ONNETTOMUUDEN SEURAUKSIA VOI RAJOITTAA

Transkriptio

1 OPPITUNTI 3: ONNETTOMUUDEN SEURAUKSIA VOI RAJOITTAA OPPITUNNIN KUVAUS JA OHJEET Copyright: 2014 SPEK, Tekstit: Eevi-Kaisa Yrjölä, Ulkoasu: HUVILA Brand & Design, ISBN: , Kopiointirajoitus: Tämän sähköisen oppimateriaalin kopioiminen ja jakaminen opetustarkoituksiin on sallittu. Teoksen muuttaminen tai käyttäminen kaupalliseen tarkoitukseen on ehdottomasti kielletty.

2 ENNEN OPPITUNTIA TARVIKKEET: Tunnille tarvitaan toimiva nettiyhteys ja valkotaulu tai Smart Board. Oppitunnilla katsellaan valokuvia ja videoita internetistä. Dioja 2 6 varten tarvitaan sammutuspeite. Diaa 7 varten tarvitaan tuikku ja lasipurkki. Opettaja tutustuu ennen tuntia Tavoitteisiin ja ennakkokäsityksiin. Siinä on kerrottu, mitä oppitunnin aikana on tarkoitus oppia. Opettaja voi myös lukea oppilaan kirjan tekstin Onnettomuuden seurauksia voi rajoittaa. Oppituntiin liittyy 21 diaa. Jokaisen dian opetusvihjeet löytyvät myöhemmin tästä ohjeesta. OPPITUNNIN KULKU KIRJATYÖSKENTELY: Oppitunnin aluksi oppilaat lukevat itsenäisesti kirjan tekstin. Mieluiten he olisivat tutustuneet tekstiin kotona ennen oppituntia. NOUHÄTÄ!-kampanjan aikana on hyvä tilaisuus opettaa nuorille alkusammutustaitoja ja kerrata ensiaputaidot. Tunti sisältää asioita, joiden opettamiseksi opettaja voi ottaa yhteyttä paikalliseen pelastuslaitokseen tai palokuntaan ja tiedustella, saako sieltä apua NOUHÄTÄ!-oppitunnin järjestämiseksi. Mikäli siihen on mahdollisuus, ammattilainen voi tulla opastamaan oppilaita alkusammuttimien käytössä ja ensiavussa. Diat on tarkoitettu opettajille, jotka toteuttavat oppitunnin itse. Ne sopivat lisämateriaaliksi, vaikka oppilaille järjestettäisiin käytännön harjoitusta. DIA 1: Kartoitetaan oppilaiden ennakkokäsityksiä aiheesta. Opettaja kyselee diasta yksitellen esiin tulevia kysymyksiä. Keskustelun pohjana voi käyttää Tavoitteet ja ennakkokäsitykset -lomakkeen keskusteluvihjeitä. Oppilaat voivat myös itse esittää kysymyksiä. Kirjatkaa halutessanne esiin nousevia asioita taululle. 1. ALKUSAMMUTUS DIAT 2 6: Katsokaa kuvia erilaisista alkusammutusvälineistä: käsisammutin, sammutuspeite, sankoruisku, pikapaloposti ja palosanko. Opettaja tuo tunnille sammutuspeitteen. Kun diat on katseltu, hän lukee sammutuspeitteen käyttöohjeet ääneen ja laittaa sammutuspeitteen kiertämään luokassa. Opettaja ottaa peitteen pois pussista ja opastaa käyttöohjeiden avulla luokan edessä, miten sammutuspeitettä käytetään rasvapaloon kattilassa. Jos sammutuspeitettä ei ole, mallina voidaan käyttää jotakin muuta samanmallista kangasta. Oppilaille korostetaan tällöin, että sammuttamiseen käytetään vain oikeaa sammutuspeitettä, ei kodin tekstiilejä. Sammutuspeite kiedotaan palavan esineen päälle rauhallisesti. Jos peitteen heittää palon päälle, tuli saa lisää happea ja yltyy. Lopuksi myös kaikki halukkaat saavat kokeilla sammutuspeitteen käyttöä.

3 Sammutuspeitteen käyttöohjeet: 1. Ota sammutuspeite pois pussista. 2. Käännä peite käsien suojaksi. 3. Lähesty palavaa kohdetta, esim. kattilaa niin, että näet kohteen mutta suojaat peitteellä kasvosi. 4. Laita peite kattilan ympärille tiiviisti. 5. Käännä hellan levy pois päältä. 6. Sammuta liesituuletin. 7. Siirrä kattila jäähtymään kylmälle levylle. 8. Soita 112 ja kerro tapahtuneesta. Älä poista sammutuspeitettä, koska rasvapalo voi syttyä uudelleen. Sammutuspeitteen voi ottaa pois vasta sitten, kun rasvan lämpötila on laskenut syttymislämpötilan alapuolelle. 9. Ota peite pois päinvastaisessa järjestyksessä ja suojaa itsesi peitteellä siltä varalta, että palo syttyy uudelleen. Korosta sitä, että rasvapaloa ei saa sammuttaa vedellä. DIA 7: Opettaja tuo oppitunnille tuikun ja lasipurkin. Opettaja kysyy oppilailta, arvaavatko he, mitä tapahtuu, kun lasipurkki pannaan alassuin palavan kynttilän päälle. (VASTAUS: kynttilä sammuu.) Arvuutelkaa, kuinka kauan kestää, ennen kuin kynttilä sammuu. Opettaja laittaa tuikun palamaan ja asettelee lasipurkin sen päälle. Lasketaan, kuinka kauan sammuminen kestää. Oppilaat saavat arvailla aikoja ja lopuksi selviää, kuka arvasi lähimmäksi. Todetaan, että tuli tarvitsee palaakseen ainakin happea. Siksi palo sammuu tukahduttamalla. Siihen käytetään erilaisia välineitä, kuten kynttilänsammutinta tai sammutuspeitettä. Suurempiin paloihin tarvitaan muita alkusammutusvälineitä. DIA 8: Opettaja näyttää kuvan palamaan syttyneestä rasvakattilasta. Hän kysyy oppilailta, mitä tapahtuu, jos palavan rasvan yrittää sammuttaa vedellä. Todetaan, että rasvapalo sammuu kattilan kannella tai sammutuspeitteellä. Vettä ei saa heittää palavan rasvan sekaan, koska seuraukset voivat olla hengenvaarallisia. Katsokaa video siitä, mitä tapahtuu, jos niin tekee. DIA 9: Keskustelkaa, millä alkusammutusvälineellä sammuttaisitte palavan: sohvanpäällisen (Käsisammutin, sammutuspeite, vesi, hätätapauksessa myös matto, mutta ei muovinen! ) television (Ensin vedetään sähköjohto irti pistorasiasta, sitten otetaan sammutuspeite tai käsisammutin esiin. Myös vesi käy, jos TV on irti pistorasiasta. Vesi heitetään TV:n päälle. Siinä voi olla jännitettä, ja on olemassa sähköiskun mahdollisuus, jos vettä lorottaa.) verhot (Käsisammutin, vesi ja tukahduttami nen, jos verhon saa revittyä maahan.) kynttilän (Kynttilä sammuu turvallisimmin kynttilänsammuttimella.)

4 Alkusammutukseen on hyvin vähän aikaa, joten se pitää tehdä ripeästi. Jos palo ei sammu noin 30 sekunnissa, rakennuksesta pitää poistua, kuten aikaisemmin opeteltiin. Apua hälytetään vasta turvallisesta paikasta, palavan rakennuksen ulkopuolelta. 2. ENSIAPU DIA 10: Käykää kuvasarjan avulla läpi, miten toimitaan, jos kohtaa maassa makaavan ihmisen. Maassa makaavaa henkilöä herätellään puhuttelemalla tai ravistamalla häntä hellästi. Jos hän on tajuton, soitetaan hätäpuhelu. Opettaja muistuttaa, että tästä eteenpäin hätäkeskuspäivystäjä neuvoo soittajaa, ja sitten pitää noudattaa neuvoja. Tarkistetaan, hengittääkö henkilö. Hengitystiet avataan kohottamalla leukaa ylös ja taivuttamalla varovasti päätä taaksepäin. Tarkistetaan, liikkuuko rintakehä. Tunnustellaan ja kuunnellaan ilman virtausta suusta ja sieraimista. DIA 11: Uhri hengittää. Hänet täytyy kääntää kylkiasentoon, jotta hengitystiet pysyvät avoimina. Selällään makaava henkilö voi tukehtua, jos kieli tukkii hengitystiet. Itseään painavampaakin pystyy auttamaan, sillä kääntäminen ei vaadi voimia. Se tehdään näin: Nosta vasen käsi yläviistoon kämmen ylöspäin ja oikea käsi rinnan päälle. Nosta takimmainen polvi koukkuun. Tartu potilasta hartiasta ja koukussa olevasta polvesta ja käännä hänet kyljelleen. Aseta käsi posken alle kämmenselkä ylöspäin. Jätä päällimmäinen jalka suoraan kulmaan. Varmista, että potilas hengittää ja taivuta päätä varovasti taaksepäin. DIA 12: Uhri ei hengitä, joten aloitetaan painelu-puhalluselvytys. Paineluelvytys: Kämmen asetetaan rintalastan keskelle ja toinen käsi kämmenselän päälle. Painetaan 30 kertaa käsivarret suorina noin 100 painelua minuutissa niin, että rintakehä painuu 4 5 cm. DIA 13: Aloitetaan puhalluselvytys: Kohotetaan leuka ylös, taivutetaan päätä taaksepäin ja suljetaan sieraimet peukalolla sekä etusormella. Huulet painetaan potilaan suulle, puhalletaan kaksi rauhallista puhallusta keuhkoihin. Tarkkaillaan, että rintakehä liikkuu. Jos henkilö ei herää tai hengitä normaalisti kahden puhalluksen jälkeen, painelu- ja puhalluselvytystä jatketaan rytmillä 30 painallusta, 2 puhallusta. Jatketaan, kunnes muuta apua saapuu paikalle tai omat voimat loppuvat. Elvytys keskeytetään vain siinä tapauksessa, että henkilö palaa tajuihinsa. DIA 14: Harjoitellaan tajuttoman auttamista. Opettaja laittaa uudestaan dian 10 ohjeet esille. Oppilaat jakautuvat kahden hengen ryhmiin ja harjoittelevat tajuttoman auttamista. Yksi käy maahan makaamaan ja leikkii tajutonta. Toinen yrittää herätellä häntä. Opettaja näyttää dian 11 ja parit harjoittelevat ohjeiden avulla kylkiasentoon kääntämistä. Tämän jälkeen vaihdetaan pareja ja toistetaan harjoitus. Sitten opettaja näyttää diat ja parit harjoittelevat ohjeiden avulla painelu-puhalluselvytystä vuorotellen. 3. YLEINEN VAARAMERKKI DIA 15: Kuunnellaan yleinen vaaramerkki ja katsotaan dian kuvaa. Vaaramerkki varoittaa ulkona olevia ihmisiä uhkaavasta, välittömästä vaarasta. Se tarkoittaa, että pitää heti suojautua sisätiloihin ja toimia radiosta tai televisiosta annettavien ohjeiden mukaan.

5 DIA 16: Kuunnellaan kokeilumerkin ääni. Väestöhälytinjärjestelmää pidetään yllä tositilanteiden varalta, ja järjestelmän toimivuutta testataan säännöllisesti soittamalla kokeilumerkki. Keskustelkaa siitä, onko kukaan kuullut kokeilumerkkiä. Kokeilumerkki on yhtämittainen tasainen hälyttimen ääni, joka kestää seitsemän sekuntia. Kokeilumerkki ei edellytä ihmisiltä toimenpiteitä. DIA 17: Kuunnellaan vaara ohi -merkki ja katsotaan dian kuvaa. Vaara ohi -merkki on pitkä yhtämittainen tasainen ääni, joka kestää yhden minuutin. Se tarkoittaa yleistä vaaramerkkiä koskevan varoituksen purkamista. DIA 18: Katsokaa video Mission Possible: Vaaramerkki. Seuraavissa dioissa kerrotaan Suomessa tapahtuneista poikkeustilanteista. Katsokaa kuvia ja lukekaa tekstit. Esimerkiksi myrskyt ja sähkökatkokset ovat yleistyneet, joten niihin varautuminen on olennainen osa pelastustaitoja. Kun jokainen osaa kotonaan varautua, ovat seurauksetkin lievempiä. Kun olette käsitelleet dian, keskustelkaa, muistavatko oppilaat kyseisen tapahtuman ja kuka auttaa omalla paikkakunnalla, jos vastaavia poikkeustilanteita syntyy. Keskustelkaa myös siitä, ovatko oppilaat varautuneet kotonaan vastaavaan poikkeukselliseen tilanteeseen ja jos ovat, niin miten. Löytyykö kotoa sähkökatkosten varalta paristolla toimiva radio, taskulamppu ja onko kaapissa yleensä riittävästi elintarvikkeita, jos tiet ovat myrskyn takia poikki, eikä kauppaan pääse? Onko kotona kannellisia astioita veden keräämistä varten, jos veden jakelu keskeytyy syystä tai toisesta? DIA 19: TAPAUS: Nokian vesikriisi Nokian vesikriisi sai alkunsa 28. marraskuuta vuonna 2007, kun Nokian kaupungin jätevedenpuhdistamolla avattiin puhtaan juomaveden ja jäteveden yhdistävä venttiili. Venttiili oli auki kaksi päivää, minkä aikana jätevesi pääsi virtaamaan väärään suuntaan eli vesijohtoverkostoon. Juomaveteen pääsi sekoittumaan yli litraa jätevettä. Onnettomuuden seurauksena tuhansia ihmisiä sairastui vatsatautiin, ja heistä otetuista näytteistä löytyi ainakin salmonellaa sekä erilaisia viruksia ja bakteereja. Kun kaupunki huomasi virheen, se alkoi tiedottaa asukkaitaan, mutta aluksi ainoastaan internet-sivuillaan ja paikallisissa tiedotusvälineissä. Aiheesta jaettiin kaikkiin alueen koteihin tiedote. Kaupungin asukkaille jaettiin rekkalasteittain pullovettä käyttökelvottoman johtoveden tilalle. Keskiviikkoyönä 5. joulukuuta myös kaupungin päävesijohto rikkoutui, mikä pahensi Nokian kaupungin vesikaaosta entisestään. Putkirikko sysäsi mahdollisesti myrkyllisen kiintoaineen liikkeelle. Keskiviikkoaamuna vedenkäyttörajoitukset ulotettiin koko kaupungin alueelle ja hanaveden käyttö myös peseytymiseen kiellettiin. Kaupunki aloitti torstaina vedenjakelun säiliöautoista SPR:n ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun avustuksella. Putkistoa alettiin puhdistaa vasta noin kaksi viikkoa onnettomuuden jälkeen ja juomavettä oli keitettävä. DIA 20: TAPAUS: Tapanin myrsky

6 Tapaninpäivänä vuonna 2011 riehunut myrsky jäi historiaan yhtenä tuhoisimmista talvimyrskyistä Skandinaviassa. Jo Norjanmerellä mitattiin hirmumyrskylukemia, ja Suomeen saapuessaan myrsky oli edelleen hurjimmasta päästä. Merialueiden keskituuli 28,5 m/s ja puuskat 36 m/s sekä maa-alueiden puuskat 30 m/s ovat maassamme harvoin toistuvia tapahtumia. Ilmatieteen laitos antoi Selkämerelle harvinaislaatuisen tuulivaroituksen 30 m/s ja ensimmäistä kertaa ylimmän tason tuulivaroituksen maa-alueille. Myös viranomaistiedotteita käytettiin ensimmäistä kertaa talvimyrskyn yhteydessä. Tapaninpäivän iltaan mennessä pelastusviranomaiset olivat saaneet yli 5000 tehtävää. Suomessa jäi ilman sähköjä noin taloutta, mikä on lähes ennätysluokkaa. Kaatuneen puuston määräksi arvioitiin noin miljoonia kuutiometrejä. Tapanin myrsky aiheutti valtavia vaurioita. Asentajia hälytettiin kaikkialta Suomesta korjaamaan myrskyävän tuulen, kaatuneen puuston ja raskaan lumen aiheuttamia johtovaurioita. Monin paikoin puut kaatuivat suoraan sähkölinjoille ja puiden poistaminen oli hidasta. Pahimmillaan sähköjohdon päälle oli kaatunut 70 puuta 100 metrin matkalla. DIA 21: TAPAUS: Pohjanmaan syystulvat Pohjanmaan jokien vesien pinta nousee yleensä keväisin, kun lumet alkavat sulaa. Lokakuussa 2012 satoi niin runsaasti, että Etelä-Pohjanmaan joet nousivat melko odottamatta peltojen ja teiden päälle. Vettä satoi niin paljon, että teitä jouduttiin katkaisemaan ja liikenne ohjattiin kiertoteille. Lokakuussa 2012 satoi vettä Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan alueilla poikkeuksellisen paljon. Pohjanmaalla pelastuslaitoksilla oli yhden illan ja yön aikana noin 40 vahingontorjuntatehtävää. Palomiehet rehkivät kellon ympäri, jotta he saisivat pumpattua vettä pois talojen kellareista ja varmistettua, että vettä ei valu enempää kellareihin. Myös ihmisiä jouduttiin evakuoimaan tulvien tieltä. Asukkaita kuljetettiin veden saartamista taloista turvaan veneillä. Eläintiloista jouduttiin evakuoimaan kotieläimiä turvaan. Pelastuslaitos antoi varoituksen, että virtaus oli talojen ympärillä paikoin niin kova, että se voi viedä lapsen mukanaan. Myös teiden sortumista pelättiin. TEHTÄVÄT: Oppilaat tekevät tehtävän 3 kotivaran kokoamisesta itsenäisesti kotona.