Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2010

Transkriptio

1 Yritykset 2012 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2010 Suomalaiset yritykset ulkomailla, lähes tytäryhtiötä 118 maassa vuonna 2010 Suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa tytäryhtiössä 118 maassa vuonna määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulkomailla keskittyi Eurooppaan ja Aasiaan. Henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä runsaat henkilöä, joista kolmannes työskenteli EU 15 -maissa, runsas viidennes Aasiassa ja Oseaniassa ja vajaa viidennes EU 27 -maissa. Yksittäisistä maista eniten henkilöstöä oli Ruotsissa, Kiinassa, Venäjällä ja Saksassa. Tiedot on tuottanut Tilastokeskus, ja ne perustuvat yrityksiltä kerättyihin tietoihin. Henkilöstö tytäryhtiöissä ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2010 Suomalaiset tytäryhtiöt työllistivät eniten henkilöstöä EU 15 -maissa, yhteensä vajaat henkilöä. n mukaan suurimmat toimialat EU 15 -maissa olivat kone- ja metallituoteteollisuus, henkilöä, ja paperiteollisuus, henkilöä. Toiseksi eniten henkilöstömäärällä mitattuna suomalaisia tytäryhtiöitä oli Aasiassa ja Oseaniassa, yhteensä runsaat henkilöä. Aasiassa ja Oseaniassa eniten henkilöstöä työllistivät elektroniikka- ja sähköteollisuus, henkilöä, sekä koneja metallituoteteollisuus, henkilöä. EU 27 -maissa henkilöstön oli runsaat henkilöä ja suurimmat toimialat olivat elektroniikka- ja sähköteollisuus, henkilöä, sekä tukku- ja Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 vähittäiskauppa, henkilöä. Yksittäisistä maista henkilöstöä oli eniten Ruotsissa ( henkilöä), Kiinassa ( henkilöä), Venäjällä ( henkilöä) ja Saksassa ( henkilöä). Teollisuuden toimiala oli merkittävin työllistäjä suomalaisissa yrityksissä ulkomailla. Eniten henkilöstöä oli elektroniikkaja sähköteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, henkilöä, sekä kone- ja metalliteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, henkilöä. Tytäryhtiöt ulkomailla investoivat aineelliseen pääomaansa bruttomääräisesti yhteensä runsaat 4,2 miljardia euroa. Investoinneista 67 prosenttia tehtiin Euroopassa ja 24 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU-maissa eniten investoi paperiteollisuus, 457 miljoonaa euroa, ja EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa tukku- ja vähittäiskauppa, 124 miljoonaa euroa. Aasiassa ja Oseaniassa investoinnit keskittyivät informaatio- ja viestintätoimialalle, 441 miljoonaa euroa, ja kemianteollisuuteen, 211 miljoonaa euroa. Yksittäisistä maista investointeja tehtiin eniten Ruotsissa, yhteensä 583,2 miljoonalla eurolla. Maailmanlaajuisesti kemianteollisuuden tytäryhtiöt investoivat eniten, yhteensä 749,2 miljoonalla eurolla. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli runsaat 179,5 miljardia euroa. Liikevaihto on konsolidoimaton eli luku sisältää mm. konserniyhtiöiden välisen konsernin sisäisen kaupan. Liikevaihdosta 42 prosenttia syntyi EU 15 -maissa ja 23 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU 15 -maissa eniten liikevaihtoa syntyi tukku- ja vähittäiskaupassa, 17,6 miljardia euroa, ja paperiteollisuudessa, 15,3 miljardia euroa. Aasiassa ja Oseaniassa liikevaihdoltaan merkittävin toimiala oli elektroniikka- ja sähköteollisuus, 21,6 miljardia euroa. Toimialoista elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto, 38,0 miljardia euroa, ja tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto, 37,9 miljardia euroa, olivat maailmanlaajuisesti suurimmat. 2

3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin vuonna Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna Liitetaulukko 4. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2010, suurimmat toimialat.9 Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2010, suurimmat toimialat10 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste11 3

4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2010 EU 15 -maat pl. Suomi EU 27 -maat ( pl. EU 15) EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Pohjois-Amerikka Keski- ja Etelä-Amerikka Afrikka Kaikki maaryhmät yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) ) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen Henkilöstömenot , , , , ,4 837,8 170, ,4 Investoinnit euroa) 2) 1 691,8 453,9 635, ,8 271,8 82,4 18, ,8 Liikevaihto , , , , , , , ,0 Yritysten Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2010 Korjattu Korjatut luvut on merkitty punaisella. Alankomaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Portugali Ranska Ruotsi Saksa Tanska EU 15 -maat pl. Suomi yhteensä Bulgaria Kypros Latvia Liettua Malta Puola Romania Slovakia Slovenia Tsekki 1) Henkilöstömenot 606,8 319,0 968,5 246,1 39,1 459,9 336,6 23,1 5,3 64,7 824, , ,5 676, ,9 13,4 141,4 148,9 443,8 46,7 31,9 7,8 114,1 Investoinnit euroa) 2) 377,5 84,6 140,7 55,8 2,2 40,1 38,6 3) 4,1 48,2 583,2 251,3 63, ,8 3,3 27,5 28,2 200,0 13,8 6,8 0,3 15,4 Liikevaihto Yritysten euroa) 4 118, , , ,4 355, , ,3 200,5 718,9 385, , , , , ,5 73, , , , ,8 221,0 185, ,

5 Korjattu Korjatut luvut on merkitty punaisella. Unkari Viro EU 27 -maat pl. EU 15 yhteensä EU-maat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) ) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 3) Luottamuksellinen Henkilöstömenot 243,5 432, , ,5 Investoinnit euroa) 2) 52,1 106,2 453, ,7 Liikevaihto Yritysten euroa) 4 140, , , ,

6 Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2010 Korjattu Korjatut luvut on merkitty punaisella. Azerbaidzan Islanti Kroatia Norja Serbia Sveitsi Turkki Ukraina Valko-Venäjä Venäjä EU:n ulkopuolinen Eurooppa yhteensä Arabiemiirikunnat Australia Filippiinit Hongkong Indonesia Intia Japani Kazakstan Kiina Korean tasavalta (Etelä-Korea) Malesia Saudi-Arabia Singapore Taiwan Thaimaa Uusi-Seelanti Vietnam Aasia ja Oseania yhteensä Kanada Yhdysvallat (USA) Pohjois-Amerikka yhteensä Argentiina Brasilia Chile Kolumbia Meksiko Peru Uruguay Venezuela Keski- ja Etelä-Amerikka yhteensä 1) Henkilöstömenot 3) 5, ,4 5,4 207,6 82,2 29,4 17,1 760, ,8 84,7 319,3 15,2 59,7 60,9 343,5 111,8 3,3 757,6 83,9 36,8 16,3 171,5 26,2 42,5 26,7 5, ,4 407, , ,4 21,3 559,0 44,0 106,6 17,1 21,5 837,8 Investoinnit euroa) 2) 74,8 0,2 81,4 12,9 13,8 11,6 20,0 373,8 635,2 1,2 11,6 0,3 3,0 2,8 55,9 9,2 235,9 151,9 8,2 21,6 6,0 213,3 1,3 4,8 1,8 2, ,8 44,8 227,0 271,8 0,3 44,1 2,0 5,3 1,2 28,2 82,4 Liikevaihto 390,4 9,4 20, ,6 23, , ,9 196,6 146, , ,8 112, ,8 65,3 978,2 510, , ,4 710, , ,1 475,1 25, ,2 489,1 779,2 165,3 38, , , , ,3 134, ,1 333,4 81, ,5 147,7 822,9 56, ,8 Yritysten

7 Korjattu Korjatut luvut on merkitty punaisella. Egypti Etelä-Afrikka Marokko Nigeria Afrikka yhteensä EU:n ulkopuoliset maat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) ) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 3) Luottamuksellinen Henkilöstömenot 10,8 115,7 13,2 8,1 170, ,8 Investoinnit euroa) 2) 0,7 15,1 18, ,1 Liikevaihto 16,0 992,6 38,0 47, , ,0 Yritysten Liitetaulukko 4. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna 2010 Maatalous, metsätalous ja kalatalous (A) Kaivostoiminta ja louhinta (B) Teollisuus (C) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (D ja E) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kuljetus ja varastointi (H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, ja muut yhteiskunnalliset palvelut (P, Q, R ja S) Kaikki toimialat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 2) Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 1) Henkilöstömenot 49,2 39, ,9 296, , ,5 298,8 146, ,3 654, ,8 39, ,4 Investoinnit euroa) 2) 23,7 63, ,4 3,5 74,9 372,4 87,1 4,8 639,9 53,2 447,4 9, ,8 Liikevaihto 818,2 319, , , , , ,4 386, , , ,5 108, ,0 Yritysten

8 Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna 2010 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus (13-15) Sahatavaran, puu- ja korkkituotteiden sekä huonekalujen valmistus (16,31) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen (18) Kemianteollisuus (19-22) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (23) Metallien jalostus (24) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Teollisuus (C) -toimiala yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 2) Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 1) Henkilöstömenot Investoinnit euroa) 2) 655,5 87,8 83, ,1 16, ,9 264,9 426, , , ,9 213,7 16,3 16,7 543,8 1,6 749,2 54,9 120,7 360,8 314, ,4 Liikevaihto 4 991,2 509,5 731, ,1 216, , , , , , ,2 Yritysten

9 Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2010, suurimmat toimialat 1) EU 15 -maat pl. Suomi EU 27 -maat pl. EU 15 Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Rakentaminen (F) Informaatio ja viestintä (J) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Kemianteollisuus (19-22) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Metallien jalostus (24) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Rakentaminen (F) Informaatio ja viestintä (J) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) 1) llä mitattuna 2) Vuoden keskiarvo 3) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 2) Henkilöstömenot Investoinnit euroa) 3) 2 091, , , ,7 733,1 843,4 676,2 571,2 441,9 313,7 168,9 105,0 248,6 331,0 121,4 168,5 109,8 116,9 136,6 375,2 126,9 43,0 16,0 51,0 158,8 411,0 145,4 64,4 62,9 81,9 50,4 72,2 10,0 21,9 36,5 34,9 Liikevaihto euroa) 9 777, , , , , , , , , , , , , ,5 499, ,6 507, ,0 Yritysten

10 Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2010, suurimmat toimialat 1) EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Rakentaminen (F) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Kuljetus ja varastointi (H) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Informaatio ja viestintä (J) Kemianteollisuus (19-22) Pohjois-Amerikka Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Keski- ja Etelä-Amerikka Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) 1) llä mitattuna 2) Vuoden keskiarvo 3) Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 2) Henkilöstömenot Investoinnit euroa) 3) 521,8 413,3 411,5 96,3 87,3 582, ,7 67,9 73, ,0 213,8 490,0 123,9 36,8 35,0 33,1 26,3 76,6 124,9 440,5 211,4 23,1 20,2 14,6 Liikevaihto euroa) 8 306, , ,4 642,4 380, , , ,4 837, , , ,5 Yritysten

11 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto tuottaa vuosittaisia tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden stä, toiminnasta ja sijainnista. Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien yritysten liiketoiminnan maailmanlaajuista sijoittumista ja selvittää ulkomailla sijaitsevan toiminnan merkittävyyttä osoittavia ominaisuustietoja, kuten henkilöstön ä, henkilöstömenoja, bruttoinvestointeja aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihtoa. Tilaston tietojen avulla voidaan arvioida talouden globaalistumisen astetta, EU:n sisämarkkinoiden vaikutusta suomalaisyritysten toimintaan ja suomalaisomisteisten yritysten kilpailukykyä maailmalla. 1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset Tilaston keskeisiä käsitteitä ovat: Konserni: kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä (tytär). Määräysvalta, kontrolli: mahdollisuus päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan yrityksen B määräysvallassa, jos B:llä on hallussaan suoraan tai välillisesti yli puolet osakkaiden äänivallasta. Konsernisuhde: pääkonsernin ja konserniin kuuluvan yrityksen välinen suhde, joka ilmoitetaan konsernin emoyrityksen ja suoraan omistavan yrityksen prosentuaalisena osuutena yrityksen äänivallasta. Suomalainen tytäryhtiö ulkomailla: Suomen ulkopuolella sijaitseva yritys, joka on Suomessa sijaitsevan konsernin emoyrityksen määräysvallassa suoraan tai välillisesti. Sivuliike ulkomailla: ulkomailla sijaitseva paikallinen yksikkö, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen suomalaisessa määräysvallassa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka. Tilastossa käytetyt luokitukset ovat maaluokitus (kaikki maat) ja toimialaluokitus (TOL 2008). 1.3 Lait ja asetukset Tilasto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (716/2007) ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista. Asetus on tullut voimaan heinäkuussa Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastoyksikkö on ulkomailla sijaitseva sivuliike tai tytäryhtiö eli yritys, joka on suoraan tai välillisesti ollut Suomessa sijaitsevan yrityksen määräysvallassa tarkastelujakson aikana. Raportoiva yksikkö on Suomessa sijaitseva konsernin emoyhtiö, jota ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla. Tilaston tiedot kerätään Internet kyselyllä, joka osoitetaan kaikille Suomessa sijaitseville konsernien emoyhtiöille, joilla on tytäryhtiö tai sivuliike ulkomailla, ja joita ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt vastaavat kyselyyn jokaisen ulkomailla sijaitsevan suoraan tai välillisesti määräysvallassaan olevan yksikön osalta. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilasto on kattava kokonaisaineisto seuraavin varauksin: 1) Raportoijayksiköt eli Suomessa sijaitsevat konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla, jota voidaan pitää kattavana lukuisia tytäryhtiöitä jo jonkin aikaa ulkomailla omistaneiden konsernien osalta. Sen sijaan kattavuus vain 11

12 muutamia tytäryhtiöitä omistavien pienten tai uusien konsernien osalta on heikompi. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden llä mitattuna pienet ja uudet konsernit näkyvät konsernirekisterissä tyypillisesti vuoden parin viiveellä. Tilaston yhteenlaskettujen tietojen tasolla (henkilöstön, henkilöstömenot, bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihto) pienten ja uusien konsernien alipeitolla ei juuri liene merkitystä. 2) Vastaamatta jääneiden tai muuten puutteellisten tietojen täydentäminen ja korjaaminen on tässä tilastossa erityisen haasteellista, koska tilastoyksiköt eli tytäryhtiöt ja sivuliikkeet sijaitsevat monissa eri maissa ja toimivat monilla eri toimialoilla. Tietojen oikeellisuutta on tarkistettu suhteuttamalla ominaisuustietoja keskenään sekä vertaamalla tietoja aikaisempien vuosien vastaaviin tietoihin ja vuosikertomuksissa julkaistuihin tietoihin. Puhtaasti imputoinnin keinoin tilastoa ei ole korotettu. Kyselyn vastausprosentti on kuitenkin huomattavan korkea, joten alipeitto tältä osin ei ole merkittävä. Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa sähköisellä kyselyllä kerättyjen tietojen laatu. Kyselyä kehitettiin vuosien aikana vastaajille tehtyjen käytettävyystestien avulla, joilla kartoitettiin kyselyssä esitettyjen kysymysten yksiselitteistä ymmärtämistä ja sähköisen sovelluksen käytön helppoutta. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Tilasto kattaa Suomessa sijaitsevien konsernien tytäryhtiöt ja sivuliikkeet ulkomailla tarkasteluajankohdan aikana. Ominaisuustiedot kuvaavat yritysten tilikausien mukaisesti pääsääntöisesti yhden vuoden mittaista ajanjaksoa. Tilastovuoden 2010 ja 2011 tiedot julkaistaan 15 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia ja ennakkotietoja ei julkaista. Julkistusten tarkemmat ajankohdat löytyvät julkistamiskalenterista osoitteesta 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa (ensimmäinen julkistus ). Tiedot julkaistaan toimialoittain, maittain ja maaryhmittäin siten, että yksittäisen konsernin tiedot eivät ole pääteltävissä. Asiakkaan tilauksesta Tilastokeskus voi tehdä erityisselvityksiä tilaston tietoihin liittyen. Tietoja on myös mahdollista toimittaa salattuina käytettäviksi tieteellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorioon Tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, OECD:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja internet-julkaisuissa ja Eurostat laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja. Vastaava tilasto, outward statistics on foreign affiliates, outward FATS, tuotetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tiedot EU:n tasolla julkaisee keskitetysti Eurostat. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa vuodesta 2007 lähtien. Vuosina Suomen Pankki on kerännyt tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden liikevaihdosta ja henkilöstön stä. Vuodesta 2007 näiden tietojen keräämisestä on vastannut Tilastokeskus osana tilastoa Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla. Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä Suomen Pankin tiedot eivät kata taseeltaan alle 8,4 milj. euron kohteita vuosilta ja alle 5 milj. euron kohteita vuosilta Vastaavaa rajausta ei Tilastokeskuksen julkistamissa tiedoissa ole tehty. EU-asetus (716/2007) säätää kahden yritystoiminnan globaalistumista kuvaavan tilaston laatimisesta. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto kuvaa suomalaisyritysten tytäryhtiötoimintaa ulkomailla, ja Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto kuvaa vastaavasti ulkomaisten yritysten tytäryhtiötoimintaa Suomessa. Yhdessä nämä tilastot antavat kattavan kuvan Suomessa sijaitsevien yritysten maailmanlaajuisesta 12

13 verkottumisesta. Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto löytyy osoitteesta Tilaston tuottamisesta säädetään EU-asetuksessa (716/2007). Asetus takaa yhdenmukaisen tavan kerätä tietoja EU-maiden yritysten tytäryhtiömuotoisesta toiminnasta ulkomailla. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilasto on pitkälti yhtenevä ja vertailukelpoinen yritysrekisterin kanssa, koska sitä käytetään tilaston kehikkona. 13

14 Yritykset 2012 Lisätietoja Anna-Maija Paakki Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds Lähde: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2010, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelu.publishing@edita.fi