysimääräisesti SBA-aloitteen avulla. Tässä kertomuksessa esitellään aikaansaannoksia vuonna 2009, joka oli ensimmäinen täysipituinen SBA-aloitteen täytäntöönpanovuosi ja jolloin painopiste oli pääasiassa SBAtoimintasuunnitelmaan ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan sisältyvissä toimenpiteissä. Sekä komissio että jäsenvaltiot toteuttivat huomattavasti toimia parantaakseen pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja päästä EU:n ja kolmansien maiden markkinoille sekä kehittääkseen pk-yritysten toimintaympäristöä etenkin keventämällä tarpeetonta hallinnollista rasitusta. 2. SBA-ALOITTEEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VUONNA 2009 Komissio on toteuttanut merkittävimmät SBA-aloitteessa esitetyt toimet. Se on antanut kaikki viisi lainsäädäntöehdotusta, jotka liittyvät SBA-aloitteeseen. Heinäkuussa 2008 annetun yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen ansiosta hallitusten on nyt helpompi tukea pkyrityksiä tukitoimenpitein, joista ei tarvitse ilmoittaa. Arvonlisäverokantojen alentamista koskeva ehdotus tuli voimaan 1. kesäkuuta 2009, ja sen ansiosta jäsenvaltioilla on nyt laajat mahdollisuudet vilkastuttaa taloudellista toimintaa etenkin työvoimavaltaisilla palvelualoilla. Kolme muuta lainsäädäntöehdotusta on edelleen käsiteltävinä, ja neuvostolla ja Euroopan parlamentilla on avainasema varmistaa, että ehdotukset hyväksytään ripeästi niin, että pkyrityksille voidaan tarjota lisähelpotusta ja -tukea. Maksuviivästyksiä koskevan direktiivin uudelleenlaadintaehdotus ja eurooppayhtiön sääntöä koskeva ehdotus ovat molemmat erittäin tärkeitä pk-yritysten kilpailukyvyn kannalta. Komission tammikuussa 2009 antamalla arvonlisäverolaskutusta koskevalla ehdotuksella pyritään varmistamaan paperilaskujen ja sähköisten laskujen yhdenvertainen kohtelu. Enimmillään keskipitkällä aikavälillä voidaan säästää jopa 18,4 miljardia euroa, jos kaikki yritykset lähettävät kaikki laskunsa sähköisesti. Myös jäsenvaltiot ovat olleet poliittisesti hyvin sitoutuneita SBA-aloitteen täytäntöönpanoon, mutta sekä kussakin maassa valittu lähestymistapa että aikaansaadut tulokset vaihtelevat. Monet jäsenvaltiot ovat saattaneet SBA-aloitteen kokonaisuudessaan osaksi kansallista ohjelmaansa. Belgia käynnisti lokakuussa 2008 Plan PME -suunnitelmansa, jonka FI 2 FI

4 40 toimenpidettä kattavat SBA-aloitteen päätavoitteet. Italiassa hallitus perusti työryhmän valvomaan SBA-aloitteen täytäntöönpanoa ja ehdotti toimenpiteitä kymmenellä alalla. Myös Irlannin hallitus on valinnut vastaavan lähestymistavan. Lissabonin kasvua ja työllisyyttä edistävään yhteistyökumppanuuteen liittyvissä vuoden 2009 kansallisissa seurantaraporteissaan Alankomaat, Ranska, Romania, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta kertoivat selkeästi, miten ne panevat SBA-aloitteen täytäntöön. Ranska on toteuttanut toimia SBA-toimintasuunnitelman kolmella ensisijaisella alalla. Yhdistynyt kuningaskunta esitteli yksityiskohtaisessa liitteessä toimenpiteet, joita oli toteutettu kustakin SBA-aloitteen kymmenestä periaatteesta. Myös jotkin alueet, kuten Katalonia (Espanja) tai Nordrhein-Westfalen (Saksa), ovat ottaneet SBA-aloitteen käyttöön. Useimmiten jäsenvaltiot ovat kuitenkin toteuttaneet konkreettisia toimenpiteitä, jotka on määritetty ensisijaisiksi SBA-toimintasuunnitelmassa Pienet ensin -periaatteen täytäntöönpano Komissio on käyttänyt tammikuusta 2009 järjestelmällisesti pk-yritystestiä arvioidakseen kaikkien merkittävien lainsäädäntö- ja toimenpide-ehdotustensa vaikutuksia pk-yrityksiin. Testistä on tullut osa komission vaikutustenarviointia koskevia uusia suuntaviivoja, ja sen soveltamista seurataan tarkkaan. Komissio ehdotti helmikuussa 2009 pk-yritystestin perusteella, että jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus vapauttaa mikroyritykset tilinpäätösraportointia koskevista vaatimuksista. Jäsenvaltiot voisivat laatia vapaasti sellaiset tilinpäätösraportoinnin järjestelmät, jotka sopivat niiden mikroyrityksille parhaiten. Tämän ansiosta jopa 5,4 miljoonaa mikroyritystä hyötyisi järjestelmistä, jotka vastaavat paremmin niiden tarpeita, mikä toisi puolestaan jopa 6,3 miljardin euron säästöt Euroopan unionin taloudelle. Monet jäsenvaltiot, esimerkiksi Belgia, Saksa, Suomi ja Tanska ovat ottaneet pk-yritystestin osaksi kansallista päätöksentekokäytäntöään. Komissio on toteuttanut merkittäviä toimia saavuttaakseen Euroopan unionin maaliskuussa 2007 asettaman tavoitteen keventää hallinnollista rasitusta 25 prosenttia, mikä koituu erityisesti pk-yritysten hyödyksi. Lainsäätäjän jo toteuttamien keventämistoimenpiteiden odotetaan vähentävän kuluja 7,6 miljardia euroa. Neuvoston ja parlamentin hyväksyntää odottavilla toimenpiteillä voitaisiin saada aikaan vielä 30,7 miljardin euron säästöt. Kaiken kaikkiaan komission ehdottamilla tai sen valmisteltavina olevilla hallinnollisen rasituksen kevennyksillä voidaan ylittää alkuperäinen tavoite ja päästä 33 prosenttiin arviolta 123,8 miljardin euron suuruisesta EU-lähtöisestä kokonaisrasituksesta. Lisäksi komissio on sitoutunut jatkamaan tarpeettoman hallinnollisen rasituksen keventämistä tiedonantonsa Toimintaohjelma hallinnollisen rasituksen keventämiseksi Euroopan unionissa Alakohtaiset keventämissuunnitelmat ja toimet vuonna 2009 KOM(2009) 544 mukaisesti. Esimerkkejä mahdollisista pk-yrityksiä hyödyttävistä tulevista toimista ovat muiden kuin ammattikuljettajien vapauttaminen työ- ja lepoaikoja koskevista vaatimuksista ja näin myös vaatimuksesta käyttää ajopiirtureita alle 100 kilometrin matkoilla sekä riskinarvioinnin ohjauksen parantaminen työterveyden ja työturvallisuuden alalla, mistä monet pienyritykset hyötyvät. Komissio on tyytyväinen siihen, että kaikki jäsenvaltiot ovat jo asettaneet hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevat kansalliset tavoitteet ja jatkavat pk-yritysten toimintaan liittyvän hallinnollisen ympäristön yksinkertaistamista. Esimerkiksi uuden osakeyhtiön perustamisaika ja -kulut ovat nyt keskimäärin 8 päivää (9 päivää vuonna 2008) ja 417 euroa (463 euroa vuonna 2008). Yrityksen perustamisessa apua tarjoava keskistetty FI 3 FI

5 palvelupiste on otettu käyttöön 18 maassa, ja niissä on laadittu ainakin joitakin etukäteen määriteltyjä menettelyjä (kuten yritys- ja verorekisteriin rekisteröityminen). Bulgaria vahvisti vuonna 2008 alkanutta yrityksen perustamismenettelyjen yksinkertaistamista yhdistämällä ja yksinkertaistamalla yhdeksän menettelyä yhdeksi. Saksa muutti osakeyhtiölakiaan onnistuneesti siten, että menettelyn yksinkertaistamisen ohella se saattaa myös edistää useampien yritysten perustamista. Menettelyjen yksinkertaistaminen Maltalla, Slovakiassa ja Unkarissa on myös vähentänyt perustamiseen kuluvaa aikaa. Sloveniassa keskitettyyn sähköiseen palvelujärjestelmään voi rekisteröidä minkä tahansa yhtiömuodon kolmessa päivässä tai jopa nopeammin, mistä on koitunut Slovenian pk-yrityksille 10,2 miljoonan euron vuotuiset säästöt. SBA-aloitteessa kehotetaan jäsenvaltioita antamaan mahdollisuus saattaa kaikki oikeudelliset menettelyt päätökseen, jotta yhtiö saadaan purettua vuoden kuluessa (tai nopeammin), kun on kyse konkurssista, johon ei liity petosta. Tähän mennessä viisi maata Belgia, Espanja, Irlanti, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat noudattaneet kehotusta. Komissio päätti myös jatkaa alun perin vuoden pituiseksi kaavailtua yhteisiä voimaantulopäivämääriä koskevaa kokeilua kaksivuotiseksi ( ). Ensimmäinen vuosittainen ilmoitus tiettyinä päivämäärinä annettavista tulevista säädöksistä on määrä julkaista vuonna 2010 yhdessä parempaa sääntelyä koskevan strategisen katsauksen kanssa. Kokeiluun osallistuvat muun muassa autoteollisuus, räjähdeteollisuus, pesuaineteollisuus ja lääkkeiden lähtöaineiden valmistusteollisuus Rahoituksen saanti Komissio on yksinkertaistanut valtiontukisääntöjä ja tuonut selkeästi esille, että pk-yritysten tarpeet on otettava jäsenvaltioissa paremmin huomioon. SBA-aloitteen osana annetulla uudella yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella yhdistetään aiemmin viidessä erillisessä säädöksessä olleet säännökset yhdeksi ja yhdenmukaiseksi tekstiksi ja lisätään uusia valtiontuen luokkia vapautuksen piiriin. Yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa on uudet säännökset pk-yritysten tuki-intensiteetistä (pienyrityksille sallitaan 20 prosenttia ja keskisuurille yrityksille 10 prosenttia korkeampi tuen osuus) sekä kannustimista, joilla edistetään uusien yritysten perustamista ja tuetaan naisyrittäjiä. Ryhmäpoikkeusasetuksen alaisen pk-yrityksille myönnetyn tuen määrä oli 2,8 miljardia euroa vuonna 2008, mikä on 0,3 miljardia euroa enemmän kuin vuonna Komissio antoi myös valtiontukisääntöjä koskevan käsikirjan, jossa esitetään tiivis yleiskatsaus yhteisön valtiontukisääntöjen mukaan sallituista pk-yritysten tukimahdollisuuksista. Lisäksi komissio antoi vuosiksi valtiontukitoimenpiteitä koskevat tilapäiset puitteet, joilla lisätään mahdollisuuksia lieventää reaalitalouteen kohdistuvia luotonannon kiristämisen vaikutuksia. Jäsenvaltiot voivat myöntää korkotukilainoja, taata lainoja alemmin takauspalkkioin ja myöntää pk-yrityksille riskipääomaa sekä suoraa valtiontukea jopa euroa tarvitsematta ilmoittaa yksittäistapauksista. Euroopan investointipankkiryhmä (EIP-ryhmä) on ollut erittäin tärkeässä asemassa helpotettaessa pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta vuonna Se lisäsi merkittävästi luotonantoaan pk-yrityksille: kun vuonna 2008 lainaa annettiin 8,1 miljardia euroa, niin vuonna 2009 sitä annettiin noin 11,5 miljardia euroa. Komissio teki tiivistä yhteistyötä myös EIR:n kanssa. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan sisältyvien pk-yrityksille tarkoitettujen tukivälineiden (joihin on varattu 1,13 miljardia euroa kaudelle ) lisäksi EIP myönsi 200 miljoonaa euroa mezzanine-rahoitusta vuonna FI 4 FI

6 Syyskuussa 2009 tehtiin ensimmäinen (1,85 miljoonan euron) investointi JASMINEaloitteessa, jonka komissio käynnisti vuonna 2008 edistämään mikroluottolaitosten kehittämistä Euroopassa. EIR ennakoi, että vuonna 2009 tehtäisiin vielä kaksi muutakin investointia, jotka kumpikin olisivat suuruudeltaan 2 3 miljoonaa euroa. Lisäksi komissio pyrki säännöllisten kyselyiden avulla antamaan jäsenvaltioille ja muille sidosryhmille lisätietoa pk-yritysten rahoituksen saannista. Myös JEREMIE-aloite eteni erittäin hyvin. Koheesiopolitiikan ohjelmakaudella on syntynyt 85 kansallista tai alueellista toimenpideohjelmaa, joissa on mahdollista hakea osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) pk-yrityksiä ja uusia yrityksiä tukeville JEREMIE-aloitteen tyyppisille aloitteille. Lokakuuhun 2009 mennessä JEREMIE-aloite oli pantu täytäntöön 13 jäsenvaltiossa joko kansallisesti tai alueellisesti. EAKR:n toimenpideohjelmissa on varattu yhteensä 3,069 miljardia euroa JEREMIE-holdingrahastoille. Vastauksena talous- ja rahoituskriisiin valtaosa jäsenvaltioista on ottanut usein valtiontukitoimenpiteiden tilapäisiä puitteita hyödyntäen käyttöön toimenpiteitä, joilla lisätään pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta, erityisesti pankkilainoja, perustamalla ja jatkamalla pk-yrityksille tarkoitettuja laina- ja takausjärjestelmiä (Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Liettua, Luxemburg, Ranska, Saksa, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta). Pk-yritysten lainoihin tarkoitettu EIP:n 30 miljardin euron paketti antaa joillekin jäsenvaltioille myös mahdollisuuden antaa vastatakauksia. Lisäksi Belgiassa ja Ranskassa on nimitetty luottoneuvoja yhteyshenkilöksi neuvomaan pk-yrityksiä ja yrittäjiä, joilla on ongelmia pankkinsa kanssa. Useat jäsenvaltiot toteuttivat toimia maksuviivästysten vähentämiseksi valmistautuen näin maksuviivästyksiä koskevan direktiivin uudelleenlaadintaan, ja joskus toimenpiteet ulottuivat jopa direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Bulgariassa valtionvarainministeri ilmoitti nostavansa lakisääteistä viivästyskorkoa 10 tai 20 prosenttiyksikköä ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Ranskassa elokuussa 2008 annetussa talousuudistuslaissa edellytetään, että julkisten maksujen maksuaika lyhennetään 30 päivään viimeistään 1. heinäkuuta Saksassa uusi 1. päivästä tammikuuta 2009 voimassa ollut laki parantaa velkojan asemaa yritysten ja kuluttajien välisissä sopimuksissa (esimerkiksi ennakkomaksut, palvelusta kieltäytyminen ilman takuuta, toimitettava vakuus). Portugalissa hallitus hyväksyi maksuviivästysten vähentämiseen tähtäävän ohjelman Pagar a Tempo e Horas ja asetti pitkän aikavälin tavoitteeksi päivää. Yhdistyneessä kuningaskunnassa keskushallinto on sitoutunut maksamaan kaikki laskut 10 päivän kuluessa. Maksuaikojen ja viivästysten lyhentäminen on edelleen erityisen tärkeää pk-yrityksille, jotka toimivat Kreikassa, Italiassa, Portugalissa ja Espanjassa. Näissä jäsenvaltioissa on eniten parannettavaa julkisten viranomaisten maksuaikojen suhteen (keskimäärin noin 150 päivää). Komissio yksinkertaisti koheesiopolitiikan hallinnointisääntöjä helpottaakseen kaudelle suunniteltujen koheesiopolitiikan 455 ohjelman täytäntöönpanoa, jossa kokonaisinvestointi on 347 miljardia euroa, ja nopeuttaakseen näin rahoituksen ohjautumista erityisesti hankkeiden vetäjille, kuten pk-yrityksille. Myös asuintalojen energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyville aloille kohdistuvia investointeja edistetään, koska näillä aloilla on paljon kasvu- ja työllistämispotentiaalia. Myös seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman (PO7) yksinkertaistaminen edistyi, ja komissio antaa ennen vuoden 2009 loppua ehdotuksen, jonka mukaan kasvavat pk-yritykset voivat osallistua puiteohjelman hankkeeseen ja säilyttää FI 5 FI

7 hankkeessa pk-yrityksille tarkoitetut erityisedut vaikka ne ylittäisivät pk-yrityksille asetetun rajan hankkeen ollessa käynnissä. Komissio päätti vielä sisäisistä toimenpiteistä, joilla parannetaan talousarvion toteuttamista ja joilla voitaneen tukea talouden elpymistä. Etenkin raporttien hyväksymisen ja maksujen suorittamisen tavoitemääräaikaa on lyhennetty, ja säännön mukaan maksut olisi suoritettava 30 päivän kuluessa (20 päivän kuluessa, kun on kyse ennakkorahoituksesta) Markkinoille pääsy Lisätäkseen rajat ylittävää kaupankäyntiä yhtenäismarkkinoilla komissio ja jäsenvaltiot päättivät yhdessä alentaa EU:n laajuisesta tavaramerkkioikeudesta perittäviä maksuja vielä 40 prosenttia ja yksinkertaistaa rekisteröintimenettelyä 1. toukokuuta 2009 lähtien. Komissio haluaa painottaa, että on tärkeää taata kaikille talouden toimijoille tasapuoliset edellytykset osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin, joten se kehotti jäsenvaltioita soveltamaan mahdollisimman pitkälti kesäkuussa 2008 osana SBA-aloitetta hyväksyttyjä eurooppalaisia käytännesääntöjä, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia ( pk-yrityksiä koskevat käytännesäännöt ). Monet jäsenvaltiot ovat toteuttaneet toimenpiteitä käytännesääntöjen julkaisemisen jälkeen. Ranskassa lainsäätäjä tarkensi yleisessä hankintalaissa ( Code des Marchés Publics ), että kapasiteetin vähimmäisvaatimusten asettaminen tarjouskilpailuissa on vapaaehtoista. Unkarissa julkista hankintalakia muutettiin huhtikuussa 2009, ja nyt siihen sisältyy joitakin uusia elementtejä, kuten sopimusten jakaminen tarvittaessa useampiin eriin. Irlannissa kansalliset viranomaiset valmistelevat yleisohjeita, joiden avulla viranomaiset voivat määrittää tarjouskilpailun osallistujien taloudellisten valmiuksien asianmukaisen tason erityisvaatimusten perusteella. Puolassa viranomaiset ovat markkinoineet pk-yrityksiä koskevia käytännesääntöjä verkkosivujen kautta ja jakamalla sitä koulutukseen osallistuville hankintaviranomaisten edustajille. Ruotsissa oikeus-, rahoitus- ja hallintopalveluista vastaava Kammarkollegiet on antanut tammikuusta 2009 lähtien valtakunnallista käytännön apua ja ohjausta sekä hankintaviranomaisille että tarjouskilpailuihin osallistuville. Vuonna 2010 komissio aikoo käynnistää kampanjan, jolla edistetään pk-yrityksiä koskevien käytännesääntöjen soveltamista, ja tehdä tutkimuksen saadakseen ajantasaista tietoa pkyritysten mahdollisuuksista saada julkisia hankintasopimuksia. Edistääkseen standardien käyttöä pk-yrityksissä Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea CENELEC julkaisee nykyisin komission pyynnöstä verkkosivuillaan ilmaiseksi eurooppalaisten standardien soveltamisalat auttaakseen pk-yrityksiä selvittämään, mitkä standardit vaikuttavat niiden liiketoimintaan. Yhä useampi Euroopan standardointikomitean CEN:n jäsenistä julkaisee CEN:n vuoden 2010 strategian mukaisesti soveltamisalat kansallisissa luetteloissaan. Komissio lisäsi myös EU:n rahoitustukea 2,1 miljoonaan euroon vuonna 2009 edistääkseen pk-yritysten osallistumista standardointiin ja niiden etujen puolustamista standardoinnissa sekä parantaakseen pk-yritysten tietoa eurooppalaisista standardeista ja lisätäkseen standardien käyttöä pk-yrityksissä. Komissio painotti myös, että on tärkeää saattaa palveludirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä kokonaan ja ajallaan, sillä tämä helpottaa merkittävästi yritysten perustamista ja palvelujen tarjoamista valtiosta toiseen. Erityisesti se helpottaa hallinnollisia menettelyjä jäsenvaltioissa ja auttaa yrityksiä ja yksittäisiä henkilöitä hoitamaan kaikki tarvittavat muodollisuudet, kuten toimiluvat, ilmoitukset ja ympäristöluvat, sähköisesti yhden keskitetyn FI 6 FI

8 palvelupisteen kautta. Komissio on käyttänyt huomattavasti voimavaroja valvoakseen ja koordinoidakseen jäsenvaltioiden kanssa direktiivin täytäntöönpanoa, joka on saatettava päätökseen 28. joulukuuta 2009 mennessä. Pääasiallisia toimia ovat olleet keskitettyjen palvelupisteiden perustaminen ja käytännön ratkaisujen kehittäminen sähköisten allekirjoitusten käytön helpottamiseksi rajat ylittävissä tapahtumissa. Vastaavat toimet jatkuvat, ja muun muassa laajamittaisella kokeiluhankkeella (SPOCS) on tarkoitus jatkaa keskitettyjen palvelupisteiden kehittämistä vuoden 2010 jälkeenkin. Ulkoisen ulottuvuuden osalta markkinoille pääsyä käsitteleviä tiimejä on perustettu 30:tä tärkeää vientimarkkinaa varten. Näin ollen EU:n lähetystöt, jäsenvaltiot ja EU:n yritysjärjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä ja tiedottavat toisilleen eteen tulleista kaupan esteistä, jotta niihin voidaan puuttua. Lisäksi komissio perustaa tietyille nopeasti kasvaville EU:n ulkopuolisille markkinoille yrityskeskuksia auttaakseen pk-yrityksiä pääsemään näille markkinoille. Yrityskeskukset auttavat EU:n pk-yrityksiä, jotka haluavat sijoittautua näihin maihin ja käydä niissä kauppaa, tarjoamalla tukipalveluja, kuten avustamalla markkinoille pääsyssä, kauppakumppanien löytämisessä ja logistiikan järjestelyissä sekä neuvomalla esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksia ja standardisointia koskevissa kysymyksissä. Eurooppalaisen yrityskeskuksen toiminta Intiassa alkoi marraskuussa Kiinassa avataan keskus vuonna Keskusten perustamista muihin maihin harkitaan. Lisäksi useat maat (Alankomaat, Espanja, Italia, Itävalta, Luxemburg, Saksa, Tanska, Tšekki ja Slovenia) ovat lisänneet julkista tukea viennin edistämiseksi ja rahoittamiseksi. Enterprise Europe Network -verkosto toimii yritysten tukiverkostona, ja siihen kuuluu 567 kumppanijärjestöä, jotka toimivat 44 maassa. Verkoston ammattityöntekijää tarjoaa palveluja noin 3 miljoonalle pk-yritykselle. Toimintansa ensimmäisen puolentoista vuoden aikana verkosto järjesti yli tapahtumaa, joihin osallistui noin pk-yritystä, ja teki yli yritys- ja teknologiakumppanuussopimusta Yrittäjyyden edistäminen Yrittäjyyttä edistettiin vuonna 2009 kahdella suurella tapahtumalla, 36:ssa Euroopan maassa järjestetyllä ensimmäisellä Euroopan pk-yritysviikolla sekä SBA-aloitetta ja pienyrityksiä koskevaa eurooppalaista peruskirjaa käsittelevällä konferenssilla, joiden ansiosta yrittäjät pääsivät esittelemään urakehitystään ja etsimään verkostoitumismahdollisuuksia. Kannattaa huomata, että sekä ehdokasvaltioissa että Euroopan unionin naapurivaltioissa ollaan yhä laajemmin kiinnostuneita kehittämään pk-yritysten kannalta suotuisia ohjelmia ja ottamaan osaa vastavuoroisiin oppimishankkeisiin. Hyvien käytäntöjen vaihto ja vastavuoroinen kokemuksista oppiminen toimivat hyvin myös EU:n rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi Norja laati toimintasuunnitelman naisyrittäjyyden edistämiseksi tavoitteenaan nostaa naisten osuus kaikista yrittäjistä 40 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä. Kaikkiaan osallistujamaat ovat ehdottaneet yli 600:aa hyvää käytäntöä kuluneina kymmenenä vuotena. Euroopan yrittäjäpalkinnoilla on saatu jäsenvaltioiden viranomaisia suunnittelemaan pkyritysten kannalta suotuisia ohjelmia. Syksyllä 2009 alueiden komitea käynnisti uuden Euroopan yrittäjyysalue -aloitteen. Naisyrittäjien lähettiläiden eurooppalainen verkosto käynnistettiin yhdessä neuvoston puheenjohtajana toimineen Ruotsin kanssa Tukholmassa lokakuussa 2009 tavoitteena tasoittaa sukupuolten välistä eroa ja lisätä yrityksen perustavien naisten määrää Euroopassa. Verkostoon kuuluu 100 lähettilästä, ja se kattaa tällä hetkellä kymmenen maata. FI 7 FI

9 Osana pienyritysten kannustamista sisämarkkinoiden valloitukseen komission ERASMUS nuorille yrittäjille -aloitteella kannustetaan nuoria yrittäjiä seuraamaan kokeneen yrittäjän toimintaa toisessa EU:n jäsenvaltiossa. Ensimmäiset 100 yhteistyösuhdetta uuden yrittäjän ja kokeneen yrittäjän välillä on hyväksytty, ja uutta ja kokenutta yrittäjää on rekisteröitynyt ohjelmaan. Monet maat ovat ottaneet yrittäjyyskoulutuksen opetussuunnitelmaansa (Espanja, Irlanti, Kypros, Puola, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta) tai ovat päättäneet tehdä jatkossa näin. Yrittäjyyskoulutus sisältyy tällä hetkellä uuteen kansalliseen strategiaan tai toimintasuunnitelmaan Itävallassa, Ruotsissa ja Tanskassa tai meneillään tai suunnitteilla olevaan opetussuunnitelman uudistukseen Maltalla, Saksassa, Tšekissä ja Virossa. Kannattaa huomata, että kansalliset opetussuunnitelmat perustuvat yleisesti entistä useammin taitoihin eivätkä sisältöön, mikä vahvistaa yrittäjyyden toteuttamista avaintaitona. Haasteena on päästä pureutumaan opetussuunnitelmaan tieto-osuutta syvemmälle ja yhdistää muutettuun suunnitelmaan innovatiivisia oppimismenetelmiä. Eri osastojen välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä sidosryhmien, myös pk-yritysten, kanssa on vielä parannettava suurimmassa osassa jäsenvaltioita. 3. JATKO Vuonna 2009 edistyttiin hyvin. SBA-toimintasuunnitelman tarmokasta täytäntöönpanoa on kuitenkin edelleen erittäin tärkeää jatkaa kaikilla tasoilla, ja on tärkeää pitää kirkkaana mielessä pitkän aikavälin tavoite: luoda pk-yrityksille huippuluokan toimintaympäristö tärkeänä osana tulevan EU strategian toteuttamista. FI 8 FI