Kemiallisen luokittelun tilannekatsaus

Transkriptio

1

2

3

4

5 Liite 1 Kemiallisen luokittelun tilannekatsaus Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous , Mirja Heikkinen Ahventen Hg-tulokset + ikämääritykset KERTYrekisterissä Pienistä Perämereen laskevista joista (Olkijoki, Liminkaoja, Yppärinjoki, Piehinkijoki ) ei saatu mittakokoisia (15-20 cm) ahvenia Jäätä ei vielä marraskuussa! Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Mirja Heikkinen

6 Liite 1 Hg ahven POPELYn ylitykset Uljuan tekojärvi Piipsjärvi Pesosjärvi (Oulujoen alaosa, KERTYrekisterissä olevan tiedon perusteella, mutta vesistötarkkailuraportin tulokset huomioiden ei ylity) 2014 Hautaperän tekojärvi Koko maassa 62 ylitystä HUOM! Raja-arvo on puolet elintarvikelainsäädännössä ahvenelle asetetusta enimmäismäärästä 0,5 mg/kg Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Mirja Heikkinen Ahventen elohopeapitoisuus korreloi veden orgaanisen aineen (humuksen) kanssa ja humuspitoisuus on yksi tyypittelyn perusteista 4 2

7 Liite 1 Laskeumakarttaa käytetään apuna Kemiallisen tilan luokittelussa hyödynnetään tyypin lisäksi EMEP-laskeumakarttaa Kartalla ei ole voimakasta gradienttia Oulu-Tornio tasalla, mutta mitatuissa ahvenissa on Oulujoen vesistössä ja etelämpänä on huomattavasti enemmän ylityksiä kuin pohjoisemmassa Vesireittejä tulee tarkastella erikseen 5 Kemiallinen tila esitetään kolmella eri kartalla 1. Kartta: Kemiallinen tila (perustuu VEMUn kemiallisen tilan HYVÄ/EI merkintään) 2. Kartta: Elohopea (perustuu VEMUn ainekohtaiseen tilaan) Mitatut Hg-tulokset (AM ja YM tila hyvä/ei Tyypittelyn mukaiset AA alittuu asiantuntija-arviona Oulujoen vesistöstä ylöspäin YA ylittyy asiantuntija-arviona Oulujoen vesistössä ja siitä etelään riskityypeillä AA alittuu asiantuntija-arviona Oulujoen vesistössä ja siitä etelään ei-riskityypillä ( koko maassa) 6 3

8 Liite 1 Kemiallinen tila esitetään kolmella eri kartalla 3. Kartta: Kemiallinen tila ilman elohopeaa (Cd, TBT ja Ni ylitykset) Ruotsin ja Suomen välillä tulee olemaan ero elohopean tarkastelussa, varsinaisissa mittauksissa ei eroja, mutta Suomi käyttää taustapitoisuutta Teknisiä ratkaisuja haetaan: raportoinnin pitää pystyä poimimaan oikeat tiedot VEMUn tiedoista Menettely kuvataan vesienhoitosuunnitelmassa perusteluineen Toimenpideohjelmissa käsitellään muita kuin kaukokulkeuma Hg-kohteita 7 4

9 Liite 2. Merkittävästi hydrologismorfologisilta ominaisuuksiltaan muutetut pintavedet Pohjois- Pohjanmaalla Yhteistyöryhmän kokous Suorat nimeämiskriteerit täyttyvät? Kyllä Ei Vähintään hyvä Ei voimakkaasti muutettu VHJL ei edellytä toimenpiteitä Kyllä Ei voimakkaasti muutettu Toimenpiteiden valinta Hydrologis-morfologisten laatutekijöiden alustava tarkastelu Hydrologis-morfologisten laatutekijöiden tarkentava arviointi Mikä on vesimuodostuman ekologinen tila? Enintään tyydyttävä Onko toimenpiteitä, joilla hyvä tila voidaan saavuttaa aiheuttamatta merkittävää haittaa vesistön käytölle? Ei Kyllä Vähäistä suurempi vaikutus Ei vaikutusta tai vähäinen vaikutus Erinomainen tai hyvä hydrologismorfologinen tila Onko pintavesi vähintään hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa? Kyllä VHJL ei edellytä parantavia toimenpiteitä Voidaanko vesistön rakentamisella aikaansaatua hyötyä saavuttaa muilla toimenpiteillä? Ei Ei Esitetään toimenpiteet ekologisen tilan parantamiseksi (voivat sisältää sekä HyMo-toimenpiteitä että muita toimia) Voimakkaasti muutettu pintavesi 2 1

10 Liite 2. Muutoksia ja tarkennuksia VHA 4 kevomu- vesien osalta Talven aikana Syke teki valtakunnallisen tarkastelukierroksen Kevomu-vesiin, jonka tavoitteena on poistaa epäloogisuuksia ja puutteita, jotka vaatisivat ylimääräistä raportointia ja täydennyksiä EU:lle. Popelyn osalta haaviin tarttui Erkkisjärven laskuoja, Hiito-oja, Oulujoen alaosa ja Oulujoen ylä- ja keskiosa - Erkkisjärven laskuojan osalta tilaluokka määriteltiin fysikaalis-kemiallisen tilan perusteella huonoksi. Aiemmin tilaluokka oli määritelty hymo- muuttuneisuuden perusteella tyydyttäväksi. - Hiito-ojan osalta luokittelu oli tehty hyvin vähäisillä tiedoilla, pelkästään hydrologismorfologisten tietojen perusteella. Muuta tietoa ei ole ja luokittelu tehtiin niin hyvin kuin se vähäisillä tiedoilla on mahdollista. 3 Lisää tarkennuksia Oulujoen alaosa - Ekologisen tilan arviota laskettiin hyvästä tyydyttävään - Tilaluokan alentamisen perusteluna menetelmälliset muutokset - Lisäperusteluna mm. Tilaluokka vedenlaadun perusteella hyvä. Yksittäinen alakanavasta otettu piilevänäyte viittaa hyvään tilaan, mutta ei kuvasta koko vesimuodostuman tilaa. Eli vesimuodostuma ei ehkä vielä hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa. Toimenpiteenä voidaan esittää tilaluokan tarkentamista. Sähkökoekalastus Laukan sillan tuntumasta 2009 (5 koealaa) ilmentää hyvää tilaa. Kyseessä yksi virtapaikka (kunnostettu), ei edusta koko vesimuodostumaa. Analyysituloksia kahdelta paikalta. HyMo-toimenpiteillä melko suuria vaikutuksia kalastoon, vaikutukset muihin tekijöihin vähäisempiä. Useita pieniä vaikutukseltaan vähäisiä toimenpiteitä joiden yhteisvaikutusten arvellaan olevan ekologian kannalta merkittäviä. - Lisäselvitysten tarve ekologisen tilan parantamiskeinoista on ilmeinen - Vesimuodostuma on nyt luokittunut Hymo-tilan puolesta kategoriaan, jossa on epävarmuutta, ollaanko jo hyvässä tilassa vai ei. 4 2

11 Liite 2. Lisää tarkennuksia Oulujoen ylä- ja keskiosa - Ekologinen tilaluokka laskettiin tyydyttäväksi - Tilaluokan alentamisen perusteluna menetelmälliset muutokset - Lisäperusteluna mm. Ei tietoa biologisista laatutekijöistä, koska alkuperäiset elinympäristöt hävinneet. - Lisäselvitysten tarve ekologisen tilan parantamiskeinoista on ilmeinen -Vesimuodostuma on nyt luokittunut Hymo-tilan puolesta kategoriaan, jossa on epävarmuutta, ollaanko jo hyvässä tilassa vai ei. Oulujoen alaosan sekä ylä- ja keskiosan osalta voi olla mahdollista, että lopullinen luokittelu voidaan jättää auki. Riippuu YM:n linjauksesta 5 Muutoksia Kevomu- luokitus poistettiin Settijärven osalta - Rajatapaus nimeämiselle!!. Hymo-vaikutuspisteet 12 (huono) - Settijärveä ei nimetty voimakkaasti muutetuksi, vaikka talvialenema on yli 50% keskisyvyydestä ja järven rakenteellista tilaa on muutettu merkittävästi eikä hyvää ekologista tilaa voida ehkä saavuttaa aiheuttamatta merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle (tulvasuojelu ja vesivoima). - Arvioitiin, että järven tilaa voidaan kuitenkin edistää parhaiten, jos sitä ei nimetä kevomu-vedeksi. - Toimenpiteeksi kirjattiin yhteistoimenpiteiden lisäksi selvitys mahdollisuuksista ja tarpeista edesauttaa vesieliöiden vapaata liikkumista säännöstelypadon yli. 6 3

12 Liite 3. Vesienhoidon kuulemisessa saatu palaute tilanarvioinnista ja seurannasta Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous , Mirja Heikkinen Palautetta vähän suhteessa luokiteltujen vesimuodostumien määrään 2. suunnittelukaudella luokiteltujen vesimuodostumien määrä moninkertaistui sisävesissä Joet: Järvet: Asiantuntija-arviota käytettiin 1. suunnittelukautta enemmän erityisesti järvissä VEMALA-malli laskee valuma-alueelta tulevan fosforikuormituksen (haja + piste + laskeuma) + järveen kohdistuvan fosforikuormituksen + a-klorofylli- ja kokonaisfosforipitoisuuden järvessä 2 1

13 Liite 3. Tila-arvioiden on perustuttava mittaustuloksiin Vesienhoidon oikein suuntaamiseksi tulee käytössä olla oikeaa tutkittua tietoa, riittävät resurssit ja ammattitaitoiset tiedonkerääjät niiden hankkimiseen ja analysointiin Ympäristöhallinnon vedenlaadun seurantaa tulee tehostaa ja biologista seurantaa lisätä, toiminnanharjoittajien tarkkailuvelvoitteita ei saa laajentaa ELY-keskuksiin kohdistettujen säästöpaineiden takia ympäristön tilan seurantaohjelmia karsitaan % v alusta alkaen, jolloin myös näytteenotto ulkoistetaan Monitor2020: korvaavia menetelmiä ja työkaluja kehitteillä mallintamiseen, kaukokartoitukseen ja kansalaishavainnointiin liittyen Optimi: näyteverkoston tilastollinen tarkastelu Envibase: työkaluja paikka-, satelliitti- ja lajitietoon sekä kansalaisten luonto- ja ympäristöhavaintoihin 3 Seurannan kattavuudesta, ryhmittelystä On parempi tehdä rajatussa määrässä kohteita riittävän usein kattavat mittaukset kuin mitata useista kohteista silloin tällöin muutamia muuttujia kustannussyistä näytesyvyyksiä ja muuttujia on karsittu, seurantaa harvennettu (R3, R6, R12), intensiivikohteilla kattavampaa seurantaa, ryhmittelyllä laajuutta Ryhmittelyn tulee olla sellainen, että siinä olevat vesistöt ovat todella toisiinsa verrannollisia. sama pintavesityyppi, ei vähäistä suurempaa ihmistoiminnan painetta ja peltokuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta (< 10 %, % ja > 20 %) rajatulla maantieteellisellä alueella esim. Rokuan järvet 4 2

14 Liite 3. Kansalaisseurannasta ja mallintamisesta Virallisissa yhteyksissä hyödynnettävän tiedon on oltava henkilötietolain mukaisesti tuotettua ja julkaistua sekä todellista ja viranomaisten todentamaa Luotettava mallinnus tarvitsee mitattua aineistoa mallin kalibrointiin ja mallin validointiin Jatkuvatoimiset mittaukset edellyttävät vesinäytteitä mittausten laadun varmistamiseksi 2. suunnittelukierroksella VEMALA-mallia käytetty paljon vapaaehtoiset kansalaiset ovat osallistuneet sinilevä- ja yöperhosseurantaan jo vuosia 5 Tarkkailuvelvoitteita ei saa laajentaa Ympäristönlaatunormien perusteella teollisuudelle ei saa asettaa aiheettomasti tarkkailuvelvoitteita Vesistötarkkailupisteitä on jo nyt runsaasti; ne painottuvat liiaksi pistekuormittajien läheisille vesialueille, mikä vääristää kokonaiskuvaa vesistön tilasta Vesien- ja merenhoidon säännökset eivät suoraan velvoita toiminnanharjoittajia tai muita toimijoita. Lupaviranomaiset ottavat lupamenettelyssä huomioon vesien- ja merenhoitosuunnitelmat. 6 3

15 Liite 3. Vesistötarkkailut tuottavat tärkeää tilatietoa Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista Vesistötarkkailut ja ympäristöhallinnon seurannat sovitettu yhteen siten, että ne täydentävät toisiaan Ympäristöhallinnon havaintopaikat ovat selkäalueilla ja syvänteissä, jolloin heikommassa tilassa olevat lahtialueet jäävät luokittelussa huomioimatta Ideaalitapauksessa tietoa sekä kuormitetuilta lahdilta että selkäalueilta 7 Kiintoaineen ja humuksen luokkarajat Toimenpiteitä kohdistetaan kiintoaineen ja humuksen määrien vähentämiseen Liukoista ja partikkelimuotoista fosforikuormitusta tulisi seurata erikseen. Kiintoainetuloksia ja humuksen määrää ilmaisevia CODMn -tuloksia on, mutta niille ei ole tyyppikohtaisia luokkarajoja. Niitä on toivottu ensimmäisellä luokittelukierroksella ja nyt toisen kierroksen palautteessa. Ekologisen luokittelun kehitystyön pääpaino ollut biologisissa laatutekijöissä. Biologista seurantaa on lisätty 2009 alkaen 2. suunnittelukaudella vain MRh-järvien luokkarajoja tarkistettu. 8 4

16 Liite 3. Ahventen elohopeapitoisuus riskityypeissä Humustyypeissä Oulujoen vesistössä ja siitä etelään arvioidaan ympäristönlaatunormin ylittyvän Taustapitoisuus huomioidaan 9 Muutoksia Haukioja, Kisosjoki, Portinjoki hyvä ekologinen tila muutetaan erinomaiseksi Taivalkosken Siikalampi rajatapaus kun vesiruton levinneisyydestä ei tietoa, muuten hyvä Ohtaojasta vesistötarkkailutuloksia vv (n=15), ravinteet ilmentävät hyvää/erinomaista tilaa Loukusanjoki, Kortejoki ja Latvajoki yhdistetty yhdeksi vesimuodostumaksi; Loukusanjoki perattu, kunnostettu, yläosalla vaelluseste ja osa vedestä otetaan kalalaitokselle jolloin joen virtaama vähenee merkittävästi. --> Voimakkaasti muutettu, mutta vesimuodostuman yläosalla Kortejoki ja Latvajoki lähes luonnontilaisia. 10 5

17 Liite 3. Muutoksia Kivarinjoen ja Siuruanjoen tavoitetila on tyydyttävä ja hyvä tila arvioidaan saavutettavan 2015? Tila tyydyttävä molemmissa myös 2. luokittelukierroksella Uimavesiluokat lisätään EU-rantoihin 11 Ympäristöhallinnon seurantapaikat ja velvoitetarkkailupaikat erilleen kartalla Osa yhdistelmäpaikkoja, joissa molempia Alkuperäisen suunnitelman mukaan ympäristöhallinnon karsittu seurantaverkko valmis lokakuussa, lähtö viivästynyt Ohjeet lopullisia seurantakarttoja varten tulossa kansallista palautetta tuli seurantaan paljon, kansallisia linjauksia kaivataan 12 6

18 Liite 3. Mistä löydän luokittelutiedon? Kannattaa käyttää vesienhoidon karttapalvelua, joka löytyy osoitteesta Tarkemmat vesimuodostumakohtaiset luokittelupäätökset, tausta-aineistot ja perustelut löytyvät oivasta

19 Liite 4. Kuulemispalaute: Kuormitus ja kuormittava toiminta maatalous, metsätalous, turvetuotanto, kalankasvatus, teollisuus ja kaivostoiminta Vesienhoidon yhteistyöryhmä Jaana Rintala, ylitarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuormitus yleisesti; ravinteet, humus, kiintoaine MTK, MTK Pohjois-Suomi, Metsähallitus Pohjanmaa, Suomen kalankasvattajien liitto, Vapo, Bioenergia, Elinkeinoelämän keskusliitto ja SLC ovat ottaneet lausunnoissaan kantaa kuormitukseen yleisesti Osin kannanotot ovat valtakunnallisia ja koskevat kaikkia vesienhoitosuunnitelmia. Kaikkiin ei voida vaikuttaa ainakaan tällä kaudella. Esimerkiksi: Lukuarvot vesistöihin kulkeutuvasta kiintoaineen ja humuksen kokonaismääristä ja sektorikohtaisista määristä puuttuvat kaikista suunnitelmista. Osa kannanotoista johtaa tarkennuksiin, esimerkiksi Kuormitustiedon %-osuuksien ohella on tärkeää mainita myös todelliset kuormitusmäärät 2 1

20 Liite 4. Teollisuus ja kaivostoiminta Palautetta mm. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiriltä, Metsäteollisuudelta ja Metsähallitukselta (Pohjanmaa) sekä Kainuusta Palautteessa esimerkiksi esitetään huoli siitä, toteutuuko päästöjen vähentäminen ja vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, kun lupamääräyksiä ei tarkisteta määräajoin Toisaalta todetaan että metsäteollisuuslaitokset ovat velvollisia noudattamaan sitovia BAT-päätelmiä ja päästötasoja sekä tarkistuttamaan ympäristöluvat tarvittaessa. Osa palautteesta johtaa meillä tekstin tarkistuksiin ja voisi olla paikallaan lisätä kaivostoiminnalle alueellisia ohjauskeinoja 3 Kalankasvatus Palautetta mm. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiriltä, Suomen kalankasvattajaliitolta, LUKElta ja Iijoen suojeluyhdistykseltä Palautteessa mm. todetaan että lietteen poiston tehostamistoimenpiteen käytön tulee olla erittäin perusteltua ja nojautua tapauskohtaiseesti todelliseen tarpeeseen, koska kustannukset ovat suuret Valvonnan tehostamista esitetään ohjauskeinoksi (valtakunnallinen) Kalankasvattajaliitto ja kehittämisryhmä halukkaita aktiivisesti mukaan vesiensuojelumenetelmien kehittämistyöhön ja vesienhoitoon 4 2

21 Liite 4. Turvetuotanto Palautetta sektorin asioihin ovat antaneet mm Pohjois- Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Vapo, Bioenergia, GTK Länsi-Suomi ja Metsäteollisuus Suurelta osin kannanotot ovat valtakunnallisia tai koskevat valtakunnallisesti linjattavia asioita, mm tuotannon ohjaaminen ensisijaisesti täysin muuttuneille 0 ja 1 luokan soille (VN päätös) aiheuttaa tekstien tarkistusta myös meillä, esimerkiksi ei ole ollut tarkoitus kategorisesti kieltää turvetuotantoa hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien vesistöjen valuma-alueilta eikä suosia kemiallista käsittelyä valumavesien käsittelyssä Osin vastakkaisiakin kannanottoja Palaute johtanee ainakin siihen että tarkastellaan ja tuodaan esiin jatkuvatoimisten mittausten tulokset suhteessa laskennallisiin kuormitusarvioihin 5 Metsätalous Paljon palautetta (mm. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Metsäteollisuus, MTK Metsänomistajat, MTK Pohjois-Suomi, Metsähallitus Pohjanmaa, UPM- Kymmene, SLC, Suomen metsäkeskus, Iijoen suojeluyhdistys, Kalajoen vesienhoitoryhmä, kansalaispalaute) Täydennetään vesienhoitosuunnitelmaan että vesilaki ja ympäristönsuojelulaki koskevat myös metsätaloutta ja lisäksi metsäsertifiointi ja metsänhoitosuositukset ohjaavat toimintaa. Esitetään tekstissä, missä tapauksissa ojituksen luvanvaraisuuskynnys voi ylittyä ja millaisin käytännöin sellaiset tapaukset tulevat ilmi. Päivitetään myös mm KEMERAa koskevat tekstit Aktiivinen ennallistaminen korvautui valtakunnallisessa työryhmässä ennallistumaan jättämisellä, vaikka molemmat toimenpiteet olisivat olleet hyviä 6 3

22 Liite 4. Maatalous Paljon palautetta (mm. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri,, MTK, MTK Pohjois-Suomi, MTK Keski- Pohjanmaa, SLC, Kalajoen vesienhoitoryhmä) Suurin osa palautteesta koskee valtakunnallisia linjauksia Toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin parantaminen Ohjauskeinoista nousee esiin ympäristökorvauksen ehtojen muuttaminen enemmän ympäristö- ja vesiensuojeluun kannustaviksi Palautteessa tuodaan esiin myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarpeellisuus (myös paikallinen) Tekstien päivittämistarvetta ainakin ympäristökorvausjärjestelmän ja nitraattiasetuksen osalta 7 4

23 Liite 5. Palautekooste: Yhdyskunnat ja haja-asutus Vesienhoidon yhteistyöryhmä Juha Kangaskokko, ylitarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Palautetta ko. sektorille hyvin maltillinen määrä Erityisesti Vesilaitosyhdistys, Oulun Vesi ja Pohjois- Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ovat ottaneet lausunnoissaan kantaa sektorin asioihin Muilta tahoilta hyvin vähän palautetta ko. sektorille, lähinnä yksittäisten lauseiden tarkennuksia Vesilaitosyhdistyksen kannanotot ovat valtakunnallisia ja koskevat yleisesti kaikkien VHS:ien linjauksia yhdyskuntajätevesien puhdistamisesta Oulun Vesi taas on ottanut tarkemmin kantaa nimenomaisesti tämän vesienhoitoalueen asioihin Luonnonsuojelupiiriltä hyviä ehdotuksia ja huomioita, mitä tulisi lisätä esimerkiksi suosituksiin Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen

24 Liite 5. Palautteen aiheet pääpiirteittäin: Vesilaitosyhdistyksellä selkeä kanta kaikkiin yhdyskuntasektorin toimenpiteisiin, valtakunnallinen sektoritiimi ottaa asioihin kantaa Oulun varavedenhankinta VHS:ään kirjataan viimeisimmät tiedot asiasta ennen VHS:n hyväksymistä Haja-asutuksen jätevesiä koskeva sääntely ja sen vaikutukset haja-asutuksen toimenpiteisiin Sääntely on parhaillaan muuttumassa ja osin jo muuttunut (siirtymäaika piteni saakka). VHS:ään kirjataan viimeisimmät voimassa olevat säädökset ennen VHS:n hyväksymistä ja tarkennetaan säädösmuutosten vaikutuksia asiaan. Hulevesien hallinta jo maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa toimenpiteenä suunnitelmaan 3 2

25 Liite 6. Vesienhoidon yhteistyöryhmä Pohjavesialueiden toimenpideohjelma Vesienhoidon yhteistyöryhmä , pohjavesialueiden toimenpideohjelma/ Elina Nuortimo Pohjavesialueet vesienhoitoalueella Merkittävimmät pohjavesimuodostumat liittyvät pitkittäisharjuihin sekä saumamuodostumiin (esim. Kalajoen; Raahen Vihannin Iisalmen; Rokuan Kajaanin Sotkamon; Haukiputaan Ylikiimingin Paltamon-muodostumajaksot) I- ja II-luokan pohjavesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 3 %-vesienhoitoalueen kokonaispinta-alasta Alueluokka Pohjavesialueiden lukumäärä Pinta -ala (km 2 ) Muodostuva vesimäärä (m 3 /d) (arvio) I luokka II luokka III luokka Vesienhoidon yhteistyöryhmä , pohjavesialueiden toimenpideohjelma/ Elina Nuortimo 1

26 Liite 6. Pohjaveden suojeluun tähtäävät hankkeet Vedenottamoiden suoja-alueet (22, joista PPO 16) Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat (laadittu 58 kpl, kattavat kaikkiaan 136 pohjavesialuetta, joista Pohjois- Pohjanmaalle 114) Muut alueelliset suunnitelmat ja hankkeet POSKI I, II, III, SOKKA Vesienhoidon yhteistyöryhmä , pohjavesialueiden toimenpideohjelma/ Elina Nuortimo Pohjaveden tilaan vaikuttava toiminta Asutus ja maankäyttö Teollisuus- ja yritystoiminta Pilaantuneet maa-alueet Luokittelu Pilaantuneisuus yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvilla ja tärkeillä pohjavesialuella. Ei puhdistustarvetta 58 Arvioitava tai 84 puhdistettava Selvitystarve 60 Toimiva kohde 95 Yhteensä 297 Maatalous Liikenne Maa-ainesten otto Metsätalous Turvetuotanto (6 aluetta) Vedenotto Vesienhoidon yhteistyöryhmä , pohjavesialueiden toimenpideohjelma/ Elina Nuortimo 2

27 Liite 6. Riskialueet Pohjavesialueet luokiteltu kemiallisen ja määrällisen tilan mukaan, ainoastaan yksi pohjavesialue (Antinkangas, Raahe) huonossa kemiallisessa tilassa. Huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden määrään ei tullut muutoksia ensimmäiseltä hoitokaudelta Riskialueita 32 (PPO 23) ja selvityskohteita 44 (PPO 34) Riskialueet käsitelty yksityiskohtaisemmin toimenpideohjelmassa (alueen kuvaus, riskitekijät, tarvittavat toimenpiteet) Vesienhoidon yhteistyöryhmä , pohjavesialueiden toimenpideohjelma/ Elina Nuortimo Sektorikohtaiset toimenpiteiden kustannukset 1/3 Investointikustannukset ylläpito- Käyttö- ja Kokonaiskustannus Sektori Toimenpide Yksikkö Määrä hoitokaudella kustannukset vuodessa vuodessa Viemärirakenteiden (pumppaamot ja putket) Pohjavesialue Yhdyskunnat kunnon tarkastus pohjavesialueella (T) Teollisuuden ja muun toiminnanharjoittamisen kpl 1 5-0,3 valvonnan tehostaminen (T) Teollisuuden tai muun toiminnanharjoittajan suorittaman tarkkailun kpl aloittaminen tai Teollisuus ja laajentaminen (T) kaivostoiminta Teollisuuden tai muiden toimijoiden ympäristölupatarpeen harkinta (P) kpl Teollisuuden tai muun toiminnanharjoittamisen lupaehtojen päivittäminen kpl pohjaveden suojelun kannalta (P) Humusvesien imeytymisen Turvetuotanto estäminen kpl 1 5-0,3 turvetuotantoalueilta (MP) Metsäojitusten haittojen Metsätalous kpl (hanke) ehkäiseminen (T) Toiminnanharjoittajan suorittaman tarkkailun kpl aloittaminen tai laajentaminen maataloudessa (T) Maatalous Peltoviljelyn pohjavesien ha suojelutoimenpiteet (T) Eläinsuojien ympäristölupien Toiminnanharjoittaja ja nitraattiasetuksen mukaiset toimenpiteet (P) Vesienhoidon yhteistyöryhmä , pohjavesialueiden toimenpideohjelma/ Elina Nuortimo 3

28 Liite 6. Sektorikohtaiset toimenpiteiden kustannukset 2/3 Sektori Toimenpide Yksikkö Määrä Maa-ainesten ottaminen Pohjaveden tilan seuranta ja selvitykset Maa-ainestenottoalueiden kunnostussuunnitelman laatiminen ja kunnostus (T) Maa-ainestenottoalueiden lupaehtojen valvonnan tehostaminen (T) Toiminnanharjoittajan suorittaman tarkkailun aloittaminen tai laajentaminen maaainestenotossa (T) Maa-ainestenottoalueiden yleissuunnitelman laatiminen (T) Soranottoalueiden kunnostustarpeen arviointi (SOKKA) (T) Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) (T) Pohjavesialueen suojelusuunnitelman laatiminen (MP) Pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivittäminen (MP) Yhteistarkkailun järjestäminen pohjavesialueen toimijoiden kesken (MP) Valtakunnallisten pohjavesiasemien seurannan laajentaminen (T) Pohjavesiselvityksen tekeminen (T) Pohjavesialueen tai sen osan rakenneselvitys/mallinnus (T) Vesienhoidon yhteistyöryhmä , pohjavesialueiden toimenpideohjelma/ Elina Nuortimo ha Investointikustannukset hoitokaudella Käyttö- ja ylläpitokustannukset vuodessa 1000 Kokonaiskustannus vuodessa 1000 Pohjavesialue 5 2-0,4 kpl Kunta Suojelusuunnitelmat Pohjavesialue/pohja- vesiryhmä Pohjavesialue/pohjavesiryhmä Pohjavesialue Pohjavesiasema Pohjavesialue Sektorikohtaiset toimenpiteiden kustannukset 3/3 Sektori Toimenpide Yksikkö Määrä Liikenne Vedenotto Pilaantuneet maa-alueet Pohjavesisuojausten rakentaminen toimivuuden arviointi ja ylläpito; tieluiskat radat ja lentokentät (km) sekä ratapihat (ha) (MP) Suolauksen vähentäminen ja vähemmän haitalliseen liukkaudentorjuntaaineeseen siirtyminen (MP) Liikenteen alueiden (tiet ratapihat lentokentät) pohjavesivaikutusten seuranta (T) Vedenottamon suoja-alueen perustaminen (MP) Pohjavesialue Investointikustannukset hoitokaudella Käyttö- ja ylläpitokustannukset vuodessa 1000 Kokonaiskustannus vuodessa 1000 km/ha 3, km Pohjavesialue Vedenottamokohtainen Pohjavedenottamoiden raakaveden laadun seurannan tehostaminen (T) Pilaantuneisuusselvitys pilaantuneilla maa-alueilla (T) Pilaantuneen maaaluekohteen riskinarviointi kunnostussuunnittelu ja kunnostus (MP) Vedenottamon suojaaluerajausten tai - Vedenottamokohtainen määräysten päivittäminen tai suoja-alueiden purkaminen (MP) Pohjavesialue , kpl kpl Vesienhoidon yhteistyöryhmä , pohjavesialueiden toimenpideohjelma/ Elina Nuortimo 4

29 Liite 6. Pohjavesiin ja maa-ainestenottoon kohdistunut palaute Yleinen palaute: Ongelmallista, ettei toimenpideohjelma pohjavesien osalta ollut kuultavana Tausta-aineistoissa on tarkempia toimenpiteitä, joita ei ole mitenkään kuvattu kuulemisasiakirjassa Pyritään huomioimaan palaute hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman viimeistelyssä Käydään läpi mahdolliset ristiriidat asiakirjojen välillä ja yhdenmukaistetaan ne. Vesienhoidon yhteistyöryhmä , pohjavesialueiden toimenpideohjelma/ Elina Nuortimo Palaute/ seuranta Tarkkailun ajallista tiheyttä ei tule nykyisestä lisätä. Seurannan turhaa päällekkäisyyttä voitaisiin ehkäistä, ts. vesien yhteistarkkailuihin siirtymistä tulisi edistää Metsätalouden toiminnan laajuuden ja toimenpiteiden laajan kirjon takia kattavaan pohjavesien seurantaan ei ole käytännön mahdollisuuksia. Tietoa haitallisten aineiden esiintymisestä pohjavedessä etenkin riskialueilla tarvitaan. Vesilaitosten toimenpiteisiin ei voi sälyttää muusta tarpeesta tehtävää haitallisten aineiden seurantaa. Pohjavesiseurannan ja -alueiden vesienhoitotavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää panostaa riittävästi tietojärjestelmien ja niiden sisällöntuoton kehittämiseen (esim. POVET ja KITTI). Pohjavesien seurannan kehittäminen tulee olla jatkuvaa ja seurantavastuuta tulee lisätä toiminnanharjoittajille sekä riskikohteissa selvitysten tekemistä seurannan ohessa. Vesienhoidon yhteistyöryhmä , pohjavesialueiden toimenpideohjelma/ Elina Nuortimo 5

30 Liite 6. Palaute/ pohjavesien tila Pohjavesimuodostumien riskinarvioinnin sekä mm. pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien pohjaksi tarvitaan entistä monipuolisempaa ja tarkempaa geologista ja hydrogeologista tutkimustietoa. Ohjelmissa ja suunnitelmissa on myös syytä huomioida nykyaikaisiin pohjavesija rakennetutki-muksiin liittyvien teknisten maastotutkimusten ja mallinnusten todellinen kustannus- ja resurssivaatimustaso. pohjavesien kartoitus ja luokitteluohjeissa ei mainittu uutta E-luokkaa (Lakimuutos voimaan ) Huomioidaan resurssien mukaan Vesienhoidon yhteistyöryhmä , pohjavesialueiden toimenpideohjelma/ Elina Nuortimo Maa-ainestenotto Maa-ainesten ottoa ei pidä kytkeä pelkästään kaavoitukseen tai muuhun yleissuunnitteluun. Lupamenettely tulee olla jatkossakin mahdollista myös alueilla, joita ei ole kaavassa osoitettu maa-ainesten ottoon. Päähuomio tulisi olla pohjavesien suojelun varmistamisessa sekä vanhojen kaivantojen maisemoinnissa. On erittäin tärkeää huomioida maankäytönsuunnitelmissa riittävä kiviainesten ottoalueiden sekä ylijäämämaiden läjitysalueiden määrä ja sijainti. POSKI-hankkeissa on saatu uutta tietoa pohjavesiesiintymistä ja kivi- ja maaainesten määrästä eräissä osissa maakuntaa. Tieto pitää ottaa huomioon maaainesten oton suunnittelussa ja pohjaveden turvaamisessa. Vesienhoidon yhteistyöryhmä , pohjavesialueiden toimenpideohjelma/ Elina Nuortimo 6

31 Liite 6. Suojelusuunnitelmat Pohjavesiä koskevista toimenpiteistä suurin osa on suojelusuunnitelmien laatimisia tai päivittämisiä. Toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi olisi tärkeää nähdä mille alueille vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt suojelusuunnitelmien laatimiset ja päivitykset sekä rakenneselvitykset kohdistuvat. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteinä pohjavesialueiden tai niiden osien rakenneselvitysten laatimista sekä pohjavesiseurannan lisäämistä. Rakenneselvitykset ovat tärkeitä pohjavesialueiden oikean rajauksen ja eri toimintojen aiheuttamien pohjavesiriskien arvioinnin vuoksi. Kalliiden rakenneselvitysten tekemiseen tarvitaan jatkossakin valtion rahoitusta. Vesienhoidon yhteistyöryhmä , pohjavesialueiden toimenpideohjelma/ Elina Nuortimo Vedenotto Vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty vedenoton vaikutusten selvittämistä useilla pohjavesialueilla. Yhdyskuntien vedenhankinta ja muu vedenotto pitää toteuttaa kestävällä tavalla, jotta pohjavesiesiintymän määrä ja laatu säilyvät käyttökelpoisina tulevaisuudessakin. Etenkin suurempien yhdyskuntien vedenhankinnassa vedentarve ja vedenottomäärät ovat niin suuria, ettei vaikutuksilta esimerkiksi pienvesiin aina vältytä. Yhdyskuntien vedenhankinta on välttämätöntä ja mitä suurimmassa määrin yleisen edun mukaista, eikä tarjolla ole aina vaihtoehtoja, joissa haitallisilta vesistövaikutuksilta täysin vältyttäisiin. Vesienhoidon vedenottoon kohdistuvissa toimenpiteissä pitääkin huomioida ja arvottaa vesienhoidon tavoitteiden lisäksi vaikutukset vedenhankinnan turvaamiseen. Vesienhoidon yhteistyöryhmä , pohjavesialueiden toimenpideohjelma/ Elina Nuortimo 7