Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2015

Transkriptio

1 Yritykset 2017 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2015 Suomalaisyrityksillä katse kohti itää Kiina merkittävin investointikohde vuonna 2015 Korjattu Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 880 tytäryhtiössä 10 maassa vuonna ulkomailla supistui hieman edellisvuoteen verrattuna ollen henkilöä keskittyen Eurooppaan ja Aasiaan. Suomalaisten tytäryhtiöiden investoinnit kasvoivat edellisvuoteen verrattuna,2 miljardiin euroon ja merkittävin investointikohde oli Kiina. Teollisuus kerrytti 63 prosenttia suomalaisyritysten ulkomaisesta liikevaihdosta. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen julkaisemasta Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla tilastosta ja perustuvat yrityksiltä kerättyihin tietoihin. Suomalaisyritysten investoinnit ulkomaille vuonna 2015 (Kuvio korjattu ) Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla työllistivät eniten henkilöstöä EU-maissa, yhteensä henkilöä. EU-maissa merkittävimmät toimialat henkilöstön llä mitattuna olivat kone- ja metalliteollisuus liki henkilöllä sekä tukku- ja vähittäiskauppa runsaalla henkilöllä. Aasian ja Oseanian tytäryhtiöt olivat toiseksi merkittävin henkilöstön työllistäjä henkilöllä. Aasiassa ja Oseaniassa Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 teollisuuden toimialat elektroniikka- ja sähköteollisuus 80 henkilöllä sekä kone ja metalliteollisuus henkilöllä työllistivät eniten. Edellisvuoden tapaan Ruotsi oli merkittävin suomalaisten tytäryhtiöiden ulkomailla työllistävä maa henkilöllä. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla investoivat aineelliseen pääomaansa bruttomääräisesti vajaat,2 miljardia euroa. Investoinneista 62 prosenttia tehtiin Euroopassa ja 26 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. Teollisuuden toimiala oli globaalisti merkittävin investointikohde suomalaisille yrityksille ulkomailla liki 2,5 miljardilla eurolla. Paperiteollisuuden tytäryhtiöt investoivat EU-maissa 7 miljoonalla eurolla ja Aasiassa ja Oseaniassa 633 miljoonalla eurolla. Kemianteollisuus nousi Amerikan tytäryhtiöiden merkittävimmäksi investointikohteeksi ollen 118 miljoonaa euroa Pohjois-Amerikassa ja 52 miljoonaa euroa Keski- ja Etelä-Amerikassa. Yksittäisistä maista eniten investointiin Kiinaan 751 miljoonalla eurolla. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli yli 133,7 miljardia euroa. on konsolidoimaton eli luku sisältää mm. konserniyhtiöiden välisen konsernin sisäisen kaupan. Liikevaihdosta vajaa puolet syntyi EU-maissa ja 19 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU-maissa sijaitsevissa tytäryhtiöissä eniten liikevaihtoa syntyi paperiteollisuudessa 13,8 miljardia euroa ja tukkuja vähittäiskaupassa 12,3 miljardia euroa. Aasiassa ja Oseaniassa elektroniikka- ja sähköteollisuus 7,9 miljardilla eurolla oli merkittävin toimiala liikevaihdolla mitattuna. Globaalisti eniten suomalaisyritysten liikevaihtoa kerrytti teollisuuden toimiala 8,1 miljardilla eurolla ja tukku- ja vähittäiskaupan toimiala 2, miljardilla eurolla. Yksittäisistä maista eniten liikevaihtoa kumuloitui Ruotsissa 25,5 miljardia euroa. 2

3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin 2015 (Korjattu ) Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2015 (Korjattu ). Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2015 (Korjattu ).6 Liitetaulukko. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna 2015 (Korjattu ).7 Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna 2015 (Korjattu ).8 Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2015, suurimmat toimialat (Korjattu ).9 Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2015, suurimmat toimialat (Korjattu )10 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Henkilöstö tytäryhtiöissä ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2015 (Kuvio korjattu ).11 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste12 3

4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin 2015 (Korjattu ) Korjaus Taulukon luvut korjattu. EU 15 -maat pl. Suomi EU 28 -maat pl. EU 15 -maat EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Pohjois-Amerikka Keski- ja Etelä-Amerikka Afrikka Kaikki maaryhmät yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) Henkilöstömenot 9 829, , ,6 3 05, ,1 853,9 173, ,2 Bruttoinvestoinnit aineelliseen 1 308,8 35,6 85, ,8 351,0 165,1,8 183, , , , 2 597, ,3 978, , , Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2015 (Korjattu ) Korjaus Taulukon luvut korjattu. Alankomaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Portugali Ranska Ruotsi Saksa Tanska EU 15 -maat pl. Suomi Bulgaria Kroatia Kypros Latvia Liettua Malta Puola Romania Slovakia 1) Henkilöstömenot 31,5 261, 800, 226,1 35, 71,1 352,6 6,0 3,5 15,5 737, , ,3 38, ,0 12,3 13,0 135,6 175,3 21,0 10,1 31,6 Bruttoinvestoinnit aineelliseen 6, 38,0 75,1 90,7 0,8 6,2 2) 0,5 6,1 9,3 701, 153,6 55, ,8 1,6 0, 29,8 62,7 161,9 9,2 6,6 2 77, ,3 091, 1 378,0 176, , ,1 96,1 5,1 13, , ,8 9 2, , ,1 71, 8,6 1 29,8 1 63, ,8 1,5 20,

5 Korjaus Taulukon luvut korjattu. Slovenia Tsekki Unkari Viro EU 28 -maat pl. EU 15 -maat Kaikki maaryhmät yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 2) Luottamuksellinen 1) Henkilöstömenot 19,1 13,6 72,8 56, , ,3 Bruttoinvestoinnit aineelliseen 3,8 20,8 6,9 131,8 35,6 1 7, 13, ,8 237,2 081, , ,

6 Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2015 (Korjattu ) Korjaus Taulukon luvut korjattu. Azerbaidzan Georgia Guernsey Islanti Norja Serbia Sveitsi Turkki Ukraina Valko-Venäjä Venäjä EU:n ulkopuolinen Eurooppa Arabiemiirikunnat Australia Bangladesh Filippiinit Hongkong Indonesia Intia Israel Japani Kazakstan Kiina Korean tasavalta (Etelä-Korea) Malesia Pakistan Qatar Saudi-Arabia Singapore Taiwan Thaimaa Uusi-Seelanti Vietnam Aasia ja Oseania Kanada Yhdysvallat (USA) Pohjois-Amerikka Argentiina Brasilia Chile Kolumbia Meksiko Panama 1) Henkilöstömenot 3, 8,1 6, ,1 10,6 276,9 88,2 12,3 33,1 621, ,6 109,2 376,9,6 27, 68,9 7,9 26, 25, 167,9, ,3 7,0 58,7 6,9 10,0 19,1 182,5 3,9 57,0 20,3 21,2 3 05,3 16, , 3 538,1 19,5 12, 70,3 16,2 237,6 1,9 Bruttoinvestoinnit aineelliseen 59,9 1, 2) 97,6,7 7,7 27,0 1,2 16,2 525,7 85,5 2, 10, 0,1 0,9 2,1 8,2 38,5 0,7 23,3 80,2 751, 6,2 8,2 0,2 0,9 6,2 1,3 17,5 2, 3, ,8 60,2 290,8 351,0 0,5 72,7 3,7 1, 390,1 86,2 15,9 23, ,7 32,2 135,7 50,0 1, 212, , , 368,6 1 35,6 16,0 60,5 802,1 22,9 2 36,0 102, 1 578,8 79, ,9 71,9 508,5 68,5 7, , 23,7 559,3 9,2 6, , , , ,3 137, ,9 513,2 139, ,0 26,

7 Korjaus Taulukon luvut korjattu. Peru Uruguay Keski- ja Etelä-Amerikka Egypti Etelä-Afrikka Ghana Kenia Marokko Mosambik Nigeria Sambia Uganda Afrikka Kaikki maaryhmät yhteensä 1) 2) Luottamuksellinen 1) Henkilöstömenot 0,8 30,5 853,9 7,1 87,1 2,8 21,3 13,1,3 7,7 1,1 1,6 173, ,9 Bruttoinvestoinnit aineelliseen 1,9 25,1 165,1 3,1 0,2,8 2 39,3 168,3 965, 978,6 3,1 562,3 31,2 6,2 2,9 2,0 21,0 11, , , Liitetaulukko. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna 2015 (Korjattu ) Korjaus Taulukon luvut korjattu. Alkutuotanto kaivostoiminta ja louhinta (A ja B) Teollisuus (C) Sähkö- kaasu- ja vesihuolto (D ja E) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kuljetus ja varastointi (H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L M ja N) Koulutus terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ja muut yhteiskunnalliset palvelut (P Q R ja S) Kaikki toimialat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) Henkilöstömenot Bruttoinvestoinnit aineelliseen 52,6 1 06,2 199,2 92, 2 289,7 166,0 15, ,0 667,8 1 21,1 10, ,2 110,5 2 50, 0,0 2,1 20,6 65,9 7,6 383,5 17,9 76,6 2,6 183,7 933, , , 3 506, ,6 799,9 0, 5 181, ,9 5 87,2 65, ,

8 Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna 2015 (Korjattu ) Korjaus Taulukon luvut korjattu. Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Tekstiilien vaatteiden nahan ja nahkatuotteiden valmistus (13-15) Sahatavaran puu- ja korkkituotteiden sekä huonekalujen valmistus (16 31) Paperin paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen (18) Kemianteollisuus (19-22) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (23) Metallien jalostus (2) Kone- ja metallituoteteollisuus ( ) Elektroniikka- ja sähköteollisuus ( ) Teollisuus (C) 1) Vuoden keskiarvo 1) Henkilöstömenot Bruttoinvestoinnit aineelliseen 52,5 66,1 70, ,9 9, ,7 79,2 811, 5 515,1 3 80,9 1 06,2 129,9,1 27, ,3 0,8 16,5,9 86, 32,7 219, 2 50, (miljoonaa euroa) 3 8,1 375,0 609, ,8 72, ,9 558,1 7 25, , , ,

9 Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2015, suurimmat toimialat (Korjattu ) 1) Korjaus Taulukon luvut korjattu. EU 15 -maat pl. Suomi EU 28 -maat pl. EU 15 -maat Kone- ja metallituoteteollisuus ( ) Paperin paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Elektroniikka- ja sähköteollisuus ( ) Rakentaminen (F) Kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L M ja N) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Informaatio ja viestintä (J) Kemianteollisuus (19-22) Metallien jalostus (2) Kone- ja metallituoteteollisuus ( ) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Elektroniikka- ja sähköteollisuus ( ) Kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L M ja N) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Informaatio ja viestintä (J) 1) llä mitattuna 2) Vuoden keskiarvo 2) Henkilöstömenot Bruttoinvestoinnit aineelliseen 2 101, 1 62, ,1 923,3 56,1 57,6 388,3 65,0 56,9 376,2 123,5 267,5 272,0 12,9 93,6 187,2 127,6 05,8 70,3 27,0 15,9 180,2 69,6 22, 108,8 3,9 20,6 1,1 29,9 95,3 36,0 17,5 (miljoonaa euroa) 9 07, , ,0 2 60, , , , , , , ,7 19,3 855,6 8,2 787,0 67,

10 Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2015, suurimmat toimialat (Korjattu ) 1) Korjaus Taulukon luvut korjattu. EU:n ulkopuolinen Tukku- ja vähittäiskauppa Eurooppa (G) Aasia ja Oseania Kone- ja metallituoteteollisuus ( ) Rakentaminen (F) Elektroniikka- ja sähköteollisuus ( ) Kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L M ja N) Kone- ja metallituoteteollisuus ( ) Elektroniikka- ja sähköteollisuus ( ) Paperin paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Informaatio ja viestintä (J) Kemianteollisuus (19-22) Pohjois-Amerikka Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Keski- ja Etelä-Amerikka Kone- ja metallituoteteollisuus ( ) Kone- ja metallituoteteollisuus ( ) Elektroniikka- ja sähköteollisuus ( ) 1) llä mitattuna 2) Vuoden keskiarvo 2) Henkilöstömenot Bruttoinvestoinnit aineelliseen 378,0 357,1 30,7 217,7 299, , ,1 175,0 183,1 113,3 370, 1 95,6 228,2 12,2 3,1 39,6 6,3 8,5 193,2 7,5 109, 632,6 188,1 2,9 33,7 38,1 22,6 8,6 (miljoonaa euroa) 5 770, , ,0 1 10, , 7 385, ,9 1 63, 1 98, ,1 003,2 5 81, ,8 1 30,

11 Liitekuviot Liitekuvio 1. Henkilöstö tytäryhtiöissä ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2015 (Kuvio korjattu ) 11

12 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto tuottaa vuosittaisia tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden stä, toiminnasta ja sijainnista. Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien yritysten liiketoiminnan maailmanlaajuista sijoittumista ja selvittää ulkomailla sijaitsevan toiminnan merkittävyyttä osoittavia ominaisuustietoja, kuten henkilöstön ä, henkilöstömenoja, bruttoinvestointeja aineelliseen ja liikevaihtoa. Tilaston tietojen avulla voidaan arvioida talouden globaalistumisen astetta, EU:n sisämarkkinoiden vaikutusta suomalaisyritysten toimintaan ja suomalaisomisteisten yritysten kilpailukykyä maailmalla. 1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset Tilaston keskeisiä käsitteitä ovat: Konserni: kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä (tytär). Määräysvalta, kontrolli: mahdollisuus päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan yrityksen B määräysvallassa, jos B:llä on hallussaan suoraan tai välillisesti yli puolet osakkaiden äänivallasta. Konsernisuhde: pääkonsernin ja konserniin kuuluvan yrityksen välinen suhde, joka ilmoitetaan konsernin emoyrityksen ja suoraan omistavan yrityksen prosentuaalisena osuutena yrityksen äänivallasta. Suomalainen tytäryhtiö ulkomailla: Suomen ulkopuolella sijaitseva yritys, joka on Suomessa sijaitsevan konsernin emoyrityksen määräysvallassa suoraan tai välillisesti. Sivuliike ulkomailla: ulkomailla sijaitseva paikallinen yksikkö, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen suomalaisessa määräysvallassa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka. Tilastossa käytetyt luokitukset ovat maaluokitus (kaikki maat) ja toimialaluokitus (TOL 2008). Tarkempia tietoja tilaston käsitteistä ja luokituksista löytyy tilaston verkkosivulta, kohdista käsitteet ja määritelmät sekä luokitukset. 1.3 Lait ja asetukset Tilasto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (716/2007) ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista. Asetus on tullut voimaan heinäkuussa Eurostat on julkaissut tilaston laatimista koskevan suosituksen (Foreign AffiliaTes Statistics (Fats) Recommendations Manual, 2012). 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston perusjoukko muodostetaan poimimalla suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla ja niiden määräysvaltatahot Tilastokeskuksen konsernirekisteristä. Tilastoyksikkö on ulkomailla sijaitseva sivuliike tai tytäryhtiö eli yritys, joka on suoraan tai välillisesti ollut Suomessa sijaitsevan yrityksen määräysvallassa tarkastelujakson aikana. Raportoiva yksikkö on Suomessa sijaitseva konsernin emoyhtiö, jota ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla. Tilaston tiedot kerätään Internet kyselyllä, joka osoitetaan kaikille Suomessa sijaitseville konsernien emoyhtiöille, joilla on tytäryhtiö tai sivuliike ulkomailla, ja joita ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt vastaavat kyselyyn jokaisen ulkomailla sijaitsevan suoraan tai välillisesti määräysvallassaan olevan yksikön osalta. 12

13 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilasto on kattava kokonaisaineisto seuraavin varauksin: 1) Raportoijayksiköt eli Suomessa sijaitsevat konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla, jota voidaan pitää kattavana lukuisia tytäryhtiöitä jo jonkin aikaa ulkomailla omistaneiden konsernien osalta. Sen sijaan kattavuus vain muutamia tytäryhtiöitä omistavien pienten tai uusien konsernien osalta on heikompi. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden llä mitattuna pienet ja uudet konsernit näkyvät konsernirekisterissä tyypillisesti vuoden parin viiveellä. Tilaston yhteenlaskettujen tietojen tasolla (henkilöstön, henkilöstömenot, bruttoinvestoinnit aineelliseen ja liikevaihto) pienten ja uusien konsernien alipeitolla ei juuri liene merkitystä. 2) Vastaamatta jääneiden tai muuten puutteellisten tietojen täydentäminen ja korjaaminen on tässä tilastossa erityisen haasteellista, koska tilastoyksiköt eli tytäryhtiöt ja sivuliikkeet sijaitsevat monissa eri maissa ja toimivat monilla eri toimialoilla. Tietojen oikeellisuutta on tarkistettu suhteuttamalla ominaisuustietoja keskenään sekä vertaamalla tietoja aikaisempien vuosien vastaaviin tietoihin ja vuosikertomuksissa julkaistuihin tietoihin. Puhtaasti imputoinnin keinoin tilastoa ei ole korotettu. Kyselyn vastausprosentti on kuitenkin huomattavan korkea, joten alipeitto tältä osin ei ole merkittävä. Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa sähköisellä kyselyllä kerättyjen tietojen laatu. Kyselyä kehitettiin vuosien aikana vastaajille tehtyjen käytettävyystestien avulla, joilla kartoitettiin kyselyssä esitettyjen kysymysten yksiselitteistä ymmärtämistä ja sähköisen sovelluksen käytön helppoutta.. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Tilasto kattaa Suomessa sijaitsevien konsernien tytäryhtiöt ja sivuliikkeet ulkomailla tarkasteluajankohdan aikana. Ominaisuustiedot kuvaavat yritysten tilikausien mukaisesti pääsääntöisesti yhden vuoden mittaista ajanjaksoa. Tilastovuoden 201 ja 2015 tiedot julkaistaan 17 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia ja ennakkotietoja ei julkaista. Julkistusten tarkemmat ajankohdat löytyvät julkistamiskalenterista osoitteesta 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa (ensimmäinen julkistus ). Tiedot julkaistaan toimialoittain, maittain ja maaryhmittäin siten, että yksittäisen konsernin tiedot eivät ole pääteltävissä. Asiakkaan tilauksesta Tilastokeskus voi tehdä erityisselvityksiä tilaston tietoihin liittyen. Tietoja on myös mahdollista toimittaa salattuina käytettäviksi tieteellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorioon Tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, OECD:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja internet-julkaisuissa ja Eurostat laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja. Vastaava tilasto, outward statistics on foreign affiliates, outward FATS, tuotetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tiedot EU:n tasolla julkaisee keskitetysti Eurostat. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa vuodesta 2007 lähtien vuoteen 2012 asti. Uuden tilastojärjestelmän käyttöönoton myötä yritystilastoja yhtenäistettiin ja tämä aiheuttaa aikasarjan katkeamisen vuodesta 2013 alkaen. Vuodesta 2013 eteenpäin tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään. Vuosina Suomen Pankki on kerännyt tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden liikevaihdosta ja henkilöstön stä. Vuodesta 2007 näiden tietojen keräämisestä on vastannut Tilastokeskus osana tilastoa Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla. Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä Suomen Pankin tiedot eivät kata taseeltaan 13

14 alle 8, milj. euron kohteita vuosilta ja alle 5 milj. euron kohteita vuosilta Vastaavaa rajausta ei Tilastokeskuksen julkistamissa tiedoissa ole tehty. EU-asetus (716/2007) säätää kahden yritystoiminnan globaalistumista kuvaavan tilaston laatimisesta. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto kuvaa suomalaisyritysten tytäryhtiötoimintaa ulkomailla, ja Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto kuvaa vastaavasti ulkomaisten yritysten tytäryhtiötoimintaa Suomessa. Yhdessä nämä tilastot antavat kattavan kuvan Suomessa sijaitsevien yritysten maailmanlaajuisesta verkottumisesta. Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto löytyy osoitteesta Tilaston tuottamisesta säädetään EU-asetuksessa (716/2007). Asetus takaa yhdenmukaisen tavan kerätä tietoja EU-maiden yritysten tytäryhtiömuotoisesta toiminnasta ulkomailla. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastokeskus on uudistanut yritystilastojen tuotantoaan. Uudistus koskee yli kymmentä tilastoa. Uudistuksessa yritystilastojen tuotantoa on yhdenmukaistettu. Merkittävimmät muutokset liittyvät toimialaluokituksen, yritystietojen (mm. liikevaihto- ja henkilöstötieto) ja yritysjärjestelyjen käsittelyyn. Tilaston on käsitteiltään, määritelmiltään ja luokituksiltaan yhtenevä muiden yritystilastojärjestelmästä tehtyjen tilastojen kanssa, tilastovuodesta 2013 alkaen. 1

15 Yritykset 2017 Lisätietoja Anna-Maija Paakki Vastaavan tilastojohtajan sijainen: Reetta Moilanen Lähde: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2015, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelu.publishing@edita.fi