Hyvä kaupunkiympäristö- Kunnallistekniikka ja vuoropuhelua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä kaupunkiympäristö- Kunnallistekniikka ja vuoropuhelua"

Transkriptio

1 Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä 1 (5) Paavo Åvist ja Ulla-Kirsti Junttila, Sito Oy Hyvä kaupunkiympäristö- Kunnallistekniikka ja vuoropuhelua Insinöörikoulutusta on ollut Suomessa jo 100 vuotta ja siihen liittyen on tuotu esille ammatin perusperiaatteita, kuten Arkhimedeen vala, joka on kirjoitettu ainakin kaikkien Metropolia ammattikorkeakoulusta valmistuvien insinöörien tutkintotodistukseen. Vala kuuluu näin: Insinööri on mukana luomassa tekniikkaa, joka koituu luonnon ja ihmisen hyväksi. Insinööri on kaikessa toiminnoissaan suojelemassa kasvien, eläinten ja ihmisen elämää. Insinööri välttää epärehellisyyttä ja epäsopua ja pyrkii kehittymään taitavaksi ongelmien ratkaisijaksi. Insinööri miettii kehityksen suuntalinjoja ja välttää vahingollisten tavoitteiden toteutumista. (Lähde: UIL) Valan sanoma kumoaa kiistattomasti vanhan ja kaavamaisen jaon teknokraatteihin ja humanisteihin. Tämän jaon mukaan esimerkiksi kaupunkien organisaatioissa insinöörit on leimattu kaavamaisesti teknokraateiksi, kun taas lähes kaikki muut ammattikunnat ovat lähtökohdiltaan humanistisia ja toimivat ihmisten parhaaksi. Tämä jako on johtanut ajoittain jyrkkään vastakkainasetteluun, jossa rintamalinjat eivät perustu todellisiin asioihin liittyviin ristiriitaisuuksiin, vaan ennakkoasenteisiin ja mielikuviin vastapuolesta. Monista ammattikunnista on syntynyt esim. median välityksellä hyvin kaavamaisia mielikuvia. Listan kärjessä lienevät poliisit, mutta insinöörit tulevat ehkä hyvänä kakkosena. Kliseemäisen mielikuvan mukaan nämä teknokraatit edustavat päinvastaisia arvoja kuin humanistit. Nyt, kun Arkhimedeen vala on tuotu esiin, niin on korkea aika ryhtyä muuttamaan tätä kliseemäistä mielikuvaa, joka ei vastaa todellisuutta. Kaupunkien julkisten alueiden suunnittelu nähtiin vielä 1900-luvun alussa kiinteänä osana kaupunkien rakennustaiteellista suunnittelua. Tätä osoittavat mm. Eliel Saarisen Suur-Helsinki- ja Munkkiniemi-Haaga-suunnitelmat, joissa katutila ja sen elementit on määritelty hyvin yksityiskohtaisesti. Kunnallistekniikan kehittyessä Maistraatti valvoi kaasulyhtyjen ja muiden kunnallisteknisten laitteiden kauneutta ja sijoitusta katutilaan. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä puhelin- ja sähköjohtojen sijoituksen määräaikaiset luvat ja vaatimus verkostojen siirtämisestä maan alle niiden kaupunkikuvaa rumentavan vaikutuksen takia. Suur-Helsinki suunnitelma ei koskaan toteutunut ja Munkkiniemi-Haaga suunnitelmasta toteutui vain hyvin pieniä osia. Syynä olivat suurelta osin muuttuneet ihanteet.

2 Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä 2 (5) 1930-luvulla modernismin ihanteet ja funktionalismi syrjäyttivät Suomessa aiemmat esteettiset ihanteet, jotka olivat aiemmin alistaneet myös tekniset järjestelmät ja laitteet kaupunkikuvallisille vaatimuksille. Uusien ihanteiden seurauksena syntyi mm. autokaupunki-ihanne leveine, asfaltoituine ajoväylineen, moderneine laatikkorakennuksineen ja lähiöineen. Tämä uusi kansainvälinen ihanne ei ollut lähtöisin insinööreistä, vaan tunnetuista arkkitehdeista, kuten Le Corbusier. Käytännössä kehitys johti kuitenkin siihen, että vastuu kaupunkien julkisten katualueiden suunnittelusta siirtyi lähes kokonaan arkkitehdeilta insinööreille. Katuympäristön suunnittelua alettiin vähitellen pitää puhtaasti liikenne- ja kunnallisteknisenä suunnitteluna ja siitä vastasivat liikenne- ja katuinsinöörit sekä istutusten osalta hortonomit, jos istutuksia oli. Missä on Nupukivi Uusien ihanteiden ja vauhdikkaan autoistuimisen vuosikymmeninä, etenkin luvuilla, kaupunkikeskustoissa peitettiin suuri määrä arvokkaita luonnonkivikatuja mustalla asfaltilla. Nupukivikatuja pidettiin epätasaisina ja pyörämelua liian suurena. Usein arvokkaat nupukivet purettiin kadulta ja kivet kannettiin kaatopaikalle tai katujen ja siltojen penkereisiin. Tilalle saatiin edullinen ja autoilijaystävällinen asfaltti. Autoistumisen huumassa unohtui usein myös kadun alla olevan kunnallistekniikan saneeraus. Päätöksiä kävelykeskustojen kehittämisestä ja kävelykatukokeiluja tehtiin luvulla, mutta käytännössä niiden suunnittelu ja toteutus käynnistyi Suomessa vasta luvulla. Silloin alettiin ymmärtää, ettei autolla tarvitse päästä joka kukkakaupan eteen ja kansainvälisten esimerkkien mukaisesti kävelykeskustoja alettiin pitää vetovoimaisina ja kaupungin identiteettiä vahvistavana

3 Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä 3 (5) tekijänä. Jalankulkualueilla tavoitteeksi asetettiin katuympäristön virkistyskäyttö, viihtyisyys ja korkea laatu. Asfaltoidut ajoradat ja jalkakäytävät päällystettiin uudelleen jalankulkijalle paremmin sopivin ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisin materiaalein, aluksi betonikivillä ja laatuvaatimusten kasvaessa luonnonkivilaatoin. Myös vanhasta nupukivestä tuli haluttu materiaali, kun kaupunkien historiallisia ominaispiirteitä haluttiin korostaa palauttamalla vanhoja päällysteitä rakenteita. Kävelykatujen suunnittelussa korostuvat erityisesti käyttäjälähtöiset, humanistiset tavoitteet. Monet toteutuneet kävelykadut osoittavat, että insinöörit toimivat humanististen ihanteiden mukaisesti, kun ne on asetettu koko kaupungin suunnitteluketjun tavoitteeksi kaavoituksesta toteutukseen, ja kunnallisessa päätöksenteossa ymmärretään nämä tavoitteet. Vuoropuhelua Viime vuosikymmeninä katusuunnittelu ja katuympäristön suunnittelu ovat kehittyneet Suomessa voimakkaasti ja suunnitteluprosessista on tullut yhä vaativampi, monialaisempi ja vuorovaikutteisempi. Vaikka muutos on merkittävä, niin se ei tarkoita kunnallisteknisen suunnittelun merkityksen vähenemistä, paremminkin päinvastoin. Kaupunkien toimintojen kannalta tekniikka on aivan ratkaisevassa asemassa. Se ei kuitenkaan ole itsetarkoituksellista, kunnallistekniset järjestelmät ovat välttämättömiä kaupunkien toimivuuden ja viihtyisyyden kannalta. Ne on tarkoitettu helpottamaan ja parantamaan kaupunkilaisten elämää, joten niiden tarkoitus on mitä humaanein. Perinteinen teknokratian ja humanismin asettaminen vastakkain voidaan unohtaa. Se ei anna oikeaa kuvaa nykyaikaisen kunnallisteknisen suunnittelun tavoitteista ja käytännön työstä. Sitä todistavat myös muutokset katujen suunnitteluprosessissa. Katuympäristön suunnitteluun osallistuu

4 Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä 4 (5) insinöörien rinnalla lähes aina arkkitehti-, maisema- ja sisustusarkkitehteja, muotoilijoita ja sosiologeja, jotka työskentelevät yhteistyössä teknisten suunnittelijoiden kanssa sekä vuorovaikutuksessa asukkaiden ja muiden asianosaisten kanssa. Usein suunnitteluprosessiin osallistuu huomattava määrä kaupungin eri hallintokuntien edustajia, kiinteistöjen ja liike-elämän edustajia sekä asukkaita. Kaikkien näiden osapuolten joskus keskenään ristiriitaisten tarpeiden huomioon ottaminen edellyttää laajaa vuorovaikutusta ja eri osapuolten kuuntelua herkällä korvalla. Tämä usein paljon aikaakin vaativa esisuunnittelu- ja vuorovaikutusprosessi palkitaan hankkeen jatkosuunnitteluvaiheissa ja sen toteuttamisessa eri osapuolten kesken. Kunnallistekniikkaa ja katuarkkitehtuuria Katuympäristön esteettisen suunnittelun kytkeminen katusuunnitteluun liikenne- ja kunnallisteknisen suunnittelun rinnalle on palauttanut suunnitteluun myös sadan vuoden takaiset kaupunkirakennustaiteen ihanteet. Sitä ei vain ole vielä täysin tiedostettu Suomessa ja suunnittelualueen arvostus on edelleen heikkoa. Syynä lienee osittain se, että katuympäristön suunnittelusta vastaavat edelleen pääosin insinöörit ja tiimeissä on vain vähän arkkitehteja. Jos arkkitehdit olisivat mukana laajemmin, kuten monissa muissa maissa, niin puhuttaisiin varmaan katuarkkitehtuurista. Voimme vain toivoa, että hyvien toteutuneiden esimerkkien kautta suunnittelualueen arvostus nousee ja alalle saadaan lisää huippuammattilaisia. Katusuunnitteluun ovat tulleet luonnollisena osana ympäristön toiminnallisen ja esteettinen suunnittelun rinnalle valaistussuunnittelu, esteettömyyssuunnittelu ja usein myös taide. Vuorovaikutus- ja päätösprosessit edellyttävät suunnitelmien aiempaa parempaa havainnollistamista. Kaupunkielämän ymmärtäminen ja vuorovaikutus edellyttävät käyttäytymistieteiden tuntemusta ja sosiologin taitoja, nykyaikaisten kaupunkien monikulttuurisuus edellyttää myös kielitaitoa. Silti katusuunnittelu on edelleen keskeisesti katualueiden ja kunnallisteknisten järjestelmien suunnittelua. Yleis- ja katusuunnitteluvaiheessa lyödään lukkoon keskeiset periaatteet katutilan toiminnallisesta jaosta, kaupunkikuvallisesta ilmeestä, laatu- ja kustannustasosta sekä teknisten järjestelmien sijoituksesta yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Rakennussuunnitteluvaiheessa nämä periaatteet kehittyvät ja konkretisoituvat hankeen toteutuksessa, johon pääsääntöisesti nykyisin myös suunnittelijat osallistuvat työnaikaisella suunnittelupanoksella ja valvonnan tukena.

5 Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä 5 (5) Keskustojen vanhojen katujen uudistamisessa on päädytty entistä enemmän kokonaisvaltaiseen rakentamiseen, jossa sanerataan koko kadun rakenne ja kunnallistekniikka kerrallaan, ja sieltä täältä paikkaaminen ja korjaaminen ovat jääneet vähemmälle. Kokonaisvaltaisella saneerauksella saadaan katurakenteen elinkaari huomattavasti pitkäikäisemmäksi ja sitä myötä kustannussäästöjä. Katutilassa näkyviä merkkejä teknisistä järjestelmistä ovat usein vain katukaivojen kannet, ilmastointiputket ja valaisinpylväät, jotka nousevat katupinnan yläpuolelle valtavien, koko kaupungin laajuisten teknisten järjestelmien osina. Katujen kuivatusjärjestelmä ja keskeisillä jalankulkukaduilla yhä useammin myös sulanapitojärjestelmä mahdollistavat esteettömän liikkumisen ja katutilan monipuolisen käytön myös talvella ja vaikuttaa myös katujen yllä- ja kunnossapidon tarpeen vähentymiseen. Katujen luonnonkivipäällysteet kätkevät alleen vesijohto- ja viemäriputkien lisäksi usein kaukolämmön ja uusilla alueilla usein myös jätteiden imujärjestelmän valtavat putkistot. Sähkön jakelua ja katujen valaistusta varten tarvitaan johtoverkkoa kaikkialla ja tietoliikenne vaatii yhä laajenevia verkostoja. Ilman näitä teknisiä järjestelmiä kaupunkielämä olisi mahdotonta, vaikka niitä ei nähdä. Tai jos nähdään, niin ne koetaan usein vain harmillisena katujen kaivamisena. Suomalaisten kaupunkien toimet julkisten alueiden parantamiseksi kestävät hyvin kansainvälisen vertailun, mutta ne eivät ole saaneet osakseen erityistä huomiota. Suomalainen infra-suunnittelu ja rakentaminen on korkeatasoista, ja sen arvo tulisi nähdä ja tunnustaa etenkin nyt, kun monet vanhat kaupunkikeskustat vaativat perusparannusta. Kaupunkien julkiset alueet teknisine verkostoineen ovat kaupunkien suurin investointi ja pääoma, josta meidän täytyy pitää huolta.

Hyvä kaupunkiympäristö- Kunnallistekniikkaa ja vuoropuhelua SKTY 17.5.2013 PAAVO ÅVIST JA ULLA-KIRSTI JUNTTILA

Hyvä kaupunkiympäristö- Kunnallistekniikkaa ja vuoropuhelua SKTY 17.5.2013 PAAVO ÅVIST JA ULLA-KIRSTI JUNTTILA Hyvä kaupunkiympäristö- Kunnallistekniikkaa ja vuoropuhelua SKTY 17.5.2013 PAAVO ÅVIST JA ULLA-KIRSTI JUNTTILA 2 Arkhimedeen vala Insinööri on mukana luomassa tekniikkaa, joka koituu luonnon ja ihmisen

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

KAUPUNKIMUOTOILU 30 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUN KOLME VUOSIKYMMENTÄ

KAUPUNKIMUOTOILU 30 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUN KOLME VUOSIKYMMENTÄ KAUPUNKIMUOTOILU 30 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUN KOLME VUOSIKYMMENTÄ Ulla-Kirsti Junttila, taiteen lisensiaatti, teollinen muotoilija Kaupunkimuotoilu 30 Kaupunkiympäristön suunnittelun kolme vuosikymmentä

Lisätiedot

Kaupunkivalaistus. Joensuu 28.3.2014. Leena Kaanaa. Ympäristösi parhaat tekijät

Kaupunkivalaistus. Joensuu 28.3.2014. Leena Kaanaa. Ympäristösi parhaat tekijät Kaupunkivalaistus Joensuu 28.3.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät Mannerheimin ratsastajapatsas, Helsinki Toteutettuja ja suunniteltuja kohteita Huopalahdentien katuvalaistus, Helsinki Savion

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA Katariina Haigh, kaupunginarkkitehti, arkkitehti SAFA Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo 10.12.2009 LOHJAN ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA

Lisätiedot

Pihakatuhanke keskustassa

Pihakatuhanke keskustassa Pihakatuhanke keskustassa Kuva: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen liikennefoorumi 26.1.2016 Saara Aavajoki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.1.2016 Saara Aavajoki 1 Tausta ja tavoitteet Jyväskylän keskustan

Lisätiedot

YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ

YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ YLA 10.1.2017 HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ 4.1.2017 SULATUSJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN SULATUKSEN HYÖDYT Lisää katuympäristön viihtyisyyttä ja parantaa kadun käytettävyyttä ja esteettömyyttä talviaikaan

Lisätiedot

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart Tietomallinnuksen viime aikojen kuulumisia Anssi Savisalo johtava konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10.2.2014 Page 1 RAKENNUS INFRASTRUKTUURI (kadut, kunnallistekniikka)

Lisätiedot

Kauppakadun rakennussuunnittelu. Kemi. Ohjausryhmä

Kauppakadun rakennussuunnittelu. Kemi. Ohjausryhmä Kauppakadun rakennussuunnittelu Kemi Ohjausryhmä 6.11.2015 Suunnittelutilanne Tarkenne suunnitelmia edellisen kokouksen ja kommenttien perusteella Valmiusaste 30 %, laskutettu 2 erää Lisätyöt: maastomallin

Lisätiedot

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh)

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) YLEISSUUNNITTELMAN LAADINTA Oulun keskustan katuympäristön yleissuunnittelu käynnistetty kesäkuulla 2002.

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien

Lisätiedot

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. - Turun kaupungin yleinen ohjeistus

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. - Turun kaupungin yleinen ohjeistus MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE - Turun kaupungin yleinen ohjeistus KIINTEISTÖLIIKELAITOS Puutarhakatu 1 Puh. (02) 330 000 Postiosoite www.turku.fi Puolalankatu 5 (asiakaspalvelu)

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoituksessa

Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoituksessa Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoituksessa Pia Niemi Kuntatekniikan päivät 12.5.2017 Sito Parhaan ympäristön tekijät Tausta Diplomityö: Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet maankäytön

Lisätiedot

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. Turun kaupungin yleinen ohjeistus

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. Turun kaupungin yleinen ohjeistus MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE Turun kaupungin yleinen ohjeistus KIINTEISTÖLIIKELAITOS Puutarhakatu 1 Puh. (02) 330 000 Postiosoite www.turku.fi Puolalankatu 5 (asiakaspalvelu)

Lisätiedot

Valaistussuunnittelu osaksi ympäristönsuunnittelua - asennemuutosta tarvitaan Valaistus ei saa olla vain pimeydentorjuntaa Valaistuksella luodaan

Valaistussuunnittelu osaksi ympäristönsuunnittelua - asennemuutosta tarvitaan Valaistus ei saa olla vain pimeydentorjuntaa Valaistuksella luodaan Valaistus ja turvallisuus Juhani Sandström Valaistuspäällikkö Helsingin kaupunki Valaistussuunnittelu osaksi ympäristönsuunnittelua - asennemuutosta tarvitaan Valaistus ei saa olla vain pimeydentorjuntaa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (6) Kaupunkirakennelautakunta 246 11.12.2013. Asianro 8715/10.03.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (6) Kaupunkirakennelautakunta 246 11.12.2013. Asianro 8715/10.03.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (6) 246 Asianro 8715/10.03.01/2013 Kuopion kaupungin kävelykeskustan puhtaanapidon ottaminen kaupungin huolehdittavaksi Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä

Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä Valaistuspäällikkö Juhani Helsingin kaupunki Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? -seminaari 26.2.2015 Ulkovalaistuksen tavoitteet Turvallisuuden ja viihtyisyyden

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

BIMCity: Tietomallinnus tekee kaupungista älykkään

BIMCity: Tietomallinnus tekee kaupungista älykkään BIMCity: Tietomallinnus tekee kaupungista älykkään Jarmo Laitinen, TTY ja Anssi Savisalo, FCG PRE tulosseminaari 18.11.2013 BIMCity yksi PRE-tutkimusohjelman kuudesta työpaketista 2010-2013 Yhteistyökumppaneina

Lisätiedot

POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017

POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017 POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia opiskelijarekrytointiin ovat: Pienenevät

Lisätiedot

Hyvä kaupunkiympäristö Parempi elämä

Hyvä kaupunkiympäristö Parempi elämä Ulla-Kirsti Junttila, taiteen lisensiaatti, teollinen muotoilija ulla-kirsti.junttila@sito.fi Suomalaisen kaupunkiympäristön viihtyisyys ja laatu ovat parantuneet merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana.

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

ELÄINTARHAN ALUE MAISEMALLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET

ELÄINTARHAN ALUE MAISEMALLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET ELÄINTARHAN ALUE MAISEMALLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET 17.3.2014 Kaupunkisuunnitteluvirasto, ympäristötoimisto Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti Esityksen historialliset

Lisätiedot

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1 1 (2)

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1 1 (2) TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1 1 (2) Kiulukankaan katujen ja ympäristön rakennussuunnittelu Suunnittelijan valintaperusteet ja sopimusehdot 1. Suunnittelijan valintaperusteet Suunnittelijan valinta suoritetaan

Lisätiedot

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 KUOPION SAARISTOKAUPUNGIN SIJAINTI

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAUPUNKIKUVASELVITYS 24.11.2004 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2 KAUPUNKIKUVASELVITYS

Lisätiedot

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta 430 m2 51 m2 42 m2 Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta ARVO-LÄHIÖ Usean pelaajan plussummapeli 1999 Kooperatiivisen ratkaisun valinta: Ehto 1:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Timo Heinonen Hallituksen puheenjohtaja, Vesilaitosyhdistys Toimitusjohtaja, HS-Vesi 16.12.2011 1 Timo Heinonen, HS-Vesi, VVY Esityksen sisältö Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Kaupunkisuunlautakunta 1 (5) 3 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) HEL 2011-007110 T 10 03 08 Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen

Lisätiedot

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Nykyinen ohje Ohje vuodelta 1998 Ohjetta täydennetty vuonna 2004 (Tietoa tiensuunnitteluun nro 78: Kevyen liikenteen väylät liikunnassa) 29.5.2013

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

X = Y = X = Y =

X = Y = X = Y = X = 6674100 X = 6674100 Y = 25488750 Y = 25488650 X = 6674050 Y = 25488650 Y = 25488700 X = 6674000 NS Y = 25488800 X = 6674000 1 Kaupunkitekniikan keskus Ramboll Finland Oy / Markku Lindroos 12.9.2016

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 15.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 15.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 2 LEHTISAARENTIE, NRO 29745/1, PAPINPÖYDÄNKUJA JA LP- ALUEET, NRO 29746/1, LEHDESNIITYNTIE, NRO 29747/1 JA KUUSISAARENTIE, NRO 29817/1, KATUSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN,

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) 441 Gunillankallion alueen kadut, katusuunnitelmien hyväksyminen, Laajasalo HEL 2012-009067 T 10 05 02 Päätös päätti hyväksyä Gunillantien katusuunnitelman välillä

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen aloitettu 2011 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava - lainvoima

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja

Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja 1 (5) 03/06/2016 Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja KATUSUUNNITELMIEN SELOSTUS KAAVA-ALUEET: KATUJEN NIMET: Niittykummun keskus Niittykatu,

Lisätiedot

MITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa

MITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa 31.5.2016 MIKÄ? Helsingin kaupunkitilaohje on julkisen tilan hankintojen, suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käsikirja suunnittelijoille, viranomaisille ja päättäjille. Lisäksi ohje toimii taustatietona

Lisätiedot

TORIKESKUS. Väinönkatu 11, 40100 Jyväskylä

TORIKESKUS. Väinönkatu 11, 40100 Jyväskylä TORKESKUS Väinönkatu 11, 40100 Jyväskylä Sijainti Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskuskaupunki Päijänteen pohjoispäässä. Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Vaikutuskaavioiden ym. strukturointityökalujen

Vaikutuskaavioiden ym. strukturointityökalujen Vaikutuskaavioiden ym. strukturointityökalujen hyödyntäminen YVA- ja SOVA-arvioinneissa Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen, SYKE IMPERIA-koulutustilaisuus Suomen ympäristökeskus, 25.9.2015 Järjestelmällinen

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

ISOKATU SELVITYS

ISOKATU SELVITYS ISOKATU SELVITYS 2016 TAUSTAA 1996 ydinkeskustaa kehitettiin kävelyaluepainotteisesti. Isokatu oli rakennettu, kunnostettu korkeatasoisesti osa-aikaiseksi kävelykaduksi Tehtaankadun Torikadun välillä.

Lisätiedot

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT Hyväksytty: Kv 5.9.2012 30 Voimaantulo: 1.1.2013 1 LUKU HALLINTO-ORGANISAATIO 1 Luottamushenkilöorganisaatio Teknisen palvelualueen luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet 1 2 Sisältö Virtuaalirakentamisen laboratorio Tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D iroom

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

PYSÄKÖINTI MARJA-VANTAA. Ympäristösi tekijä

PYSÄKÖINTI MARJA-VANTAA. Ympäristösi tekijä 1 PYSÄKÖINTI MARJA-VANTAA KOKOUS 29.11.2010 2 MARJA-VANTAA LUOLAPYSÄKÖINTI Voidaan yleensä sijoittaa ja asemoida melko vapaasti Tarvitaan yleensä alueellinen pysäköintiyhtiö Vaiheittain rakentaminen haastavaa

Lisätiedot

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen

Lisätiedot

Tässä tie missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Tässä tie missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen DI, VTM (väit.) Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma 8.10.2015 1 Esityksen rakenne Mistä väitöskirjassa on

Lisätiedot

Rakennusohjelma vuodelle 2014; Kuntatekniikka 348/13.130/2014 TL 29.01.2014 9

Rakennusohjelma vuodelle 2014; Kuntatekniikka 348/13.130/2014 TL 29.01.2014 9 Tekninen lautakunta 9 29.01.2014 Tekninen lautakunta 75 16.04.2014 Tekninen lautakunta 114 18.06.2014 Tekninen lautakunta 155 17.09.2014 Tekninen lautakunta 193 19.11.2014 Rakennusohjelma vuodelle 2014;

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Hyvinkään kaupunki, ympäristölautakunta PL 21 05801 Hyvinkää Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestysluonnoksesta HEL 2016-005241

Lisätiedot

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY) Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien

Lisätiedot

KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA. Laaksolahtitalo 28.11.2012

KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA. Laaksolahtitalo 28.11.2012 KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA Laaksolahtitalo 28.11.2012 Laaksolahden huvilayhdistys LHY ry www.laaksolahti.fi 1 1 Keskustelutilaisuus 28.11.2012 ILLAN OHJELMA 17.00 Mahdollisuus

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet Sirpa Törrönen Maisema-arkkitehti Kuntatekniikan keskus Kasvillisuus luo hyvinvointia ja terveyttä. Tutut kasvit voivat herättää valoisia muistoja. Tuoksut, lehtien

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta. 41 Asianro 3674/10.03.01/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta. 41 Asianro 3674/10.03.01/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (1) 41 Asianro 3674/10.03.01/2012 Puijonkadun (välillä Asemakatu-Maljalahdenkatu) katusuunnitelmien hyväksyminen nähtävilläoloa varten Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta

OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta 9.5. kehto, tampere 1 Turun rinnakkaishanke Luoda käytännössä kuntien infraomaisuuden ylläpitoon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011 KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE Kirjekysely ja verkkokysely 2011 Kesä 2011 JOHDANTO Tässä raportissa on tulokset helsinkiläisille kohdistetusta kyselytutkimuksesta, jonka katu-

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUS. Pihakatuohje (Hyväksytty osastokokouksessa 9.9.2011) PIHAKATU, Yleistä

LIIKENTEEN OHJAUS. Pihakatuohje (Hyväksytty osastokokouksessa 9.9.2011) PIHAKATU, Yleistä PIHAKATU, Yleistä Pihakadulla tarkoitetaan jalankululle ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettua katua. Pihakadun yleisvaikutelman tulee olla sellainen, että autoilija tai muu ajoneuvon kuljettaja

Lisätiedot

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä Kunnossapito ja talous Kuntasektorin kalustovaatimukset Katujen kunnossapito Asemakaava-alueella kadun kunnossapito kuuluu kunnalle (Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden

Lisätiedot

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Yleisötilaisuus Vaajakoskella 14.11.2007 Pj. Ari Hiltunen Työryhmän jäsenet Hiltunen Ari, Jyväskylä, pj Autere Anna, Jyväskylä Colliander Jari, Jyväskylän

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 218 20.11.2013. 218 Asianro 6530/10.03.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 218 20.11.2013. 218 Asianro 6530/10.03.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (1) 218 Asianro 6530/10.03.01/2013 Sammonkadun katusuunnitelman välillä Aallonmurtajankatu - Hyrräkatu ja Hyrräkadun katusuunnitelman hyväksyminen Suunnittelujohtaja

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA 1 (14) Kaupunkirakenneyksikkö RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA Yleissuunnitelma 2 (14) Sisällysluettelo 1. Suunnittelualue 1.1 Yleistä 1.2 Kadut, LP-alue, Rantakyläntori

Lisätiedot

TARJOUS OJALA 1 ALUEEN TONTTIKATUJEN JA MOSSINKAAREN 1.VAIHEEN KATUSUUNNITTELU. 1. Yleistä

TARJOUS OJALA 1 ALUEEN TONTTIKATUJEN JA MOSSINKAAREN 1.VAIHEEN KATUSUUNNITTELU. 1. Yleistä Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Puutarhakatu 2 B PL 487 33101 TAMPERE Petri Keivaara Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere Finland Puhelin: 020 755 611 www.ramboll.fi TARJOUS

Lisätiedot

Uusi tunnus, uusi ilme

Uusi tunnus, uusi ilme Uusi tunnus, uusi ilme Johdanto Ulkoasiainministeriö uudistuu. Uudistumisesta kertoo ajanmukaistettu tunnus ja uusi, yhtenäinen visuaalinen ilme. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti ulkoasiainministeriö edistää

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0567_7 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0567_7 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1245-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0567_7 HEL 2015-010879 9.5.2016 PITÄJÄNMÄKI, STRÖMBERGINTIE 4, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

ALUEKORTTI YLEISET ALUEET. MYLLYPURON PIENTALOALUE (Myllärinlaakso)

ALUEKORTTI YLEISET ALUEET. MYLLYPURON PIENTALOALUE (Myllärinlaakso) 1/5 ALUEKORTTI YLEISET ALUEET MYLLYPURON PIENTALOALUE (Myllärinlaakso) Alueen yleistiedot ja maisemakuva Alueen yleisilmettä leimaa ajallinen kerroksellisuus ja vehreys. Myllypuron pientaloalue (Myllärinlaakso)

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND

Lisätiedot

Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä?

Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä? Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä? Millä tavalla nämä kysymykset liittyvät koulutuksen ja työelämän yhteistyön

Lisätiedot