KAJAANILAISEN PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSIKSI KOULUVERKKO-OSUUS (PÄIVITETTY SIVISTYSLAUTAKUNNAN 28

Transkriptio

1 KAJAANILAISEN PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSIKSI KOULUVERKKO-OSUUS (PÄIVITETTY SIVISTYSLAUTAKUNNAN LINJAUKSEN MUKAISEKSI) Sisällys Tiivistelmä Kouluverkkoselvityksen tavoite Kouluverkkoselvityksen laadinnan lähtökohdat Kajaanilaisen kouluverkon tilanne Kajaanilaisen kouluverkon kunto, arviot remontoinneista sekä uuden rakentamisesta Väestön jakautuminen ja uusien asuinalueiden kaavoitus Kajaanissa Oppilasmäärien kehitysennusteet Kajaanissa vuoteen Varhaiskasvatuksen tilantarve alueittain Näkökulmia koulujen lakkauttamisen vaikutuksiin Rehtoreiden arviot koulujen lakkautuksen vaikutuksista Koulujen lakkautusten vaikutus kylään, koulun jatkokäyttöön sekä lasten elämään Selvitysmiehen laskelmien muotoutuminen Koulukohtaiset arviot esitettyjen koulujen lakkauttamisesta Vuottolahden koulu Paltaniemen koulu Kirkkoahon koulu Jormuan koulu Teppanan ESY-opetuksen siirto muihin tiloihin nk. puukoulusta Miten oppilasvirrat ja opettajat sijoitetaan kunkin koulun osalta selvitysmiehen ratkaisussa 27 5 Kajaanilaisen kouluverkon kehittäminen vuosina Pedagoginen tavoite kouluverkon kehittämiseksi yhtenäinen perusopetus ja aluekoulujärjestelmä Kouluverkkovisio Tilojen yhteiskäyttö varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön kanssa sekä tilojen myöhempi muunneltavuus Esitys kouluverkkovision toteuttamiseksi Esitettävät toimenpiteet kouluverkon muuttamiselle Kouluverkkoesitys Kouluinvestointien rahoittaminen Lopuksi Liitteet Liite 1 Kartta taajaman koulut Liite 2 Kartta haja-asutusalueen koulut Liite 3 Perusopetuksen investointitarpeet vuosina sekä koulujen kuntotilanne Liite 4 Kajaanin asukaskeskittymät Liite 5 Oppilasennusteet kouluittain syksyn 2009 laskennan mukaan Liite 6 Oppilasennusteet vuoteen 2016 Liite 7 Päivähoidon tarve suhteessa syntyvyyteen Liite 8 Syntyvyys ja päivähoidon tarve kaupunkialueittain Liite 9 Oppilaskohtaiset hinnoittelut TP2008 Liite 11 Oppilaiden sijoittelumallit eri kouluihin Liite 12 Kajaanin kaupungin pedagoginen kehitystyö - tiimiorganisaation malli 1

2 Tiivistelmä Sivistyslautakunta on käsitellyt kouluverkkoselvityksen kokouksessaan ja hyväksynyt kolmen aluekoulun mallin sillä erotuksella aiempaan esitykseen, että Vuolijoen koulu tullaan säilyttämään Otanmäen aluekoulua tukevana kouluna. Kouluverkkoselvitys on laadittu tilanteessa, jossa Kajaanin kaupungin on kyettävä kattamaan muodostuneita alijäämiä ja tekemään pysyviä rakenteellisia muutoksia kaupungin palveluiden rakenteita karsien. Selvityksen tarkoitus on arvioida perusopetukselle esitettyjen rakenteellisten ratkaisujen toteuttamista sekä kuvata mahdollinen toteuttamismalli selvitysmiehen esitykselle kouluverkon osalta. Pyrkimyksenä on muodostaa mahdollisimman objektiivinen arvio koulujen lakkautusten hyödyistä ja haitoista. Kouluverkkoselvityksessä on huomioitu se, kuinka pystyisimme kääntämään olemassa olevan haasteellisen tilanteen kaupungin hyödyksi. Sen sijaan, että vain sopeutamme ja karsimme, on meidän pystyttävä kehittämään. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön osalta niin, että voimme turvata lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä tasapainoisen kasvun. Keskeistä kouluverkkokysymyksessä on se, millaisen pedagogisen, lapsen kasvua tukevan todellisuuden muodostamme. Kouluverkkoselvitystyön tuloksena on muodostettu yhteistyössä rehtoreiden sekä henkilöstön edustajien kanssa kajaanilaiselle perusopetukselle visio siitä, mihin suuntaan opetusta ja kouluverkkoa tulisi kehittää nykyisessä haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa. Puhutaan alueellisista yhtenäisen perusopetuksen kouluista. Yhtenäinen perusopetus on valtakunnallinen suunta koulutoimintojen kehittämiseksi. Kajaani oli pitkään valtakunnan kärkeä yhtenäisen perusopetuksen kehittämisessä mutta viimevuosina suunta on heikentynyt radikaalisti Kätönlahden yläluokkien loppumisen vuoksi sekä Keskuskoulun alaluokkien oppilasmäärien vähenemisen vuoksi. Selvityksessä esitettävä aluekoulumalli olisi merkittävä avaus myös valtakunnallisesti yhtenäisen perusopetuksen kehittämisen rinnalla. Käytännössä mallin avulla voitaisiin toteuttaa perusopetuksen rakenteiden muutos positiivisessa hengessä ja Kajaanin merkitystä merkittävänä koulutuskaupunkina voitaisiin vahvistaa. Säästöjen kannalta ydinkysymys on, miten voidaan säädellä henkilöstöresurssia suhteessa alenevaan oppilasmäärään. Nykyisellä lähikouluverkolla henkilötyövuosiin puuttuminen on haasteellista. Vaikka verkosta vähenee oppilaita, on koulua pidettävä siellä missä koulu on, olipa ikäluokka kuinka pieni tahansa. Tiivistetyssä kouluverkossa henkilötyövuosiin voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin. Koulujen lakkautukset vaikuttavat myös määräaikaisten opettajien tarpeen vähenemiseen. Selvitystyössä kuvataan kajaanilaisen kouluverkon nykytila koulujen kunnon, kaavoituspolitiikan sekä oppilasmäärien suhteen, arvioidaan nykyisen heikkokuntoisen kouluverkon ylläpitämisen mahdollisuuksia taloudellisesta näkökulmasta (remontoinnin haasteet) ja tarkastellaan, millaisia vaikutuksia koulujen lakkautuksista on lapsille, koulunpidolle sekä kylien elämälle. Tässä arviota ovat tehneet perusopetuksen rehtorit sekä muutamat niiden kylien edustajat, joista koulu on jo lakkautettu. Lisäksi näkökulmia on avattu asian suhteen ohjausryhmässä, joka on työstänyt kouluverkkoselvitystä maaliskuusta 2009 alkaen. Kouluverkkoselvityksessä esitetään 1) selvitysmiehen esityksen toteuttamista vuosina 10 ja 11 sekä 2) kouluverkon kehittämislinjausta joko kolmen tai neljän yhtenäisen perusopetuksen aluekoulumalliin vuoteen 2020 mennessä (luokat 0-9): yksi Lehtikankaalla, yksi keskustassa, yksi Kätönlahdessa ja yksi Otanmäessä (= neljän aluekoulun malli). Tai siten, että keskustassa toimii kaksi isoa koulua (Lyseo 7-9 ja Keskuskoulu 1-9) Lehtikankaan ja Otanmäen aluekoulujen lisäksi ja Kätönlahdessa ovat luokat 0-6 (= kolmen aluekoulun malli). Tällöin Kätönlahteen tulisi noin 450 oppilaan 0-6 koulu. Mikäli syntyvät ikäluokat pysyvät jatkossakin nykyisessä noin 450 lapsessa, taloudellinen tilanne muuttuu nykyistä parempaan ja selvitysmiehen esitys toteutetaan suunnitellusti, olisi Teppanan koululla sijansa molemmissa malleissa. Lisäksi verkkoa tukisivat, niin kolmen kuin neljän aluekoulun mallissa muutamat pienemmät kaupunginosakoulut 0-6-luokkien toiminnalla. Tässä taloustilanteessa kolmen aluekoulun malli on taloudellisempi ja siitä on tulevaisuudessa kohtuullisen helppo siirtyä neljän aluekoulun malliin. Selvityksen lopuksi tehdään toimenpide-esitys, jonka kautta kohti esitettyä visiota voidaan kulkea. Kouluverkon supistamiseen liittyvät päätökset tulee tehdä tällä valtuustokaudella. Näin lakkautettaviksi kouluiksi esitetään Vuottolahtea, Paltaniemeä ja Kirkkoahoa sekä Esy-opetuksen siirtoa muihin olemassa olevin tiloihin vuonna Jormuan koulun lakkautuksia on esitetty talouden tasapainottamisohjelmassa vuodelle Kajaanin kaupungin kouluverkkoa on tarkasteltava vuosittain osana talouden tasapainottamista myös tulevina vuosina ja esitettävä taloutta tasapainottavat toimenpiteet kouluverkon osalta syksyn talousarvion laadinnan yhteydessä. 2

3 1 Kouluverkkoselvityksen tavoite Laadukas, oppimisympäristöltään nykyaikainen ja toiminnallisesti kehitysorientoitunut opetus, hyväkuntoiset koulurakennukset sekä pedagogisesti perusteltu kouluverkko muodostavat erään merkittävän positiivisen vetovoima- ja imagotekijän Kajaanin kaupungille. Tämän esityksen tavoitteena on arvioida selvitysmiehen talouden tasapainottamisohjelmaa kouluverkkoratkaisun osalta ja tuottaa ratkaisusta informatiivinen kuvaus - sen mahdollisuuksista ja haasteista. Lisäksi selvityksen avulla kuvataan pedagoginen tavoitetila, joka vallitsee pääsääntöisesti kaupunkimme kouluissa hyvän perusopetuksen toteuttamiseksi. Opetuksen järjestämisen puitteita arvioitaessa ja kajaanilaista kouluverkkoa kehitettäessä, pitkään jatkuneessa taloudellisessa niukkuudessa, on arvioitava huolella, millaista pedagogiikkaa olisi viisainta toteuttaa, jotta pystymme tarjoamaan hyvää opetusta asianmukaisissa oppimisympäristöissä lapsillemme. Kun huomioimme toimintojen suunnittelussa ja totutuksessa sen, kuinka voimme tukea lasten ja nuorten hyvinvointia ja tasapainoista kasvua, ovat päätökset oikeasuuntaisia. Kajaanin kaupungissa toimii tällä hetkellä 16 koulua (ks. Liitteet 1 ja 2). Kouluverkko on kohtuullisen laaja suhteessa oppilasmääriin. Selvitysmiehen ohjelmassa säästöjä on pyritty hakemaan ensisijaisesti fyysisten rakenteiden kautta sekä luontaista poistumaa tulevaisuudessa hyödyntäen. Säästöjen etsiminen rakenteiden kautta tarkoittaa perusopetuksen kohdalla kouluverkon karsimista ja toimintojen järjestämistä kiinteistömassaltaan keventyneessä kouluverkossa. Alustavissa linjauksissaan kaupunginhallitus on päätynyt siihen, että noudatamme selvitysmiehen esittämiä euromääräisiä säästöjä: kouluverkon osalta esitys tarkoitta noin 3,7 miljoonan euron kumulatiivista tavoitetta (v ). Ratkaisevaa tässä on se, että säästöjen on oltava pysyviä. Yksistään veroprosentin nostolla emme poista alijäämien kertymisen perusongelmaa, jossa mm. ylisuuret rakenteet suhteessa kaupungin tulo- ja menopohjaan rasittavat talouden kestävyyttä. Esimerkiksi viime vuoden hyvässä taloustilanteessa kaupunki pääsi juuri ja juuri ylijäämäiseen lopputulokseen. Selvitysmiehen esitystä ja kouluverkkokysymystä arvioitaessa on huomioitu opetuksen järjestämisen alueellinen merkitys sekä tasalaatuisuus, kouluverkon koostumuksen merkitys lasten elämälle, opetuksen järjestämisen taloudelliset realiteetit, koulujemme heikkokuntoisuus ja korjausvelan kattamisen paineet sekä pedagoginen tavoitetila siitä, kuinka pystymme opetuksen järjestämisen avulla tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla lastemme kasvua nyt ja tulevaisuudessa. Työn lopputuloksena yleiseksi pedagogiseksi tavoitteeksi on määritelty yhteistyössä rehtoreiden sekä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäisen perusopetuksen aluekouluverkko. Kyse on visiosta yhtenäisen perusopetuksen ja aluekoulumallin muodostamiseksi Kajaaniin. Tulevaisuuteen vaikutetaan tämän päivän ratkaisuilla. Tämän valtakunnallisen suunnan toteuttamisesta ja sen merkitystä lapsen kasvun tukemiseksi kuvataan tarkemmin luvussa 4. Mallit kolmen ja neljän aluekoulun visiosta ovat kuvattu sivuilla 32 ja 33. 3

4 1.1 Kouluverkkoselvityksen laadinnan lähtökohdat Kajaanin kaupungille on kertynyt viimevuosien aikana alijäämiä noin 20 miljoonaa euroa. Maailmanlaajuisen laman sekä vallitsevan rakennemuutoksen myötä verokertymät jäävät tänä ja ensivuonna erittäin heikoiksi, lisäten alijäämien määrää kaikkiaan kymmenestä viiteentoista miljoonaan euroa vuoden 2010 loppuun mennessä. Heikon taloudellisen tilanteen korjaamiseksi Kaupunginvaltuusto asetti syksyllä 2008 selvitysmiehen laatimaan kaupungille ohjelman, jonka avulla kertyneet alijäämät saadaan katettua vuoteen 2014 mennessä. Selvitysmiehen esitys talouden tasapainottamiseksi tarkoittaa sivistystoimialalla noin 7 miljoonan euron säästöjä. Tästä perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja nuorisotoimen osuus on yhteensä noin 6,5 miljoonaa euroa. Vaikkakin verkkoselvitystä tehdään taloudellisesti erittäin vaikeassa tilanteessa, on keskeistä pyrkiä huomioimaan lasten ja nuorten kasvun ja hyvinvoinnin näkökulma. Kun lasten ja nuorten elämää koskettavien päätösten ja toimintaratkaisujen perustana on ajatus, kuinka esitetty toimenpide tukee lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kasvua, ovat päätökset ja niitä seuraavat toimenpiteet lopputulokseltaan onnistuneita. Selvitysmies on esittänyt viiden pienen koulun lakkauttamista, jotka ovat Vuolijoen koulu, Vuottolahden koulu, Paltaniemen koulu, Jormuan koulu sekä Kirkkoahon koulu. Lisäksi on esitetty Kätönlahden koulun esy-toiminnan siirtämistä nk. puukoulun tiloista muiden koulujen yhteyteen. Talouden tasapainottamisohjelmassa esitetään, että koulujen lakkautukset sekä toimintojen siirtämiset toteutetaan alkaen. Kaikkiaan tämän kouluverkon rakenteellisen ratkaisun kautta saadaan vuosien aikana aikaiseksi säästöjä 3,7 miljoonaa euroa. Tärkeäksi tekijäksi tässä on nähty se, että säästöt eivät saa kohdentua opetukseen sinänsä vaan säästöt on haettava rakenteellisten ratkaisujen kautta. Kaikkiaan esitetyt säästöt koskettavat suoranaisesti noin 250 oppilasta, kaupungin koko perusopetuksen oppilasmäärän ollessa noin 3700 lasta. Maaliskuussa 2009 perustettiin ohjausryhmä pohtimaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämistä vuosiksi Ohjausryhmän kokoonpanoon ovat kuuluneet sivistys-, teknisen sekä tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja hallituksen edustaja. Virkamiespuolelta ohjausryhmään ovat kuuluneet sivistysjohtaja (pj), perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosaluejohtajat, pedagogisen kehittämistoiminnan rehtoriedustaja, teknisen toimialan edustus sekä ammattijärjestön edustajat. Työryhmän laajan kokoonpanon tarkoituksena on ollut saada mahdollisimman kattava osallisuus tärkeän asian ratkaisemiseen. Tässä vaiheessa työryhmä keskittyi kouluverkkokysymyksen ratkaisemiseen, koska kysymys on merkittävä kuntalaisten toimintojen järjestämisen kannalta. Seuraavassa vaiheessa ryhdytään pohtimaan opetuksen järjestämisen pedagogisia painotuksia. Lopussa esitettävästä kajaanilaisen kouluverkon visiosta vuonna 2020 esitetään kaksi vaihtoehtoa kouluverkkoratkaisuksi joko neljän tai kolmen aluekoulun mallia, jota muutamat kaupunginosakoulut täydentävät. Mallissa esitetään myös uuden investointia, mikä voi herättää hämmästystä tässä taloudellisessa tilanteessa. Tässä on kuitenkin huomioitava muutama tekijää: 1) Esitetyllä yhtenäisen perusopetuksen aluekoulumallilla, opetus oikein järjestettynä, voidaan tukea hyvin lasten ja nuorten hyvinvointia pieni koulu isossa koulussa - 4

5 malli ja opettajien yhteistoiminnan kehittäminen toiminnan järjestämisen perusajatuksena. a. Mallin yhteyteen tultaisiin myös rakentamaan puitteet entistä tiiviimmälle perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja nuorisotoimen yhteistyölle, mikä syventää mahdollisuuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiselle. b. Jäsentynyt kouluverkko mahdollistaa psykologi-, kuraattori sekä terveydenhoitopalveluiden oikea-aikaisen ja nopean tarjonnan. c. Mahdollinen muu tilojen yhteiskäyttö esimerkiksi kirjaston kanssa. 2) Keskustan alueelle on tulossa iso kouluremontti Keskuskoululle (arvio noin 7 miljoonaa euroa), Lyseon kunto on huono ja vastaava remontti on edessä muutaman vuoden kuluttua. Lehtikankaan alueen koulut (Hauhola ja Pietari Brahe Lehtikangas) ovat molemmat erittäin heikossa kunnossa. Euromääräiset arviot remonttikustannuksista ovat Lehtikankaalla 3,5 miljoonaa ja Hauholassa 5,8 miljoonaa euroa. Näiden kahden koulun remontointi ei ole kannattavaa koulujen erittäin heikon kunnon vuoksi vaan järkevämpää on rakentaa alueelle yksi uusi koulu. Näin vältetään turhaa remontointia ja voidaan pienentää kiinteistömassaa joitain tuhansia neliöitä nykyisestä. 3) Nykyisen verkon kunnostaminen, edellä mainituissa kouluissa on vääjäämätön realiteetti, joka yksistään nykyisen neljän suuren koulun osalta tulee maksamaan noin 22 miljoonaa euroa. 4) Uuden, edullisemmin ylläpidettävän koulun rakentaminen Lehtikankaalle (vuoden 2013 jälkeen) sekä yläluokat mahdollistavan siiven rakentaminen Kätönlahteen (vuonna 2012) sekä Keskuskoulun remontointi (vuona 2011) tulee noin euroa kalliimmaksi, kuin vanhan verkon ylläpitäminen. Säästöä kertyy energiataloudellisuudesta. Vuokrat tosin kasvavat aina investointien myötä. 5) Selvityksessä esitettävä visio voi olla sen suuntainen, ettei se saa kannatuspohjaa. Tällöin on päätettävä selvitysmiehen esityksen täytäntöönpanosta mitkä koulut, millaisessa aikataulussa lakkautetaan ja kouluverkkoa tullaan ylläpitämään jo olemassa olevissa rakenteissa, edellä esitetyin kustannuksin. 6) Kolmen aluekoulun mallissa (Otanmäki, Lehtikangas sekä Keskuskoulu 1-9, Lyseo 7-9 & Kätönlahti 0-6) tai mallissa, jossa koulua järjestetään jäljelle jäävässä verkossa, tullaan esittämään, että myös Teppanan koulu tullaan tällöin lakkauttamaan, koska Kätönlahteen ollaan kunnostamassa noin 450 oppilaan alakoulua. Teppanan koulun lakkautuksen kohdalla on huomioitava kolme tekijää: 1) talouden kehittyminen, 2) oppilasikäluokkien kehittyminen sekä 3) kuinka tasapainoisesti selvitysmiehen esitys kouluverkon osalta kyetään tekemään pienten koulujen lakkautusten osalta. Yhtenäisen perusopetuksen aluekoulumalli on myös sellainen, josta Kajaanin opettajankoulutusyksikön Normaalikoulu on toiminnallisesti kiinnostunut. Normaalikoulu on vaiheessa, jossa toiminnan strategiset linjaukset suuntautuisivat luontevasti kohti yhtenäisen perusopetuksen kehittämistä yhteistyössä kaupungin koulujen kanssa. Kajaanin kaupungin taloustilanteen entisestään heikentyessä koulujen lakkautusten alkupainotteisuutta on täytynyt korostaa. Esityksiin on päädytty syksyn 2009 aikana. Tästä johtuen vuonna 2010 esitetään lakkautettaviksi Paltaniemen (sij. Teppanaan), Kirkkoahon (sij. Kätönlahteen) sekä Vuottolahden (sij. Otanmäkeen) koulut ja Kätönlahden ESY-opetus siirretään toisiin asianmukaisiin tiloihin ja Huuhkajanvaaran koulun oppilaat siirretään Lohtajan koululle (varhaiskasvatuksen tilantarve). Vuonna 2011 esitetään lakkautettavaksi Jormuan koulu ja lasten uudeksi koulupaikaksi selvitellään vuoden 10 5

6 aikana joko Kuluntalahti (remontointisuunnitelma) tai Kontiomäki (oppilaskohtaisen menoerän neuvottelu). Vuonna 2010 tarkastellaan kouluverkkoa vuoden 2011 talousarvioesityksen suuntaisesti, jolloin tehdään mahdolliset tarkennukset kouluverkon karsimiseen koko kaupungin osalta. 2 Kajaanilaisen kouluverkon tilanne 2009 Kajaanin peruskoulujen kunto on heikko. Investointitarpeet vuosille olisivat 36 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että pelkkien koulujen investointeihin vaadittaisiin noin 4 miljoonaa euroa joka vuosi. Luvut voivat saada osakseen kritiikkiä mutta esimerkiksi Kätönlahtea remontoidaan parasta aikaa näiden laskelmien mukaisesti. Lakkautettavaksi esitettyjen koulujen peruskorjausinvestoinnit olisivat noin 3 miljoonaa euroa. Kun lähdetään kartoittamaan rakennusten kuntoa ja niiden remonttitarpeita, on huomioitava, että kuntoa on lähdettävä selvittämään ensi alkuun kokonaisvaltaisesti. Tämän jälkeen tutkimukset etenevät vaiheittain tarkentuen, jolloin varmistetaan kaikkien olennaisten tekijöiden tutkiminen. Kuntotutkimuksia ei voi heti tilata tietyn laajuisena, vaan laajuus määritetään lähtötilanneselvityksellä, mikä tarkoittaa lähinnä riskirakenteiden tunnistamista sekä ilmanvaihtojärjestelmän teknisen tason tarkistamista piirustuksista. Parhain indikaattori tutkimusten tarpeellisuudelle on se, jos oppilaat tai työntekijät kärsivät koululla hengitystie-, silmä- tai iho-ongelmista, päänsärystä, väsymyksestä ja oireet häviävät joko viikonloppuisin tai loma-aikoihin, kun ao. henkilö on pois ongelmallisesta rakennuksesta. (Asikainen 2008, ) Kajaanissa tilapalveluilla on valmius tämän tyyppisten kartoitusten tekemiseen. Toisessa vaiheessaan tilataan tarkemmat kartoitukset sekä kuntotutkimukset (emt.). Kajaanissa tarkempia koulutilojen tutkimuksia on suoritettu Lohtajan koululla, Lyseolla, Keskuskoululla, Soidinsuon sekä Lehtikankaan kouluilla sekä Hauholan koululla. Lisäksi tilapalvelut suorittavat vuosittain kiinteistökatselmukset, joissa selvitetään mahdollisia sisäilmaan tai rakenteisiin liittyviä ongelmia. Lähde: Asikainen, V Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen. Osa 1. Kiinteistön omistajan opas sisäilmaongelmaisten rakennusten kunnon tutkimiseen ja korjaushankkeisiin. Opetushallitus. Vammalan kirjapaino OY, Vammala 2.1 Kajaanilaisen kouluverkon kunto, arviot remontoinneista sekä uuden rakentamisesta Alla on kuvattu luetteloidusti perusopetuksen koulujen tämänhetkinen kuntotilanne sekä euromääräiset arviot kunnostuksen tarpeesta. Koulujen kuntotilanne on heikko ja remonttiinvestointien tarve olisi jo lähivuosille, osalle jo kiireellisesti. Tämän vuoksikin on hyvä miettiä tarkoin, mikä on oikea strategia lähteä vastaamaan haasteeseen kokonaisvaltainen aluekoulumalli vai jäljelle jäävän kouluverkon kunnostaminen. Jälkimmäisen riskinä on se, että kouluja esimerkiksi Lehtikankaan alueella ei saada kunnostamallakaan sellaiseen kuntoon, että ratkaisu olisi pitkällä tähtäimellä kestävä. Periaatteena on, kun verrataan uuden rakentamista ja vanhan kunnostamista, että euromääräisesti uuden rakentaminen on tällä hetkellä noin 1400 euroa / neliö ja kunnostuksen hinta on noin 1000 euroa / neliö, kun koulu aiotaan kunnostaa perusteellisesti, ei paikkailemalla pakollisia ongelmia sieltä täältä. Euromääriä tarkastellessa on hyvä huomioida myös koulun koko neliöissä sekä oppilasmäärät, paljonko remontointi maksaa per oppilas. Liitteessä 3 on esitetty tarkempi perusopetuksen kiinteistöjen investointitarve. 6

7 Kiinteistöjen kunto tiivistetysti (suluissa korjauskustannukset) Näiden koulujen kunto on hyvä, eikä peruskorjaustarvetta lähiaikoina ole Vuolijoen ja Otanmäen alueen koulut, (0 euroa) Harjaantumiskoulu, Pohjolankatu 24, ( euroa) Huuhkajanvaaran koulu, Samoojantie 4 ( euroa) Väinölän erityiskoulu, Tapionkatu 9, ( euroa) Koulujen kunto on tyydyttävä, eikä isoa peruskorjaustarvetta lähiaikoina ole. Pietari Brahe, Soidinsuo, Teerikatu 6, ( euroa) Lohtajan koulu, Satumaantie 1, ( euroa) Nakertajan koulu, Jousitie 15, ( euroa) Koulun kunto on tyydyttävä, mutta peruskorjaustarve on lähivuosien asia. Kuluntalahden koulu, Kulunkierto 2, ( ) Koulun kunto teknisten työtilojen ja liikuntasalin osalta on hyvä. Muu koulutila on heikkokuntoista ja peruskorjaustarve on lähivuosien asia. Keskuskoulu, Väinämöisenkatu 28, ( euroa) Koululla on peruskorjaustyöt käynnissä Kätönlahden koulu, Kätönkuja 7, ( ) Valtionapu+ ( euroa) Koulujen kunto on heikko ja peruskorjaustarve on lähivuosien asia. Paltaniemen koulu, Satamakatu 2, ( euroa) Teppanan koulu, Eliaksentie 4, ( euroa) Teppanan puukoulu, Ilmarintie 6, ( euroa) Jormuan koulu, Saviniementie 38, ( euroa) Kajaanin Lyseo, Väinämöisenkatu 6, ( euroa) Koulun kunto on heikko, sillä peruskorjaustarvetta olisi ollut jo vuosia sitten. Rakennuksia ei kannata enää korjata, vaan tilalle tulisi rakentaa uusi. Hauholan koulu, Sotkamontie 22, ( euroa) Kirkkoahonkoulu, Hannusrannantie 5, ( euroa) Pietari Brahe, Lehtikangas, Käpykatu 21, ( euroa) Investointitarpeiden suuruus on herättänyt keskustelua kouluverkkoselvityksen ensimmäisen version valmistuttua. Tarpeita on pidetty liian suurina. On kysytty, ollaanko esittämässä rakennusten ylikorjaamista ja todettu, että olisi selvitettävä rakennusten välttämättömimmät korjaustarpeet ja niiden kustannukset. Tämän hetkiset laskelmat pitävät sisällään myös nk. LVIS -työt, mikä nostaa aina remonttikustannuksia. Lakkautettavaksi esitettävien koulujen kunnosta tullaan tekemään ulkopuolisen tahon toteuttama kuntoselvitys. Kustannuksista on kuitenkin todettava, että esimerkiksi Kuopion kaupunki on kevään 2009 aikana esittänyt koulujen ja päiväkotien peruskorjaamista. Tarve on ollut kolmen koulun peruskorjaaminen, yhden uuden koulun ja uuden päiväkodin rakentaminen. Hankkeessa on rakennettavia ja kunnostettavia neliöitä yhteensä noin m2 ja kustannusarvioksi on alustavasti laskettu miljoonaa euroa eli noin 1300 euroa per neliö. Myös Espoon kaupungissa on vireillä samansuuntaisia investointeja 7

8 noin 100 miljoonan euron edestä ja sen on sanottu sisältävän noin kymmenen koulua. Näissä kaupungeissa investoinnit tulevat joko kunnalta tai se kilpailutetaan erikseen. Investointien kohdalla puhutaan kuitenkin nk. elinkaarimallista, jossa rakennuttaminen ja kunnossapito voidaan hankkia ja rahoittaa kilpailutuksen kautta myös yksityiseltä taholta. Kunta ostaa palvelun noin 20 vuodeksi. 2.2 Väestön jakautuminen ja uusien asuinalueiden kaavoitus Kajaanissa Peruslähtökohtana kaavoituspolitiikalle on se, että uusia alueita ei kaavoiteta ennen kuin Kätönlahti rakennettu loppuun. Kaavoitussuunnitelmia on esitelty kunkin lakkautettavaksi esitettävän koulun kohdalta, jos niitä on koulun lähialueelle suunnitteilla. Seuraavassa esitetään lyhyt kaupunginarkkitehti Irmeli Hangan kuvaus siitä, kuinka väestön katsotaan jakautuvan Kajaanissa kaavoitukseen sekä olemassa olevan rakennuskannan sukupolvenvaihdoksen myötä. Liitteessä 4 on kuvattu tarkemmin asukaskeskittymät Kajaanin alueella. Kajaani on yleensä harvaanasuttu, poikkeuksena urbaani keskustaajama sekä joukko kyliä. Väestön muutoksen ennustamiseen sisältyy varauksia, perustuen taloudellisten suhdanteiden ja arvaamattomien asennemuutosten mahdolliseen muuttumiseen. Pääsääntönä on, että alueen rakentamisaika vaikuttaa ikärakenteeseen poikkeukset vahvistavat sääntöä: Uudelle alueelle tulee yleensä nuoria perheitä ja alueelle syntyy sitä myöten lapsia 1. vaiheessa kaikki kasvavat ja vanhenevat tasatahtia Huuhkajanvaara Kylmä Kätönlahti 2. vaiheessa perheet ikääntyvät ja lapset muuttavat pois kotoa Laajankangas Lohtaja Hetteenmäki 3. vaiheessa muuttoliike alkaa vähitellen uudelleen Kuurna-Kättö Komiaho Soidinsuo Honkiräme 4. vaiheessa alueen ikärakenne tasapainottuu alueella asuu kaiken ikäisiä samassa suhteessa kuin kaupungissa yleensäkin eli pitkässä juoksussa väki keskimäärin ikääntyy näillä näkymin Purola-Puistola Lehtikangas Nakertaja 0. vaiheessa = tulevia uusia kaavoitusalueita: Rinnekoulu monipuolistaa Lehtikankaan väestörakennetta Siimes pieni monipuolistaa Puistolan ikärakennetta Kangasmaasto tasoittaa Lohtajan/Ketun ikääntymään alkavaa väestörakennetta 2012 alkaen Rajavartiosto edistää sukupolvenvaihdosta luvun omakotialueilla 2012 alkaen 8

9 kenkälusikalla muutoksia olevaan rakenteeseen määrät pieniä Vuoden 2015 jälkeen kaupungilla on suunnitteilla uusi asuntoalue 3-5 vuoden välein esimeriksi: Suvantola, Siikalahti, Vesakko, jotka tasaavat väestörakennetta ympäristössään. Yleisesti tarkastellen keskustan väestö sekoittuu, jos asuntotyypit monipuolistuvat, ja alueen vallitseva ikärakenne perustuu eläkeikäisiin vanhuksiin. Kylien ja haja-alueen väestön muutos vaihtelee ja väestön rakenteessa tapahtuu suhteellisesti suuria muutoksia. Asukkaiden lukumäärät ovat pieniä ja piikit lyhytaikaisia Yleinen muuttotrendi on ollut kohti rantakyliä ja niiden liepeitä vrt. yleiskaavat ja vesihuoltoverkostot. Mm. Paltaniemeä on pidetty eräänä vetovoimaisena lapsiperheiden asuinalueena. Tiettyjen asuinalueiden kohdalla on riskinä autioituminen ja sen estämiseksi kaupungin on tehtävä perusparannushankkeita ja käyttötarkoituksen muutoksia Oppilasmäärien kehitysennusteet Kajaanissa vuoteen 2016 Oppilasmäärien ennustaminen on haastavaa. Kaavoituspolitiikalla voidaan vaikuttaa jonkin verran väestön jakautumiseen ja liikkumiseen kaupungin sisällä mutta olemassa olevien asuntojen vapautumista ja täyttymistä on vaikea arvioida. Myös nykyisen taloustilanteen vaikutuksia perheiden muuttoliikenteeseen on vaikea ennustaa. Mutta jos kaupungin tavoitteena on kehittää kajaanilaista elinkeinoelämää ja yritystoiminnan kehittymistä alueelle, korreloinee tämä positiivisesti myös asukasluvun suhteen. Keskustaajaman ja taajaman ulkopuolisten alueiden välinen suhde oppilasmäärissä on kuitenkin pidemmälläkin tähtäimellä samansuuntainen kuin nyt, ollen noin 10 prosenttia kyläkouluissa ja loput taajaman kouluissa. Kaupunki päivittää vuosittain oppilasennusteensa tilastokeskukselta saamiensa tietojen perusteella. Näistä laaditaan koulukohtaiset ennusteet muutaman vuoden tähtäimellä. (ks. taulukko 1.) On muistettava, että koulukohtaiset ennusteet ovat suuntaa antavia ja 3-6 oppilaan heitot ennusteissa ovat mahdollisia. Taulukossa yksi on kuvattu tämänhetkiset tiedot Kajaanin perusopetuksen 1-9 luokkien oppilaista. 9

10 lk lk lk lk lk lk Alaluokat yht lk lk lk Yläluokat yht Yhteensä Taulukko 1. Yhteenvetotaulukko, oppilaat luokilla 1-9 lukuvuosittain Kajaanissa vuoteen 2016 Oppilasmäärä on kaupungissamme aleneva muutaman vuoden ajan mutta lähtee nousuun vuodesta 2013 alkaen (liite 5). Notkahdus näkyy myös kaupungille tulevien valtionosuuksien taantumana, joka on vuosien 2008 ja 2013 välisenä aikana yli 2 miljoonaa euroa. Syynä nykyiselle alenevalle oppilasmäärälle on se, että suuremmat noin 500 oppilaan ikäluokat päättävät peruskoulunsa ja alle 400 ikäluokat aloittavat koulutaipaleensa. Viimevuosina syntyneiden määrä on ollut säännöllisesti yli 400 ja näiden lasten aloittaessa koulunsa oppilasmäärän hiipuminen tasoittuu. Uusimpien ennusteiden mukaan vuonna 2020 kajaanilaisen perusopetuksen kaikki ikäluokat olisivat yli 400 oppilaan. Tässä valossa tarkasteltuna kolmen aluekoulun malli olisi kestävä ratkaisu. Kun tarkastellaan Kajaanin kaupungin tämän hetken lasten jakautumista ikäluokissa 0-6- vuotiaat sekä 7-12-vuotiaat kaupunginosa-alueittain, päädytään alueellisissa oppilasennusteissa seuraavanlaiseen tulokseen vuoden 2016 oppilasmäärien suhteen (ks. liite 6) Liitteestä 6 näkee myös sen, miten lapset ovat tällä hetkellä määrällisesti sijoittuneet kaupungin eri alueille: Kaikkiaan Kajaanissa tulee olemaan tämänhetkisten tilastojen valossa vuona 2016 maksimissaan noin 3700 peruskouluikäistä lasta. Näistä keskustaajamassa asuu noin 3200 lasta ja Paltaselän sekä Vuolijoen suuralueella hieman noin 500 lasta. Alueittain lapset jakautuvat tämänhetkisten ennusteiden perusteella siten, että keskikaupungilla, Purola ja Puistola alueella asuisi vuonna 2016 noin 300 lasta, joiden koulu olisi keskustan yhtenäinen aluekoulu ja Normaalikoulu, mikäli se olisi vielä tuolloin toiminnassa. Lisäksi keskustan alueelle sijoittuisivat noin 600 lasta siten, että 300 lasta Lohtajalle ja 300 lasta keskustaan. Teppana-Komiahon lapset (320) sijoittuisivat osittain Teppanan kouluun ja osittain Kätönlahden yhtenäiseen aluekouluun. Näin keskusta- Lohtaja-alueella opiskelisi vuonna 2016 noin 1100 lasta. Näistä Lohtajan kouluun sijoittuisi noin 300 lasta, Keskustan yhtenäiseen aluekouluun noin 750 lasta ja Teppanan koulun noin 250 lasta. Keskuskoulun 750 lapsesta noin 250 tulisi Kätönlahden suunnalta. Kätönlahden, Nakertajan, Kirkkoahon, Kuluntalahden sekä Paltaselän alueella on ennusteiden mukaan vuonna 2016 yhteensä noin 1500 lasta. Nakertajan kouluun lapsista sijoittuisi noin 230. Kuluntalahti olisi noin 200 oppilaan koulu. Noin 200 lasta kävisi 10

11 kouluaan Teppanassa. Kätönlahdesta olisi järkevää muodostaa noin 500 oppilaan koulu. Lisäksi on hyödynnettävä Keskuskoulun mahdollisuuksia sekä harkittava nykyisen lukion tilojen käyttöä, jossa osa yläluokan lapsista voisi opiskella. Syksystä 2012 alkaen tilat ovat vuokrattavissa perusopetuksen käyttöön (D-siipi ja 10 opetusluokkaa, yht. 200 oppilaan tila). Kaikkiaan lakkautusten jälkeen Kajaaniin jää koulutilaa hieman yli 4000 oppilaalle. Lehtikankaan alueella kouluaan käy vuonna 2016 reilut 1000 lasta. Soidinsuon koulussa kouluaan voisi käydä lasta, riippuen mitä toimintoja kouluun rakennettaisiin. Mikäli päätyisimme tässä selvityksessä esitettyyn aluekoulumalliin, loput noin 700 Lehtikankaan alueen lapsista kävisi kouluaan yhtenäisessä Lehtikankaan aluekoulussa. Vuolijoen alueen oppilasennuste vuodelle 2016 on noin 300 oppilasta, jotka mahtuisivat tuolloin hyvin opiskelemaan Otanmäen aluekoulussa. 2.4 Varhaiskasvatuksen tilantarve alueittain Varhaiskasvatuksen palveluiden käyttäjien määrä on kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2009 yhteensä 300 lapsella. Syntyvyyden kasvu useana vuotena peräkkäin on aiheuttanut varsinkin alle kolmevuotiaiden hoitopaikkojen kysyntää. Kasvavaan kysyntään on vastattu perustamalla ensin esiopetusryhmiä (4h/pv) koulujen yhteyteen ja syksyllä 2008 perustettiin vielä kolme uutta esiopetusryhmää, koulujen tiloihin lapsille jotka tarvitsevat esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa. Tämän lisäksi yksi uusi yksityinen päiväkoti avasi ovensa ja kaksi muuta yksityistä päiväkotia on laajentanut toimintaansa. Tämän lisäksi uusia sekä yksityisiä että kunnallisia perhepäivähoitajia on aloittanut työnsä. Päivähoidon tarpeen arviointi on ehkä vielä haastavampaa kuin perusopetuksen tarve, sillä syntyvyyden arvioiminen kovin pitkälle etukäteen menee arvailujen puolelle ja syntyvyyden lisäksi päivähoidon tarpeeseen vaikuttaa myös vanhempien työllistyminen. Myös muuttoliike kuntaan aiheuttaa palveluiden tarvetta. (Liite 7): syntyvyyden vaikutus palveluiden tarpeen kasvuun. Tilastokeskuksen mukaan Kajaanin alueella asui vuotiasta lasta, joista keskustaajaman alueella asui 2299 lasta. Päivähoitopaikkoja Kajaanin keskustaajaman alueella on tarjolla yhteensä 1541 eli 67 %:lle 0-6-vuotiaista. Kajaanin kunnallisissa päiväkodeissa on tilaa keskimäärin noin. 7m2 /lapsi. Tilat vaihtelevat kuitenkin päiväkodeittain 5,8-16,5 m2/lapsi Lasten ja hoitopaikkojen määrä näkyy alueittain liitteessä 8. Vuonna 2007 valtakunnallisen vertailun mukaan Kajaanissa 69 % alle kouluikäisistä lapsista oli varhaiskasvatuspalveluiden piirissä. Tämä osoittaakin, että Kajaanin alueelle tarvittaisiin Kätönlahden päiväkodin lisäksi vielä uutta tilaa joko Lehtikankaan tai Teppanan alueelle ainakin noin 45 paikan verran. Päivähoidon tarve vaihtelee alueittain. Kajaanissa paras tilanne on Lohtajan /Huuhkajanvaaran alueella ja pulaa hoitopaikoista on Lehtikankaan ja Kuurnan/ Kätön alueella. Paltaselän ja Rehjan suuralueella on tarjolla vain perhepäivähoitopalveluita ja osa lapsista kulkeekin vanhempiensa mukana lähialueen palveluihin. Vuolijoen ja Otanmäen alueella päivähoidon tarve on vähäisempää ja palveluita tarvitaan tällä hetkellä vain 28,7 % alle kouluikäisistä. Alueella esiintyy jonkin verran vuorohoidon 11

12 tarvetta, mikä on kuitenkin vielä pystytty hoitamaan perhepäivähoidossa. Alueen vuorotyöpaikkojen pysyvyys ratkaisee alueen vuorohoidon tarpeen jatkossa. SOK:n palvelukeskuksen avaaminen tulee lisäämään vuorohoidon kysyntää sekä yleistä päivähoidon kysyntää tulevaisuudessa. 3 Näkökulmia koulujen lakkauttamisen vaikutuksiin Tässä luvussa kuvataan koulujen lakkauttamisen vaikutuksia niin hyötyjen kuin haasteiden näkökulmista. Vaikutuksia on arvioitu ensin yleisesti rehtoreiden tekeminä arvioina. Toiseksi asiaa on tiedusteltu jo lakkautettujen koulujen kyläyhdistyksiltä sekä joiltain vanhemmilta Vuoreslahdesta, Mainualta, Murtomäeltä. Kosken kylän osalta selvitys perustuu nettisivuston kautta saatuun informaatioon siitä, miten koulun käyttöä on kehitetty lakkautuksen jälkeen. Tämän jälkeen kuvataan selvitysmiehen esityksessä esitettyjen euromääräisten säästöjen muotoutuminen. Luvussa 4 ovat yksilöidyt arviot kunkin lakkautettavaksi esitettävän koulun kohdalta sekä mallinnus sille, kuinka oppilaat tultaisiin uudelleen sijoittamaan, jos selvitysmiehen esitys toteutetaan täydellisenä. 3.1 Rehtoreiden arviot koulujen lakkautuksen vaikutuksista Rehtorit ovat työstäneet näkemystään kouluverkkoratkaisun suhteen useassa otteessa. Ajatuksia on kerätty rehtoreiden tiimikokouksessa (kaupunginosakoulujen, yläkoulujen sekä kyläkoulujen tiimi), yhteisessä rehtorikokouksessa Ruuhijärvellä sekä sähköpostilla esitetyllä tehtävällä. Kaupunginosakoulujen rehtorit ovat todenneet tiimipalaverissaan, että kouluverkkoasiaa on tarkasteltava vuoteen Tavoitteena tulisi olla ratkaisu, jossa tavoitetaan alueellinen kattavuus yhtenäiskouluperiaatteella. Tämä tarkoittaisi neljää koulukeskusta, jotka olisivat Kätönlahti, keskusta, Lehtikangas ja Otanmäki. Kokonaisuuden Keskuskoulu, Lohtaja, Teppana, Huuhkajavaara osalta olisi rehtoreiden mukaan harkittava järjestelyjä jo aivan lähivuosina. Lohtajan oppilasmäärän positiivinen kehitys tarkoittaa oppilaiden suuntaamista muihin kouluihin. Teppanan osalta yksi tulevaisuuden visio, lakkautuksen sijaan, voisi olla ns. pienten lasten koulu sisältäen luokat 0-4. Keskustassa asiaa on tarkasteltava myös tilankäytön näkökulmasta huomioiden lukion ja ammattiopiston tilat. Normaalikoulun tulevaisuuteen voi liittyä muutoksia, joita mahdotonta ennakoida. Kyläkoulujen osalta kaivataan erityistehtävää, joka voi tarkoittaa erityistä pedagogista suuntautumista/tehtävää tai monitoimikeskusajattelun toteuttamista. Vaihtoehtopedagogiikat, kuten montessoripedagogiikka, ovat yleisesti tervetullut mauste perusopetuksemme kehittämiseen. Myös yläkoulujen rehtorit näkevät yhtenäisen perusopetuksen sekä aluekoulumallin hyvänä kehityssuuntana. Tätä ennen on kuitenkin ratkaistava, mitä kouluja tullaan säilyttämään, mitä remontoimaan ja missä järjestyksessä. Lisäksi esimerkiksi Keskuskoulun kohdalla on mietittävä, remontoidaanko koulu yhtenäiseksi perusopetuksen kouluksi vai pelkäksi yläkouluksi, johon esimerkiksi yhdistetään Teppanan koulu filiaalina alakoulun luokkineen. Kyläkoulujen rehtorit näkevät tärkeänä, että kouluverkon supistamisesta aiheutuva kuljetuskustannusten kasvaminen voidaan huomioida. Tilakustannuksen leikkaamisessa on tarkasteltava myös isojen koulujen käyttöasteet. Pienten koulujen etuina pidetään sitä, että se on osa kaupungin strategian mukaista toimintaa (vaivattoman arjen kaupunki). Oppimisympäristö on tuttu ja luonnonläheinen. Kyläkoulut takaavat kuntalaisten tasapuolisen lähipalvelun toteutumisen ja oppilaskohtaisen yksikköhinnan vaihtelu ei ole 12

13 erityisen merkittävä suurten ja pienten koulujen kesken (ks. Liite 98). Lisäksi kyläkoulujen rehtorit katsovat, että kyläkoulujen kesken toimii erittäin tiivis pedagoginen yhteistyö opettajien kesken. Perheet osallistuvat monipuolisesti kyläkoulujen kehittämiseen ja koulujen toimintaan ja kylien alueella eri toimijoiden palvelut keskittyvät koulujen tiloihin (seurakunta, harraste- ja virkistystoiminta, MLL, yhdistykset), jotka eivät voi toimia ilman koulua. Kaikkiaan opettajilla on, rehtoreiden näkemyksen mukaan, edellytykset toimia oppilaan parhaaksi, koska oppilaat tunnetaan hyvin. Kun listataan rehtoreiden näkemyksiä yleisesti kyyditysten, koulun alueellisen merkityksen, isojen ja pienten yksiköitten vertailuna, arviointia lakkautusaikataulun realistisudesta sekä näkemyksiä optimaalisesta kouluverkosta voidaan todeta esityksestä seuraavaa: Koulukuljetus: - lähikouluperiaatteen toteutuminen ilman kyydityksiä olisi ideaali. Mutta käsite lähikoulu on suhteellinen. - Kyyditys ei sinänsä tuo monellakaan alueella ongelmaa, koska lapset ovat jo kyydityksen piirissä. - Erityisesti Vuolijoen koulun suunnalla kyyditykset tuovat ongelmia, koska matkat ovat pisimmillään ajallisesti 2½-3 tunnin rajoissa (noin 50 km). - Yleisesti kyyditysten määrä kasvaa jonkin verran kyse suuren osan kohdalla matkojen piteneminen, Paltanimen ja Kirkkoahon koulun lasten kohdalla kyyditykset otetaan käyttöön Koulun alueellinen merkitys: - Koulun tulisi olla alueellinen toimintakeskus miten koulut ovat onnistuneet tässä ja millaisia toimia tämän haasteen eteen aktiivisesti on työstetty? - Usein lapsiperheet katsovat asuntoa sieltä, missä on koulu, Kaupungin imago vaivattoman arjen kaupunkina heikkenee - lasten koulumatkat osalla alkavat muodostua rasitteeksi - Vaarana, että kylä näivettyy, kun koulu lakkaa koulu on kylän sydän. Edistääkö tämä Kajaanin asukaspohjan kehittymistä? - Toimiva kouluverkko on iso imagotekijä ja hyvinvoinnin edistäjä kuinka mahdollistuu nykyisen verkon ylläpitäminen ja koulutilojen kehittäminen ja kunnostaminen? Lakkautuksen aikataulutus alkaen: - Lakkautuksen aikatauluttamiseen toivottaisiin porrastusta, koska lasten sijoittaminen yhtäaikaisesti nähdään haastavana - Toisaalta todetaan useassa yhteydessä, että parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä - Toisaalta katsotaan, että etupainotteisenakin ratkaisu tulee onnistumaan Isojen ja pieninen koulujen hyödyt ja haitat - Tutkimusten mukaan opettajat kokevat työnsä kaikkein haastavimpana ja raskaimpina alle viiden opettajan tai yli 500 oppilaan kouluissa - Kun lakkautamme pienet koulut, pääsemme irti yhdysluokkaopetuksesta o tehostaa yleisesti opettamista o opettajalla jää enemmän aikaa oppilaille, kun ei tarvitse keskittyä kahteen vuosikurssiin yhtä aikaa 13

14 - Oppilashuollollinen tuki on vaikea toteuttaa hajanaisessa kouluverkossa. Pienten koulujen lakkauttamisen myötä esimerkiksi terveydenhoitajan palveluja voidaan kehittää oppilaita paremmin palvelevaksi - Nykyisellä verkolla säästöjä saadaan enää aikaiseksi vain jakotunteja vähentämällä sekä luokkakokoja suurentamalla, mikä heikentää opetuksen laatua - Isot koulut kokevat, että he ylläpitävät pieniä kouluja ja näin opetukseen suunnattu vähäinen resurssi on pois isolta osalta kaupungin lapsia (3400 lasta taajaman kouluissa, 300 lasta kyläkouluissa). - Vapauttaa opetuksellista resurssia jäljelle jäävien koulujen toiminnan kehittämiseen - Ryhmäkokojen kasvu nähdään uhkana, josta seuraa häiriökäyttämistä, oppimistulosten heikkenemistä sekä niin opettajien kuin oppilaiden työuupumusta Optimaalinen kouluverkko - Alueellinen yhtenäisen perusopetuksen kouluverkko aluekoulumalli - Neljä alueellista yhtenäisen perusopetuksen koulua (Otanmäki, Keskusta, Kättö ja Lehtikangas) - Lapselle tulisi taata koulu kodin läheltä myös maaseutualueilla 3.2 Koulujen lakkautusten vaikutus kylään, koulun jatkokäyttöön sekä lasten elämään Tätä kysymystä selvitettiin tiedustelemalla kylien ja kylätoimikuntien edustajilta (viideltä henkilöltä), miten he arvioivat koulujen lakkauttamisen vaikuttaneen koulun käyttöön lakkautuksen jälkeen sekä yleiseen kyläelämään. Lisäksi vanhemmilta tiedusteltiin, millaiseksi he olivat perheenä kokeneet koulun lakkautuksen. Tietoja asiasta kerättiin Vuoreslahdelta, Mainualta, Murtomäeltä sekä Kosken koululta. Vuoreslahti Yksittäisenä tapauksena koulun lakkautuksesta muodostui tässä tapauksessa olleelle lapselle tilanne, jossa koulumuutoksen jälkeen yleisopetuksen palvelu ei lapselle enää riittänyt. Tarvittiin lisää resurssia uudessa koulussa, sekä kuljetusten, että erityisopetuspalvelujen muodossa. Vanhemmat olivat kokeneet, että yhteisyyden tunne oli kylällä heikentynyt, sillä vanhemmat eivät kokeneet enää olevansa niin tietoisia kylän asioista kuin aiemmin. Kyläyhdistys on onnistunut Vuoreslahdella kehittämään toimintaansa ansiokkaasti. Koululla järjestetään erilaista hyvinvointia tukevaa toimintaa aktiivisesti. Kyläyhdistyksen toiminnasta saa kuvan tutustumalla yhdistyksen sivustoon internetissä: Liitteessä (Vuoreslahden kylätalo korjataan EU-tuella) kerrotaan tarkemmin rahoituksen hankkimisesta, jonka avulla kylätaloa ja sen toimintaa on voitu kehittää koulun lakkautuksen jälkeen vuodesta 2006 alkaen. Sinituuli, Pohjois-Pohjanmaan Kansallissäätiön EU-vaalijulkaisu s.11 Mainua Lakkautettu Mainuan koulu siirtyi Kainuun Kennelpiirin omistukseen toukokuussa Uuden nimensä mukaisesti Mainuan koulutuskeskus tarjoaa kennel-harrastajille ja sidosryhmille mahdollisuuden kokoontumiseen väljissä tiloissa erilaisten koulutustapahtumien merkeissä Kajaanin lähistöllä. Näin todetaan koulun uutta käyttöä Kainuun 14

15 kennelpiirin nettisivustossa Mainuan kyläläisillä on, ainakin yhdistyksensä kautta, käyttöoikeus kouluun. Kokoontumiset pidetään paljolti koululla. Liikunnan harrastaminen ei sisällä enää onnistu, mutta ulkotila on käytössä. Siellä tosin ei järjestetä kyläläisille ohjattua toimintaa. Lapsen kannalta koulukuljetukset ja sitä kautta koulupäivien pituus ovat koettu huonoksi asiaksi. Lasten siirtyessä uuteen isompaan kaupunginosakouluun on sosiaalinen hyvinvointi kuitenkin saatu pidettyä kunnossa, vaikka erilaisia vaikeita tilanteita on ollutkin. Toisaalta erilaisia ongelmatilanteita lasten arjessa, oltiinpa suuressa tai pienessä koulussa, ei voida aina välttää. Keskeiseksi ja tärkeäksi muodostuu sen sijaan koulun yleinen henki sekä toimintatavat puuttua ja tukea lasten sosiaalista elämää. Eräs vanhempi kuvaa Mainualta Lohtajan koululle siirtymisen hyviä puolia seuraavasti: Lohtajalla on hyvä koulu. Isommassa koulussa opittiin jo vähän siihenkin, että eri aineessa on eri opettaja, mikä yläkoulussa on normaali käytäntö. Lisäksi Lohtajan koulun erityisiin plussiin kuuluu oma keittiö, jossa ruoka valmistettiin itse sekä mahtava pihaalue, missä välitunnit kuluivat pelaten ja ulkoillen. Murtomäki Koulukiinteistöstä luovuttaessa tehtiin kyläläisten kannalta huono kauppa. Kyläläisille ei jäänyt minkäänasteista käyttöoikeutta rakennukseen tai tonttiin. Kaiken lisäksi koulun nykyinen olemus on suorastaan karmea; vanha puusto on kokonaan hakattu tontilta, koulutiellä on puomi ja talvella auraamaton lumihanki. Eräs perhe kuvaa koulun lakkautusta seuraavalla tavalla:... Tuolloin Murtomäen koulu oli vielä toiminnassa. Varsinaisen koulutoiminnan lisäksi koululla toimi kansalaisopiston käsityökerho sekä terveydenhoitajan vastaanotto eli koulu palveli kaikenikäisiä kyläläisiä ja toimi myös kyläläisten kokoontumispaikkana. Kesällä siellä järjestettiin mm. kesäleiri lapsille. Sijaintinsa puolesta Murtomäen koulu oli turvallinen (ei vilkasta liikennettä) ja luonto oli lähellä. Kun Murtomäen koulu lakkautettiin, osa kylän sydämestä vaurioitui. Myöhemmin koulu myytiin (lähes lahjoitettiin) yksityiselle eli viimeinenkin kytkös koulun ja kyläläisten välillä katkaistiin, emme enää saa käyttää koulua eikä sen aluetta pelaamiseen (jalkapallo, sähly) emmekä mihinkään. Kuljetusjärjestelyt koulujen lakkauttamisen jälkeen ovat aiheuttaneet eniten ongelmia koululaisten ja heidän huoltajiensa elämään, joskin kuljetukset on pystytty järjestämään hyvin lain asettamissa rajoissa. Koski Koulukiinteistö myytiin nimellishinnalla kyläyhdistykselle koulun toiminnan lakkautuksen jälkeen. Koulukiinteistö myytiin nimellishinnalla kyläyhdistykselle koulun toiminnan lakkautuksen jälkeen. Yhdistys muutti hankerahoituksella rakennuksen lämmitysjärjestelmän huomattavasti taloudellisemmaksi ja ekologisemmaksi. Vanhempainyhdistys puolestaan yritti tehdä koulusta yksityisen koulun, minkä valmistelut ja laskelmat olivat yhdistyksen mukaan toteuttamiskelpoiset. Vuolijoen kunta ei tukenut hankkeen toteutumista. Kyläyhdistyksen puheenjohtava uskoi, että yksityiskoulu olisi toteuttamiskelpoinen, vaikkapa Kosken koululla, tälläkin hetkellä. 15

16 Koulun lakkauttamisen vaikutukset kylän lapsille ovat olleet samanlaisia kuin muissakin tapauksissa. Koulumatkat pitenivät ja sitä kautta perusopetuksen laadun on koettu laskeneen. Koulusta on muotoutunut lakkautuksen jälkeen Koskikartano, jossa järjestetään kerhotoimintaa, ikä-ihmisten virkistyspiirejä, liikuntakerhot sekä Kainulan kansalais-opiston järjestämää maalaustoimintaa. Lisäksi rakennus toimii kyläläisten juhlapaikkana ja kylällä toimivien yhdistysten järjestämien tapahtumien pitopaikkana. Kyläyhdistyksen toimintaan voi tutustua tarkemmin internetosoitteessa: Koskikartanon toiminnan kehittämisestä sekä leader -taustaisesta rahoitusresurssista kerrotaan tarkemmin julkaisussa Ideoista elinvoimaa. Oulujärvi LEADER-hankkeita vuosilta Julkaisu on luettavissa internetosoitteessa: Yhteenvetona voidaan todeta, että kyläläiset ovat onnistuneet hyvin lakkautettujen koulujen jatkokäytön kehittämisessä. Rakennusten merkitys kylän keskuksena on onnistuttu Murtomäkeä lukuun ottamatta säilyttämään. Lapsille koulun lakkauttamisesta on muodostunut haittaa pidentyneinä koulumatkoina mutta vastaanottavat isot koulut ovat onnistuneet oppilashuoltotyössään hyvin eli vakavammilta sosiaalisilta ongelmilta on vältytty. On myös muistettava, että sosiaalisia ongelmia ilmenee, oltiinpa pienessä tai isossa koulussa. Ratkaisevaa on se, millainen oppilashuoltojärjestelmä meillä on ongelmallisten lasten ja perheiden tukemiseen. Vanhemman kommentti isojen ja pienten koulujen välisestä erosta tiivistänee perheiden kokemuksen kohtuullisen realistisella tavalla: Pieni maalaiskoulu on tiivis yhteisö, jossa lapset oppivat pitämään huolta toisistaan. Myös koulun ja kodin yhteydenpito on mutkattomampaa. Lähellä olevaan kouluun on lyhyempi matka, mikä tarkoittaa virkeämpiä lapsosia, kun koulupäivä on pituudeltaan kohtuullinen. Näin jää enemmän aikaa harrastuksille. Kyläkoulu toimii kaikkien kyläläisten keskuksena. Opettajalle kyläkoulu on haaste. Hänen tulee olla todella monipuolinen ja sosiaalisesti lahjakas tiiviissä kyläyhteisössä. Kaupunkikoulussa on monipuolisemmat välineet ja tilat, lapset oppivat toimimaan suuremmassa joukossa. Opetus ei ole niin henkilökohtaista kuin pienemmässä yksikössä. Mutta lapset sopeutuvat muutoksiin ja kehittyvät muutosten myötä. 3.3 Selvitysmiehen laskelmien muotoutuminen Selvitysmiehen koulujen lakkauttamisen kohdalla esitettyjen laskelmien kohdalla on arvioitu koulun lakkauttamisen kautta saatavia säästöjä henkilöstömenojen, vuokrien sekä muiden toimintakulujen poistumista perusopetuksen kustannuksista. Laskelmien logiikka on yksinkertaisimmillaan siinä, että säästöt ovat kumulatiivisia; jos ensi vuonna säästetään vaikkapa euroa, seuraavan vuoden lopussa on säästynyt 2* e, sitä seuraavan vuoden lopussa 3* e jne. Yhden esitetyn koulun lakkauttamisen myötä sivistystoimialalta poistuvat kiinteistön vuokramenot 100 %:sti. Opettajien määrä vähenee noin 1 3 henkilöllä, ja lisäksi vähenee koulutyöntekijän työpanos. Oppilaskohtaiset menot eivät muutu miksikään eli oppikirjat jne. on jatkossakin hankittava lapsille. Opettajien väheneminen on seurausta siitä, että useimmissa tapauksissa lapset voidaan sijoitta jo olemassa oleviin ryhmiin, koska pienen 16

17 koulun ikäluokat vaihtelevat 4-12 lapseen vuosiluokallaan. Esimerkiksi Jormuan kohdalla tulema olisi seuraavanlainen koululaisten osalta vuonna , jos lapset sijoitettaisiin Kuluntalahteen (oppilasmäärät perustuvat kevään 2009 tilanteeseen): Kl. Jo. yht. Esik lk lk lk lk (kaksi ryhmää) 5.lk lk yht. esik. + koulu. 188 yht. koululaiset 161 Kuljetuskustannukset ovat huomioitu selvitysmiehen esityksessä siten, että Paltaniemen koulun osalta ne ovat noin euroa vuodessa, Kirkkoaholla euroa vuodessa ja Vuottolahden osalta euroa vuodessa. Jormuan koulun osuus on noin euroa vuodessa. Kuljetuskustannukset sisältyvät selvitysmiehen laskelmiin. Koulun lakkauttaminen parantaa jäljelle jäävän koulun käyttöastetta ja vähentää täten osaltaan opetusmenoja, koska esimerkiksi oppilasta kohden annettava opetuksen tuntimäärä muotoutuu tällöin kohtuullisen pieneksi. Tällä hetkellä Pietari Brahen koulussa tai Nakertajan koulussa opetuksen määrää säätelevä tuntikerroin on noin 1,30 tuntia per oppilas, kun vastaava luku on pienessä koulussa noin 1,50-1,60 tuntia. Liitteessä 9 on kuvattu, kuinka oppilaskohtaiset menot eroavat kouluittain. Muodostunut luku on usean tekijän summa ja se ei yksistään kerro, onko koulunpito sinänsä kallista vai halpaa. Koulu, jossa järjestetään erityisopetus, on aina kalliimpaa kuin sellainen, jossa sitä ei järjestetä. Myös kouluun tehdyt remontit näkyvät hinnoittelussa koulun kasvaneina vuokrakustannuksina. Yleissääntö tässä on kuitenkin se, että mitä vähemmän oppilaita on per opettaja, sitä kalliimpaa koulun pito on. 4 Koulukohtaiset arviot esitettyjen koulujen lakkauttamisesta Koulukohtaisessa arviossa kuvataan selvitysmiehen esittämä säästö, koulun kunto, oppilasmäärien kehitys sekä arvioidaan koulun lakkauttamisesta seuraavat haitat ja höydyt sekä koulukuljetusten järjestäminen. Lisäksi esitetään koulun lakkauttamisen aikataulu, järjestäminen sekä mahdollinen vaihtoehto lakkautukselle. Lakkautettavista kouluista virassa olevat opettajat sijoitetaan muihin kouluihin. Yksittäisen koulun kohdalla oppilaiden siirto toiseen kouluun tarkoittaa sitä, että joihinkin kouluihin tarvitaan esimerkiksi yksi opetusryhmä lisää ja kaksi ryhmää sulautuu olemassa oleviin ryhmiin. Säästöissä on huomioitava kuitenkin se, että opettajasäästö on siinä suhteessa 100 %, että määräaikaisten opettajien käytöntarve vastaavasti vähenee. Kolmeopettajaisesta koulusta kolme opettajaa siirtyy muihin opetusryhmiin ja vastaavasti määräaikaisia tarvitaan kolme opettajaa vähemmän. Taulukoissa on esitetty selvitysmiehen kuvaamat säästöt vuosille sekä hallituksen esitys vuosille Hallitus linjasi kokouksessaan, että tullaan lakkauttamaan Vuottolahden koulu sekä Teppanan esy-opetus siirretään asianmukaisiin 17

18 tiloihin toisen koulun yhteyteen. Muiden koulujen kohdalta hallitus tulee katsomaan lakkautukset kunkin vuoden budjetin laadinnan yhteydessä, huomioiden taloustilanteen kehittymisen. Selvityksen lopussa on kuvattu pohjaesitys porrastetulle koulujen lakkautukselle, jossa on pyritty huomioimaan mm. se, että vastaanottava koulu olisi kunnossa, kun lapset sinne koulun lakkautumisen jälkeen sijoitettaisiin. Hallituksen alustava aikataulu olisi seuraava. Rinnalla vuoden 2010 talousarvioesityksen mukainen ratkaisu: Hallitus TAE Vuottolahti ja esy-opetuksen siirto Paltaniemi, Kirkkoaho, Vuottolahti Jormuan koulu Esy-opetuksen siirto, Huuhkajanvaaran Kirkkoahon koulu koulu päiväkodiksi Vuolijoen ja Paltaniemen koulu Tae 2011 yhteydessä tarkistetaan vuoden 2011 toimet (Jormua, Vuolijoki) Syksyn 2009 aikana talousarvion laadinnan yhteydessä on esitetty, että vuonna 2010 lakkautettaisiin Paltaniemen, Kirkkoahon sekä Vuottolahden koulut sekä Esy-opetus siirrettäisiin muihin asiallisiin yläluokkien tiloihin. Syynä tälle muutokselle on se, että sivistystoimialan talousarviosta muodostuu talouden tasapainottamistoimista huolimatta noin 2.9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Lisäksi Huuhkajanvaaran koulua on esitetty muutettavaksi päiväkodiksi alkaen ja koulun oppilaat siirtyisivät Lohtajan koululle. Vuoden 2011 talousarvion laadinnan yhteydessä selvitetään muiden lakkautettavaksi esitettyjen koulujen tila vuodelle Koulukuljetusten järjestämisestä säädetään perusopetuslaissa (32 koulumatkat) seuraavasti: Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa 17 :n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Koulumatka mitataan lyhintä, ympäri vuoden jalankulkukelpoista ja yleisessä käytössä olevaa tietä pitkin. Kuljetus järjestetään ensisijaisesti linja-autolla ja vain muutoin taksikuljetuksina. Liitteessä 10 on kuvattu kuljetuskustannukset taksi- ja linja-autokyytinä per oppilas. 4.1 Vuottolahden koulu Vuottolahden koulun kohdalla on arvioitu säästöksi muodostuvan noin miljoonaa euroa viiden vuoden aikana (taulukko 3a). Opettajien määrä vähenee kahdella opettajalla. Lisäksi koulutyöntekijä vähenee. Vuottolahden koulun oppilaat täydentävät vajaakäytöllä olevaa Otanmäen koulua, mikä tuo oman säästönsä oppilaskohtaisten menojen alenemana. Taulukkoon 3a on koottu pelkästään perusopetukseen suoraan tulevat säästöt, joissa on huomioitu kuljetuskustannusten lisä. Vuottolahden koulu yht Henkilöstökulut Vuokrat Muut toimintakulut

19 Vuottolahden koulu yht Henkilöstökulut Vuokrat Muut toimintakulut Yhteensä Taulukko 3a. Vuottolahden koulun säästölaskelma; alkuperäinen selvitysmiehen esitys ja hallituksen linjaus vuosille Yllä olevat laskelmat (taulukko 3a) ovat kolmen opettajahenkilötyövuoden säästön mukaan laskettuja. Taulukkoon 3b on aukaistu laskelmat tarkemmin myös kuljetusten sekä muiden kustannusten osalta ja siinä on huomioitu se, että lakkautuksen myötä voidaan välittömästi säästää kaksi opettajahenkilötyövuotta. Myös taulukossa 3a ovat vastaavat kustannukset huomioitu, joskaan niitä ei ole kirjattu näkyviin. VUOTTOLAHDEN KOULUN LAKKAUTTAMISEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET (Opettajamäärä vähenee kahdella) Vuosi 2010 Vuosi 2011 Opetustoiminta Henkilöstömenot Materiaalin ostot 0 0 Palvelujen ostot Koulukuljetukset Kouluruokailu Puhtaanapito Kiinteistömenot Sisäiset vuokrat Yhteensä Taulukko 3b. Vuottolahden koulun lakkautuksen vaikutukset kahden opettajan vähenemänä. Yllä olevan laskelman mukaan Vuottolahden oppilaista, selvitysmiehen työn aikana, on kuljetusten piirissä ollut 42 oppilasta. Lukuvuoden alusta kuljetuksessa olevien määrä kasvaa muutamalla oppilaalla, jolloin kuljetuskustannusten lisäys on euroa v ja euroa v Laskentaperusteena on seutulipun hinta 79 euroa. Kaksi Vuottolahden vakinaista opettajaa siirretään Kajaanin muihin kouluihin ja yksi Otanmäen kouluun. Kouluruokailun osalta henkilöstökustannukset vähenevät ja elintarvikekustannukset jäävät (noin 0,70 snt/ateria) Vuottolahden koulu sijaitsee noin 10 kilometriä Vuolijoen kirkonkylältä ja 10 kilometriä Otanmäestä. Koulu on peruskorjattu vuonna 1994, ja koululle on rakennettu liikuntasali viime vuosikymmenen loppupuolella. Koulu on hyvässä kunnossa ja ympäristö mahdollistaa hyvin liikunnan sekä luontokasvatuksen toteuttamisen. Koululla on tällä hetkellä 53 oppilasta ja ensi lukuvuodesta alkaen 49 lasta. Oppilasmäärä alenee 12 oppilaan verran vuoteen Kouluun tulevien ikäluokka kasvaa hieman nykyisestä 4 lapsesta yhdeksään lapseen. 19

20 Oppilaiden koulumatkat ovat Vuottolahdessa tällä hetkellä pisimmillään noin 30 km ja jo nyt oppilaita koukataan Vuottolahdelle Vuorokkaalta, joka on vain muutaman kilometrin päässä Otanmäestä. Koulu on ollut tarkoitus lakkauttaa jo syksystä alkaen. Onkin huomioitava, ettei koulutoimintaa ole enää huomioitu perusopetuksen talousarviossa. Koululla on merkityksensä Vuottolahden kylälle. Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Otanmäen koulun oppilasmäärä on aleneva ja Vuottolahden koulun toiminnan siirtäminen Otanmäkeen toisi Otanmäen koululle tarvittavaa oppilasmäärän lisäystä. Vuolijoen alueen lapsille on kuitenkin tärkeää, että alueella toimivat yläluokat lähin yläkoulu olisi muutoin Kajaanin Keskuskoulu Vuottolahden koulun lapset saadaan mahtumaan hyvin olemassa oleviin Otanmäen koulun ryhmiin. Vuottolahden koululla ei järjestetä esiopetusta eikä muuta varhaiskasvatistoimintaa. Osayleiskaavassa olisi kapasiteettia, joskin aluerakenne ja toimenpideohjelmassa vuodelle 2020 on kommentti jätevesiongelma. Koulun käyttömahdollisuudet mahdollisen lakkautuksen jälkeen: kylän toimintakeskus, voidaan ajatella myös myytävän yksityiselle yrittäjällä koulun hyvä sijainti Oulujärven läheisyydessä. 4.2 Paltaniemen koulu Paltaniemen koulun lakkautuksen on arvioitu tuovan säästöjä noin viiden vuoden aikana (taulukko 4a). Säästöä tulee selvitysmiehen esityksen mukaan henkilöstön kautta yhden opettajan, kouluavustajan sekä koulutyöntekijän verran (3htv) 1. Paltaniemen koulun lakkauttaminen Henkilöstökulut Vuokrat Muut toimintakulut Paltaniemen koulu yht Henkilöstökulut Vuokrat Muut toimintakulut Yhteensä Taulukko 4a. Paltaniemen koulun säästölaskelma: alkuperäinen selvitysmiehen esitys ja hallituksen linjaus Taulukkoon 4b on aukaistu selvitysmiehen laskelmat parille seuraavalle vuodelle ja niissä on huomioitu mm. kuljetuskustannukset. Ensimmäinen vuosi on viiden kuukauden mittainen, joten säästöt ovat sen mukaiset. 1 Lukuvuonna Paltaniemellä ei ole ollut enää koulunkäyntiavustajaa, mikä on huomioitava laskemia arvioitaessa. 20