Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (10) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (10) Kaupunkisuunlautakunta 1 Helsinkipuiston yleissuunnitelma (a-asia) Pöydälle HEL T Ksv 0681_1 Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi Helsinkipuiston yleissuunnitelmaraportin ja hyväksyä seuraavat Helsinkipuiston yleissuunnitelman periaatteet tulevien asemakaavojen sekä alueen muun jatkosuunn ja toteutuksen lähtökohdaksi: 1. Helsinkipuiston alue säilytetään elinvoimaisena ja yhtenäisenä. Puiston sitovaa aluerajausta tarkennetaan tarvittaessa seuraavien yleiskaavojen laatimisen yhteydessä. 2. Helsinkipuistoa kehitetään monipuolisena virkistysaluekokonaisuutena, jonka keskeisiä teemoja ovat merellisyys, historia, luonto, kaupunkikeskeisyys ja toiminnallisuus. Helsinkipuiston alueelle sijoitettava kaupunkirakenne ja teknisen huollon rakenteet sopeutetaan puiston virkistyskäyttöön, tärkeisiin luonnonarvoihin, maisemaan ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. 3. Helsinkipuiston ulkoilu- ja pyöräilyreittien kattavuus ja sujuvuus turvataan. Erityisen tärkeitä puiston kokonaisuuden kannalta ovat pohjois-eteläsuuntaiset rantoja seuraavat reitit Vantaanjoella sekä Vanhankaupunginselkää kiertävä reitti. Pääasiassa olemassa olevista osuuksista koostuvien Helsinkipuiston runkoreittien omia luonteita vahvistetaan. 4. Tavoitteena on, että Helsinkipuiston alueella sijaitsevat kaupungin omistamat rakennukset ovat yleisölle avoimessa käytössä ja tukevat Helsinkipuiston virkistyspalveluja. 5. Helsinkipuiston alueen opastuksessa ja valaistuksessa tavoitellaan osa-alueiden tasolla yhtenäistä vaikutelmaa. Tärkeille sisääntulopaikoille suunnitellaan opastuspisteet. Samalla kaupunkisuunlautakunta päättänee hyväksyä liitteenä olevat Helsinkipuiston osa-alueittaiset kehittämisperiaatteet. Päätösjakelu:

2 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (10) Kaupunkisuunlautakunta Tiivistelmä Esittelijä Alueen sijainti Sijaintikartta - rakennusvirasto - liikuntavirasto - kiinteistövirasto - ympäristökeskus - talous- ja suunkeskus, matkailu- ja kongressitoimisto - kaupunginmuseo - Korkeasaaren eläintarha Helsinkipuisto on rajattu yleispiirteisesti Helsingin Yleiskaava 2002:ssa, jossa se on keskeisin Helsingin laajoista virkistyskokonaisuuksista eli vihersormista. Helsinkipuisto on mereen ja Vantaanjokeen tukeutuva kokonaisuus. Sen alueella on nähtävissä edustava kokoelma monenlaisia luontotyyppejä ja kulttuuriperintöä kaupungin historian eri vaiheista, mistä puistokokonaisuus onkin saanut nimensä. Helsinkipuistolle on laadittu alueen arvoja ja ominaispiirteitä korostava yleissuunnitelma. Puistolla on Helsinkipuiston yhteydessä laaja merkitys: se sisältää viheralueiden lisäksi laajoja vesialueita sekä rakennettua kulttuuriympäristöä. Aktiivisesti kaupungin mukana kehittyvän Helsinkipuiston keskeisiä vahvuuksia ja teemoja ovat merellisyys, luonto, kaupunkikeskeisyys ja rikas kulttuurihistoriallinen perintö. Yleissuunnitelma sijoittuu tarkastelutasoltaan yleiskaava- ja asemakaavatasojen väliin. Suunnitelma tarkentaa Helsingin Yleiskaava 2002:een merkityn Helsinkipuiston sisältöä ja toimii osaltaan lähtökohtana käynnistyvälle uudelle yleiskaavakierrokselle. Helsinkipuiston kehittämisperiaatteet ovat jatkossa lähtökohtana alueen asemakaavoja laadittaessa ja muutettaessa ja muussa tarkemmassa suunssa. Ne myös turvaavat puistokokonaisuuden arvojen säilymistä. Helsinkipuiston alue ulottuu pohjois-etelä-suunnassa kaupungin läpi, Haltialan metsäalueelta Vantaanjokea ja merenlahtia seuraten etelään, aina Helsingin edustan saaristoon asti.

3 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (10) Kaupunkisuunlautakunta Yleiskaavoitustilanne Helsingin vihersormista Keskuspuiston ja Helsinkipuiston alue on esitetty Yleiskaava 2002:n pääkartassa. Suurin osa "Helsinkipuistona kehitettävän alueen" pinta-alasta on yleiskaavassa vesialuetta tai virkistysaluetta. Fastholma ja Kaivopuisto ovat kaupunkipuistoja (eli kaupunginosapuistoja). Helsinkipuiston alueella on yleiskaavassa useita luonnonsuojelualueita, joista suurin on Viikin- Vanhankaupunginlahden Natura verkostoon kuuluva alue. Merkittävä osa Helsinkipuistosta on yleiskaavassa myös kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi osoitettua aluetta. Kalasataman osayleiskaava on tullut voimaan vuonna 2008 ja Kruunuvuorenrannan osayleiskaava lukuun ottamatta Stansvikinnummen aluetta vuonna Hernesaaren osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin jatkosuunn pohjaksi vuonna Helsinkipuistoon kuuluvien virkistysalueiden ja rakentamisalueen rajaus Hernesaaressa ratkaistaan osayleiskaavaprosessin osana.

4 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (10) Kaupunkisuunlautakunta Asemakaavoitustilanne Kivinokan niemi on Yleiskaava 2002:ssa merkitty selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Selvitysalueen ja Helsinkipuiston rajaukset ovat osin päällekkäiset. Kivinokan osayleiskaavoitus on käynnistynyt vuonna Kaavaprosessin yhteydessä myös Helsinkipuiston rajaus tarkentuu. Helsinkipuiston maa-alue on valtaosaltaan asemakaavoitettu. Alueen asemakaavat ovat pääosin luvuilta sekä 2000-luvun alusta. Vantaanjoen varressa on puistoalueilla voimassa muutama yli 50 vuotta vanha asemakaava, joiden merkinnät eivät ole ajantasaisia. Kaupunkisuunlautakunta on puoltanut Tuomarinkylänkartanon asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä vuonna Haltialassa Helsinkipuisto liittyy Keskuspuiston pohjoisosan asemakaava-alueeseen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavan Toistaiseksi asemakaavoittamattomien alueiden osalta on käynnissä asemakaavan laatiminen Suomenlinnan pääsaarille, Särkälle ja Lonnalle sekä Pornaistenniemelle. Suomenlinnan asemakaavaluonnos esiteltiin kaupunkisuunlautakunnalle toukokuussa Pornaistenniemen asemakaavaehdotus on tarkoitus esitellä kaupunkisuunlautakunnalle vuonna Laajoja edelleen asemakaavoittamattomia alueita mantereella on Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen ympäristössä, Viikin Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueella ja sitä reunustavilla alueilla. Lisäksi asemakaava puuttuu Kauppatorin läheisyydessä sijaitsevilta Klippanilta ja Valkosaarenluodolta, Läntiseltä ja Itäiseltä Pihlajasaarelta, Harmajalta sekä useimmilta puiston pikkusaarilta ja -luodoilta. Kaupunkisuunlautakunnan aikaisemmat päätökset Erityispiirteet ja arvot Helsinkipuistona kehitettävä alue määriteltiin Yleiskaava 2002:n yhteydessä. Kaupunkisuunlautakunta merkitsi tiedoksi Helsinkipuiston suuntilanteen sekä suunperiaatteet ja - tavoitteet. Helsinkipuisto maisemassa ja osana virkistysalueiden verkostoa Helsinkipuiston alue seuraa laajoja vesimaisematiloja. Se voidaan jakaa neljään luonnonympäristöltään ja maisemaltaan erilaiseen kokonaisuuteen. Vantaanjoen jokilaakso ja sitä reunustavat

5 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (10) Kaupunkisuunlautakunta savitasangot päättyvät Vanhankaupunginkoskella maisemalliseen solmukohtaan. Kosken eteläpuolella leviää ensin Vanhankaupunginselän sisälahti ja sitten Kruunuvuorenselän urbaani selkävesi. Suomenlinnan linnoitus- ja saariketjun eteläpuolella saaristomaisema aukeaa avomerelle. Yli puolet Helsinkipuiston pintaalasta on avointa merimaisemaa, pohjoisessa on lisäksi laajoja peltoaukeita. Helsinkipuiston vihersormi on tärkeä pohjois-eteläsuuntainen viheryhteys mereltä sisämaan seudullisiin virkistyskokonaisuuksiin asti ja sellaisena merkittävä osa Helsingin viheralueverkostoa. Puisto liittyy saumattomasti Keskuspuistoon pohjoisessa. Viikissä se limittyy Viikki- Kivikon vihersormen ja Kruunuvuorenrannassa Itä-Helsingin kulttuuripuiston vihersormen kanssa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja ympäristöt Helsinkipuisto tarjoaa edustavan läpileikkauksen kaupungin historian eri vaiheista. Vantaanjoki on ollut vuosisatojen ajan seudun asutuksen sydämessä. Alueella on monia kartanoita ja tilakeskuksia. Helsinkipuiston alue yhdistää Helsingin alkuperäisen perustamispaikan Vanhankaupunginkoskella myöhempään Vironniemen keskustaan. Nyt käynnissä olevassa historiallisesti merkittävässä vaiheessa satamatoiminnoilta vapautuneille Helsinkipuiston reuna-alueille rakennetaan uutta kaupunkia kymmenille tuhansille ihmisille. Rikkaan historian ansiosta Helsinkipuiston alueella on useita kulttuurihistorian ja -maiseman kannalta merkittäviä kohteita. Merellisen Helsingin kansallismaiseman ohella Helsinkipuiston eteläisimpiä osia leimaa Unescon maailmanperintölistalle vuodesta 1991 kuulunut Suomenlinnan linnoituskokonaisuus. Suomenlinna ja Vantaanjokilaakso on luokiteltu myös valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Helsingin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY) kymmenen sijoittuu merkittäviltä osiltaan Helsinkipuiston alueelle: Tuomarinkylän kartano, Helsingin Vanhakaupunki, Vantaanjokisuun vesi- ja viemärilaitokset, Viikin opetus- ja koetila, Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari (Korkeasaari), Suomenlinna, Kaivopuisto, Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Harmaja ja Itäinen Pihlajasaari) sekä Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus (Tullisaari). Luonnonolosuhteet ja arvokkaat luontokohteet Helsinkipuisto on ekologisesti monimuotoinen kokonaisuus. Puiston monista luonnonsuojelualueista merkittävin on Natura verkostoon kuuluva Viikki-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue. Päätös Vantaanjoen (vesialueen) liittämisestä

6 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (10) Kaupunkisuunlautakunta Virkistys ja matkailu Yleissuunnitelman periaatteet Helsinkipuiston rajat Natura 2000-verkostoon on valmisteilla ympäristöministeriössä. Lähes koko puiston alueella on Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan arvioitu olevan joko linnuston tai kasvillisuuden kannalta paikallista tai laajempaa arvoa. Vanhankaupunginselkä on yhdessä Espoon Laajalahden kanssa yksi Suomen kansainvälisesti tärkeistä lintualueista (Important Bird Areas, IBA). Helsinkipuisto on luonteeltaan toiminnallinen. Puiston laajuus ja alueiden vaihtelevuus mahdollistaa monipuoliset ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet. Erityisesti Helsinkipuiston vahvuutena on merellinen virkistysympäristö ja veteen liittyvät toiminnot. Talviaikainen käyttö kaipaa vielä vahvistamista. Yksi Helsinkipuiston tärkeistä teemoista on perinteinen omaehtoinen, puolijulkinen virkistysympäristö: siirtolapuutarhat, kesämajayhteisöt ja viljelypalstat. Helsinkipuisto sijaitsee keskeisesti kaupungissa ja on helposti saavutettavissa. Matkailukohteena sen vetovoimatekijöitä ovat mm. merkittävät maisema- ja luontokohteet, vuodenaikojen mukaan vaihtelevat ulkoilu- ja urheilumahdollisuudet, monipuolinen tapahtumatarjonta sekä kiinnostavat kulttuurihistorialliset ympäristöt. Suomenlinna ja Korkeasaari kuuluvat Helsingin suosituimpiin matkailukohteisiin. Matkailun kehittämisessä erityisiä mahdollisuuksia tarjoaa yhtenäisten matkailukokonaisuuksien vahvistaminen sekä vesiliikenteen kehittäminen. Helsinkipuiston alue säilytetään elinvoimaisena ja yhtenäisenä. Yleiskaava 2002:ssa osoitettu rajaus muodostaa puiston ydinalueen. Yleissuunnitelma kattaa varsinaisen puistorajauksen lisäksi tarkastelualueen (vaakaviivoitettu alue edellä olevassa sijaintikartassa), joka on pääosin julkista tilaa, liittyy maisemallisesti ja/tai toiminnallisesti Helsinkipuistoon, vaikuttaa puiston alueeseen ja jonka käsittelyssä tulee tarkastella vaikutuksia Helsinkipuiston kokonaisuuteen. Tarkastelualueeseen kuuluu myös Yleiskaava 2002:ssa rakentamiseen varattuja alueita. Laajimmat tarkastelualueen osat ovat Viikin pellot, Kantakaupungin ja Kruunuvuorenselän rannat sekä Kuninkaansaari ja Vallisaari. Ydinalueen sitovaa aluerajausta tarkennetaan tarvittaessa seuraavien yleiskaavojen laatimisen yhteydessä. Helsinkipuiston virkistysalueiden ja ympäröivien rakentamisalueiden välistä rajaa tarkennetaan Kivinokan ja Hernesaaren osayleiskaavojen yhteydessä sekä

7 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (10) Kaupunkisuunlautakunta Toiminnot Viikinrannan suunssa. On perusteltua, että jatkossa selvitetään Suomenlinnan linnoituskokonaisuuteen kuuluvien Kuninkaansaaren ja Vallisaaren sekä Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman rantojen virkistysaluekokonaisuuksien liittämistä Helsinkipuiston alueeseen. Helsinkipuistoa kehitetään monipuolisena virkistysaluekokonaisuutena, jonka keskeisiä teemoja ovat merellisyys, historia, luonto, kaupunkikeskeisyys ja toiminnallisuus. Helsinkipuiston alueelle sijoitettava kaupunkirakenne ja teknisen huollon rakenteet sopeutetaan puiston virkistyskäyttöön, tärkeisiin luonnonarvoihin, maisemaan ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Erityisesti pyritään edistämään veteen liittyvää virkistystoimintaa. Tavoitteena on, että Helsinkipuiston alueella sijaitsevat kaupungin omistamat rakennukset ovat yleisölle avoimessa käytössä ja tukevat Helsinkipuiston virkistyspalveluja. Liikenne, reitit ja saavutettavuus Helsinkipuiston ulkoilu- ja pyöräilyreittien kattavuus ja sujuvuus turvataan. Puiston osa-alueita yhdistämään kehitetään selkeitä ja yhtenäisiä runkoreittejä. Erityisen tärkeitä puiston kokonaisuuden kannalta ovat pohjois-eteläsuuntaiset rantoja seuraavat reitit Vantaanjoella sekä Vanhankaupunginselkää kiertävä reitti. Pääasiassa olemassa olevista osuuksista koostuvien runkoreittien omia luonteita vahvistetaan. Helsinkipuiston vesiliikennepalveluja kehitetään. Tavoitteena on mahdollistaa asukkaita ja matkailua palvelevan, uusia virkistysmahdollisuuksia avaavan verkoston kehittyminen. Helsinkipuiston teemat tarjoavat jatkossa mahdollisuuksia myös teemallisten erikoisreittien suunun ja opastamiseen. Opastaminen, valaistus ja kalustus Helsinkipuiston opastuksessa ja valaistuksessa tavoitellaan osaalueiden tasolla yhtenäistä vaikutelmaa. Tärkeille sisääntulopaikoille suunnitellaan opastuspisteet. Kalustuksen ja valaistuksen suunssa noudatetaan Helsingin kaupunkikalusteohjetta ja Helsingin valaistuksen yleissuunnitelmaa. Osa-alueiden kehittämisperiaatteet Helsinkipuiston lähtökohdat maisema, toiminta, kaupunkirakenteellinen asema ja nykytila vaihtelevat huomattavasti

8 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (10) Kaupunkisuunlautakunta Yhteistyö, vuorovaikutus ja jatkosuun puiston osa-alueelta toiselle. Kokonaisuuden näkökulma on tärkeä Helsinkipuiston jatkokehittämistä ohjaava periaate, mutta jatkossa pienempien yhtenäisten osa-alueiden tarkastelutaso tulee korostumaan. Helsinkipuisto on yleissuunnitelmassa jaettu kuuteen maisemallistoiminnallisesti yhtenäiseen osa-alueeseen. Osaalueittaisissa kehittämisperiaatteissa määritellään osa-alueiden asemaa osana Helsinkipuiston kokonaisuutta ja niiden kehittämislinjoja. Kehittämisperiaatteissa on listattu osa-alueiden tärkeimpiä piirteitä ja teemoja, sekä tärkeimpiä kehitettäviä kohteita ja toimintoja. Osaaluejakokartta sekä osa-alueittaiset kehittämisperiaatteet ovat liitteenä. Yleissuunnitelmaa laadittaessa on tehty pitkän ajan kuluessa yhteistyötä kaupungin eri hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Suunnitelman valmistelun tueksi järjestettiin verkkokeskustelufoorumi syyskuussa Keskustelun yhteydessä pidettiin yleisötilaisuus Keskustelufoorumille tuli 83 eri kommenttia, joista suurin osa oli yksityishenkilöiden tai nimimerkkien esittämiä. Kommentit on referoitu tarkemmin liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa. Monet kirjoittajat korostivat Helsinkipuiston nykyisiä arvoja ja toivotut muutokset olivat valtaosin pienimuotoisia lisäystoiveita palveluihin tai toimintoihin. Keskustelupalstalla ja tilaisuudessa esille tulleita asioita on huomioitu suunnitelman tavoitteiden mukaisesti ja niitä on tavoitteena käsitellä myös jatkotyössä. Lisäksi kirjeitse saapui yksi Kivinokan aluetta käsittelevä mielipide, joka on referoitu ja johon on vastattu vuorovaikutusraportissa. Verkkokeskustelussa ja keskustelutilaisuudessa toivottiin monessa puheenvuorossa Helsinkiin kansallista kaupunkipuistoa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten kriteerien täyttävän kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin on tutkittu kaupunkisuunvirastossa yleiskaavatyön yhteydessä kansalaisjärjestöjen ja eri hallintokuntien kanssa keskustellen. Prosessin tuloksena oikeusvaikutteisessa Helsingin Yleiskaava 2002:ssa päädyttiin osoittamaan Helsinkipuistona kehitettävä alue, joka täyttää kaupunkisuunviraston mielestä kansallisen kaupunkipuiston sisällölliset kriteerit. Kaupunkisuunlautakunta antoi kaupunginhallitukselle lausunnon kahdesta kunnan asukkaan aloitteesta, jotka koskevat kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin. Lausunnon mukaan Helsingin kaupunki säilyttää keskeiset virkistysalueet sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävät alueet

9 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (10) Kaupunkisuunlautakunta kaavoituksen keinoin. Näin ollen Helsingin alueella ei ole tarpeen perustaa erityistä kansallista kaupunkipuistoa. Yleiskaava 2002:ssa esitetty Helsinkipuisto on Helsingin vastine kansalliselle kaupunkipuistolle. Oikeusvaikutteinen yleiskaava ja asemakaavat turvaavat Helsinkipuiston arvojen säilymisen. Kaupunkisuunvirasto pyysi yleissuunnitelman luonnoksesta lokamarraskuussa 2011 lausunnot ympäristökeskukselta, rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta, kaupunginmuseolta, kiinteistöviraston tilakeskukselta, liikuntavirastolta sekä talous- ja suunkeskuksen elinkeinopalvelulta. Helsinkipuiston yleissuunnitelmaa puollettiin lausunnoissa. Tärkeimmät jatkosuunssa huomioitavat kommentit koskivat alueen rajauksen tarkempaa määrittelyä käynnistyvän yleiskaavakierroksen yhteydessä sekä Helsinkipuiston tulevan seuranta- ja yhteistyön järjestämistä. Lausunnot on referoitu tarkemmin ja niihin on vastattu liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa. Helsinkipuiston tavoitteiden täydentämiseksi ja toteuttamiseksi jatketaan yhteistyötä kaupungin hallintokuntien ja muiden sidosryhmien sekä puiston käyttäjien ja asukkaiden kanssa. Jatkotyötä tehdään kiinteässä yhteydessä käynnistymässä olevaan Helsingin uuden yleiskaavan laatimiseen. Kaupunkisuunvirasto kutsuu jatkossa koolle Helsinkipuiston seurantaryhmän, joka kommentoi merkittäviä alueeseen vaikuttavia hankkeita, seuraa periaatteiden toteutumista ja toimii yhteistyöelimenä. Ryhmään pyydetään edustus rakennusvirastosta, kiinteistövirastosta, liikuntavirastosta, ympäristökeskuksesta, kaupunginmuseosta, talousja suunkeskuksesta, Korkeasaaren eläintarhasta sekä Suomenlinnan hoitokunnasta. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Jouni Heinänen, maisema-arkkitehti, puhelin: jouni.heinanen(a)hel.fi Maria Jaakkola, toimistopäällikkö, puhelin: maria.jaakkola(a)hel.fi Liitteet 1 Helsinkipuiston yleissuunnitelma, osa-aluejakokartta 2 Helsinkipuiston osa-aluettaiset kehittämisperiaatteet Helsinkipuiston yleissuunnitelma -raportti 4 Vuorovaikutusraportti ja keskustelutilaisuuden muistio 5 Lausunnot 6 Kivinokan Kannatusyhdistys ry:n ym. mielipide

10 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (10) Kaupunkisuunlautakunta Otteet Ote Suomenlinnan hoitokunta Otteen liitteet Esitysteksti Liite 2 Liite 3