TUKES TURVATEKNIIKAN KESKUS PL 123, Lönnrotinkatu 37, Helsinki Puhelin (09) , Fax (09) Kodin sähköturvallisuusopas

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUKES TURVATEKNIIKAN KESKUS PL 123, Lönnrotinkatu 37, 00181 Helsinki Puhelin (09) 61 671, Fax (09) 616 7566 www.tukes.fi. Kodin sähköturvallisuusopas"

Transkriptio

1 TUKES TURVATEKNIIKAN KESKUS PL 123, Lönnrotinkatu 37, Helsinki Puhelin (09) , Fax (09) Kodin sähköturvallisuusopas

2 2 3 KODIN SÄHKÖTURVALLISUUSOPAS Esipuhe Sähkön käyttö on turvallista, kun muistat eräät perussäännöt etkä ota turhia riskejä sähkölaitteita käsitellessä. Sähkötapaturmat ovat harvinaisia, mutta silti joka vuosi ihmisiä jopa menehtyy sähköiskuihin. Sähkö voi aiheuttaa myös tulipaloja. Suurin osa sähkölaitteista aiheutuvista onnettomuuksista johtuu viallisista tai virheellisesti korjatuista laitteista, huolimattomuudesta, varomattomuudesta tai lasten leikeistä. Huonoon kuntoon menneet sähköasennukset ovat myös riskitekijä. Tässä oppaassa on ohjeita kodin sähköturvallisuuden varmistamiseksi. Varsinaisia sähkötöitä saavat tehdä vain rekisteröidyt sähköalan ammattilaiset. Eräitä pieniä sähkötöitä saa tehdä myös tavallinen sähkön käyttäjä, jos osaa varmasti tehdä ne oikein ja turvallisesti. Tästä oppaasta löydät ohjeita eräiden pienten korjaustoimenpiteiden turvalliseen tekemiseen. Muista aina noudattaa myös sähkötarvikkeiden mukana seuraavia asennus- ja käyttöohjeita. Kysy tarvittaessa apua sähköliikkeistä ja sähköalan ammattilaisilta. Sisällysluettelo sivu OSA I: SÄHKÖ KOTONA 1. Kodin sähköverkko 5 2. Sulakkeet ja suojakytkimet 5 3. Sähkölaitteet Sähkölaitteen merkinnät Valaisimen valinta, sijoitus ja käyttö Jatkojohto Sähkölaitteiden turvallinen käyttö Sähköpalot Sähkötöiden teettäminen ja sähkötarkastukset Sähkötapaturman sattuessa Mikä on virta, jännite, teho ja energia 28 OSA II: SÄHKÖ PIHAPIIRISSÄ JA ULKONA 1. Sähkölaitteiden käyttö ulkona Jatkojohdon käyttö pihalla Moottoriajoneuvojen sähkölämmitys Johdon kunnosta huolehtiminen Kasvihuone, koirankoppi, suihkulähde Uudisrakentamisessa huomioon otettavaa Sähköjohdoista aiheutuva vaara ulkoalueilla, rannoilla ja vesillä 39 ISBN painos Julkaisija: Turvatekniikan keskus PL 123, Lönnrotinkatu 37, Helsinki Puh. (09) , Fax (09) Piirrokset: Hannu Heiska Painopaikka: Painorauma Oy, Rauma 2003 OSA III: TEE-SE-ITSE-TYÖT 1. Kuka saa tehdä sähkötöitä? Mitä töitä saa tehdä tavallinen sähkön käyttäjä? Mitä tehdään ennen töiden alkua? Valaisimen asennus ja korjaus Valonsäätimen sulakkeen vaihto Liitäntäjohdon vaihto ja korjaus Jatkojohdon teko ja korjaus Suojajännitteellä toimivien sähkölaitteistojen asentaminen 67

3 4 5 OSA I: SÄHKÖ KOTONA 1. Kodin sähköverkko 2. Sulakkeet ja suojakytkimet 3. Sähkölaitteet 4. Sähkölaitteen merkinnät 5. Valaisimen valinta, sijoitus ja käyttö OSA I: SÄHKÖ KOTONA 1. Kodin sähköverkko Kodin sähköverkko on yhteydessä jakeluverkkoyhtiön verkkoon. Suurissa asuinrakennuksissa sähkö tulee pääkeskuksen kautta kunkin huoneiston ryhmäkeskukseen. Pientaloissa ryhmäkeskus on osa pääkeskusta. Pääkeskuksesta löytyvät pääsulakkeet, pääkytkin, ryhmäsulakkeet ja mittari. Pääkeskuksen pääkytkimestä tai ryhmäkeskuksen kytkimestä voi kytkeä koko asunnon sähköt pois sähkötöitä varten. Sähkökeskuksen mittari mittaa sähkön kulutuksen. Asuinhuoneiston sulakkeet ovat ryhmäkeskuksessa. Ryhmäkeskuksia on monenlaisia aina muutaman sulakkeen sisältämästä, vanhasta ryhmäkeskuksesta kymmenien sulakkeiden uusiin ryhmäkeskuksiin. Sähkölaitteet voivat olla joko yksivaiheisia tai kolmivaiheisia. Kolmivaiheisia sähkölaitteita (esim. sähkökiuas, liesi, voimapistorasia) varten täytyy ryhmäkeskuksessa olla kolme sulaketta sekä mahdolliset ohjaussulakkeet. Nämä kaikki on poistettava, mikäli halutaan tehdä laite jännitteettömäksi. 6. Jatkojohto 7. Sähkölaitteiden turvallinen käyttö 8. Sähköpalot 9. Sähkötöiden teettäminen ja sähkötarkastukset 10. Sähkötapaturman sattuessa 11. Mikä on virta, jännite, teho ja energia 2. Sulakkeet ja suojakytkimet Mikä on sulake? Sulake on virtapiirissä oleva turvalaite. Se suojaa sähkön käyttäjää tapaturmavaaralta, jos sähkölaitteeseen tulee käyttäjälle vaarallinen vika. Sulake suojaa myös sähköjohtoa ylikuormituksen aiheuttamalta lämpenemiseltä ja estää näin mahdollisen tulipalon. SULAKE PALAA JA KATKAISEE VIRRAN, KUN Sähkölaitteessa tai sähköjohdoissa on vika. Sähköjohtoa on ylikuormitettu. Tällöin käytössä on samanaikaisesti liian monta sähkölaitetta tai yksittäinen sähkölaite on liian suuritehoinen. TULPPASULAKKEEN JA VAROKEPESÄN RAKENNE. Palanutta sulaketta ei saa korjata vaan palaneen tilalle on vaihdettava samankokoinen, ehjä sulake. Sulaketta ei saa tehdä itse.

4 OSA I: SÄHKÖ KOTONA 6 7 Sulakkeen vaihtaminen Tulppasulakkeen saa tavallinen sähkönkäyttäjä vaihtaa itse. Sulakkeenvaihdon yhteydessä on aina noudatettava erityistä huolellisuutta ja tiedettävä, kuinka työ tehdään. Tarvittaessa kannattaa kysyä neuvoa sähköalan ammattilaiselta. KUN SÄHKÖLAITE EI TOIMI, SAATTAA VIKA OLLA PALANEESSA SULAKKEESSA. TÄLLÖIN Tarkista, mikä sulake on palanut. Kun sulake on palanut, sen päässä oleva merkkinasta on yleensä irronnut. Katkaise sähkö pääkytkimestä, kytkin asentoon 0. (Kuva A) Kierrä palaneen sulakkeen varokekansi sulakkeineen irti. Mikäli sulake ei irtoa varokekannen mukana varokepesästä, aseta varokekansi takaisin ja yritä uudelleen. (Kuva B) Tarkista palaneen sulakkeen suuruus sulakkeesta irronneen merkkinastan tai varokepesän pohjakoskettimen väritunnuksesta ja vaihda samanlainen ehjä sulake tilalle. (Kuva C) Kierrä varokekansi sulakkeineen tiukasti paikalleen. (Kuva D) Kytke virta pääkytkimestä, kytkin asentoon I. (Kuva E) Sulakkeiden väritunnukset Sulakkeen koko (nimellisvirta) määrää, kuinka suuren kuormituksen sulake jatkuvasti kestää. Jos nimellisvirta ylitetään, sulake palaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tavallisimpien kotitalouksissa käytettyjen sulakkeiden sallittu kuormitus. Joskus on käytössä myös pienempiä sulakkeita (2A tai 4A) eräitä laitteita varten (esim. vesipumppu tai huippuimuri). Sulakkeen Sallittu Tunnusväri nimellisvirta kuormitus 6 A 1400 W vihreä 10 A 2300 W punainen 16 A 3700 W harmaa 20 A 4600 W sininen Sulakkeen varokepesän pohjaan päin tuleva kaulaosa on eripaksuinen erikokoisilla sulakkeilla. Tämän takia nimellisvirraltaan liian suuri sulake ei sovi varokepesän pohjakoskettimeen. SULAKKEEN KOKO SELVIÄÄ SULAKKEEN MERKKINASTAN TAI VAROKEPESÄN POHJAKOSKETTIMEN TUNNUSVÄRISTÄ TAI SULAKKEEN NUMEROMERKINNÖISTÄ. Automaattisulakkeet TULPPASULAKKEEN VAIHTAMINEN. Uusissa rakennuksissa voi tavallisen sulakkeen tilalla olla automaattisulake eli johdonsuojakatkaisija. Sen tehtävä on sama kuin tavallisella sulakkeella. Automaattisulaketta ei tarvitse vaihtaa sen lauettua, vaan se voidaan palauttaa toimintakuntoon sulakkeessa olevan kytkimen avulla. AUTOMAATTISULAKKEITA.

5 OSA I: SÄHKÖ KOTONA 8 9 Automaattisulakkeen saattaminen toimintakuntoon Automaattisulakkeen toimiessa sulakkeessa oleva kytkin vaihtaa asentoaan. Tulppamallisissa automaattisulakkeissa painokytkin ponnahtaa ylös, kun sulake on toiminut. Kiinteästi asennettavissa automaattisulakkeissa vipukytkin on yleensä alhaalla sulakkeen toimittua. Asennossa I sulake on toimintavalmiina ja asennossa 0 sulake on toiminut (=lauennut). Mikäli automaattisulake laukeaa toistuvasti, voi syynä olla ylikuormitus tai vika sähköasennuksissa tai sähkölaitteessa. Jos automaattisulake on lauennut ylikuormituksen takia, sulake ei välttämättä heti kestä kuormitusta, vaan sulakkeessa olevan toimilaitteen on jäähdyttävä. Muun kuin tulppamallisen automaattisulakkeen vaihtaminen tulee jättää sähköalan ammattilaisen tehtäväksi. Tulppamallisissa automaattisulakkeissa käytetään samaa tunnusvärijärjestelmää kuin tavallisissa tulppasulakkeissa. Tulppamallisen automaattisulakkeen voi korvata tavallisella tulppasulakkeella ja myös tavallisen tulppasulakkeen voi vaihtaa tulppamalliseen automaattisulakkeeseen. Uudentyyppinen automaattisulake asetetaan toimintakuntoon kääntämällä kytkin asennosta 0 asentoon I. Mikäli sulake pysyy ehjänä, kytke vuorotellen irrotetut sähkölaitteet ja valaisimet verkkoon. Mikäli jonkin laitteen kytkeminen polttaa sulakkeen, saattaa laite olla viallinen. Vie laite korjattavaksi. Ellei mikään yksittäinen sähkölaite polta sulakkeita, kytke kaikki sammuneet laitteet verkkoon. Mikäli sulake tällöin palaa, tarkista ettei sulaketta ylikuormiteta. Sähkölaitteen kuluttaman tehon näet laitteessa olevasta arvokilvestä. Joskus sulake saattaa palaa ilman havaittavaa syytä esim. vanhuuttaan tai sähkömoottorin suuren käynnistysvirran takia. Mikäli moottorin käynnistysvirta polttaa sulakkeita, voidaan tilanne korjata käyttämällä ns. hitaita sulakkeita, jotka tunnistaa sulakkeessa olevasta etanan kuvasta. Jos varokekannen posliinieriste tai suojalasi jostain syystä vaurioituu, on varokekansi uusittava. HUOMAA! Mikäli saatavilla ei ole oikeankokoista sulaketta, tilalle voi panna pienemmän sulakkeen kuin varokepesään on tarkoitettu. Tällöin kuitenkin sulakkeen tehonkesto on pienempi ja sulake on syytä korvata oikeankokoisella mahdollisimman pian. Sulaketta ei saa korvata suuremmalla sulakkeella. Mikäli sulake korvataan liian suurella sulakkeella, sulake ei enää suojaa asennuksia tarkoitetulla tavalla. Tästä voi olla seurauksena johtimien ylikuumeneminen ja tulipalo. Pidä aina saatavilla kaikenkokoisia sulakkeita. Taskulamppu on hyvä olla saatavilla sulakkeen vaihtoa varten. Mikä on vikavirtasuojakytkin? TULPPAMALLISEN AUTOMAATTISULAKKEEN ASETTAMINEN TOIMINTAKUNTOON Näin selvität vian, jos sulake palaa uudelleen KIINTEÄSTI ASENNETTAVAN AUTOMAATTISU- LAKKEEN ASETTAMINEN TOIMINTAKUNTOON MIKÄLI SULAKE PALAA VÄLITTÖMÄSTI UUDELLEEN, TOIMI SEURAAVASTI: Kytke kaikki pysähtyneet sähkökoneet ja sammuneet valaisimet irti joko kytkimellä tai irrottamalla pistotulppa pistorasiasta. Vaihda uusi sulake ja kytke virta pääkytkimestä. Mikäli sulake edelleen palaa, on vika kiinteissä asennuksissa. Kutsu sähköalan ammattilainen korjaamaan vika. Vikavirtasuojakytkin on herkkä lisäsuojalaite, jota käytetään täydentämään sulakkeen antamaa suojausta. Sitä käytetään tiloissa, joissa sähkön käyttöolosuhteet ovat tavanomaista vaarallisemmat, esim. kylpyhuoneessa tai ulkona käytettävien sähkölaitteiden suojana. Vikavirtasuojakytkin asennetaan sähkökeskuksen tai pistorasian yhteyteen. ESIMERKKI KIINTEÄN ASENNUKSEN VIKAVIRTASUOJAKYTKIMESTÄ. ESIMERKKI SIIRRETTÄVÄSTÄ VIKAVIRTASUOJA- KYTKIMESTÄ, JOKA LIITETÄÄN MAADOITETTUUN PISTORASIAAN TOIMINNAN KOESTUS: Vikavirtasuojakytkimen toiminta on tarkistettava säännöllisin väliajoin annettujen ohjeiden mukaisesti. Koestuksen jälkeen vikavirtasuojakytkin palautetaan toiminta-asentoon kääntämällä siinä oleva kytkin I-asentoon.

6 Sähkölaitteet Sähkölaitteet jaetaan neljään ryhmään sen mukaan, millä tavalla laitteen käyttäjä on suojattu laitteen vikaantumisen aiheuttamalta vaaralta. KOTITALOUKSISSA KÄYTETÄÄN: tavallisella pistotulpalla varustettuja sähkölaitteita (luokka 0) suojamaadoitetulla pistotulpalla varustettuja sähkölaitteita (luokka I) suojaeristettyjä sähkölaitteita (luokka II) suojajännitteisiä sähkölaitteita esim. lasten sähkölelut (luokka III) OSA I: SÄHKÖ KOTONA Suojaeristetyt sähkölaitteet Suojaeristetyssä laitteessa on peruseristyksen lisäksi lisäeristys. Sen tarkoituksena on estää jännitteen pääsy kosketeltavissa oleviin osiin, jos peruseristys jostain syystä pettää. Suojaeristetyn sähkölaitteen tuntee sen liitäntäjohdon pistotulpasta sekä laitteessa olevasta -merkistä. Suojaeristetyn laitteen voi kytkeä sekä tavalliseen että suojamaadoitettuun pistorasiaan. SUOJAERISTETTYJÄ SÄHKÖLAITTEITA JA NIIDEN TUNNUKSET. Tavallisella pistotulpalla liitettävät sähkölaitteet Tavallisella pistotulpalla liitettävässä sähkölaitteessa on peruseristys, joka suojaa käyttäjää laitteen jännitteisiltä osilta. Laitetta saa käyttää vain niissä tiloissa, joissa on tavalliset pistorasiat. Vikatapauksessa laitteen kuori voi tulla jännitteiseksi ilman, että sitä voi havaita. Nykyisin rakennettavissa asunnoissa on vain suojamaadoitettuja pistorasioita. Myös myytävät sähkölaitteet ovat nykyisin suojaeristettyjä tai suojamaadoitettuja. PERUSERISTETTY SÄHKÖLAITE. Suojajännitteiset sähkölaitteet Suojajännitteisen laitteen jännite on niin pieni, että kosketettaessa jännitteisiä osia ei synny hengenvaaraa. Suojajännite saadaan aikaan erillisellä suojamuuntajalla, joka voidaan liittää sekä tavalliseen että suojamaadoitettuun pistorasiaan. Suojajännitteisiä laitteita ovat esim. sähkölelut (jännite enintään 25 V). Suojamaadoitetulla pistotulpalla liitettävät sähkölaitteet Suojamaadoitetulla pistotulpalla liitettävän sähkölaitteen kosketeltavat metalliosat on kytketty suojajohtimen kautta maadoitukseen. Jos laite on kytketty suojamaadoitettuun pistorasiaan, vikatilanteessa (esim. eristyksen rikkoutuessa) laitteen kuoren tullessa jännitteiseksi vikavirta kulkee suojajohtimen kautta, sulake palaa nopeasti ja viallinen laite kytkeytyy irti sähköverkosta. Suojamaadoitetun laitteen voi kytkeä sekä tavalliseen että suojamaadoitettuun pistorasiaan. SUOJAJÄNNITTEISIÄ SÄHKÖLAITTEITA NIIHIN LIITTYVINE SUOJAMUUNTAJINEEN. SUOJAMAADOITETTUJA SÄHKÖLAITTEITA. Sähkölaitteiden käyttöympäristö Käyttöympäristöt asettavat erilaisia vaatimuksia sähkölaitteille. Esim. veden läheisyys asettaa sähkönjohtokykynsä vuoksi lisävaatimuksia sähkölaitteiden suojaukselle verrattuna esim. kuiviin tiloihin. Erilaisilla suojauksilla ja rakenteilla halutaan varmistaa sähkölaitteiden turvallisuus niissä käyttöympäristöissä, joihin laite on tarkoitettu.

7 OSA I: SÄHKÖ KOTONA Pistorasiat Kotitalouksissa on tavallisia ja suojamaadoitettuja pistorasioita. Huoneen pistorasia osoittaa sen, millaista sähkölaitetta siellä voi käyttää. Sähkölaitteen voi liittää sellaiseen pistorasiaan, johon laitteen pistotulppa sen rakennetta muuttamatta sopii. Tavallisia maadoittamattomia pistorasioita ei ole enää vuoden 1997 jälkeen asennettu uudisrakennuksiin. Uudet pistorasiat ovat yleensä turvapistorasioita eli ns. lapsisuojattua rakennetta. Lapset eivät saa helposti työnnettyä puikkoja tai vastaavia esineitä tällaisen pistorasian reikään. Sähkölaitteet kosteissa ja märissä tiloissa Sähkölaitteen kotelointi suojaa laitetta veden, kosteuden, pölyn yms. vaikutuksilta. Kotelointiluokka ilmaisee, millaisessa tilassa laitetta voi käyttää. Esimerkiksi märissä tiloissa käytetään roiskevedeltä suojattuja laitteita, jotka on varustettu IP-tunnuksella (ks. osa II, luku 1.) Jos laitteen arvokilvessä sitä ei ole, on laite tarkoitettu vain kuivassa sisätilassa käytettäväksi. Ulkokäyttöön tarkoitetuissa laitteissa IP-tunnus on yleensä IP 34 tai sitä suurempi. Vanha vastaava merkintä on. 4. Sähkölaitteen merkinnät Sähkölaitteen arvokilpi Sähkölaitteen merkinnät ovat yleensä laitteeseen kiinnitetyssä arvokilvessä. MERKINNÖISTÄ SELVIÄÄ LAITTEEN SEURAAVIA OMINAISUUKSIA: laitteen valmistaja tai tuotenimi laitteen malli- tai tyyppimerkintä (tarvitaan hankittaessa koneeseen varaosia tai tilattaessa huolto) jännite (V) virran kulutus (A) teho (W tai kw) IP-kotelointiluokkatunnus (kertoo esim. sen, miten laite on suojattu vedeltä ja pölyltä sekä laitteen käyttäjä sähköiskun vaaralta) testauslaboratorion merkki. ARVOKILPI. Laitteessa voi olla edellisten lisäksi merkinnät laitteen nimellistaajuudesta (nimellistaajuus Euroopassa 50 Hz ja esim. Pohjois-Amerikassa 60 Hz), suojausluokasta ja yhtäjaksoisesta käyttöaikarajasta. Laitteissa voi olla myös varoitus- ja ohjekilpiä, joita tulee noudattaa. Testauslaboratorion merkki Valitse testattu laite. Tarkista myös, että laite on tarkoitettu käytettäväksi Suomen sähköverkossa (230 V/ 50 Hz). Testauslaboratorion merkki laitteessa kertoo, että laitteen mallikappale on läpäissyt turvallisuustarkastuksen. ESIMERKKEJÄ TESTAUSLABORATORIOIDEN MERKEISTÄ. CE-merkki CE-merkki mahdollistaa tuotteen vapaan liikkumisen Euroopan talousalueella. Se on valmistajan tai maahantuojan oma vakuutus siitä, että tuote on vaatimusten mukainen. 5. Valaisimen valinta, sijoitus ja käyttö Valaisimen valinnassa, sijoituksessa ja käytössä on otettava huomioon käyttöpaikan asettamat vaatimukset sekä valaisinvalmistajan ohjeet. Pistorasiaan liitettävät valaisimet Huoneen pistorasia osoittaa sen, millaista valaisinta siellä voi käyttää. Pistotulpalla liitettävän valaisimen voi liittää vain sellaiseen pistorasiaan, johon valaisimen pistotulppa sen rakennetta muuttamatta sopii. Siksi tavallisella pistotulpalla varustettua valaisinta ei voi liittää suojamaadoitettuun pistorasiaan eikä sen pistotulppaa saa vaihtaa suojamaadoitetuksi. Ulkotilassa saa käyttää vain sinne erikseen tarkoitettuja valaisimia. Ulkona käytettäväksi tarkoitetut valaisimet on suojattu kosteutta vastaan. Erityyppiset valaisimet tunnistaa niiden pistotulpista. (Ks. 3. Sähkölaitteet) Riippuvalaisimet Riippuvalaisimen rakenne: Valaisinta ripustettaessa on tärkeää tarkistaa, että kaikki sen osat ovat olemassa. Kuvassa olevaa suojaholkkia ja valaisinpistotulppaa ei ole kaikissa valaisimissa. Lampunpitimen muodostavat kuvassa oleva peräosa, liitin-

8 OSA I: SÄHKÖ KOTONA kappale ja suojakaulus. Vedonpoistin puristaa johtoa, jotta valaisimen paino ei rasittaisi johtimien liitoksia (lampunpitimen liittimiä, valaisinpistotulppaa tai valaisinliitintä eli sokeripalaa ). RIIPPUVALAISIMEN OSAT. Kruunukytkentäinen valaisinpistotulppa sopii ainoastaan kruunukytkentäiseen valaisinpistorasiaan. Kruunukytkentäisen kattorasian tuntee valaisinpistorasiassa olevista kolmesta reiästä. Valaisimen johdossa on kolme johdinta, mutta kelta-vihreäraitainen suojajohdin puuttuu. Valaisinpistotulpalla liitettävät valaisimet Tavallisella valaisinpistotulpalla liitettävä valaisin sopii tavalliseen ja kruunukytkentäiseen valaisinpistorasiaan. Suojamaadoitetulla valaisinpistotulpalla liitettävä valaisin sopii tavalliseen, suojamaadoitettuun ja kruunukytkentäiseen valaisinpistorasiaan. Suojamaadoitetun valaisimen johto on 3-johtiminen. Yksi johtimista on kelta-vihreäraitainen suojajohdin. Suojaeristetyllä valaisinpistotulpalla liitettävä valaisin, tunnus kaikkiin valaisinpistorasiatyyppeihin. sopii VALAISINPISTOTULPPIEN SOVELTUVUUS ERILAISIIN VALAISINPISTORASIOIHIN.

9 OSA I: SÄHKÖ KOTONA Valaisimen sijoitus Valaisimen asentamisessa tulee noudattaa valaisinvalmistajan ohjeita. Tarvittaessa voi kysyä neuvoja valaisimen valmistajalta, maahantuojalta tai myyntiliikkeestä. Vain sähköasentaja saa tehdä kiinteiden valaisimien tai peilikaappien asennuksen. Rikkoutuneen osan tilalle on hankittava samanlaista rakennetta oleva osa. MUISTA: Valaisimen paino ei saa rasittaa valaisimen pistotulppaa, valaisinliitintä (=sokeripala) eikä lampunpitimen liitinkappaletta. Varmista, että vedonpoistimet ovat kunnolla kiinni ja ripusta valaisin ripustuskoukulla valaisinkoukkuun. Valaisinkoukku kestää yleensä enintään 15 kg painoisen valaisimen. Jos valaisin on painavampi, on käytettävä erillistä kattokoukkua. Pelkästään taipuisan johdon varaan ripustettu valaisin saa painaa yleensä enintään 2 kg. Varjostimen ja lampun välisen etäisyyden on oltava riittävän suuri (yleensä vähintään 3 cm). Varjostimen yläosaan on jätettävä ilmaraot, jotta varjostin ei kuumenisi liikaa. Jos varjostin tummenee, valaisimeen on vaihdettava teholtaan pienempi lamppu. Varjostimen kankaana ei saa käyttää helposti syttyviä materiaaleja, joita ovat esim. jotkut tekokuidut. Halogeenivalaisimen sijoitus Halogeenivalaisimet, myös suojajännitteiset, on sijoitettava riittävän etäälle valaistavasta kohteesta. Valaisimessa on usein merkintä siitä, miten kauas valaisin on vähintään sijoitettava valaistavasta kohteesta. Jos valaisin sijoitetaan liian lähelle valaistavaa kohdetta tai helposti syttyviä materiaaleja, voi säteilylämpö aiheuttaa palovaaran. Halogeenilampussa (polttimossa) käytetty kvartsilasi läpäisee myös haitallista ultraviolettisäteilyä, joka voidaan suodattaa esim. valaisimeen asennetulla erillisellä suojalasilla. Vaihtoehtoisesti voidaan joissakin valaisimissa käyttää suojalasilla varustettua polttimoa. Halogeenivalaisimen käytössä on huolehdittava siitä, ettei valokeilaan, liian lähelle valaisinta pääse syttyvää materiaalia (esim. puuta). Raolleen jäänyt kaapinovi voi syttyä palamaan, jos aivan sen yläpuolelle on asennettu halogeenivalaisin. Valaisimesta lähtevä lämpösäteily voi nostaa oven yläreunan lämpötilan jopa yli 200 C:n. Mappien ja vastaavien säilyttäminen halogeenivalaisimen alla saattaa aiheuttaa palovaaran. OHEINEN MERKINTÄ VALAISIMESSA OSOITTAA, KUINKA ETÄÄLLE SE ON SIJOITETTAVA VALAISTAVASTA KOHTEESTA (TÄSSÄ TAPAUKSESSA VÄHINTÄÄN 0,5 M ETÄISYYDELLE). Lampun vaihto Ennen kuin ryhdyt töihin, katkaise sähkö. Pistotulpalla varustetun valaisimen sähkö katkaistaan irrottamalla valaisimen pistotulppa pistorasiasta. Katto- ja seinävalaisimen sähkö voidaan katkaista luotettavasti asunnon pääkytkimellä tai poistamalla valaisinryhmän sulake. Valaisin kannattaa puhdistaa lampunvaihdon yhteydessä. Hehkulampun vaihto Katkaise sähkö ja anna lampun ensin jäähtyä. Kierrä palanut lamppu pois varovasti. Muuten lampun kupu saattaa irrota kannasta. Kierrä uusi lamppu tilalle. Uuden lampun teho saa olla enintään valaisimessa olevan tehomerkinnän (esim. 60 W) suuruinen. Muista, että pääpeililampun saa asentaa vain -tunnuksella varustettuihin valaisimiin. Liian suuritehoinen lamppu tai pääpeililamppu väärään valaisimeen asennettuna saattaa aiheuttaa valaisimen liiallisen kuumenemisen ja palovaaran. Pääpeililampun tunnistaa sen kuvussa olevasta metallipinnoitteesta. Metallipinnoite heijastaa lampun tuottamasta lämmöstä suurimman osan valaisimeen. Siksi se kuumentaa valaisinta enemmän kuin tavallinen hehkulamppu. Energiaa säästäviä lamppuja vaihdettaessa hehkulampun tilalle saadaan huomattavasti enemmän valoa pienemmällä teholla. Esimerkiksi 60 W hehkulampun voi korvata vaikkapa 25 W energiansäästölampulla, jolloin saadaan huomattavasti enemmän valoa pienemmällä teholla. TAVALLINEN HEHKULAMPPU JA PÄÄPEILILAMPPU Loistelampun ja sytyttimen vaihto Katkaise sähkö ennen töihin ryhtymistä. Yleensä loistelamppu irrotetaan valaisimesta kiertämällä lamppua neljänneskierroksen verran. Lamppu irrotetaan liu uttamalla lampun päissä olevat nastat pois pitimistään. Lampun tilalle vaihdetaan samantehoinen ja sävyltään tarkoitukseen sopiva lamppu. Useissa loistelamppuvalaisimissa on sytytin, joka on syytä vaihtaa lampunvaihdon yhteydessä (paitsi elektroniset tai käsin painonapilla viritettävät sytyttimet). Sytytintä käännetään vastapäivään niin, että sytyttimen nastat pääsevät ulos sytyttimen pitimen aukosta. Uusi sytytin asetetaan paikalleen. LOISTELAMPUN JA LOISTELAMPUN SYTYTTIMEN VAIHTO

10 OSA I: SÄHKÖ KOTONA Pienloistelampun vaihto Katkaise sähkö ennen töihin ryhtymistä. Pienloistelamppuja on erityyppisiä. Pienloistelamput toimivat saman periaatteen mukaan kuin tavalliset loistelamput ja ne kuluttavat vähemmän energiaa kuin hehkulamput. Kotitalouksissa ehkä yleisimmät pienloistelamput näkyvät kuvassa. Lamppua vaihdettaessa kuvan lamppu vedetään pois pitimestään. Uusi lamppu pannaan paikalleen painamalla lampun kanta pitimeen. Vanhan lampun tilalle pannaan samantehoinen lamppu. Pienloistelampuissa on yleensä sytytin lampussa, jolloin sytytintä ei voi vaihtaa. Kierrekantainen pienloistelamppu vaihdetaan samalla tavalla kuin hehkulamppu. PIENLOISTELAMPUN VAIHTO JA ERILAISIA PIENLOISTELAMPPUJA. 6. Jatkojohto Jatkojohto käytön mukaan KOTITALOUKSISSA ON KAHDENLAISIA PISTORASIOITA: tavallisia pistorasioita ja suojamaadoitettuja pistorasioita. Huoneen pistorasia osoittaa sen, millaista jatkojohtoa siellä voi käyttää. Jatkojohdon voi liittää vain sellaiseen pistorasiaan, johon jatkojohdon pistotulppa sen rakennetta muuttamatta sopii. (ks. 3. Sähkölaitteet) Ulkotiloissa on yleensä aina käytettävä läpällistä eli roiskevedenpitävää jatkojohtoa. Roiskevedenpitävä jatkojohto on liitettävä ulkona ulkopistorasiaan. Kuivissa olosuhteissa voidaan ulkona tilapäisesti käyttää myös sisäkäyttöön tarkoitettua suojamaadoitettua jatkojohtoa. JATKOJOHTO. Pidä jatkojohdot kunnossa Kotona ei kannata säilyttää rikkinäisiä jatkojohtoja. Hävitä vaurioituneet jatkojohdot ja osta tilalle uusia tai korjauta ne, ennen kuin joku toinen pääsee niitä käyttämään. Jatkojohdot kannattaa tarkistaa säännöllisin väliajoin. Halogeenilampun vaihto Katkaise sähkö ja anna lampun jäähtyä ennen vaihtoa. Uuden polttimon pintaan ei kannata koskea paljain sormin, koska ihosta irtoava rasva palaa polttimon pintaan ja lyhentää lampun polttoikää. Vanhan lampun tilalle vaihdetaan jännitteeltään, teholtaan ja rakenteeltaan samanlainen lamppu. KATSO, ETTÄ pistotulpassa tai jatkopistorasiassa ei ole halkeamia eikä niistä ole irronnut palasia johdon ulkovaippa ei ole rikkoutunut johto ei ole irtoamassa pistotulpasta tai jatkopistorasiasta pistorasiassa tai -tulpassa ei ole palaneita kohtia. Muistathan että jatkojohto ei korvaa kiinteää asennusta. Jatkojohdot tulee ottaa pois käyttöpaikalta silloin, kun niitä ei tarvita. Jatkojohtoja on säilytettävä siten, että ne eivät houkuttele pieniä lapsia leikkimään niillä. HALOGEENILAMPUN VAIHTO JA TYYPILLISIÄ HALOGEENILAMPPUJA HUOMAA! 1. Älä muuta johdon rakennetta Jatkojohdon rakennetta ei saa muuttaa esim. viilaamalla tai vaihtamalla tavallisen tulpan tilalle suojamaadoitettua. Jos näin tehdään, on mahdollista kytkeä suojamaadoittamaton jatkojohto suojamaadoitettuun pistorasiaan. Tällöin jatkojohtoon liitetty sähkölaitteen metallirunko tai -kuori saattaa vikatilanteessa tulla jännitteiseksi ja aiheuttaa välittömän hengenvaaran.

11 OSA I: SÄHKÖ KOTONA Älä käytä jatkojohtoa väärässä tilassa Jatkojohtoa on käytettävä siinä tilassa ja huoneessa, missä se on liitetty pistorasiaan. Sillä ei saa viedä sähköä huoneeseen, jossa on toisentyyppinen pistorasia. Johto voi helposti vahingoittua oviaukoissa ja kulkureiteillä. Huoneen pistorasia osoittaa sen, millaista jatkojohtoa siellä voi käyttää. Jatkojohdon voi liittää sellaiseen pistorasiaan, johon sen pistotulppa rakennetta muuttamatta sopii. 3. Älä turhaan liitä useita jatkojohtoja peräkkäin Käytä tarpeeksi pitkiä jatkojohtoja, niin johtoja ei tarvitse liittää useita peräkkäin. Erityisesti suojamaadoitetuissa jatkojohdoissa suojajohdinyhteyden on säilyttävä luotettavana. 4. Älä liitä moniosaisiin jatkopistorasioihin suuritehoisia sähkölaitteita Liitä moniosaisiin jatkopistorasioihin vain pienitehoisia sähkölaitteita. Suuritehoiset, esim. moottorilla varustetut sähkölaitteet, työkalut, lämmittimet, pölynimuri, voivat aiheuttaa johtojen ylikuormituksen ja sulakkeiden palamisen. Sähkölaitteen, myös jatkojohdon, osien kuumeneminen on osoitus viasta tai ylikuormituksesta, joka voi aiheuttaa tulipalo- ja onnettomuusvaaran. 5. Kelallisia jatkojohtoja on kahdenlaisia Niissä keloissa, joissa on pistorasioita, on myös ylikuumenemissuojakytkin (painonappi). Kokonaan kelasta irroitettavat johdot on syytä käytettäessä poistaa kelalta kokonaan, koska mitään ylikuumenemissuojaa ei kelalla ole. jata Turvatekniikan keskuksen rekisteröimät sähköalan asennus- ja huoltoliikkeet. Jos laitteen käyttöohjeessa asetetaan käyttöpaikalle tai -lämpötilalle rajoituksia, noudata niitä. Esim. pakastimen käyttöympäristön lämpötilan alaraja on yleensä + 10 C. Valmistaja ei siten takaa turvallisuutta tai laitteen toimintaa talvella kylmävarastossa. MUISTA VIELÄ Irrota pistotulppa pistorasiasta aina pitämällä kiinni pistotulpasta. Tarkkaile laitteiden liitäntäjohtojen ja jatkojohtojen kuntoa. Sähköjohtoa ei saa paikata teipillä, eristysnauhalla tai laastarilla. Ota huomioon jatkojohdon kuormitettavuus. Vältä monen suuritehoisen laitteen samanaikaista käyttöä samalla jatkojohdolla. Älä muuta jatkojohdon tai sähkölaitteen johdon tai pistotulpan rakennetta. Älä säilytä johtoja kuumien pintojen läheisyydessä, esim. patterin päällä. Vältä liittämästä useita jatkojohtoja peräkkäin. Sähköä ei saa tuoda jatkojohdolla toiseen huoneeseen, jossa on erilaiset pistorasiat. Jos laite, sen pistotulppa tai pistorasia on mustunut, vie laite huoltoon. Ollessasi kylvyssä, suihkussa tai uimassa älä pidä laitteita kiinni sähköverkossa äläkä koske niihin. Älä kuivaa vaatteita kiukaan yläpuolella tai sähkölämmittimen päällä. 6. Lapsiperheissä kannattaa käyttää turvajatkopistorasiaa Turvajatkopistorasia on ns. lapsisuojattu pistorasia. Lapset eivät saa työnnettyä esim. sukkapuikkoa tällaisen jatkopistorasian reikiin. Turvajatkopistorasian voi korvata muovisilla pistokesuojilla. PISTORASIAN MUOVISET PISTOKESUOJAT. PIDÄ KIINNI PISTOTULPASTA, ÄLÄ JOHDOSTA. ÄLÄ PIDÄ SÄHKÖLAITTEITA VERKOSSA ÄLÄKÄ KOSKE NIIHIN OLLESSASI KYLVYSSÄ. 7. Sähkölaitteiden turvallinen käyttö Sähkölaitteen mukana saat laitteen käyttö- ja huolto-ohjeen, jota on syytä noudattaa. Käyttö- ja huolto-ohjeet kannattaa säilyttää. Käyttöohjeen avulla opit käyttämään laitetta oikein ja saat laitteestasi enemmän hyötyä. Ohjeiden mukainen huolto pidentää laitteen ikää, vähentää palovaaraa ja estää laitteen ominaisuuksien huononemista. Jos huomaat laitteessa vian tai toimintahäiriöitä, korjauta se heti. Jos ohjekirjasta ei löydy huolto-ohjetta, vie laite huoltoon. Sähkölaitteita saavat kor-

12 OSA I: SÄHKÖ KOTONA ÄLÄ KUIVATA VAATTEITA SÄHKÖLÄMMITTIMEN PÄÄLLÄ. Televisio muodostaa palaessaan myrkyllisiä kaasuja, joten huoneistosta on tv:n palaessa poistuttava nopeasti, pelastettava muut, suljettava ovi ja hälytettävä pelastuslaitos paikalle turvallisesta paikasta. Jos laite ei vielä pala vaarallisen voimakkaasti, voi yrittää irrottaa laitteen sähköverkosta ja ryhtyä alkusammutukseen esimerkiksi sammutuspeitteen avulla. Pesu- ja astianpesukoneet aiheuttavat myös joskus tulipaloja. Niitä ei pitäisikään koskaan jättää käymään huoneistoon ilman vartiointia. Myös näissä koneissa esiintyy yleensä vikaantumisen merkkejä ennen kuin ne aiheuttavat vaaratilanteita. Kylmälaitteiden takaa on hyvä silloin tällöin muistaa imuroida kerääntyneet pölyt pois. Mikäli kylmälaitteen alle lattialle on päässyt vettä, on tutkittava mistä se on tullut. Jos kompressorin päällä oleva muovinen astia on rikkoutunut, on laite korjattava välittömästi. 8. Sähköpalot Suomessa sattuu vuosittain pari tuhatta tulipaloa, jotka ovat jollain tavoin lähtöisin sähkölaitteista tai -asennuksista. SÄHKÖPALOJA VOIDAAN EHKÄISTÄ käyttämällä sähkölaitteita oikein huollattamalla vioittuneet laitteet huolehtimalla sähköasennusten hyvästä kunnosta. Sähkölaitteita, esimerkiksi televisiota, ei koskaan pidä käyttää alustana tavaroille, eikä ainakaan kynttilälle tai kasveille. Laitteen sisään voi valua kynttilän steariinia tai kukkien kasteluvettä, mikä taas voi aiheuttaa palovaaran. Sähkölaitteita ei myöskään kannata peittää liinoilla tai verhoilla eikä pitää hyvin lähellä lämmityspatteria. Tuuletusaukkojen tukkeutuminen voi aiheuttaa laitteen ylikuumenemisen ja pahimmassa tapauksessa tulipalon. Esimerkiksi television sijoittaminen liian tiiviisti rakenteisiin, esim. kirjahyllyyn, voi myös estää tarvittavan jäähdytysilmankierron. Myös runsas pöly tuuletusaukoissa voi estää tarvittavan tuuletuksen. Normaalioloissa pölyn poistaminen imurilla sähkölaitteen kotelon päältä muun siivouksen yhteydessä on riittävä toimenpide. Laitteiden sisäpuoliset toimenpiteet ovat turvallisuussyistä ammattilaisten tehtäviä. Television osat liitoksineen voivat vikaantua ja aiheuttaa tulipalon. Vanhat, ja kuljetuksista tai lämmönvaihteluista kärsineet laitteet voivat vikaantua muita helpommin. Viasta näkyy yleensä oireita jo etukäteen, esim. kuvan tai äänen vääristymisenä tai muina normaalista poikkeavina toimintoina. Tällöin laite on toimitettava huoltoon. Turvallisuutta voi parantaa kytkemällä herätevirran pois television pääkatkaisijasta, kun se on pitempiä aikoja ilman valvontaa, esim. yöksi. On tärkeää muistaa noudattaa aina tarkoin sähkölaitteen käyttöohjetta ja viedä laite huoltoon, jos siihen tulee vikoja. Hyväkin sähkölaite voi muuttua vaaralliseksi, jos sitä käytetään väärin. Laitekohtaisia turvavinkkejä TELEVISIO on vietävä huoltoon, jos kuvaan tai ääneen tulee vikaa, televisiosta tulee käryä tai voimakkaita hajuja. Huollata televisiosi myös, jos se on kaatunut tai pudonnut, laitteeseen on joutunut vettä tai muita nesteitä, steariinia tai muita vieraita esineitä. television päälle ei saa sijoittaa kynttilää, kasveja, kukkamaljakoita tai muita tavaroita tuuletusaukkoja ei saa peittää liinoilla huolehdi ilmankierrosta television ympärillä; älä sijoita sitä liian tiiviiseen kirjahyllyyn imuroi pöly television päältä ja tuuletusaukkojen ulkopinnoilta; sisäpuoliset huollot tai puhdistukset voi turvallisuussyistä tehdä vain sähköalan ammattilainen vältä tärinää ja kolhuja siirtäessäsi televisiota katkaise valmiusvirta yöksi ja kotoa poistuessasi PESUKONE on huollettava aina, kun sen toiminnassa, erityisesti ohjelmakoneistossa tai moottorissa esiintyy häiriöitä. älä jätä konetta valvomatta sen käydessä; näin pienennät myös vesivahinkoja puhdista nukkasihti säännöllisesti irrota pistotulppa käytön jälkeen suojaa laite roiskevedeltä KIUAS voi sytyttää läheisyydessään olevat vaatteet. älä ripusta pyykkejä kiukaan lähelle; tarkasta ennen kytkemistä, ettei mitään syttyvää ole jäänyt kiukaalle huomioi asennettaessa suojaetäisyydet täytä kivitila aina täyttöohjeen mukaan korjauta rikkinäiset vastukset sekä temppuileva ajastin ja kytkimet

13 OSA I: SÄHKÖ KOTONA VALAISIMET on pidettävä puhtaina ja palaneet tai välkkyvät loistelamput kannattaa vaihtaa heti. noudata halogeenivalaisimien asennus- ja käyttöohjeita; huomioi etäisyydet syttyviin materiaaleihin älä vaihda valaisimeen suositustehoa suurempaa lamppua KYLMÄLAITE voi kuluttaa sähköä kolminkertaisen määrän, jos riittävästä ilmankierrosta ja puhdistuksesta ei ole huolehdittu. Kuumana käyvään kylmälaitteeseen liittyy tulipalon riski. huollata oikutteleva laite imuroi säännöllisesti pölyt esimerkiksi sulatuksen yhteydessä; irrota aina pistotulppa työn ajaksi huolehdi riittävästä ilmankierrosta älä asenna laitetta suoraan auringonpaisteeseen tai lieden tai muun lämmönlähteen viereen LIESI TAI UUNI sekä MIKROAALTOUUNI voi sytyttää palon kuumalle liedelle tai uuniin jääneestä ruuasta. Ennen syttymistä syntyy voimakasta savua, joka voi tappaa. älä jätä liettä tai uunia päälle valvomatta huolehdi aina, että kytket lämmöt pois lopetettuasi käytön SÄHKÖASENNUKSIA saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Tarkkaile sähköasennusten kuntoa ja tarkastuta ne sähköalan ammattilaisella tarvittaessa. JOS SÄHKÖLAITE, ESIMERKIKSI TELEVISIO SYTTYY PALAMAAN Katkaise heti laitteesta virta irroittamalla pistotulppa pistorasiasta tai katkaisemalla virta sähkötaulun pääkytkimestä. Pelasta ihmiset välittömästä vaarasta. Sammuta alkusammutusvälinein (esim. käsisammutin, sammutuspeite), jos mahdollista. Poistu paikalta ajoissa, savu on tappavan myrkyllistä! Sulje ovet poistuessasi. Hälytä palokunta turvallisesta paikasta. Opasta palokunta paikalle. Televisiopalon sammuttaminen SILITYSRAUTA ja muut pienlaitteet on syytä vaihtaa uuteen, kun toiminnassa havaitaan vikaa. irrota aina pistotulppa pistorasiasta, kun et käytä laitetta ja poistut sen luota irrota laite pistorasiasta pitämällä kiinni pistotulpasta; älä vedä johdosta nykäisemällä KESKUSPÖLYNIMURI vaatii säännöllistä puhdistusta ja huoltoa. Pöly tukkii laitteen suodattimen ja voi syttyä palamaan. puhdista ja huollata laite säännöllisesti tyhjennä pölyt riittävän usein ja puhdista suodatin sijoita laite helposti huollettavaan ja paloturvalliseen paikkaan AUTOLÄMMITIN voi sytyttää auton palamaan. Tarkkaile sen kuntoa ja korjauta viat välittömästi. kiristytä löystyneet liitokset ja vaihdata huonokuntoinen pistorasia sekä johdot vältä lian, veden ja suolan joutumista autolämmittimeen korjauta tai vaihda vioittunut kellokytkin sijoita sisätilanlämmitin riittävän etäälle auton pinnoista käytä vain autokäyttöön valmistettua sisätilanlämmitintä SÄHKÖPATTERIT saattavat ylikuumentua, jos ilma ei pääse kiertämään. älä peitä lämmitintä aseta siirrettävä lämmitin niin, ettei se milloinkaan kaadu huolehdi, ettei lämmittimen päälle kaadu tai putoa mitään älä sijoita huonekaluja liian lähelle sähköpatteria korjauta rikkinäinen termostaatti ENSIMMÄISEKSI ON LAITE IRROTETTAVA SÄHKÖVERKOSTA. JO TÄMÄ VOI SAMMUTTAA PALON. ALKUVAIHEESSA VOI PALON SAADA SAMMUMAAN JO PIENELLÄKIN VESIMÄÄRÄLLÄ. LAITTEEN ON OLTAVA IRTI SÄHKÖVERKOSTA. SAMMUTUSPEITETTÄ KÄYTTÄMÄLLÄ RAJOITETAAN PALON KEHITTYMISTÄ JA SAADAAN AIKAA MUUHUN ALKUSAMMUTUKSEEN SEKÄ AVUN HÄLYTTÄMISEEN JA PELASTAUTUMISEEN. KÄSISAMMUTIN ON TEHOKKAIN SAMMUTUSVÄLINE.

14 Sähkötöiden teettäminen ja sähkötarkastukset Tavalliselle sähkön käyttäjälle ovat turvallisuussyistä sallittuja ainoastaan eräät pienet työt, joita on esitetty tämän oppaan osassa III Tee-se-itse-työt. Näitäkin töitä saa tehdä vain, jos varmasti osaa tehdä ne turvallisesti ja oikein. Varsinaiset sähkötyöt on aina teetettävä alan ammattilaisilla. Tee aina kirjallinen sopimus tilaamastasi työstä. Näin varmistat kaikkien tilattujen töiden tekemisen ja selvennät vastuukysymyksiä. Turvallisuuteen voi saada lisävarmuutta ulkopuolisen tarkastajan avulla. Maksullisia tarkastuksia tekevät valtuutetut tarkastajat ja tarkastuslaitokset. Sähköurakoitsijan on aina itse tarkastettava asennukset ennen käyttöönottoa. Työn teettäjän kannattaa vaatia urakoitsijalta tarkastuspöytäkirja sähköasennusten käyttöönottotarkastuksesta. Omakoti- ja paritaloissa sekä vapaa-ajan asunnoissa ulkopuolinen varmennustarkastus ei ole pakollinen, mutta kylläkin suositeltava. Sähköasennukset vaativat myös huoltoa ja etenkin vanhat asennukset on hyvä tarkastuttaa aika-ajoin. Esimerkiksi kytkimet ja pistorasiat sekä keskukset on pidettävä kunnossa ja vialliset vaihdettava uusiin. Käytettynä ostetussa asunnossa tai talossa on myös hyvä suorittaa sähköasennusten tarkastus. Näillä toimenpiteillä voidaan vähentää yllätyksiä ja riskiä sähkötapaturmista tai sähköpaloista. 10. Sähkötapaturman sattuessa Tee nopea tilannearvio. Katkaise virta ja irrota loukkaantunut vaarantamatta itseäsi tai muita. Katkaise virta kytkimellä, irrottamalla pistotulppa tai vastaavalla tavalla. Ellei virtaa saada nopeasti katkaistua, irrota loukkaantunut eristävällä välineellä, esim. kuivalla laudanpätkällä, narulla tai vaatteella. Älä koskaan käytä irrottamiseen kosteaa tai metallista esinettä. Suurjännitetapaturmissa, joissa uhri on suurjännitteen vaikutusalueella, et voi aloittaa varsinaisia pelastustoimia ennen kuin sähköalan ammattihenkilö on katkaissut virran. Tarkista autettavan tila Puhuttele häntä ja ravistele olkapäistä. Jos hän ei vastaa eikä liiku, hän on todennäköisesti menettänyt tajuntansa. Tarkista hengitys asettamalla kädenselkäsi tajuttoman nenän ja suun eteen. Jos tunnet ilman virtauksen kädelläsi ja näet rintakehän liikkuvan, uhri hengittää. OSA I: SÄHKÖ KOTONA Nyt voit asettaa uhrin kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi ja tehdä hätäilmoituksen. Hälytä apua Jos et havaitse elintoimintoja, soita silloin ensin hätänumeroon 112. Hätänumeroon voit soittaa maksutta myös automaatista. Matkapuhelimesta soitetaan ilman suuntanumeroa. Joiltakin työpaikoilta saa linjan ulos jollakin etunumerolla, joka on tällöin otettava hätänumeron eteen, esim Säilytä malttisi ja puhu selvästi: Kerro mitä on tapahtunut, mainitse sähkötapaturmasta. Kerro, jos ihmisiä on vaarassa. Anna tarkka osoite ja tarvittaessa ajo-ohjeita. Vastaa kysymyksiin ja toimi ohjeiden mukaan. Lopeta puhelu vasta, kun saat siihen luvan. Palaa välittömästi jatkamaan ensiapua. OIKEIN TEHTY HÄTÄILMOITUS VARMISTAA NOPEAN AVUN SAAMISEN! Anna ensiapua: Jos et havaitse elintoimintoja avun hälyttämisen jälkeen, aloita elvytys. Käännä uhrin pää taaksepäin ja puhalla suusta suuhun menetelmällä kaksi tavallista puhallusta hänen keuhkoihinsa. Jos et tunne sykettä etkä näe muita verenkierron merkkejä, aloita myös paineluelvytys. Paina rintalastan alaosaa suorin käsivarsin 15 kertaa. Jatka elvytystä 2 puhalluksen ja 15 painelun rytmillä. Painelunopeus on noin 100 kertaa minuutissa. Elvytystä jatketaan tauotta ensihoidon saapumiseen asti. ELVYTYKSEN TOIMENPITEET ONNISTUVAT, JOS NIITÄ ON HARJOITELTU ASIANTUNTEVASSA OPASTUKSESSA. Sokin ensiapu Sokkivaikutus ilmenee sähkötapaturmassa, jossa virran voimakkuus ylittää 50 ma, mutta kestoaika on lyhyempi kuin sydänjakso. Sokin oireet kehittyvät nopeasti: huimaus jano nopea ja pienenä tuntuva syke kalpea ja kylmänhikinen iho. Ilman ensiapua sokki kehittyy vaikeammaksi ja saattaa johtaa jopa tajuttomuuteen. Sokin elimistölle tuomat haitalliset vaikutukset estetään oikealla ensiavulla: aseta autettava makuulle nosta jalat koholle huolehdi avun hälyttämisestä sokkipotilas palelee - pidä hänet lämpimänä huovalla, takilla tai lämpöpeitteellä

15 OSA I: SÄHKÖ KOTONA esiinny rauhallisesti älä jätä sokissa olevaa yksin, ellei se ole välttämätöntä esimerkiksi avun hankkimiseksi. Sähkötapaturmien palovammat Sähkötapaturmassa onnettomuuden uhri saa usein myös palovammoja. Iholla näkyvän, pinnallisen palovamman lisäksi sähkö aiheuttaa elimistöön myös sisäisiä palovammoja, jotka voivat olla vaikeita, eivätkä ne ole välttämättä silmin havaittavissa. Energia (kwh) Energia kuvaa sähkönkulutusta. Kilowattitunti on sähköenergian yksikkö. Teholtaan 1000 W sähkölämmitin kuluttaa yhden tunnin (h) aikana energiaa yhden kilowattitunnin. Mitä suurempitehoisia sähkölaitteesi ovat ja mitä kauemmin niitä käytät, sitä enemmän sähköenergiaa kulutat. Sähkön eräänä laskutusperiaatteena on kulutettu sähköenergia. Tavallisen, pinnallisen palovamman ensiapuna on jäähdyttäminen. Sähkötapaturmassa palovamma jää toiselle sijalle uhrin elintoimintojen turvaamisen jälkeen. Jos kyseessä on elvytys, palovammalle ei ensiavussa tehdä mitään. Mikäli käytettävissä on palovamman ensiapuun tarkoitettuja palovammasiteitä, toimitaan niiden ohjeiden mukaan. Silmien joutuessa alttiiksi voimakkaalle valokaarelle voi seurauksena olla äkillinen häikäisy. Kostea kylmä kääre lievittää kipua. Tarvittaessa on hakeuduttava jatkohoitoon. HANKI ELVYTYSTAITO JA PIDÄ SITÄ YLLÄ! Lähteet: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto (STUL), Sähköinfo Lisätietoja ensiavusta: Suomen Punainen Risti 11. Mikä on virta, jännite, teho ja energia? Virta (ampeeri, A) Jokainen sähkölaite ottaa sähköverkosta virtaa. Mitä suuremman virran laite ottaa sitä suuremman tehon se kuluttaa. Virtaa voidaan verrata vesijohdossa kulkevaan veteen. Joidenkin laitteiden arvokilvessä on ilmoitettu laitteen virta. Jännite (voltti, V) Voltti on jännitteen mitta. Kotitalouksissa jännite on 230 V. Pistorasiaan saa kytkeä vain sellaisia laitteita, joiden arvokilvessä on sama jännitemerkintä. Joissakin maissa esim. USA:ssa jännite on 110 V. Jännitettä voi verrata vesijohtoverkoston veden paineeseen. Teho (watti, W) Watti on tehon mitta. Mitä suurempi on laitteen teho, sitä enemmän se myös kuluttaa sähköä. Suuritehoisia laitteita ovat esim. sähköliesi ja sähkökiuas, kun taas televisio ja radio ovat pienitehoisia laitteita.

16 30 31 OSA II: SÄHKÖ PIHAPIIRISSÄ JA ULKOALUEILLA OSA II: SÄHKÖ PIHAPIIRISSÄ JA ULKOALUEILLA 1. Sähkölaitteiden käyttö ulkona 1. Sähkölaitteiden käyttö ulkona 2. Jatkojohdon käyttö pihalla 3. Moottoriajoneuvojen sähkölämmitys 4. Johdon kunnosta huolehtiminen 5. Kasvihuone, koirankoppi, suihkulähde 6. Uudisrakentamisessa huomioon otettavaa 7. Sähköjohdoista aiheutuva vaara ulkoalueilla, rannoilla ja vesillä Sähköturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota ulkotiloissa. Ulkona käytettävien sähkölaitteiden on aina oltava joko suojaeristettyjä, suojamaadoitettuja tai suojajännitteellä toimivia. Pitkäaikaiseen ulkokäyttöön tarkoitetun sähkölaitteen koteloinnin on oltava niin tiivis, ettei sen sisään pääse vettä. Sähkölaitteen koteloinnin tiiviys on ilmoitettu laitteen kuoreen kiinnitetyllä kotelointiluokkaa ilmaisevalla merkinnällä, joko pisara-tunnuksella tai IP-numerotunnuksella. Tavallisimmat ulkona käytettävien laitteiden kotelointiluokat: Selitys IP-tunnus Vanha pisaratunnusmerkintätapa Tippuvedenpitävä IP 21 Sateenpitävä Roiskevedenpitävä IP 23 tai IP 43 IP 34 tai IP 44 Vedenpitävä IP 67 Kuivissa ulko-olosuhteissa voidaan tilapäisesti käyttää myös sisäkäyttöön tarkoitettuja suojamaadoitettuja tai suojaeristettyjä sähkötyökaluja tai vastaavia sähkölaitteita, vaikka niissä ei olisikaan kotelointiluokkaa ilmaisevaa merkintää. Laitteita ei kuitenkaan saa jättää ulos sateeseen tai kosteaan.

17 OSA II: SÄHKÖ PIHAPIIRISSÄ JA ULKOALUEILLA Kosteus voi tehdä vahinkoa kuivan tilan sähkölaitteelle aiheuttaen jopa hengenvaaran. Vikavirtasuojakytkin tuo lisäturvaa ulkopistorasioissa. Se voidaan asentaa joko kiinteästi sähkökeskukseen tai pistorasian yhteyteen (katso sivu 9). Vikavirtasuojakytkin on herkkä ja nopea suojalaite, joka toimii sulakkeen tavoin katkaisten sähkön vikatilanteissa. Uusissa rakennuksissa se kuuluu jo vakiovarustukseen. Suojajännitteellä toimivat sähkölaitteet Suojajännitteellä toimivat sähkölaitteet ovat ulkokäytössä turvallisempia kuin verkkojännitteellä toimivat laitteet. Tavallinen verkkojännite muutetaan suojajännitteeksi suojajännitemuuntajan avulla. Suojajännitteenä on yleisimmin käytössä 12 ja 24 voltin jännitteet, jotka eivät aiheuta käyttäjälle sähköiskun vaaraa. TAVALLISIMPIA SUOJAJÄNNITTEELLÄ TOIMIVIA SÄHKÖLAITTEITA OVAT: jouluajan pienoislamppusarjat. koristevalaisimet suihkualtaiden pumput satelliittiantennien kääntäjät lattialämmitys SUOJAERISTETTY PORAKONE. VIKAVIRTASUOJAKYTKIN. SÄILYTÄ SÄHKÖLAITTEET KUIVASSA TILASSA. Suojajännitemuuntaja on yleensä sijoitettava kuivaan tilaan. Vain suojajännitteiset johdot ja laitteet voidaan viedä ulos. Muuntajalle on varmistettava riittävä tuulettuminen, sillä ahtaaseen tilaan sijoitettuna tai peitettynä sen kuormitettavuus pienenee huomattavasti ja se voi vahingoittua. Myös suojajännitteiset johdot on asennettava siten, ettei niiden eristys voi vahingoittua seinien läpivienneissä. Vahingoittunut eristys aiheuttaa palovaaran. Suojajännitteellä toimivien sähkölaitteiden asentamisessa ja käyttämisessä on noudatettava valmistajien antamia ohjeita ja suosituksia. Ohjeet on syytä säilyttää myöhempää käyttöä ja huoltoa varten. Sähkölaitteita ei tulisi säilyttää kosteissa tiloissa. Ulkovarastossa säilytettävät sähkölaitteet saattavat vaurioitua talviaikaan pakkasen vaikutuksesta. Pakkasessa kovettunut muovieristeinen johto saattaa murtua, kun sitä taivutellaan. Näin syntyneet eristeviat voivat aiheuttaa laitteessa toimintahäiriöitä ja laitteen käyttäjälle hengenvaaran. Sähkölaitetta ei pidä koskaan siirtää tai kuljettaa nostamalla tai vetämällä sitä liitäntäjohdosta. Ulkona sähkölaitetta käytettäessä on hyvä olla jalassa kumipohjaiset jalkineet. Ne lisäävät turvallisuutta. SUOJAJÄNNITEMUUNTAJA. Akkukäyttöiset työkalut Akkukäyttöisten työkalujen määrä on merkittävästi kasvanut viime aikoina. Akkukäyttöiset laitteet ovat nykyään melko keveitä. Akut ladataan käyttöohjeen mukaisesti huoneenlämmössä. Akkukäyttöiset työkalut ovat turvallisia käyttää ulkotiloissa.

18 Jatkojohdon käyttö pihalla Ulkotiloissa joudutaan usein turvautumaan jatkojohtoon. Pihalla on yleensä käytettävä roiskevedenpitäviä jatkojohtoja, joiden pistorasiassa ja tulppaosassa on tunnus IP 34 tai tunnus. Ulkona käytettävän jatkojohdon poikkipinnan on oltava vähintään 1,5 mm 2. Kuivissa olosuhteissa voidaan myös ulkona tilapäisesti käyttää sisäkäyttöön tarkoitettuja suojamaadoitettuja jatkojohtoja. OSA II: SÄHKÖ PIHAPIIRISSÄ JA ULKOALUEILLA SUOJAA JATKOJOHTO TARVITTAESSA PIHALIIKENTEELTÄ. ULKOKÄYTTÖÖN TAR- KOITETTU JATKOJOHTO JA SUOJAMAADOITETTU PISTORASIA. KETJUSAHALLA TYÖSKENTELY. MUISTA VIELÄ: Käytä ulos asennettuja roiskevedenpitäviä suojamaadoitettuja pistorasioita ja jatkojohtoja. Mikäli kiinteässä asennuksessa ei ole vikavirtasuojakytkintä, on hyvä käyttää siirrettävää vikavirtasuojakytkintä. Pyri käyttämään yhtä riittävän pitkää jatkojohtoa. Jos joudut viemään johdon ajoreitin poikki, suojaa se esim. lautakouruilla (kuva s. 35). Yliajo voi vioittaa johtoa. Kelalla olevat jatkojohdot on vedettävä auki käytön ajaksi. Kelalla oleva jatkojohto lämpiää hyvinkin paljon käytettäessä suuritehoista laitetta, koska johto ei pääse jäähtymään. Säilytä jatkojohto kuivassa varastossa, kun et käytä sitä. Jatkopistorasiat on suojattava sateelta ja keinokastelulta muovilla tai muulla sadesuojalla. Huolehdi myös, ettei johto eikä varsinkaan jatkopistorasia jää vesilammikkoon. Uppo- tai vesipumppua ei tulisi siirtää paikasta toiseen pumpun ollessa liitettynä pistorasiaan. Vikavirtasuojakytkimen käyttö pumppuja syöttävässä virtapiirissä on erittäin suositeltavaa. Joulukuusen sähkökynttilöistä turvallisimpia ovat suojajännitteiset kynttiläsarjat. Ketjusahalla tai pensasleikkurilla työskenneltäessä on oltava erittäin varovainen. Työkalun liitäntäjohto on vain muutaman kymmenen sentin pituinen, joten sen käytössä tarvitaan jatkojohtoa. Johto viedään selän takaa ja olkapään yli (kuva s. 35). Sähkögrilli saadaan etäämmäksi rakennuksen seinästä ja palonaroista materiaaleista, kun käytetään jatkojohtoa. On varottava, ettei johto pääse kuumenemaan. 3. Moottoriajoneuvojen sähkölämmitys Autolämmittimen liitäntäjohtoa ei tulisi jatkaa jatkojohdolla. Liitäntäjohdon olisi yletyttävä sellaisenaan kiinteään ulkona olevaan pistorasiaan, koska roiskevedenpitäväkään jatkopistorasia ei ole vesitiivis, vaan vesi ja räntä tunkeutuvat helposti sen sähköisiin osiin. Ulos pysäköidyn auton lämmityspistorasiana ei saa käyttää rakennuksen sisällä tai kerrostalon parvekkeella olevaa pistorasiaa. Liitäntäjohdon on oltava pakkasen ja öljyn kestävää kumijohtoa. Pidä myös huolta siitä, ettei konepelti purista eivätkä terävät pellin reunat muuten vahingoita johtoa. Liitäntäjohtoa ei saa vetää kulkuväylien poikki. Auton sisätilan lämmittimen on oltava hyväksytty käytettäväksi auton sisätiloissa. Markkinoilla olevat auton sisätilan lämmittimiksi hyväksytyt laitteet on varustettu tekstillä Auton sisälämmitin.

19 36 37 Ulkona käytettävien aikakytkimien ja -kellojen on oltava kotelointiluokaltaan roiskevedenpitäviä (IP 34). Tällaisissa ulkokäyttöön tarkoitetuissa ajastimissa on jousitettu läppä, joka sulkeutuu, kun laitteen pistorasia ei ole käytössä. Ajastimia, jotka eivät ole roiskeveden pitäviä, voidaan käyttää autojen lämmitykseen ainoastaan sellaisissa lämmityspistorasioissa, joissa ajastin ja siihen liitetty pistotulppa mahtuvat kotelon sisään, kun sen kansi lukitaan kiinni. OSA II: SÄHKÖ PIHAPIIRISSÄ JA ULKOALUEILLA 5. Kasvihuone, koirankoppi, suihkulähde Kasvihuoneiden, koirankoppien ja suihkulähteiden sähkölaitteiden kanssa on erittäin suositeltavaa käyttää vikavirtasuojakytkintä (katso sivu 9). Älä unohda liitäntäjohtoa kiinni lämmityspistorasiaan kun lähdet ajamaan! Ota se mukaasi! Muutoin se voi olla vaarallinen leikkikalu pihan lapsille. Pidä pistorasian kansi lukittuna! Uusissa asennuksissa ulkotilojen pistorasiat on suojattu vikavirtasuojakytkimellä. Jos vikavirtasuojakytkin laukoo käytössä, on pistorasiaan liitetyssä laitteessa todennäköisesti vikaa. Kasvihuone rakennetaan tavallisesti usean kesän käyttöä varten. Tällöin sinne on järkevää asennuttaa maakaapelilla kiinteä pistorasiapylväs tai sähkökeskus. Kasvukauden aikana kasvihuoneessa tarvitaan sähköä lähinnä valaistukseen, lämmitykseen ja siirrettäviin sähkölaitteisiin. Kasvihuoneiden kiinteät sähköasennukset ja kasvualustojen lämmityskaapeliasennukset saa tehdä vain asianmukaiset oikeudet omaava sähköurakoitsija. Kasvihuoneet ovat märkiä tiloja. Kasvihuoneissa tilapäisestikin käytettävien siirrettävien sähkölaitteiden kotelointiluokan on oltava vähintään roiskevedenpitävää (IP 34) rakennetta. Siirrettävien sähkölaitteiden liitäntä- ja jatkojohtojen on oltava mekaanisesti riittävän kestäviä kumijohtoja. AUTOLÄMMITYS ULKOPISTO- RASIAN KAUTTA. 4. Johdon kunnosta huolehtiminen Tarkasta jatko- ja liitäntäjohtojen kunto säännöllisesti. IRROTA JOHTO SÄHKÖVERKOSTA JA KATSO, ETTÄ pistotulpassa ja jatkopistorasiassa ei ole halkeamia tai palaneita kohtia eikä niistä ole irronnut palasia, johdon ulkovaippa ei ole rikkoontunut tai johto ei ole irtoamassa pistotulpasta tai jatkopistorasiasta. Älä koskaan käytä rikkinäistä jatkojohtoa tai sähkölaitetta, jonka liitäntäjohto tai pistotulppa on viallinen. Hanki uusi tai korjauta vioittuneet osat. Jos johdon eristys on rikki, siinä on viiltoja tai halkeamia tai metalliset johdinsäikeet näkyvät, sitä ei saa korjata teippaamalla. Johto on vaihdettava uuteen tai katkaistava niin, että käyttöön jää vain ehjä osa. Sähkölaitteen liitäntäjohtoa ei saa itse vaihtaa, jos laitetta ei saa auki tavallisilla työkaluilla tai vaihtaminen kielletään huolto-ohjeessa. Kasveja kasteltaessa letkulla tai kannulla vesisuihku ei saa osua sähkölaitteeseen.

20 38 39 Koirankoppilämmittimenä on käytettävä eläinsuojiin hyväksyttyä kotelointiluokaltaan roiskevedenpitävää (IP 34) suojaeristettyä lämmitintä. Lämmittimenä voidaan käyttää myös suojajännitteisiä lämmityskelmuja, jotka asennetaan koirankopin sisäkaton pintaverhouksen alle. Lämmittimien asennuksissa on huolehdittava, että koira ei pääse vahingoittamaan liitäntäjohtoa. Liitäntäjohto voidaan suojata asentamalla se pystysuoraan kopin seinään kiinnitettävään suojaputkeen ja se voidaan tällöin viedä ilmajohtona esimerkiksi rakennuksen seinälle. Putken on oltava riittävän korkea, niin että johto jää koiran ulottumattomiin. Suihkulähteissä, koristealtaissa ja uima-altaissa sähkönsyöttö vesipumpun, vedenpuhdistimen ym. moottoreille asennutetaan mieluiten kiinteällä maakaapelilla. Turvallisinta on käyttää suojajännitteisiä laitteita. 6. Uudisrakentamisessa huomioon otettavaa Sähkösuunnittelijalle ja urakoitsijalle voi esittää omia toivomuksia esimerkiksi sähkölaitteiden sijoittelusta, määrästä ja laadusta. Luonnollisesti sähköturvallisuusmääräykset asettavat omat rajoituksensa. Kannattaa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin: Perustustyöt: Tuleville ja lähteville maakaapeleille tehdään putkitukset ja asennetaan rakennukselle maadoituselektrodi. Näissä asioissa otetaan yhteys sähköurakoitsijaan ennen perustustöiden aloittamista. Valaistus: Pihavalojen paikat on syytä miettiä tarkkaan, koska kaapeliojien kaivaminen valmiiseen pihaan turmelee pihapiirin pitkäksi aikaa. Apuna voidaan käyttää pihasuunnitelmaa, jossa voidaan määritellä mm. kulkuväylien, puiden, istutusten, suihkulähteiden ja pihavalojen paikat. Pistorasiat: Ulos asennettavia pistorasioita tulee olla riittävästi, jotta vältytään turhalta jatkojohtojen käytöltä. Vikavirtasuojakytkin: Uudisrakennuksissa tulee ulkopistorasiat ja kylpyhuoneen pistorasiat suojata vikavirtasuojakytkimillä, jotka sijoitetaan yleensä sähkökeskukseen. Varautuminen laajennuksiin: On järkevää varautua mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuviin sähkölaitteiston laajennuksiin esimerkiksi varaputkituksin ja -kaapeloinnein. OSA II: SÄHKÖ PIHAPIIRISSÄ JA ULKOALUEILLA 7. Sähköjohdoista aiheutuva vaara ulkoalueilla, rannoilla ja vesillä Ilmajohdot pihapiirissä Nykyiset pihapiirissä käytettävät ilmajohdot ovat tavallisesti eristepäällysteisiä riippukierrekaapeleita (AMKA). Aiemmin etenkin maaseudulla käytettiin myös paljaslankaisia avojohtoja. Avojohtoja on yhä käytössä etenkin kiinteistön eri rakennusten välisinä johtoina. Avojohdot muodostavat suuren vaaratekijän erityisesti silloin, kun rakennusta maalataan tai sille tehdään korjaustoimenpiteitä. Niiden johdosta on sattunut useita vakavia, kuolemaankin johtaneita sähkötapaturmia. Eristepäällysteinen AMKA-riippukierrekaapeli on turvallisempi, mutta sekään ei ole tarkoitettu kosketeltavaksi. Sen liittimet talon seinällä ovat useimmiten puutteellisesti kosketussuojatut. Pihapiirin vanhojen avojohtojen muuttaminen maakaapeliksi tai korvaaminen eristepäällysteisellä ilmakaapelilla on erittäin suositeltavaa. Ilmajohtojen vähimmäiskorkeuden on nykyisten vaatimusten mukaan normaalisti oltava 5 m. Eristepäällysteiset pienjänniteilmajohdot kuten AMKA voivat olla 4 m korkeudessa. Rakennukseen päättyvän eristetyn riippujohdon kiinnityspiste voi olla 3,5 m korkeudessa. Ilmajohdon korkeudelle teistä ja etäisyydelle rakennuksista sekä puista on omat vaatimuksensa. Maalaus- ja korjaustyöt ilmajohtojen läheisyydessä Rakennukseen päättyvä ilmajohto on otettava huomioon ulkomaalaustöissä ja muissa rakennukseen kohdistuvissa korjaustöissä. Työskentelyalueen vähimmäisetäisyys eristepäällysteiseen AMKAriippukaapeliin on 0,5 m ja avojohdon johtimeen 2 m. Maalaustyössä jännite täytyy kytkeä luotettavasti pois ainakin silloin kun työskennellään ilmajohdon puoleisella seinällä tai katolla sen läheisyydessä.

Jos sulakkeen vaihtoon liittyy erityisiä riskejä, sulakkeen saa vaihtaa vain sähköalan ammattihenkilö. Liite

Jos sulakkeen vaihtoon liittyy erityisiä riskejä, sulakkeen saa vaihtaa vain sähköalan ammattihenkilö. Liite Liite 1 Sähköasennusten näkyvissä osissa ja komponenteissa on varsin usein helposti havaittavia vikoja ja puutteita. Seuraavaksi listataan tarkastettavia kohteita ja käytännön toimia, joilla sähkövahingon

Lisätiedot

Valaistus. Suunnittelu. Rakentaminen. Energiatehokkuus. Jokakodin valaistusopas

Valaistus. Suunnittelu. Rakentaminen. Energiatehokkuus. Jokakodin valaistusopas Valaistus Suunnittelu Rakentaminen Energiatehokkuus Jokakodin valaistusopas 12/2010 Sisältö Sisältö...1 1 Johdanto...3 2 Valaistussuunnittelun perusteita...4 2.1 Luonnonvalo osana kodin valaistusta...4

Lisätiedot

PAINELAITTEIDEN KUNNOSSAPITO

PAINELAITTEIDEN KUNNOSSAPITO TUKES OPAS PAINELAITTEIDEN KUNNOSSAPITO Painelaitteiden kunnossapito 1 2 Painelaitteiden kunnossapito Painelaite on rakennettava ja sijoitettava ja sitä hoidettava, käytettävä ja tarkastettava niin, ettei

Lisätiedot

Käyttö- ja asennusohje Kalusteliedet ja kalusteuunit

Käyttö- ja asennusohje Kalusteliedet ja kalusteuunit Käyttö- ja asennusohje Kalusteliedet ja kalusteuunit Lue ehdottomasti laitteen käyttö- ja asennusohje ennen laitteen asennusta, liitäntöjen tekemistä ja käyttöönottoa. Näin vältät mahdolliset vahingot

Lisätiedot

Käyttöohje. Rider 15Ts AWD. Lue käyttöohje huolellisesti ja ymmärrä sen sisältö, ennen kuin alat käyttää konetta.

Käyttöohje. Rider 15Ts AWD. Lue käyttöohje huolellisesti ja ymmärrä sen sisältö, ennen kuin alat käyttää konetta. Rider 15T Käyttöohje Rider 15T AWD Rider 15Ts AWD Lue käyttöohje huolellisesti ja ymmärrä sen sisältö, ennen kuin alat käyttää konetta. Finnish SISÄLTÖ Sisältö SISÄLTÖ Sisältö... 2 Huoltokirja Luovutushuolto...

Lisätiedot

Käyttö- ja huoltoohjekirja

Käyttö- ja huoltoohjekirja Käyttö- ja huoltoohjekirja Lämmönvaihtimella varustetut moottorit Keskikokoiset dieselmoottorit Beta 43, Beta 50 & Beta 60 1.9.2010 Moottorin tiedot TÄRKEÄÄ: Täytä lomakkeen tiedot ostohetkellä siitä on

Lisätiedot

ENSTO SÄHKÖISTÄÄ MAAILMAN MUKAVAKSI. Enston tuotteet rautakaupoissa

ENSTO SÄHKÖISTÄÄ MAAILMAN MUKAVAKSI. Enston tuotteet rautakaupoissa ENSTO SÄHKÖISTÄÄ MAAILMAN MUKAVAKSI Enston tuotteet rautakaupoissa Ensto on suomalainen perheyritys, joka valmistaa järjestelmiä ja laitteita kodin sähköistykseen. Enston tuotteille on ominaista laatu,

Lisätiedot

sampo SR1046X R O S E N L E W HARVESTERI Käyttöohje Sampo-Rosenlew Oy PL 50 28101 PORI

sampo SR1046X R O S E N L E W HARVESTERI Käyttöohje Sampo-Rosenlew Oy PL 50 28101 PORI sampo R O S E N L E W SR1046X HARVESTERI Käyttöohje Sampo-Rosenlew Oy PL 50 28101 PORI ALKUSANAT Tämän kirjan tarkoituksena on auttaa käyttäjää tutustumaan harvesteriin. On tärkeää, että harvesterin käyttäjä

Lisätiedot

Käyttöohje. Rider 11 Rider 11 C Rider 13 C Rider 13 AWD Rider 15 C

Käyttöohje. Rider 11 Rider 11 C Rider 13 C Rider 13 AWD Rider 15 C Käyttöohje Rider 11 Rider 11 C Rider 13 C Rider 13 AWD Rider 15 C Lue käyttöohje huolellisesti ja ymmärrä sen sisältö, ennen kuin alat käyttää konetta. Finnish SISÄLTÖ Sisältö SISÄLTÖ Sisältö... 2 JOHDANTO

Lisätiedot

Käyttöohje SG11 SG13. Lue käyttöohje huolellisesti ja ymmärrä sen sisältö, ennen kuin alat käyttää konetta. Suomi

Käyttöohje SG11 SG13. Lue käyttöohje huolellisesti ja ymmärrä sen sisältö, ennen kuin alat käyttää konetta. Suomi Käyttöohje SG11 SG13 Lue käyttöohje huolellisesti ja ymmärrä sen sisältö, ennen kuin alat käyttää konetta. Suomi SISÄLLYSLUETTELO Käyttöohje SG11- ja SG13-kantojyrsimet Johdanto... 2 Asiakkaalle... 2

Lisätiedot

MALLI: JKPK181-55 KÄYTTÖOHJE

MALLI: JKPK181-55 KÄYTTÖOHJE MALLI: JKPK181-55 KÄYTTÖOHJE SISÄLLYSLUETTELO TURVALLISUUS... 2 Hävittäminen... 3 JOHDANTO... 4 Ennen ensimmäistä käyttökertaa... 4 ASENNUS... 5 Sijoittaminen... 5 Jääkaappipakastimen tasapainottaminen...

Lisätiedot

Asennus- käyttö- ja huoltoohjeet

Asennus- käyttö- ja huoltoohjeet Asennus- käyttö- ja huoltoohjeet EC Series Jääpalakoneille Tätä käyttöohjetta päivitetään uusien tietojen ja mallien toteutuksen mukaisesti. Käy tutustumassa uusimpiin käyttöohjeisiin internetsivuillamme.

Lisätiedot

Yamarin 68 Day Cruiser KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA

Yamarin 68 Day Cruiser KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2 (43) ESIPUHE Arvoisa Yamarin 68 Day Cruiserin omistaja! Kiitämme Teitä siitä, että valitsitte Yamarinin! Käyttöohjekirja perehdyttää Sinut uuden veneesi ominaisuuksiin sekä auttaa

Lisätiedot

VC 40 / VC 20. Printed: 08.07.2013 Doc-Nr: PUB / 5129777 / 000 / 01

VC 40 / VC 20. Printed: 08.07.2013 Doc-Nr: PUB / 5129777 / 000 / 01 VC 40 / VC 20 Bedienungsanleitung Operating instructions Mode d emploi Istruzioni d uso Manual de instrucciones Manual de instruções Gebruiksaanwijzing Brugsanvisning Bruksanvisning Bruksanvisning Käyttöohje

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE SRM-222ES VAROITUS

KÄYTTÖOHJE SRM-222ES VAROITUS 1Kansi SUOMI KÄYTTÖOHJE SRM-222ES VAROITUS LUE KÄYTTÖOHJE HUOLELLA JA NOUDATA LAITTEEN TUR- VALLISUUTTA KOSKEVIA OHJEITA. OHJEIDEN LAIMINLYÖNTI VOI AIHEUTTAA VAKAVIA VAHINKOJA. Tärkeitä tietoja 2Tärkeitä

Lisätiedot

SPECIALIZED PYÖRÄN OMISTAJAN OPAS

SPECIALIZED PYÖRÄN OMISTAJAN OPAS SPECIALIZED PYÖRÄN OMISTAJAN OPAS Pyörän Omistajan Opas 9:s painos, 2007 Tämä opas täyttää EN Standardit 14764, 14765, 14766 ja 14781. TÄRKEÄÄ: Tämä opas sisältää tärkeitä tietoja, jotka koskevat pyörän

Lisätiedot

Sisältö. Lukijalle 3. Energiaa säästävä talo on hyvä talo 4. Yhteistyökumppanit. Toiveesta taloksi 6. Mitä hyvän talon tekeminen vaatii?

Sisältö. Lukijalle 3. Energiaa säästävä talo on hyvä talo 4. Yhteistyökumppanit. Toiveesta taloksi 6. Mitä hyvän talon tekeminen vaatii? Sisältö Lukijalle 3 Energiaa säästävä talo on hyvä talo 4 Energiatehokkaan kodin rakentamisen ei tarvitse maksaa enempää kuin tavallisen talon rakentamisen. Kysymys on viisaiden ja pitkäjänteisten valintojen

Lisätiedot

VALMET 502 KÄYTTÖ JA HUOLTO

VALMET 502 KÄYTTÖ JA HUOLTO VALMET 502 KÄYTTÖ JA HUOLTO KÄYTTÄJÄLLE, VAMISTENO:T, TURVALLISUUS- OHJEET, ESITTELY MITTARI- JA HALLINTALAITTEET KÄYTTÖ- JA AJO- OHJEET KÄYTTÖ JA HUOLTO VALMET 502 TYÖOHJEET HUOLTO- JA TÄYTÖSTAULUKOT

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET KÄYTTÖTARKOITUS PESUKONEEN KÄYTTÖÖNOTTO ENSIMMÄINEN PESUKERTA VAROTOIMIA JA YLEISIÄ SUOSITUKSIA PESUKONEEN KUVAUS LAPSILUKKO

KÄYTTÖOHJEET KÄYTTÖTARKOITUS PESUKONEEN KÄYTTÖÖNOTTO ENSIMMÄINEN PESUKERTA VAROTOIMIA JA YLEISIÄ SUOSITUKSIA PESUKONEEN KUVAUS LAPSILUKKO KÄYTTÖOHJEET KÄYTTÖTARKOITUS PESUKONEEN KÄYTTÖÖNOTTO ENSIMMÄINEN PESUKERTA VAROTOIMIA JA YLEISIÄ SUOSITUKSIA PESUKONEEN KUVAUS LAPSILUKKO PESU- JA LISÄAINEET JÄÄNNÖSVEDEN TYHJENTÄMINEN NUKKASIHDIN IRROTTAMINEN

Lisätiedot

Sähkö ja vene. Ohjeita veneilijöille sähkölaitteista, akuista, korroosiosta, häiriöistä ja ukkossuojauksesta

Sähkö ja vene. Ohjeita veneilijöille sähkölaitteista, akuista, korroosiosta, häiriöistä ja ukkossuojauksesta Sähkö ja vene Ohjeita veneilijöille sähkölaitteista, akuista, korroosiosta, häiriöistä ja ukkossuojauksesta Sähköturvallisuuden Edistämiskeskuksen jäsenet: Elektroniikan Tukkukauppiaat ry Sähkösuunnittelijat

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET PCLA. Siirrettävä split ilmastointilaite. Maahantuoja: Scanoffice Oy Tillenlyöjänkuja 9 A 01720 VANTAA www.scanoffice.

KÄYTTÖOHJEET PCLA. Siirrettävä split ilmastointilaite. Maahantuoja: Scanoffice Oy Tillenlyöjänkuja 9 A 01720 VANTAA www.scanoffice. Käyttöohje / ARGO Ulisse 13 PCLA / 2007-06-25 / RTL KÄYTTÖOHJEET JÄÄHDYTTIMET PCLA Tämä käyttöohje on Scanoffice O y:n omaisuutta ja sen osittainenkin kopioiminen tai jälkijulkaisu ilman Scanoffice Oy:n

Lisätiedot

www.actsafe.se 1 Copyright ActSafe Systems AB Jakelija:

www.actsafe.se 1 Copyright ActSafe Systems AB Jakelija: Jakelija: Copyright ActSafe Systems AB Act Safe Systems AB Sagbäcksvägen 13 SE-437 31 Lindome Ruotsi Puhelin +46 31 65 56 60 Faksi + +46 31 65 56 69 info@ actsafe.se www.actsafe.se www.actsafe.se 1 Copyright

Lisätiedot

Kapeammalla palstalla on sanasto, jossa

Kapeammalla palstalla on sanasto, jossa Puhdistuspalvelu Sisältö MATERIAALIN KÄYTTÄJÄLLE... 4 1 MITÄ SIIVOUS ON?... 5 2 YLLÄPITOSIIVOUS... 7 2.1 PUHDISTUSMENETELMÄT... 7 2.2 SIIVOUSVÄLINEET... 9 2.3 PESUAINEEN KÄYTTÖOHJE... 13 2.4 SIIVOUSKONEET...

Lisätiedot

IVT Nordic Inverter 09/12 LR-N

IVT Nordic Inverter 09/12 LR-N FI IVT Nordic Inverter 09/12 LR-N Käyttöohje Tuotenumero: 6720645219 Painos: 2010/10 Lue käyttöohje huolella ennen tuotteen käyttöä. Säilytä käyttöohje varmassa paikassa tulevaa tarvetta varten. Sisällys

Lisätiedot

KÄYTÄ VAIN ALKUPERÄISVARAOSIA!

KÄYTÄ VAIN ALKUPERÄISVARAOSIA! ESIPUHE Kiitos että valitsitte yrityksemme valmistaman ajoneuvon. Olemme varmoja, että valintasi oli oikea. Ennen ensimmäistä ajoonlähtöä suosittelemme, että luet tämän omistajan käsikirjan huolellisesti

Lisätiedot

Poikki. Näin selviät pitkästä sähkökatkosta

Poikki. Näin selviät pitkästä sähkökatkosta pahasti Poikki Näin selviät pitkästä sähkökatkosta LUKIJALLE Kun sähköt katkeavat, meitä kiinnostaa, miten kauan katko kestää. Yleensä se on ohi ennen kuin ehdimme tehdä mitään. Katkot ovat lyhentyneet

Lisätiedot

Säätölaitteet 4 Tärkeitä tietoja 6 Oikea käyttö 6 Oman turvallisuutesi vuoksi 6

Säätölaitteet 4 Tärkeitä tietoja 6 Oikea käyttö 6 Oman turvallisuutesi vuoksi 6 Käyttöohjeet Nämä käyttöohjeet on palkittu riippumattoman saksalaisen tekniset tarkastusviraston, TÜV SÜDin, hyväksymissinetillä helposti ymmärrettävän tyylinsä, perusteellisuutensa ja turvallisuusnäkökulmien

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Johdanto... 119 Käyttöohjeessa käytetyt symbolit...119 Suluissa olevat kirjaimet...119 Ongelmat ja korjaustoimenpiteet...

Sisällysluettelo. Johdanto... 119 Käyttöohjeessa käytetyt symbolit...119 Suluissa olevat kirjaimet...119 Ongelmat ja korjaustoimenpiteet... Sisällysluettelo Johdanto... Käyttöohjeessa käytetyt symbolit... Suluissa olevat kirjaimet... Ongelmat ja korjaustoimenpiteet... Turvallisuus... Tärkeitä turvaohjeita... Oikea käyttö... 0 Käyttöohjeet...

Lisätiedot