Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön tiedotuslehti. Vastaava toimittaja Pauli Vänninmaja

Transkriptio

1 Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön tiedotuslehti 1/2008 MAALISKUU HUHTIKUU Vastaava toimittaja Pauli Vänninmaja Tarjoa kattilalle tuolle kotisi lämpimälle sydämelle vain parasta. Teboililta parhaat edut omakotiyhdistysten jäsenille: Teboil Lämmitysöljy ja Teboil Lämmitysöljy Activ kilpailukykyiseen sopimushintaan joustavin maksuajoin. Teboilin asiakkaille lämmitysöljyn tilaaminen on erityisen helppoa: homma hoituu milloin tahansa osoitteessa tai maksuttomassa numerossa Muista mainita omakotiyhdistyksen jäsenyytesi.

2 RAKENTAJA, SANEERAAJA Nykyaikainen, vesikiertoinen öljylämmitys on siisti, huoleton, varmatoiminen ja ympäristöystävällinen tapa lämmittää. Uusi muotoilu ja moderni tekniikka Tehokas, Suomen oloihin suunniteltu LAADUKKAIDEN LAITTEIDEN MYYNTI - ASENNUS - HUOLTO Pyydä tarjoustamme kattilasaneerauksesta Se selvästi pienen kulutuksen lämmityskattila, joka tuottaa runsaasti käyttövettä, vaikka kahteen suihkuun samanaikaisesti. Pyydä esite. MEILTÄ MYÖS AURINKO- JA MAALÄMPÖRATKAISUT Lokomonkatu 25, Tampere, puh asiakaspalvelu@servpro.fi VIKAPÄIVYSTYS LÄMMITYSKAUDEN AIKANA Siirry nyt öljylämmityksen nykyaikaan. Ota yhteyttä.

3 Omakotiviesti 1/2008 Puheenjohtajan palsta Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö r.y. Hatanpäänkatu 15 B Tampere Toimisto puh Puheenjohtaja Jani Kangasmäki puh jani.kangasmäki@ kolumbus.fi Varapuheenjohtaja Simo Ylisiurunen puh simo.ylisiurunen@ elisanet.fi Sihteeri: Liisa Soini puh liisa.soini@kolumbus.fi Taloudenhoitaja: Jouko Tamiola puh Omakoti-Viesti Vastaava toimittaja Ilmoitukset Pauli Vänninmaja puh Ikurintie 32, Tampere pauli.vanninmaja@pp.inet.fi Toimitusneuvosto: - ylläolevat + hallituksenjäsenet Lehden sähköpostiosoite: omakoti-viesti@pp.inet.fi Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry internet kotisivut: yhdistys/omakoti-viesti/ Painos kpl 46 vsk. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Jaarli Oy 2008 paino@jaarli.fi Kädessäsi on nyt hiukan erilainen Omakotiviesti kuin mikä aiemmin on postilaatikkoosi tullut. Suurin muutos on tapahtunut lehden koossa joka on muuttunut A5:stä B5:een. Toki uusi toimittajamme Pauli Vänninmaja on myös tuonut lehteen oman kädenjälkensä, niin kuin pitääkin. Lehti on lisäksi kokonaan nelivärinen; kiitos Kirjapaino Jaarlin ja Ari Turusen, joka tarjosi meille tähän mahdollisuuden. Mikäpä olisikaan parempi ajankohta muuttaa lehden ulkoaasua ja ilmettä, kuin Keskusjärjestön 50. juhlavuosi sekä omakotiviestin 45. ilmestymisvuosi? Ja tähän kun vielä yhdistetään uusi ja toimelias päätoimittaja, ei parempaa ajankohtaa lehden koon muutokselle voisi ollakaan. Etuna uudessa koossa on muun muassa se, että lehden julkaisuasu tulee hieman aikaisempaa väljemmäksi, mainokset tulevat näyttävämmin esille ja artikkeleihin on mahdollista liittää aikaisempaa mallia suurempia kuvia. Kustannuksia koon muutos ei merkittävästi lisännyt; yhtä lehteä kohden painokulut nousivat noin kaksi senttiä. Keskusjärjestön historiikin teko etenee hyvässä myötätuulessa. Kirjoittaja Tuula Puranen ja taittaja Jaana Teräväinen ovat saaneet hyvin haastatteluja tehtyä ja niiltä osin materiaalia on kiitettävästi kasassa. Sen sijaan kaipaisimme edelleen Teiltä, hyvät omakotiasukkaat, vanhoja valokuvia alueenne historiasta aina sen alkuajoista nykypäivään. Jos Teillä on kuvamateriaalia jonka haluaisitte ikuistettavan historiikin sivuille, pyytäisinkin Teitä lähettämään niitä esimerkiksi minulle, niin toimitan ne edelleen Tuulalle ja Jaanalle. Historiikki julkistetaan Keskusjärjestön 50- vuotisjuhlassa Raatihuoneella Keskusjärjestön kevätkokous järjestetään jo perinteisesti Nordean kokoustiloissa Kuninkaankatu 26:ssa kello alkaen. Toivottavasti olemme runsaslukuisena paikalla, vaikka kevät jo tekeekin silloin tuloaan ja monien sormet syyhyävät päästä kuopsuttelemaan omaa pihamaata. Suuren suosion saavuttanutta atk-kurssia jatketaan kevään aikana Netti-Nyssellä joka on parkissa tutulla paikalla Tullintorin aukiolla. Tällä kertaa kurssin aiheita ovat tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, resurssienhallinta sekä yleisimmin käytettävät ohjelmistot. Kurssi on tarkoitettu niille, joilla on jo hiukan kokemusta 3

4 tietokoneen käytöstä. Paikkoja on tälläkin kerralla rajoitetusti joten jos olette kiinnostuneita osallistumaan kyseiselle kurssille, olkaapa pikapuoliin yhteydessä allekirjoittaneeseen; viimeksi kurssin osallistujamäärä täyttyi alle kahdessa viikossa. Aiheesta voitte lukea lisää lehden sivuilta. Joka tänä päivänä suunnittelee itselleen ja perheelleen uuden omakotitalon rakentamista tai vanhan peruskorjausta, on vaikean päätöksen edessä. Minkä lämmitysmuodon taloonsa valitsisi? Sähkön hinta kallistuu, samoin polttoöljyn, eikä pellettilämmitys ole vielä lyönyt kunnolla läpi. Lämpöpumput sekä aurinkoenergia ovat nykypäivänä hyvin varteenotettava vaihtoehto kohtuullisen halvan hankintahintansa vuoksi; käyttökustannuksiltaan ja energiatehokkuudeltaan ne ovat huomattavasti halvempia kuin muut lämmitysmuodot. Euroopan komissio esitti tammikuussa lakiluonnokset Euroopan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, sekä luonnoksen laista uusiutuvan energian lisäämiseksi. Täällä meillä suurimmat odotukset kohdistuvat asumiseen; omakotiasujilla erityisesti öljy- ja sähkölämmittäjiin. Ei siis ole aivan yhdentekevää, minkä lämmitysmuodon kotiinsa valitsee. Eli nyt jos koskaan yhteiskunnalla olisi hyvä tilaisuus tulla vastaan lämmitysjärjestelmän uusimisen tai hankkimisen investoinneissa. Mukavaa kevään odotusta, T. Jani Rengasasioissa yksilöllisesti palveleva ASKOSAARI OY Keskuojankatu 11, TAMPERE Puh. (03)

5 Sisällysluettelo 1/2008 Puheenjohtajan palsta... 3 Härmälän Omakotiyhdistys... 7 Korkinmäen-Veisun Omakotiyhdistys virkeä viisikymmpinen Lääkärin palsta: Rintasyöpä Lakimiehen palsta: Saamisen vanhentuminen ja ulosotto Asta-Rakentaja messut Tampereella Luottamusmiehen näkövinkkeli Vuoden 2007 yrittäjä Tampereella: Leipomo M. Hakanen Ky Ehdota, kysy, keskustele tai ota kantaa asioihin Historiikkiin tarvitaan valokuvia Kotiseutukierrokset nostavat kotiseutuhenkeä Rakennusmestarin palsta: Rakennukset ilman lämmityslaitetta Rakennusmestari Tapio Sysmälä: Omakotitalon lämmityksestä Vanhat öljylämmitysjärjestelmät Pientalon energian hinta Valtion korjaus- ja energia-avustukset Ilmoittajan esittelyssä: Tmi Jalopiippu Ilmoittajan esittelyssä: Tmi SatuJalat Nettinysse ja omakotiyhdistykset Nettinysse-kurssikutsu Joukkoliikenne: Huoletonta ja edullista Ilmoittajan esittelyssä: Komerox Ky Korkinmäen-Veisun Omakotiyhdistys 50 vuotta Pellavan lumoa näyttely Vapriikissa Laskiaisrieha Ikurissa Irjalan Omakotiyhdistyksen vuosikokous Irjalan Omakotiyhdistyksen hiihtokilpailut Käpylän hiihtokilpailut Talvitapahtuma Lamminpäässä Omakotiyhdistysten keskusjärjestön pilkkikilpailut Ryydynpohjan omakotiyhdistyksen pilkkikisat Keskusjärjestön hallitus Hallituksen uusi jäsen: Kirsikka Siik Puutarhuri Täytä rahanreikä joutavalla asuntolainalla Ovatko seinät mustat ja mieli apea? Ikurin Viivi ja Wagner Lehden 1/2008 yhteistyökumppanit Toimittajalta: Pauli Vänninmaja

6 5 5

7 HÄRMÄLÄN OMAKOTIYHDISTYS Härmälän omakotiyhdistyksen johtokunta piti kuluvan vuoden maaliskuun kokousta Kuuselassa ja kokoontui yhteispotrettiiin kokouksen tauolla. Härmälän omakotiyhdistys ry on Tampereen omakotiyhdistyksistä vanhin. Yhdistys perustettiin eli se täyttää tämän vuoden syyskuussa kunniakkaat 75 vuotta. Härmälässä onkin vuoden varrelle tiedossa monenlaista juhlavuoden erityisohjelmaa. Ensimmäisenä juhlavuoden erikoisuutena on käynnistetty Elettiin sitä ennenkin -muisteluiltojen sarja. Ensimmäisessä illassa maaliskuun alussa muisteltiin erityisesti lukuja, sota-aikaa ja Härmälän alueen rakentumista. Syksyllä on tarkoitus järjestää valokuvanäyttely alueen historiaa, asukkaita, taloja ja elämää esittelevistä valokuvista, joita parhaillaan kerätään mm. kotien albumeista. Juhlavuosi kannustaa myös kiitoksiin ja kunnianosoituksiin. Yhdistyksen kevätkokous teki päätöksen valita Matti Manninen yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Matti on tehnyt pitkän päivätyön omakotiväen hyväksi ja ollut mm. keskusjärjestön puheenjohtaja useita vuosia. Omakotiyhdistyksen omien juhlallisuuksien lisäksi Tampereen kaupunki kunnioittaa härmäläläisiä järjestämällä juhlavastaanoton Raatihuoneella syntymäpäivän aattona. Härmälässä omakotiyhdistyksen toimintaa pyörittää puheenjohtajan lisäksi kahdeksanjäseninen johtokunta ja kaikille avoin huvitoimikunta. Vuoden 2008 johtokuntaa puheenjohtaa Markku Hellman, jonka johdolla puhuvat Altti Heinonen (varapj.), Yrjö Hildén (taloudenhoitaja), Matti Roukkio (kalustonhoitaja), Erkki Kolkka (jäsenasiat), Jaakko Kivistö, Markku Salonen, Harri Alanen ja Maija Ekosaari. Johtokunta on tavannut 7

8 Viime vuoden laskiaisena järjestetyssä kävelytapahtumassa pienimmät osallistujat pääsivät koiran vetämän pulkan kyytiin. kokoontua kuukausittain kesäkautta lukuun ottamatta. Tärkeitä toimihenkilöitä ovat myös yhdistyksen tiedotteiden ja Omakotiviestien jakamisesta vastaavat yhdyshenkilöt, joiden kesken Härmälän-Rantaperkiön omakotikorttelit on jaettu seitsemään pienempään vastuualueeseen. Eikä sovi unohtaa kalustonhoitajaakaan: tämä paikallinen merkkihenkilö huolehtii yhdistyksen omistamista ja jäsenilleen kohtuuhintaan vuokraamista rakennustelineistä, puutarhatyökaluista sun muusta omakotitalon remonteissa ja pihatöissä silloin tällöin tarvittavista välineistä. Huvitoimintaa luotsaa Tiina Ahonen. Huvitoimikunta kokoontuu vuoden myötä vähintään yhtä monta kertaa kuin johtokunta, toisinaan useamminkin. Toimikunnan järjestämä toiminta on sitä, mitä kulloinenkin huviväki mieluiten järjestää: joinakin vuosina on käyty paljon teatterissa, joskus pyöräretkeilty lähiseudulla ja tanssittu, viime aikoina järjestetty enemmän erilaisia kädentaitojen teemakursseja, koirakoulu ja yhteistä ulkoilua (sauva)kävelylenkkien merkeissä. Yksi on ja pysyy vuodesta toiseen: yhdistyksen toimintavuosi on ollut tapana aloittaa kuusenpolttajaisilla, jotka ovatkin ehdottomasti yksi yhdistyksen suosituimmista tapahtumista. Varsinaista ohjelmaa ei tilaisuuteen edes tarvita, kuusten roihu yhteisessä kokossa, makkaranpaisto ja vapaa seurustelu riittävät ohjelmaksi. Säännöllisestä toiminnasta suosittua ovat olleet mm. vesijumppavuorot Kuuselassa. Satunnaisemmista tapahtumista eniten väkeä keränneitä lienevät jo useana vuonna järjestetyt puutarhatietoiskut. Yh- 8

9 Vappubrunssi Härmälän rannan ruohikolla. tenä vuonna asiantuntija opasti omenapuiden ja marjapensaiden kevätleikkuussa, toisena tutkailtiin perennoja ja ruusuja Arboretumissa ja kolmantena kuultiin puutarhan syystöistä. Lisäksi on käyty mm. tutustumassa erilaisiin kompostoreihin ja ekokeksintöihin Ahlmanilla. Viime vappuna vietettiin ensimmäistä kertaa yhteistä brunssia Härmälän rannan ruohikolla puhallinorkesterin tahdittamana. Tilaisuus onnistui yli odotusten, tunnelma oli mainio ja parhaiten vappuaamuun varautuneilla oli omien eväiden lisäksi mukana taittokalusteet, trangia pekonin paistoon ja kristallilasit kuohuviinille... Liekö jää Helsingin Ullanlinnanmäki tunnelmassa toiseksi, kun tapahtuma tänä vuonna toistetaan? Kesäisin Härmälässä ollaan olevinaan yhdistyksenkin puolesta kesälomalla... mitä nyt petankkia on omakotiyhdistyksen vakiokööri tavannut rannan tuntumaan kokoontua viikoittain pelaamaan ja kesäteatterissakin on tavattu yhdessä käydä. Yhdistyksen toiminta on toki muutakin kuin huvia. Härmälässä on seurattu ahkerasti oman alueen ja lähiseutujen kaavoitusta ja sorvattu lukuisia lausuntoja. Ajankohtainen kaavoitusasia juuri nyt on Pirkkahallin laajennus (Härmälässä tuskin kukaan käyttää hallin kylkeen präntättyä uutta virallista nimeä Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, saati englanninkielisestä nimestä tulevaa lyhennettä TESC) ja sen kylkeen suunnitteilla oleva hotellitorni. Suurin huomio on omakotiväen keskusteluissa kiinnitetty hankkeeseen liittyviin mittaviin pysäköintijärjestelyihin ja heikkeneviin kevyen liikenteen yhteyksiin. Mielenkiinnolla seurataan myös hiljan kaavoitetun Kalmarin alueena tai Lentokonetehtaan alueena tunnetun 9

10 Viime vuonna järjestetyssä lasten pikkujoulujuhlassa vieraili kaikkien lasten rakastama joulupukki Pöljänder ja tonttumuori Töljänder. Härmälänrannan rakentumista. Uusiin kerrostaloihin saadaan pian naapureiksi parisentuhatta uutta härmäläläistä. Erityisen aktiivisia Härmälässä on oltu liikenneasioiden suhteen. Omakotiyhdistys pisti jokunen vuosi sitten yhdessä Härmälä-Seuran kanssa pystyyn yhteisen liikennetyöryhmän, joka ensi töikseen laati Härmälän, Rantaperkiön ja Sarankulman alueet kattavan oman liikennepoliittisen ohjelman ja vei sen tiedoksi kaupungin liikennesuunnittelijoille ja päättäjille. Nyt, monien tavoitteiden jo ehdittyä toteutuakin, on ohjelma juuri saatu uudistettua ja päivitettyä. Liikennetyöryhmä jatkaa toimintaansa osallistumalla kommentaattorina mm. Nuolialantien parannussuunnitelmien laatimiseen, jota kaupunki parhaillaan teettää konsulttitoimeksiantona. Teksti: Kirsikka Siik Kuvat: Rea-Mari Roukkio ja Pauli Vänninmaja Palvelemme joustavasti ja monipuolisesti kaikissa ajoneuvojen katsastus-, rekisteröinti- ja vakuutusasioissa. 10

11 11

12 Laatua ja hoivaa senioreille Haluatko asua turvalli sesti omassa kodissa? Tarvitsetko palveluiden ja ihmisten läheisyyttä? Vastaus tarpeisiisi on KOTOSALLAasuminen. KOTOSALLA-asuntoja Pirkanmaalla: Asunto Oy Tampereen Suvantopuisto valmiina keskustassa, vapaina 61 m 2 ja 75,5 m 2 kaksioita Asunto Oy Tampereen Hopealahti valmiina Lapin kaupunginosassa, vapaina kaksioita (53,5 54,5 m 2 ), kolmioita (68 m 2 ) ja nelikko (91 m 2 ) Asunto Oy Pirkkalan Hopeakello valmiina keskustassa, vapaana nelikko (87 m 2 ) Asunto Oy Nokian Hopeahovi valmiina keskustassa, vapaana yksiö (39 m 2 ) Asunto Oy Kangasalan Hopeaharju valmiina keskustassa, vapaiden asuntojen koot 39 90,5 m 2 Vuokra-asuntoja Kiinteistö Oy Hopeakalliossa valmiina sekä rakenteilla, valm. 04/08 ja 11/08, huoneistokoot 37,5 77 m 2 Kotosalla-asumisesta: Asuntomyynti: Palvelujohtaja Tiina Kulmala Tuija Kanto-Hannula Marianne Soikkeli KOTOSALLA-SÄÄTIÖ Aleksis Kiven katu TAMPERE 12

13 Korkinmäki-Veisun Omakotiyhdistys virkeä viisikymppinen Nelikymmenpäinen kutsuvierasjoukko kerääntyi helmikuun alkupäivinä Ahlmanille juhlimaan juuri 50 vuotta täyttänyttä Korkinmäki-Veisun omakotiyhdistystä. Mukana oli kutsuttuina yhdistyksessä aktiivisesti toimineita henkilöiltä vuosien varrelta vanhimmat liki yhdistyksen alkutaipaleilta saakka. Ahlman on alueemme vihreät keuhkot. On hienoa asua alueella, missä kaupunkilaisuus ja vanha maalaisidylli kohtaavat liki kaupungin keskustassa. Laiduntavat lehmät ovat nykypäivän kaupunkilaislapselle yhtä outo asia kuin lankapuhelin pyöritettävällä numeronvalitsimella. Ahlman on myös omakotiyhdistyksemme koti, missä järjestetään kevät- ja syyskokoukset. Lehmät käyskentelevät Ahlmanin pellolla Mitä muuta kertoisin vieraalle tästä mainiosta asuinalueestamme, mitä veisin hänet katsomaan? Alueemme rajautuu itäisen ohitustien, Hervannan valtaväylän ja Vihiojan väliin. Näyttäisin Sidosteen, mikä on ainoa alueemme teollisuuslaitos 60-luvun televisiomainoksista tuttu logo komeilee teollisuushallin katolla vielä tänäkin päivänä. Kiertelisimme Vihiojan varsia ja tulisimme Muotialan uudelle alueelle, mistä rakentuu naapuriksemme tuhansien uusien tamperelaisten asuinalue. Turvalähiötä sii- tä rakennetaan ulkomaisen mallin mukaan. Valaistus- ja rakennusratkaisuilla haetaan ympäristöä, mikä suojelee itse itseään ja asukkaitaan. Palataan hetkeksi omakotiyhdistyksemme alkuaikoihin. Vuonna 1957 kymmenkunta alueemme omakotiasukasta kirjoitti yhdistyksen perustamisasiakirjan ja vuotta myöhemmin oltiin jo yhtenä harvoista yhdistyksistä perustamassa myös Tampereen Omakotiyhdistysten keskusjärjestöä.alkuvuosien toiminta keskittyi paljolti tarpeel- 13

14 Meiltä on lyhyt joka paikkaan lisen infrastruktuurin saamiseen alueelle. Yhdistys teki aloitteita teiden kunnossapidosta, lasten leikkipaikoista, tievalaistuksesta, bussi- ja puhelinlinjan saamisesta alueelle ja muusta tarpeellisesta. Isoksi ongelmaksi meinasi tulla itäisen ohitustien linjaus, mikä oli vähällä pirstoa alueemme keskeltä halki. Yhdistys oli omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, että tie linjattiin nykyiselle paikalleen ohi asuinalueiden. 25 jäsenkiinteistön yhdistys on viidessäkymmenessä vuodessa paisunut 323 jäsenkiinteistön yhdistykseksi. Tuo luku tarkoittaa sitä, että alueemme omakotiasukkaista 84 % on yhdistyksemme jäseniä tällä hetkellä. Uusien jäsenten hankinta tapahtuu helmi-maaliskuussa kun yhdistyksen hallituksen jäsenet kiertävät ovelta ovelle keräämässä jäsenmaksuja. Olemme halunneet säilyttää tuon tavan, ei pelkästään siksi että säästämme pankin kuluja, vaan siksi että siinä tarjoutuu mahdollisuus tulla tutuiksi jäsenistön kanssa. Monesti vastassa onkin heti oven avauksen jälkeen tuttu huikkaus olemmekin teitä jo odottaneet. Yhdistyksen hallituksessa istuu tällä hetkellä 9 henkilöä. Kullakin on oma jakoalueensa, jolta keräävät jäsenmaksut, jakavat tiedotteet ja Omakotiviestit. Tiedotteilla pidämme yhteyttä jäsenistöömme ja niissä kerrotaan aktiviteeteistamme ja haetaan ihmisiä mukaan toimintaan. Tämän päivän kiireisessä maailmassa ihmiset mielellään vetäytyvät omiin oloihinsa ja askareisiinsa ja eivät kovin innolla lähde mukaan yhteisiin rientoihin. Asetimmekin yhdistyksen hallituksessa uudelle vuosituhannelle astuttaessa yhdeksi tavoitteeksemme juuri ihmisten aktivoinnin yhteiseen toimintaan ja yhdessäoloon. Halusimme palauttaa takaisin hieman sitä vanhaa kyläyhteisön henkeä, missä ihmiset tietävät ja tuntevat toisensa ja hieman jopa huolehtivat toisistaan. Olemme tuossa aika mukavasti onnistuneetkin ja vuosikokoukset keväällä ja syksyllä ajankohtaisine kokousesitelmineen vetävät paikalle n. 30 henkilöä. Vuosittaisesta Elotapahtumasta ja Talvitapahtumasta on tullut jo perinne. Elotapahtumaa vietetään Korkinmäen kentällä leppoisasti (köyttä vedetään kuitenkin aina tosissaan) kilpailujen, tarjottavien ja mukavan yhdessäolon merkeissä nykyään noin 150 hengen voimin ja Kaupinojan saunalla pulahdetaan jäiseen avantoon helmikuussa yleensä hengen kylmäpäisellä joukolla. 14

15 Pieni ja pippurinen Portaankorvankatu on voittanut joka vuosi köydenvedon Korkinmäen kentän kupeessa löytyy myös tarvikevarastomme, mistä löytyy tarpeellista puutarhatyökalua joka lähtöön jäsenten vuokrattaviksi. Vuosittaiset vuokrausmäärät ovat luokkaa. Kalustonhoitajamme huolehtii siitä, että laitteet ja välineet ovat kunnossa jäsenten käyttää. Uusiakin välineitä hankitaan jos tarpeelliseksi nähdään. Viimeisin hankinta on ollut suuri telttakatos, mitä voi vuokrata perheen juhlatilaisuuksiin. Yleiset asiat alkavat olla alueellamme mallillaan ja varsin vähän on yhdistyksen toimesta enää tarvinnut puuttua kaupungin laitosten ja muiden instanssien suuntaan. Pari vuotta sitten tosin nousi iso ongelma eteen kun kaupungin liikennelaitos lähti siirtämään Korkinmäkeen kulkevan busiilinjan päätepysäkkiä Turtolan Citymarketin pihaan. Yhdistys aktivoi jäseniään antamaan suoraa palautetta liikennelaitokselle, epäkohtaa tuotiin esille valtuustoryhmille Hervannan asukasillassa, kirjoitettiin kirjeitä Aamulehteen ja liikennelaitokselle ja valittipa puheenjohtaja kohtaloamme jopa suorassa radion aamulähetyksessä. Asiassa kävi kuitenkin kuten Suomelle talvisodassa toiseksi jäätiin ja bussilinja siirtyi. Olisiko aktiviteeteistamme ollut kuitenkin jotain hyötyä, kun liikennelaitos vuotta myöhemmin perusti alueelle uuden linjan, entistä paremman. Joka vuosi olemme pyrkineet tuomaan ohjelmistoomme aina hieman uutta toimintaa. Olemme kokeilleet mm. retkeä Haikalan puutarhaan, teatteriretkeä Hämeenlinnaan, Riihivuoren Hilkan opastusta sauvakävelyn saloihin, tutustumista Ahlmanin oppilaitokseen, katukirppistä, Adventtikirkkoa, omenapuiden leikkausesitystä, kompostoinnin neuvontaa, alennuskortteja liikkeisiin ja viimeisimpänä avasimme yhdistykselle omat kotisivut. Ajatuksia tulevaankin on, kuten lentopal- 15

16 Katukirppis Korkinmäen kentällä keräsi hyvin myyjiä mutta missä olivat ostajat? loverkon pystyttäminen kesäiltojen iloksi. Tehdään kun ehditään! Suuri ponnistus oli vuoden 2006 Jouluksi valmiiksi saatu Korkinmäki-Veisun kaupunginosakirja, mikä oli 27. osa maanmainiossa valtakunnallistakin huomiota saaneessa kaupunginosakirjasarjassa. Kalevi Kalemaan kirjoittaman kirjan sanoja lainaten lopetan tämän yhdistysesittelyn ja toivotan kaikki lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Korkinmäkeen ja Veisuun. Me emme ole vain jonkun naapureita tai jonkun kainalossa. Me olemme Veisu ja Korkinmäki, ihan oikeat kaupunginosat. Niinpä tämä on kertomus meidän ihmisistämme, meidän alueestamme, meidän taloistamme, jotka olemme itse rakentaneet ja kunnostaneet vaihe vaiheelta, asuttaviksi, elettäviksi. Tämä on kertomus meille ja muille meistä, kaikille luettavaksi. Tuomo Soini, puheenjohtaja Korkinmäki-Veisun Omakotiyhdistys ry. 16

17 Lääkäripalsta: Hanna Tainio Rintasyöpä osa monen naisen arkipäivää Noin joka kymmenes suomalainen nainen sairastuu elämänsä aikana rintasyöpään. Vuonna 2006 sairastui yli 4000 naista. Sairastumisvaaraa suurenee ikävuosien välillä ja sitä suurentavia tekijöitä ovat muun muassa kuukautisten varhainen alkamisikä, myöhään alkaneet vaihdevuodet, lapsettomuus ja ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana, pitkäaikainen hormonikorvaushoito, ylipaino ja runsas alkoholinkäyttö. Noin 5 10 % rintasyövistä johtuu mahdollisesti geeneistä eli ovat ns. perinnöllisiä. Rintasyövän tavallisin oire on kyhmy rinnassa. Muita oireita ovat kipu tai muu tuntemus rinnassa, ihon vetäytyminen tai muu ihomuutos, nännierite ja kainalokyhmy. Kun rinnassa todetaan epäilyttävä kyhmy, on tärkein tutkimus mammografian. Kaiku- eli ultraäänikuvaus on hyvä täydentävä tutkimus mammografiassa epäselväksi jääneiden muutosten selvittelyssä. Kuvastamistutkimusten jälkeen otetaan neulanäyte paksu- tai ohutneulalla. Rintasyövän diagnoosi perustuu aina patologin tekemään mikroskooppiseen kudostutkimukseen Monta eri seikkaa vaikuttaa rintasyövän ennusteeseen ja leikkauksen jälkeisten liitännäishoitojen valintaan vaikuttavat patologian laboratoriossa kasvainnäytteestä määritettävät rintasyövän ennustetekijät. Näitä ovat mm. kasvaimen koko, mahdolliset kainalon etäispesäkkeet, kasvaimen erilaistumiseste, jonka patologi määrittelee kudosnäytteestä, kasvaimen herkkyys hormonien vaikutukselle eli ns. estrogeeni- ja progesteronihormonireseptorimääritykset ja syöpäsolujen jakautumisnopeus Leikkaushoito on rintasyövän ensisijainen hoito. Pienet kasvaimet, joiden poisto onnistuu rinnan ulkomuotoa kohtuuttomasti muuttamatta, leikataan rintaa säästäen. Leikkauspintojen tulee olla kasvaimettomat. Sädehoito yhdistetään aina rinnan säästävään leikkaukseen. Rinta joudutaan poistamaan kokonaan, jos kasvaimen läpimitta on suuri rinnan kokoon nähden, rinnassa on useita kasvainalueita etäällä toisistaan, säästävällä leikkauksella ei saada tervekudosmarginaalia tai potilaan toivoo rinnanpoistoa. Leviäminen kainalon imusolmukkeisiin on rintasyövän tärkein ennustetekijä. Mahdollinen leviäminen selvitetään kainalon tyhjennysleikkauksella, jolloin poistetaan tarkasti kainalorasva imusolmukkeineen, mikäli kainalossa on todettu etäpesäkkeitä tai sen suhteen epäilyttäviä imusolmukkeita. 17

18 Syöpäleikkauksen yhteydessä tai myöhemmin voidaan tehdä rinnan korjausleikkaus. Edellytyksenä leikkaukselle on, että potilas toivoo sitä. Rinnan korjaus voidaan tehdä omakudossiirteellä, proteesilla tai näiden yhdistelmällä. Menetelmä valitaan aina yksilöllisesti. Valintaan vaikuttavat potilaan toive ja ruumiinrakenne: paljonko kudosta tarvitaan ja paljonko sitä on saatavilla. Jos kainalon tyhjennyksessä on todettu yli neljä metastaattista imusolmuketta tai kun kasvain on suuri, on sädehoito aina aiheellinen rinnan poiston jälkeen. Jos vain osa rintaa on poistettu, annetaan leikkauksen jälkeen aina sädehoito koko rinnan alueelle. Liitännäislääkehoitoa suositellaan tapauksissa, joissa rintasyövän uusiutumisen riskin katsotaan olevan ennustetekijöiden perusteella arvioituna keskisuuri tai suuri. Liitännäislääkehoitoon kuuluu solunsalpaajayhdistelmä ja viiden vuoden pituinen hormonilääkehoito. Alle 35-vuotiaille harkitaan aina liitännäislääkehoitoa, koska nuorilla potilailla rintasyöpään liittyy suurempi uusiutumisvaara. Jos potilas saa kaikki liitännäishoidot, aloitetaan solunsalpaajalääkityksellä, ja sen jälkeen annetaan sädehoito. Hormonaalista liitännäishoitoa suositellaan vain siinä tapauksessa, että rintasyöpäsolut ilmentävät estrogeeni- tai progesteronireseptoreita. Hormonireseptoripositiivisen rintasyövän tärkein tunnettu kasvutekijä on estrogeeni-hormoni. Kaikki hormonaaliset hoidot tähtäävät estrogeenin kasvuvaikutuksen eliminoimiseen. Hormonaalisen liitännäislääkkeen valintaa ohjaavat rintasyövän uusiutumisvaara, hormonireseptorimääritykset ja muut ennustetekijät sekä lääkkeiden erilaiset mahdolliset haittavaikutukset. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Hoidon valintaan vaikuttavat sekä syöpään liittyvät että monet potilaskohtaiset seikat, kuten ikä, muut sairaudet ja muu lääkitys. Hoidon tavoitteena on syövän etenemisen pysäyttäminen ja etäpesäkkeiden pienentäminen, elämänlaadun ylläpitäminen ja parantaminen ja elinajan pidentäminen. Rintasyöpäpotilaan hyvään kokonaishoitoon kuuluu mahdollisuus neuvontaan, terapiaan sekä kuntoutus- ja sopeutumiskursseille osallistumiseen. Joskus potilas voi tarvita lääkitystä ahdistuneisuuden, masennuksen tai unettomuuden hoitoon. Rintasyöpäpotilaat saavat korvauksetta rintaproteesin. Heti leikkauksen jälkeen annettu liikehoito estää olkanivelen kangistumista ja leikkausalueen ja kainalon kiristystä. Liikunta saattaa myös parantaa rintasyöpäpotilaan fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Syöpään sairastuminen on aina kriisi potilaalle ja hänen läheisilleen. Suomi on kuitenkin rintasyövän hoidossa maailman kärkimaita, joten jokainen sairastunut voi luottaa saavansa parhaan mahdollisen hoidon. Korkeatasoista hoidosta johtuen rintasyövän ennuste on lohdullinen: sairastuneista viiden vuoden kuluttua on elossa noin 85 %. Lähde: Duodecim Rintasyövän käypä hoito -suositus 18

19 Lakimehen palsta Saamisen vanhentuminen ja ulosotto Asianajaja, oik.lis. Tarmo Lahtinen vastaa Omakoti-Viestin lukijoiden kysymyksiin, jotka koskevat mm. kiinteistöjuridiikan ajankohtaisia asioita. Kiinnostavat aiheet tai selvitettävät tapahtumat tulisi esittää Lahtiselle hyvissä ajoin ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Luonnollisesti juristimme antaa alan neuvoja maksuitta yhdistyksen jäsenille ja tarvittaessa hoitaa niitä pidemmällekin kohtuu hintaan. Yhteystiedot: Puh , Fax Kun henkilöllä on toista kohtaan jokin saaminen (rahavelka, oikeus työsuoritukseen jne.), sen toteuttaminen useimmiten sujuu sopimuksen mukaisesti vastuussa olevan tehdessä vapaaehtoisesti suorituksensa. Jos suoritusta ei tapahdu, velkoja ei saa itse väkipakolla ryhtyä sen perimiseen. Täytäntöönpanosta näissä tilanteissa huolehtii velkojan pyynnöstä ulosottoviranomainen. Ulosottoviranomainen ei ryhdy täytäntöönpanoon, ellei velkoja esitä sille ns. ulosottotoperustetta. Se on pääsääntöisesti jonkin viranomaisen päätös siitä, että ko. saaminen todella on olemassa ja ajankohtainen. Ulosottokelpoisia ovat poikkeuksellisesti jotkut viranomaisen tai laitosten laskut sellaisenaan. Tällaisia ovat esim. verotuksen laskut, sakot ja vaikkapa vakuutusyhtiöoiden laskut. On katsottu, että nämä laskuttajat hyvin monine laskuineen ovat niin luotettavia, että niiden saataville on annettava ulosottokelpoisuus ilman eri viranomaisen lisäselvittelyä ja vahvistusta. Kun yksityishenkilön laskutus ei siis suoraan ole ulosottokelpoinen, henkilön täytyy hankkia ulosottoperuste. Yksityishenkilöt hankkivat ulosottoperusteen useimmiten velallisen kotipaikan käräjäoikeudesta. Jos saatava on selvä (siitä on esim. velkakirja) saatavan vahvistamista voi pyytää yksinkertaisessa menettelyssä. Jos velallinen ei vastusta hakemusta, siitä syntyy pienin kustannuksin ulosottoperuste eli käräjäoikeuden tuomio, jossa oikeus valvoittaa velallisen suoritukseen. Jos ve- 19

20 lallinen oikeudessa vastustaa päätöksen tekoa, asia menee riitaisena tarkempaan oikeuden tutkintaan. Nykyisin voimassa olevan vanhentumislain mukaan saamiset vanhenevat pääsääntöisesti kolmessa vuodessa saamisen eräpäivästä, kun eräpäivästä on sovittu. Jos kysymyksessä on kahden sopimusosapuolen välisestä sopimusrikkomuksesta, saaminen vanhenee tarkemmin sanottuna kolmessa vuodessa siitä, kun sopimuksen osapuoli havaitsi sopimusrikkomuksen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Jos kysymys on aivan sivullisen tekemästä vahingosta ja sen korvaamisesta, vahingonkärsineen saaminen vanhenee myös kolmessa vuodessa siitä, kun hänen olisi pitänyt havaita vahinko. Vanhentumislaissa on katsottu, että saaminen vanhenee em. kolmen vuoden tilanteissa aina kuitenkin 10 vuodessa siitä, kun saamisen peruste on syntynyt. Näin velallinen pääsisi vastuusta vapaaksi, vaikka vahingonkärsinyt ei havaitsisikaan sopimusrikkomuksen tai vahingon syntyneen. Korvausvelkojan pitkäaikainen pasiivisuus vapauttaa näin velallisen joka tapauksessa. Saamisen vanhentuminen voidaan katkaista osapuolten keskinäisin toimin (esim. osasuorituksen teko tai velkojan todistettava muistutus velan olemassa olosta ennen sen vanhentumista) tai sitten esim. tuomioistuimen päätöksellä. Katkasutoimista alkaa uusi kolmen vuoden tai tuomioistuimen päätöksen ollessa kyseessä viiden vuoden vanhentumisaika. Ulosottolakiin on tehty viime vuosien aikana runsaasti muutoksia, joilla on yhteyksiä myös mainittuihin saamisen vanhentumista koskeviin uusiin säännöksiin. Keskeinen ulosottolain muutos on vapauttamassa lopullisesti velkavastuusta myös henkilöitä, jotka 90-luvun alun lamassa joutuivat esim. pankkilainojen ja takausten vuoksi raskaisiin velkavastuisiin. Muutoksissa ulosottolakiin otettiin määräaikoja myös ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden vanhentumisesta. Pääsäännöksi on tullut se, että myös edellä mainittu ulosottoperuste yksityishenkilöä kohtaan tulee ulosottokelvottomaksi 15 vuodessä siitä, kun ulosottoperuste on anettu. Jos myös velkoja on yksityishenkilö vanhentumisaika on 20 vuotta. Nämä ovat siis määräaikoja, joiden yli velkoja ei voi päästä esim. muistuttamalla toistuvasti velallista juuri aina ennen velan määräajan umpeenkulumista velkavastuun olemassaolosta. Vaikka saatavan vanhentuminen näin aina katkeisikin, sitä ei saisi enää ulosottoon, koska koko ulosottoperuste lopulta vanhentuisi. Määräaikojen tarkoituksena on vapauttaa lopullisesti ehkä noin suomalaista, joiden velat laman jäljiltä on vieläkin ollut lopullisesti selvittämättä. Lainsäätäjä on katsonut, että on kohtuutonta pitää heitä velkavankeudessa, joka kestäisi, kuka ties koko heidän loppuelämänsä. Lainmuutosten johdosta velallisten ulosottoperusteet, jotka on ennettu tai aikaisemmin, menettävät ulosottokelpoisuutensa , jos niitä koskee em. 15 vuoden määräaika. Jos ulosottoperuste on annettu esim. syyskuussa 1996 saatava vanhentuisi Tampere Tarmo Lahtinen, asianajaja, Tampere 20