TÄMÄ RT-KORTTI SISÄLTYY RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖN RAKENNUSTIETOKORTISTOON. JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN. OSITTAIN LAINATTAESSA ON LÄHDE MAINITTAVA
|
|
- Aku Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 rakennustietosäätiö RT bygginformationsstiftelsen Ilmatieteen laitoksen kanssa yhteistyössä 1976 Kesäkuu 1 (7) TÄMÄ RT-KORTTI SISÄLTYY RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖN RAKENNUSTIETOKORTISTOON. JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN. OSITTAIN LAINATTAESSA ON LÄHDE MAINITTAVA. ILMASTO, SÄTEILY Climate, solar radiation UDK SfB A auringonsäteily pilvisyys valoisuus 1 YLEISTÄ 1.1 Sisältö Tässä RT-kortissa esitetään perustietoja auringon säteilystä sekä säteilyä, valoisan ajan pituutta, auringonpaistetta ja pilvisyyttä koskevia tietoja eräillä paikkakunnilla. Tarkempia tietoja saa Ilmatieteen laitokselta, joka suorittaa havaintoasemillaan säteilyä ja auringonpaistetta koskevia mittauksia. 1.2 Käyttö Säteilyolot vaihtelevat vuodenaikojen ja pilvisyyden mukaan. Pitkäaikaisiin säteilyhavaintoihin perustuvia tietoja voidaan käyttää rakentamisessa hyväksi tulevien säteilyolojen ennustamisessa. Auringonsäteilyn tunteminen on oleellista rakennustekniikkaan liittyvissä lämpö- ja valaistusteknillisissä kysymyksissä, esimerkiksi mitoitettaessa rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarvetta sekä jäähdytys- ja ilmastointilaitteita sekä suunniteltaessa luonnonvalon hyväksikäyttöä. Auringonsäteily vaikuttaa rakennusmateriaaleihin ja rakennusten pintakäsittelyyn, sillä se aiheuttaa kemiallisia reaktioita kuten värimuutoksia tai aineiden vanhenemista säteilyn kohteeksi joutuvissa pinnoissa. 1.3 Käsitteitä Auringonsäteily eli insolaatio (solar radiation) on auringon lähettämä säteily. Se koostuu näkyvistä valonsäteistä, infrapunaisista lämpösäteistä ja ultraviolettisäteistä. Auringonsäteily vaikuttaa ilmastoon ja elinolosuhteisiin. Auringonsäteilyn vaikutus vastaanottavan pinnan lämpötilaan riippuu säteilyn määrästä, pinnan laadusta, lämpökapasiteetista ja lämmönjohtavuudesta sekä ilmavirran nopeudesta. Auringon lähettämästä säteilystä vain hyvin pieni osa osuu Maahan. Ilmakehän ulkorajalle tulevan auringonsäteilyn määrä on jokseenkin muuttumaton, noin 1400 W/m². Säteilyn määrää kutsutaan aurinkovakioksi (solar constant). Ilmakehässä olevat ainehiukkaset kuten pölyhiukkaset, vesipisarat jne. absorboivat, heijastavat ja taittavat osan säteilystä. Suora auringonsäteily (direct solar radiation) on auringosta suoraan maanpinnalle tuleva säteily. Hajasäteily (sky radiation) on se osa auringonsäteilystä, joka on siroutunut tai muuttanut suuntaa ilmakehässä olevien ainehiukkasten takia. Hajasäteily on sitä suurempaa, mitä enemmän ilmassa on ainehiukkasia. Kokonaissäteily (global radiation) on suoranaisen säteilyn ja hajasäteilyn summa. Heijastunut säteily (reflected solar radiation) on ylöspäin suuntautunut maanpinnan heijastama säteily. Heijastunut säteily riippuu maanpinnan muodosta, peitteestä jne. Säteilyn heijastuskyky eli albedo on kappaleesta heijastuvan ja sille osuvan säteilymäärän suhde prosentteina ilmaistuna. Heijastumisen keskimääräinen suuruus eri pinnoista on seuraava: merenpinnasta 10 % kuivan maan pinnasta % tai vähemmän, sulavan lumen pinnasta 40 % puhtaan lumen pinnasta % lumipinnasta keskimäärin 70 % Lämpösäteily on kuumasta tai lämpimästä kappaleesta lähtevä sähkömagneettinen infrapunasäteily, joka useimmissa aineissa absorboituu ja muuttuu pääosaltaan lämmöksi. Aurinkoenergia on auringon säteilyä hyväksi käyttäen synnytetty energia. Näkyvä säteily eli valo on säteilyä, joka välittömästi voi aikaansaada näköaistimuksen. Valaistus on valonlähteen tai valonlähteiden jossain tilassa tai pinnassa aikaansaama valoisuus. Valaistusvoimakkuus on pintaan osuva valovirta jaettuna pinta-alayksikköä kohden. Valaistusvoimakkuus mitataan luksimittarilla ja ilmoitetaan luksina (Ix).
2 Sivu 2 RT SÄTEILYN MÄÄRÄ 2.1 Kokonais-, haja- ja heijastunut säteily Auringonsäteilyn mittaus perustuu säteilyn lämpö-, valo- tai kemiallisiin vaikutuksiin. Mittaus suoritetaan esimerkiksi solarimetrillä tai pyranometrillä ja ilmoitetaan wattia (W) pinta-alayksikköä kohti. Ilmatieteen laitos käyttää mittauksissaan yksikköä milliwattitunti neliösenttimetriä kohti (mwh/cm²). Säteilymittaukset suoritetaan Suomessa vaakasuoralle pinnalle. Saaduista arvoista voidaan laskemalla eräin oletuksin johtaa säteilyn määrät eri suuntaisille pystysuorille pinnoille, kun tunnetaan auringon korkeuskulma ja sitä vastaava atsimutikulma. Auringon korkeuskulman ja atsimutikulman määräämisestä ks. Varjon suunta ja pituus, RT Säteilyn määrä riippuu auringon korkeuskulmasta, vastaanottavan pinnan suunnasta sekä ilmakehän läpäisykyvystä. Seuraavassa esitetään tietoja auringon eri säteilylajeista kolmella paikkakunnalla ajanjaksolta Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen suorittamiin mittauksiin. Taulukossa 1 on esitetty tietoja vaakasuoralle pinnalle tulevasta kokonais-, haja- ja heijastuneesta säteilystä Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä kaudelta Kokonaissäteily saavuttaa vuoden maksimiarvon kesäkuussa kaikilla havaintoasemilla (noin 20 MWs/m²). Hajasäteilyn maksimialue on kesäkuussa (noin MWs/m²), josta se alkaa pienentyä maan eteläosissa heinä...elokuussa. Heijastuneen säteilyn suurimmat arvot esiintyvät keväällä lumipeitteisenä kautena maalis...huhtikuussa (noin MWs/m²). Kuvissa on esitetty kokonaissäteilyn vuorokautinen ja vuotuinen vaihtelu sekä valoisa, hämärä ja pimeä aika. Kuvissa kuukaudet on merkitty vaaka-akselille ja kellonajat pystyakselille. Uloimmat käyrät esittävät auringon nousun ja laskun aikoja, muut käyrät kokonaissäteilyn voimakkuutta. Pystysuorilta riveiltä saadaan tietyn päivämäärän kokonaissäteilyn voimakkuudet vuorokauden eri aikoina ja vaakasuorilta riveiltä tietyn vuorokaudenajan kokonaisvoimakkuudet eri päivinä vuodessa. Kuvasta 1 havaitaan, että keskipäivätuntien arvot Helsingissä marras...tammikuussa ovat noin 60 W/m². Päivän pidentyessä kesää kohti lisääntyy keskipäivän säteily suhteellisen säännöllisesti ja on toukokuun lopulla noin 600 W/m². Heinäkuun puolen välin jälkeen kokonaissäteilyn määrä keskipäivällä vähenee säännöllisesti talven alkuun saakka. Kuvista 2 ja 3 havaitaan, että Jyväskylässä ja Sodankylässä kokonaissäteilyn määrä on keskimäärin suurempi aamupäivällä kuin iltapäivällä. Kesän suurimmat arvot ovat noin 450 W/m², 600 W/m 2 ylittäviä arvoja ei esiinny. Sodankylässä ei esiinny joulukuussa kokonaissäteilyä auringon ollessa horisontin alapuolella. Taulukossa 2 on esitetty erisuuntaisille pystysuorille pinnoille tulevan auringonsäteilyn vuorokausisummat 60 ja 70 leveysasteella. Taulukon mukaan etelään suuntautuvalle pinnalle tulee Etelä-Suomessa helmikuussa enemmän auringonsäteilyä kuin kesäkuussa. Pohjoiseen suuntautuvalle pinnalle ei talvikuukausina tule auringonsäteilyä juuri ollenkaan. Pohjois-Suomessa tulee kesällä erisuuntaisille pinnoille säteilyä melko tasaisesti. Kuva 1. Kokonaissäteilyn vuorokautinen ja vuotuinen vaihtelu (W/ m²) sekä valoisa, hämärä ja pimeä aika Helsingissä (Ilmala) Kuva 2. Kokonaissäteilyn vuorokautinen ja vuotuinen vaihtelu (W/m²) sekä valoisa, hämärä ja pimeä aika Jyväskylässä (lentoasema) Kuva 3. Kokonaissäteilyn vuorokautinen ja vuotuinen vaihtelu (W/m²) sekä valoisa, hämärä ja pimeä aika Sodankylässä
3 Sivu 3 RT
4 Sivu 4 RT Valosäteily Auringonsäteilyn voimakkuuden ja valon voimakkuuden välillä on suhteellisen kiinteä korrelaatio. Sään vaihtelu ja auringon korkeuskulma voivat jossakin määrin vaikuttaa korrelaatioon. Selkeän sään vallitessa säteilyn perusteella voidaan valaistuksen voimakkuus ilmaista säteilyhavaintojen avulla. Valaistusvoimakkuus riippuu esimerkiksi leveysasteesta, vuodenajasta, säätilasta ja kellonajasta. Pilvipeite vaikuttaa valaistukseen haittaavasti. Ylimmät pilvimuodot estävät vähemmän valon läpipääsemistä, keskipilvet ja alimmat pilvikerrostumat estävät valon tehokkaasti. Täysin pilvisenä päivänä tulee valo kuitenkin maanpinnalle siten, että valaisu on noin % pilvettömän taivaan valaisumäärästä. Kuvassa 4 on esitetty valaistusvoimakkuuden jakautuminen vaakasuoralla pinnalla 60 leveysasteella. Valaistusvoimakkuus on suurimmillaan keväällä ja kesällä ( Ix), alimmillaan syksyllä ja talvella ( Ix). Valaistusvoimakkuus on suurimmillaan auringon ollessa korkeimmillaan. 2.3 Valoisa, hämärä ja pimeä aika Valoisan, hämärän ja pimeän ajan vaihtelu riippuu paikkakunnan sijainnista sekä vuoden- ja vuorokaudenajasta, sekä lisäksi pilvisyydestä, kosteudesta ja ilman puhtaudesta. Taulukossa 3 on esitetty aamu- ja iltahämärän sekä pimeyden kestoaika eräillä paikkakunnilla. Joulukuun alun ja tammikuun alun välisen ajan aurinko on Pohjois-Suomessa horisontin alapuolella, jolloin vallitsee hämärä ja pimeä aika. Toukokuun alun ja heinäkuun lopun välisenä aikana aurinko ei Pohjois-Suomessa laske horisontin alapuolelle. Valoisan, hämärän ja pimeän ajoista ks. kuvat Kuva 4. Valaistusvoimakkuuden (Ix) jakautuminen vaakasuoralla pinnalla 60 leveysasteella. Lähde; Rakennustekniikan käsikirja. Talonrakennustekniikka, osa 4. Helsinki 1974.
5 Sivu 5 RT Taulukko 3. Aamu- ja iltahämärän sekä pimeyden kestoaika eräillä paikkakunnilla. Suluissa olevat luvut tarkoittavat hämärän kokonaiskestoaikaa silloin
6 Sivu 6 RT AURINGONPAISTE JA PILVISYYS Auringonpaisteen kestoaika riippuu vuodenajasta ja pilvisyydestä. Auringonpaisteaika mitataan aurinkoautografilla ja ilmoitetaan tunteina. Taulukossa 4 ja kuvassa 5 on esitetty auringonpaistetuntien keskimääräinen lukumäärä eräillä paikkakunnilla. Auringonpaistetunteja esiintyy eniten touko-, kesä- ja heinäkuussa, vähiten joulu- ja tammikuussa. Suhteellinen auringonpaisteaika on havaitun auringonpaisteajan ja auringon ylhäälläoloajan suhde prosentteina ilmaistuna. Taulukossa 5 on esitetty suhteellinen auringonpaisteaika eräillä paikkakunnilla. Auringonpaisteaika on syyskuun ja helmikuun välisenä aikana vähäinen. Maaliskuusta elokuuhun auringonpaisteaika on suhteellisesti suurempi. Keskimääräinen pilvisyys on aamu-, päiväja iltapilvihavainnon keskiarvo. Keskimääräisen pilvisyyden avulla eri paikkakuntien pilvisyyttä voidaan verrata toisiinsa. Taulukossa 6 on esitetty keskimääräinen pilvisyys eräillä paikkakunnilla. Rannikkoalueilla pilvisyys on pienempi kuin sisämaassa. Suurin pilvisyys esiintyy Pohjois-Suomessa, minkä aiheuttavat lähinnä kesän suhteellisen suuret pilvisyyden arvot. Kuva 5. Auringonpaistetuntien lukumäärä vuodessa LÄHDEKIRJALLISUUTTA Almanakka karkausvuodeksi Helsinki Brown, Gösta Isfält, Engelbrekt; Solinstrålning och solavskärmning. Statens Institut för byggnadsforskning. Stockholm. Rapport R 19:1974. Guide to meteorological instrument and observing practices. World meteorological organization. N:o 8. TP-3. Geneva Huovila, Seppo; Fysikaalinen meteorologia l. Helsinki Huovila, Seppo Pihlajavaara, S.E; Suomen ilmaston pääpiirteet erityisesti talvirakentamista silmälläpitäen. Valtion teknillinen tutkimuslaitos. Tiedotus 2. Sarja III. Helsinki Ilmastohavainnot. Suomen Meteorologinen vuosikirja, osa 4. Julkaistaan vuosittain. Sisältää tiedot noin 30 havaintoasemalta. Kolkki, Osmo; Katsaus Suomen ilmastoon. Ilmatieteen laitoksen tiedonantoja n:o 18. Helsinki Matilainen, Veijo; LVI-tekniikassa tarvittavat säätiedot. Rakennustaito 6/1976. Rakennustekniikan käsikirja, osa 4. Talonrakennustekniikka. Helsinki Rossi, Veikko; Auringon säteilyn mittauksien tuloksia Suomessa Helsinki Liite Suomen meteorologiseen vuosikirjaan, osa 4. Rossi, Veikko; Lapin ilmasto. Eripainos Kansallis-Osake- Pankin kuukausikatsauksesta n:o 5/1971. Teaching the Teachers on Building Climatology, CIB Steering Groups S4 colloquium Stockholm September 4 6, The National Swedish Institute for Building Research, Document D 20:1973. Tekniikka ja ilmasto. Insinöörijärjestöjen Koulutuskeskus ry. Julkaisu Helsinki 1969.
7 Sivu 7 RT Taulukko 4. Auringonpaistetuntien keskimääräinen lukumäärä eräillä paikkakunnilla Taulukko 5. Suhteellinen auringonpaisteaika prosentteina eräillä paikkakunnilla
AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?
AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,
LisätiedotAURINKO VALON JA VARJON LÄHDE
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
SÁME JÁHKI - saamelainen vuosi
6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 67890 67890 678906 678906 678906 67890 67890 67890 67890 67890 678906 678906 678906
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotLapin ilmastonmuutoskuvaus
Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen
LisätiedotNaps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja
1 Naps Systems Oy Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja Copyright Naps Systems, Inc. 2013 2 Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotSuomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015
Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015 Jenni Latikka Ilmatieteen laitos FMI s Mission (as stated by the Finnish law) FMI runs it s services to meet especially
LisätiedotAuringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa
Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Anders Lindfors ja Aku Riihelä (kiitokset: Janne Kotro, Pentti Pirinen, Sami Niemelä) aurinko, ehtymätön energianlähde, ylläpitää elämää maapallolla kuinka paljon
LisätiedotROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ
ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotAURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla
AURINKOENERGIA Auringon kierto ja korkeus taivaalla Maapallo kiertää aurinkoa hieman ellipsin muotoista rataa pitkin, jonka toisessa polttopisteessä maapallo sijaitsee. Maapallo on lähinnä aurinkoa tammikuussa
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotILMASTO, KOSTEUS, SADE JA LUMI
lokakuu 1989 korvaa RT 055.60 1 (8) ILMASTO, KOSTEUS, SADE JA LUMI ilmasto, kosteus, sade ja lumi, routa, ukkonen klimat, fuktighet, nederbörd och snö, tjäle, åska climate, humidity, rain and snow, soil
LisätiedotVALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ
VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA
LisätiedotKäyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on
766328A ermofysiikka Harjoitus no. 3, ratkaisut (syyslukukausi 201) 1. (a) ilavuus V (, P ) riippuu lämpötilasta ja paineesta P. Sen differentiaali on ( ) ( ) V V dv (, P ) dp + d. P Käyttämällä annettua
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotMikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012
Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Aiheita Valaistukseen liittyviä peruskäsitteitä Eri lampputyyppien ominaisuuksia Led-lampuissa huomioitavaa Valaistuksen mitoittaminen ja led valaistuksen mahdollisuudet
LisätiedotPIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.
Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotLumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset
Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa
Lisätiedot1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011
1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotAvointa energiapaikkatietoa Decumanus-hankkeesta. Outi Kesäniemi HSY Seutu- ja ympäristötieto
Avointa energiapaikkatietoa Decumanus-hankkeesta Outi Kesäniemi HSY Seutu- ja ympäristötieto 1.10.2015 Tiedon avaaminen HSY:ssä HSY:ssä käynnissä avoimen datan projekti, jossa luodaan käytännöt datan avaamiselle
Lisätiedotsuunnittelussa ja mitoituksessa on muistettava lämpötilavaihteluista aiheutuvat rakennustarvikkeiden erilaiset lämpöliikkeet.
kesäkuu 1990 korvaa RT 055.40 1(8) ILMASTO, LÄMPÖTILA ilmasto, lämpötila, astepäiväluku, routa klimat, temperatur, graddagstal, tjäle climate, temperature, degree day, soil frost Tässä RT-ohjekortissa
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotHeijastuminen ionosfääristä
Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt
LisätiedotAurinko energialähteenä
Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry Aurinko energialähteenä Aurinko- ja pellettienergiailta 8.2.2011 6.2.2011 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkoteknillinen yhdistys ry valvoo jäsentensä yleisiä
LisätiedotHydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla
Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna
LisätiedotGLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009
GLOBAL WARMING and cooling. Aurinko syytettynä, CO2 marginaali. Timo Niroma Ilmastofoorumi Toukokuu 2009 Viimeiset 10 vuotta Hadcrut3-aineisto (baseline 1961-1990): Vuosi 2008 oli kylmempi kuin vuosi
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotArkkitehtuurin koulutusohjelma. Timo Silomaa. Aurinkolämpö. Diplomityö. Tarkastaja: Kari Salonen, rakennusopin professori
Ta m p e r e e n t e k n i l l i n e n y l i o p i sto Arkkitehtuurin koulutusohjelma Timo Silomaa Aurinkolämpö ja korjausrakenta minen Diplomityö Tarkastaja: Kari Salonen, rakennusopin professori 29.4.2011
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND
120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Tiedot taulukkomuodossa ovat seuraavilla sivuilla. - Sifferuppgifterna finns på följande sidor.
LisätiedotILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
LisätiedotMiten ilmasto muuttuu - tuoreimmat skenaariot
LÄHES NOLLAENERGIARAKENNUKSEN ARKKITEHTUURI JA RAKENNUSTEKNIIKKA Miten ilmasto muuttuu - tuoreimmat skenaariot Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos 18.9.2014 FInZEB-hankkeen työpaja Katajanokan kasino, Kenraalisali,
Lisätiedot1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot
Liite 1 Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytetään taulukuissa L1.1-L1.4 esitettyjä säätietoja. Suomi on jaettu neljään säävyöhykkeeseen,
LisätiedotAerosolimittauksia ceilometrillä.
Aerosolimittauksia ceilometrillä. Timo Nousiainen HTB workshop 6.4. 2006. Fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Projektin kuvaus Esitellyt tulokset HY:n, IL:n ja Vaisala Oyj:n yhteisestä,
LisätiedotKOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003
Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419
LisätiedotSäämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4 Eino Luoma-aho & Heikki Hakkola Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa RUUKKI 1976 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
Lisätiedot6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia
6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia Tässä luvussa esitellään muutama esimerkki, joissa käytetään hyväksi eksponentti-, logaritmi- sekä trigonometrisia funktioita. Ensimmäinen esimerkki juontaa juurensa
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotRakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa
Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotAuringonsäteilyolosuhteet Helsingin Östersundomissa
Auringonsäteilyolosuhteet Helsingin Östersundomissa Ilmatieteen laitos Anders Lindfors Aku Riihelä Antti Aarva Jenni Latikka Janne Kotro SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AURINGONSÄTEILYN MITTAUKSET...
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotPohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Ratiperä, Jämijärvi
Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Ratiperä, Jämijärvi Varjostusmallinnus Samir Abboud Raportin otsikko ja kirjoittajat Pohjois-Satakunnan tuulivoimakaavoitushanke, Ratiperä - Varjostusmallinnus
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotFinnish climate scenarios for current CC impact studies
Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN
LisätiedotSiirtokapasiteetin määrittäminen
1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden
LisätiedotRyömintätilaisten alapohjien toiminta
1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät
LisätiedotKauniaisten kaupunki
Kauniaisten kaupunki Keskusurheilukenttä Valaistuslaskenta RAPORTTI LiCon-AT Oy Matleena Sirkiä Hyvinkää 13.3.2013 Sisällys 1 KÄSITTEET... 1 1.1 Valovirta... 1 1.2 Valovoima... 1 1.3 Valaistusvoimakkuus...
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/218 [1] Syntyneet Vuonna 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt viisi lasta vähemmän kuin edellisvuonna.
LisätiedotJärvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu
Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2010 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TYÖLLISYYSKATSAUS I/2010 TEK RY Diplomi insinöörien ja arkkitehtien työttömyys
LisätiedotViikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto
Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai
LisätiedotJos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P
Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella
LisätiedotLämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa
Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015
Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotTulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen
Ilkka Juga Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Tiesääpäivät 2017 Esitelmän sisältöä Talvisään ominaispiirteet ja vaihtelu viime aikoina. Tulevaisuuden talvisää ja keli ilmastomallien
LisätiedotTAMMIKUU 2017 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13
LisätiedotPurjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK
Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt hieman vähemmän
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/217 [1] Syntyneet Vuonna 217 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/219 Kehittämis- ja talousosasto Talouspalvelut 9/219 [1] Syntyneet Tammi-elokuussa 219 Kemi-Tornio-seudulla on maassa, Simossa ja Tervolassa. Syntyneiden
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/218 [1] Syntyneet Tammi-elokuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt kaksi lasta enemmän kuin vastaavana
LisätiedotSapa Solar BIPV. Rakennukseen integroitavat aurinkokennot
Sapa Solar BIPV Rakennukseen integroitavat aurinkokennot Aurinkokennolasi Aurinkokennot on asennettu läpinäkyvään 2k- tai 3k-eristyslasiin tai läpinäkymättömään yksinkertaiseen lasipaneeliin julkisivussa
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA
LisätiedotAsennus katolle lappeen suuntaisesti.
18.9.2014 Aurinkopaneelien asennusohje Asennus katolle lappeen suuntaisesti.! VAROITUS! Käytä turvavaljaita tai muuta tarkoituksenmukaista putoamisen estävää turvajärjestelyä asennustöissä katolla. Aurinkopaneelitelineet
LisätiedotJohdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin
Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee
LisätiedotRAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015
RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015 Lämpökameravaatimuksien tarkentuminen Mittausolosuhdevaatimusten muuttuminen Rakennuksen vallitsevan paine-eron huomioiminen lämpötilaindeksin laskennassa 1.12.2015
LisätiedotPerhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015
Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2010 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
Lisätiedot