SEFE ry Hyväksytty liittokokouksessa (6)

Transkriptio

1 Hyväksytty liittokokouksessa (6) LIITTOKOKOUKSEN TYÖ-, VAALI- JA ÄÄNESTYSJÄRJESTYS 1 Noudatettavat säädökset Liittokokouksissa noudatetaan yhdistyslakia, liiton sääntöjä, tätä työ-, vaali- ja äänestysjärjestystä sekä hyvää kokouskäytäntöä. 2 Äänioikeuden määräytyminen Jäsenyhteisön äänioikeus liittokokouksessa määräytyy liiton sääntöjen 15 :n mukaisesti. Kevätkokouksen jälkeen pidettävissä liittokokouksissa määräytyy ekonomiyhdistysten äänimäärä sen jäsenmäärän perusteella, jolla yhdistys on suorittanut kuluvan vuoden jäsenmaksun. Maksu katsotaan suoritetuiksi niiden jäsenten osalta, joiden äänioikeuden määräytymisajankohtaan mennessä erääntyneet osat jäsenmaksuista on kokonaan suoritettu. Äänioikeuden määräytymisajankohta on kokousta edeltävä viimeisimmän jäsenmaksutilanteen päivämäärä. Opiskelijayhteisöjen jäsenmäärätilanne arvioidaan samasta ajankohdasta kuin ekonomiyhdistysten äänimäärä ottaen huomioon sääntöjen 15 3 momentin määräykset. Jäsenyhteisön äänioikeus ja sen käyttäjä tarkistetaan siten, että jäsenyhteisöjen edustajat ilmoittautuvat liittokokoukseen ennen kokouksen alkua tätä tarkoitusta varten nimetylle kokousvirkailijalle. Kunniajäsenellä ei ole äänioikeutta liittokokouksessa 3 Kokouksen avaus laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Liittokokouksen avaa liiton puheenjohtaja tai hänen esteellisenä tai estyneenä ollessaan liiton I varapuheenjohtaja tai heidän estyneinä tai esteellisenä ollessaan liiton II varapuheenjohtaja tai heidän estyneinä tai esteellisenä ollessaan liiton III varapuheenjohtaja. Mikäli kaikki liiton puheenjohtajat ovat estyneitä tai esteellisiä, avaa kokouksen iältään vanhin paikalla olevista liittokokousedustajista. Kokouksen avaaja tai hänen nimeämänsä avustaja toteaa sääntöjen määräykset sekä aikaisempien liittokokouksien mahdollisesti tekemät päätökset liittokokouksen laillisuuden edellytyksistä sekä ilmoittaa miten ne on täytetty. Kokouksen avaaja tai hänen nimeämänsä avustaja toteaa sääntöjen määräykset kokouksen päätösvaltaisuudesta. Päätösvallan toteamiseksi suoritetaan kokouksessa nimenhuuto vain niiden jäsenyhteisöjen osalta, joiden edustaja ei ole kokouspaikalle tullessaan ilmoittautunut. Nimenhuudon päätyttyä toteaa avaaja ovatko edellytykset päätösvaltaisen kokouksen pitämiselle täyttyneet.

2 Hyväksytty liittokokouksessa (6) Mikäli jäsenyhteisön edustaja saapuu kokoukseen sen alettua, on hänen ilmoittauduttava kokouksen sihteerille. Samoin tulee kokousedustajan ilmoittautua kokouksen sihteerille, mikäli aikoo kokouksen aikana poistua pysyvästi kokouksesta. Kokouksesta poistuneen edustajan tilalle saapuvan varaedustajan tulee ilmoittautua kokouksen sihteerille samalla tavoin kuin kokouksen alkamisen jälkeen saapunut edustaja. Sellainen kesken kokouksen poistunut edustaja, jonka tilalle on tullut varaedustaja ei voi palata samassa kokouksessa yhdistyksensä edustajaksi ellei kokousta edustajan poistumisen jälkeen ole keskeytetty vähintään 24 tunniksi. Mikäli kokouksen aikana on tapahtunut kokouksen äänioikeutettujen edustajien lukumäärän muuttumisen vuoksi muutoksia käytettävissä olevien äänien kokonaismäärässä ja asioiden käsittely saattaa edellyttää koeäänestystä tai äänestystä, tulee puheenjohtajan ilmoittaa kokoukselle äänimäärissä tapahtuneet muutokset. Mikäli kokouksesta poistuu sellainen määrä edustajia, että kokous menettää päätösvaltansa tulee puheenjohtajan keskeyttää kokous. 4 Puheenjohtajan ja pöytäkirjantarkastajien valinta sekä sihteerin kutsuminen Kokouksen avaajan johdolla suoritetaan liittokokouksen puheenjohtajan valinta. Mikäli valintaa ei voida tehdä yksimielisesti suoritetaan vaali, jossa valituksi tulemiseen tarvitaan puolet annetuista äänistä. Valittu puheenjohtaja ryhtyy johtamaan puhetta ja kutsuu kokoukselle sihteerin. Tämän jälkeen suoritetaan pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta. 5 Puhe- ja läsnäolo-oikeus Liittokokouksissa on kullakin jäsenyhteisöllä yksi puhe- ja äänioikeutettu edustaja jokaista jäsenmäärän alkavaa 6000-lukua kohden, jonka matka- ja majoituskustannukset ja kokouspalkkion liitto maksaa. Jäsenyhteisön äänimäärä jaetaan tasan edustajien kesken. Jäsenyhteisön tulee määritellä edustajilleen edustusjärjestys. Mikäli yhdistyksen äänimäärä ei ole tasajaollinen sen liittokokousedustajien lukumäärällä, käyttää ylimeneviä ääniä edustusjärjestyksessä ensimmäisenä oleva liittokokousedustaja. Yhdistys voi lähettää kokouksiin omalla kustannuksellaan varaedustajat jokaista edustajaa kohden. Läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa on liiton kunniajäsenillä, hallituksen jäsenillä, tilintarkastajilla ja liiton johtajilla. Lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus on sellaisilla liiton toimihenkilöillä, jotka toiminnanjohtaja on asioiden esittelyä tai kokouksen järjestelyjä varten paikalle määrännyt. Läsnäolo-oikeus on jäsenyhdistysten liittokokousedustajien varaedustajilla. Liittokokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden nimetyille henkilöille tai läsnäolo-oikeuden nimeämilleen henkilöille tai henkilöryhmille. Liittokokouksessa edellytetään hyvää kokouskäyttäytymistä ja puheenjohtajalla on oikeus poistaa kokouksesta epäasiallisesti käyttäytyvä kokousedustaja tai muu henkilö.

3 Hyväksytty liittokokouksessa (6) 6 Puheenvuorot Puheenvuorot pyydetään kirjallisesti. Puheenvuoropyynnöt, joista tulee ilmetä puheenvuoron pyytäjän nimi ja jäsenyhteisö tai puheoikeuden perusteena oleva asema, esityslistan kohta ja asia, josta puheenvuoro aiotaan käyttää. Puheenvuorot annetaan esityslistan kohdittain pyyntöjärjestyksessä. Puheenjohtaja voi antaa harkintansa mukaan puheenvuoron myös ilman kirjallista puheenvuoropyyntöä. Puheenjohtaja voi antaa hallituksen jäsenelle, tilintarkastajalle, paikalle kutsutulle ulkopuoliselle asiantuntijalle tai liiton toimihenkilöille vastauspuheenvuoron ohi puhujalistan. Työjärjestyspuheenvuorot ja puheenjohtajan myöntämät vastauspuheenvuorot eivät edellytä erillistä kirjallista pyyntöä. 7 Keskustelu ja esitykset 8 Päätöksenteko Asian käsittelyn alussa puheenjohtaja tekee liittokokouksen hyväksyttäväksi ehdotuksen asian käsittelyjärjestyksestä. Ehdotuksesta tulee ilmetä jaetaanko asian käsittelystä käytävä keskustelu yleiskeskusteluun ja keskustelumahdollisuuden sisältävään yksityiskohtaiseen käsittelyyn sekä siitä, onko muutosehdotukset esitettävä yleiskeskustelun lisäksi myös yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Muutosesitykset on tehtävä kirjallisesti, ellei kysymys ole vähämerkityksellisestä muutoksesta tai kokonaisen esityksen hylkäämisestä, palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi tai asian käsittelyn panemisesta pöydälle. Mikäli tehdyllä muutosesityksellä on heijastusvaikutuksia muihin käsiteltävänä olevan asian kohtiin, myös ne esitetään samassa yhteydessä. Muutosesitys ja sen heijastusvaikutukset käsitellään yhtenä muutosehdotuskokonaisuutena. Asiaan liittyvät ponsiesitykset on tehtävä kirjallisesti. Ponsista äänestetään asian käsittelyn lopuksi. Neuvottelu- tai muu tarpeelliseksi katsottava tauko voidaan pitää, milloin puheenjohtaja niin päättää tai milloin kokous kannatetun esityksen pohjalta sellaisen päättää pidettäväksi. Tullakseen käsittelyyn tarvitsee ehdotus kannatuksen. Kannatetuksi ehdotukseksi luetaan liiton hallituksen, liittokokouksen nimitystoimikunnan, liittokokouksen asettaman monijäsenisen toimielimen tekemä esitys tai esitys, jonka on tehnyt liittokokousedustaja, jonka edustamalla yhdistyksellä on enemmän kuin yksi ääni liittokokouksessa. Vaaleissa ei ehdokasta tarvitse kannattaa. Milloin liittokokous ei voi yksimielisesti päättää jostain käsiteltävästä asiasta suoritetaan asiakysymyksessä äänestys ja henkilövalinnoissa vaali. Liittokokouksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet

4 Hyväksytty liittokokouksessa (6) annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiakysymyksissä puheenjohtajan mielipide ja vaaleissa arpa. Sellainen liittokokousedustaja, jonka edustama mielipide on kysymyksessä jäänyt vähemmistöön ja josta on päätetty avoimena äänestyksenä tai avoimena vaalina, voi ilmoittaa kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi eriävän mielipiteen. Mikäli eriävän mielipiteen esittävä liittokokousedustaja haluaa liittää pöytäkirjaan kirjallisen perustelun eriävälle mielipiteelleen, tulee hänen toimittaa se kokouksen sihteerille allekirjoitettuna viimeistään viikon kuluessa kokouksen päättymisestä. Kokouksessa läsnä ollut hallituksen jäsen, tilintarkastaja, paikalle kutsuttu ulkopuolinen asiantuntija tai liiton päätetystä asiasta vastuuta kantava johtava toimihenkilö tai asian esittelijä voi tehdyn päätöksen johdosta pyytää merkittäväksi kokouksen pöytäkirjaan kirjallisen lausuman, joka hänen tulee toimittaa kokouksen sihteerille allekirjoitettuna viimeistään viikon kuluessa kokouksen päättymisestä. 9 Äänestys- ja vaalilajit 10 Ääniliput Äänestys voidaan suorittaa avoimena nimenhuutoäänestyksenä tai suljettuna lippuäänestyksenä. Milloin sellaiset yhteisöt, joiden yhteenlaskettu äänimäärä ylittää puolet kaikista äänistä niin vaativat, toimitetaan äänestys asiakysymyksessä suljetuin lipuin. Milloin ehdokkaita vaaleissa on yhtä monta kuin valittavia, todetaan ehdokkaat valituiksi. Muussa tapauksessa vaali voidaan suorittaa avoimena nimenhuutoäänestyksenä tai suljettuna lippuvaalina. Vaali suoritetaan aina yhdenkin edustajan sitä vaatiessa suljetuin lipuin. Kokouksissa voidaan käyttää myös koeäänestystä, joka toteutetaan kädennostoäänestyksenä. Mikäli liittokokouksen äänivaltaiset edustajat yksimielisesti hyväksyvät koeäänestyksen tuloksen, katsotaan koeäänestyksen voittaneen esityksen tulleen kokouksen päätökseksi. Suljetussa lippuäänestyksessä ja vaaleissa voidaan, milloin sellaiset yhteisöt, joiden yhteenlaskettu äänimäärä ylittää puolet kaikista läsnä olevista äänistä sen hyväksyvät, käyttää eriarvoisia äänestyslippuja. Käytettäviä lippuja ovat yhden, viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen äänen liput. Vaalissa käytettävä ääniarvoltaan suurin vaalilippu on sellainen, joita voidaan jakaa vähintään viidelle paikalla olevalle jäsenyhteisölle. Kullekin jäsenyhteisölle jaetaan sellainen määrä eriarvoisia äänilippuja, että käytettävien äänilippujen kokonaismäärä on mahdollisimman alhainen. 11 Äänestyksen ja vaalin toteuttaminen Avoin äänestys ja vaali suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä jäsenyhteisöjen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kokouksen sihteeri ilmoittaa jäsenyhteisön nimen ja äänimäärän ja liittokokousedustaja ilmoittaa mitä äänestysvaihtoehtoa hän kannattaa. Ääntenlaskijat kirjaavat tuloksen äänestysluetteloon.

5 Hyväksytty liittokokouksessa (6) Suljetussa lippuäänestyksessä ja umpilipuin suoritettavassa vaalissa kokouksen ääntenlaskijat antavat liittokokousedustajille, jotka kutsutaan paikalle jäsenyhteisön nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä, yhdistyksen äänimäärän mukaisen määrän eriarvoisia äänestyslippuja siten kuin 10 :ssä on määritelty. Kun kaikki äänestysliput on jaettu, julistaa puheenjohtaja äänestysrauhan, jonka aikana liittokokousedustajat tekevät äänilippuihin liittokokouksen hyväksymien äänestysvaihtoehtojen valintaa koskevan merkinnän. Puheenjohtaja julistaa äänestämiseen tarvittavan kohtuullisen ajan kuluttua äänestysrauhan päättyneeksi, jonka jälkeen siirrytään äänestystoimitukseen. Vaali ja äänestys tapahtuvat siten, että liittokokousedustajat pudottavat vaali- tai äänestyslippunsa äänestysuurnaan jäsenyhteisöittäin aakkosjärjestyksessä sen mukaan kuin kokouksen sihteeri heidät kutsuu äänestämään. Vaalilipussa ei saa olla muita merkintöjä kuin mitä liittokokous on vaalissa määrännyt käytettäväksi. Muita merkintöjä sisältäviä vaalilippuja eikä tyhjiä vaalilippuja lueta annetuiksi ääniksi. 12 Hallituksen valinta suhteellisella listavaalilla Mikäli hallituksen jäsenten valintaa ei voida tehdä yksimielisesti, suoritetaan hallituksen jäsenten vaali suhteellisena vaalina ehdokaslistoja käyttäen siten, että kukin ääni annetaan ehdokaslistalle kokonaisuudessaan. Liittokokous toteaa, montako ehdokasta liittokokouksen päätöksen mukaan on valittava ja päättää, että sama määrä ehdokkaita saa enintään olla kullakin ehdokaslistalla. Tämän jälkeen pidetään kokoustauko ehdokaslistojen laatimista varten. Kukin ehdokas voi esiintyä vain yhdellä ehdokaslistalla. Tämän varmistamiseksi tulee ehdokkaan asettajalla olla ehdokkaan kirjallinen suostumus ehdokkuuteensa sekä vakuutus siitä, ettei ole antanut ehdokassuostumustaan kenellekään muulle. Mikäli ilmenee, että sama henkilö on useammalla ehdokaslistalla, hylätään ehdokas. Kullakin ehdokaslistalla tulee olla nimetty asiamies, joka jättää ehdokaslistan vaalitoimikunnalle. Vaalitoimikunta tarkistaa ehdokaslistat, ehdokkaiden kirjalliset suostumukset sekä sen, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia. Mikäli ilmenee, että jokin ehdokas esiintyy useammalla listalla tai ei muutoin ole vaalikelpoinen, ilmoitetaan tästä ehdokaslistan asiamiehelle ja annetaan ehdokaslistan laatijoille vaalitoimikunnan määrittämä kohtuullinen, korkeintaan puolen tunnin mittainen aika täydentää listaansa vaalikelpoisilla ehdokkailla. Kun lopulliset ehdokaslistat ovat valmiit, arpoo vaalitoimikunta niille äänestyksessä käytettävät tunnukset. Tämän jälkeen menetellään 11 :ssä mainittujen äänestystä koskevien menettelytapojen mukaan.

6 Hyväksytty liittokokouksessa (6) Milloin hallituksen jäsenten vaali tai useampaa hallituksen jäsentä koskeva täydennysvaali suoritetaan suhteellisena vaalina ehdokaslistoja käyttäen siten, että kukin ääni annetaan ehdokaslistalle kokonaisuudessaan, asetetaan vaalitoimitusta varten kolmijäseninen vaalitoimikunta. Vaalitoimikunnan muodostavat kokouksen järjestäytymisen yhteydessä valitut ääntenlaskijat ja kokouksessa erikseen valittu vaalitoimikunnan puheenjohtaja. Mikäli toinen jo valitusta ääntenlaskijoista tulee valituksi vaalitoimikunnan puheenjohtajaksi, valitaan hänen tilalleen uusi henkilö vaalitoimikunnan kolmanneksi jäseneksi. Vaalitoimikunta asetetaan lisäksi milloin nimitystoimikunnan vaalia ei voida suorittaa yksimielisesti, vaan se suoritetaan suhteellisena vaalina ehdokaslistoja käyttäen siten, että kukin ääni annetaan ehdokaslistalle kokonaisuudessaan. 13 Enemmistövaalit kun valittava on yksi ja ehdokkaita useita Milloin ehdokkaita on useita ja valittavia yksi suoritetaan kaksivaiheinen vaali. Ensimmäisessä vaiheessa äänestetään kaikkien ehdokkaiden kesken ja mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä äänestyskierroksella ehdotonta enemmistöä suoritetaan lopullinen vaali kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen kesken. Mikäli äänet menevät tasan, ratkaisee arpa. Kumpikin vaalin osa voidaan toteuttaa 9 :n mukaisesti joko avoimena tai suljettuna vaalina, ottaen huomioon se, että yksikin edustaja voi vaatia vaalin suorittamista umpilipuin tapahtuvana vaalina. 14 Enemmistövaalit kun valittavia ja ehdokkaita useita Milloin valittavia on useita, suoritetaan vaali enemmistövaalina siten, että jokainen äänioikeutettu kirjoittaa äänestyslipulle enintään niin monta nimeä kuin on valittavia. Tällöin jokainen henkilö saa yhtä monta ääntä kuin mikä on äänestyslipulle osoitettujen äänten lukumäärä. Vaalitoimikunta toimii tarvittaessa ääntenlaskijoiden apuna äänestystulosta laskettaessa. Mikäli äänet menevät tasan, ratkaisee arpa. 15 Työ- äänestys- ja vaalijärjestyksen muuttaminen Tämän työ-, äänestys- ja vaalijärjestyksen hyväksymisestä ja muuttamisesta päättää liittokokous niin että muutoksen on saatava taakseen yli puolet annetuista äänistä. Työ- äänestys- ja vaalijärjestyksen muuttamisesta on ilmoitettava kokouskutsussa.