KIERTO KIRJEKOKOELMA

Transkriptio

1 POSTI- JA LENNÄTINHALUTUKSEN KIERTO KIRJEKOKOELMA 1967 No 4 N:o 4. Kiertokirje valtion eläkkeistä. Virka- tai työsuhteessa taikka muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon olevien henkilöiden oikeudesta vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen on annettu seuraavat säännökset: I. Valtion eläkelaki. Annettu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Virka- tai työsuhteessa taikka muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon olevalla henkilöllä on oikeus vanhuusja työkyvyttömyyseläkkeeseen siten kuin tässä laissa säädetään. Mitä tässä laissa säädetään viroista, koskee myös toimia sekä tilapäisiä ja muita tehtäviä, joiden haltijat ovat virkasuhteessa valtioon. Edellä 1 momentissa tarkoitetusta virka-, työ- tai palvelussuhteesta käytetään tässä laissa nimitystä palvelus ja samassa momentissa tarkoitetusta henkilöstä nimitystä edunsaaja. Palveluksen katsotaan jatkuvan yhden jaksoisena, vaikka edunsaaja siirtyy palveluksesta toiseen, jos siirtyminen on tapahtunut välittömästi. Jos edunsaaja on samanaikaisesti kahdessa tai useammassa palveluksessa, hänellä on oikeus eläkkeeseen niistä erikseen. 2 Tämä laki ei koske palvelusta ennen täytettyä 18 ikävuotta; palvelusta, joka on alkanut edunsaajan täytettyä 65 vuotta; palvelusta sinä aikana, jolta edunsaaja saa tämän lain mukaista vanhuuseläkettä taikka muun lain tai asetuksen mukaista vanhuuseläkettä virka- tai työsuhteen perusteella; palvelusta, joka otetaan huomioon merimieseläkelain mukaista eläkettä varten; eikä palvelusta, jossa edunsaajan työansio palveluksesta taikka hänen ollessaan samanaikaisesti kahdessa tai useammassa palveluksessa, niistä yhteensä on keskimäärin alle 180 markkaa kuukaudessa (L /740). Edellä 1 momentissa mainittu markkamäärä tarkistetaan työntekijäin eläkelain 1 :n 2 momentin mukaisesti siten kuin valtiovarainministeriö tarkemmin määrää. Sen estämättä, mitä edellä 1 momentissa on säädetty, tätä lakia on sovellettava työansion määrästä riippumatta, jos säännöllinen työaika palveluksessa tai edunsaajan ollessa samanaikaisesti kahdessa tai useammassa palveluksessa, niissä yhteensä on vähintään 20 tuntia viikossa. Palvelusta, josta saatu palkka otetaan huo /5

2 2 mioon lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaista eläkettä varten, tämä laki ei myöskään koske, jos edunsaaja on luopunut tähän lakiin perustuvasta oikeudestaan mainitun palveluksen osalta. 3 Eläketurvasta huolehtii valtiokonttori. Eläketurvan kehittämisestä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja sekä muissa periaatteellista laatua olevissa kysymyksissä toimii neuvoa-antavana elimenä eläkeasiain neuvottelukunta, jonka jäsenet määrätään valtiovarainministeriön sekä valtion virkamiesten ja työntekijäin edustavimpien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. 4 Yleinen eläkeikä on 63 vuotta. Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, että virassa tai työssä, jonka laatu sitä vaatii, eläkeikä on alle yleisen eläkeiän mutta ei alempi kuin 55 vuotta. Jos eroamisikä on alempi kuin yleinen eläkeikä eikä 2 momentin nojalla ole säädetty erityistä eläkeikää, eläkeikänä pidetään eroamisikää. Eläkeikä on 65 vuotta, jos valtion palvelus on päättynyt ennen edellä tarkoitettua yleistä tai erityistä eläkeikää. 5 Eläkeajaksi luetaan aika, jonka edunsaaja 23 vuotta täytettyään on ollut vähintään 4 kuukautta yhdenjaksoisesti jatkuneessa palveluksessa. Eläkeajaksi työkyvyttömyyseläkettä varten luetaan myös työkyvyttömyyden alkamisen ja virkaa tai työtä varten säädetyn eläkeiän saavuttamisen välinen aika siltä osin kuin samaa aikaa ei lueta eläkeajaksi 1 momentin nojalla, jos työkyvyttömyys on alkanut sellaisen palveluksen kestäessä, joka edunsaajan täytettyä 18 vuotta on yhdenjaksoisesti jatkunut 4 kuukautta, tai ennen kuin vuosi on kulunut tällaisen palveluksen päättymisestä. Eläkeajaksi luetaan myös aika, jona edunsaaja 23 vuotta täytettyään on saanut valtion varoista tämän lain mukaista, 2 momenttia soveltaen myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, milloin hänelle myöhemmin vanhuuden tai uuden työkyvyttömyyden johdosta on myönnettävä eläke 2 momentissa tarkoitetun palveluksen perusteella. Eläkeajaksi luetaan niin ikään aika, jonka edunsaaja 23 vuotta täytettyään on ollut muussa kuin valtion tehtävässä, johon, sen mukaan kuin erikseen on säädetty, liittyy oikeus valtion kokonaan kustannettavaan vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Ilmavoimien upseerin tai aliupseerin viran haltijalla, joka vähintään 5 vuotta on palvellut virassa, johon pääsyä varten vaaditaan lentäjäntutkinto, on oikeus siirtyessään eläkkeelle tällaisesta virasta lukea eläkeajaksi siinä palvelemansa aika puolitoistakertaisena. Eläkeaikaa luettaessa kukin ajanjakso otetaan huomioon vain yhteen kertaan. Valtioneuvosto voi yksityistapauksissa valtion edun vaatiessa määrätä, että eläkeajaksi luetaan kokonaan tai osaksi aika 23 ikävuoden täyttämisen jälkeen muussakin kuin 1 ja 4 momentissa mainitussa palveluksessa tai tehtävässä. 6 Eläkeajaksi ei kuitenkaan lueta, sen estämättä, mitä edellä on säädetty, aikaa palveluksessa, jos aika tässä palveluksessa on luettava edunsaajan hyväksi eläkettä varten muun lain nojalla; aikaa, jonka edunsaaja on ollut lakkautuspalkalla, jos häneltä sinä aikana lain nojalla on pidätetty lakkautuspalkka kokonaan tai osaksi; sekä aikaa, minkä työ tai virantoimitus palve^ luksen jatkuessa on ollut keskeytyneenä yhdenjaksoisesti enemmän kuin 30 päivää, jollei siltä ajalta ole suoritettu palkkaa eikä palkattomuuden syynä ole ollut kansanedustajan tai julkinen tehtävä, josta ei ole lupa kieltäytyä, taikka valtioneuvoston jäsenyys, asevelvollisuuden suorittaminen asevelvollisuuslain nojalla tai toiminta Yhdistyneissä Kansakunnissa tahi 5 :n 2 momenttia soveltaen myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen suorittaminen. Myöskään ei sovelleta, mitä 5 :n 2 momentissa on säädetty, jos edunsaaja työkyvyttömäksi tullessaan, työn tai virantoimituksen tämän lain mukaisessa palveluksessa päätyttyä tai ollessa keskeytyneenä, on virkatai työsuhteessa, johon liittyy muu kuin tämän lain mukainen eläketurva, ja hän tämän perusteella on saavuttanut oikeuden työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen siten, että eläkeajaksi luetaan työkyvyttömyyden alkamisen ja eläkeiän saavuttamisen välinen

3 3 aika tai sitä vastaava ansio. Edunsaajan katsotaan saavuttaneen edellä tarkoitetun oikeuden lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaisen eläkkeen saamiseen sinä ajankohtana, jona hänen sanotun lain alaisissa työsuhteissa saamansa ansio yhteensä on ennen työkyvyttömyyden pääasiallisena syynä olevan sairauden, vian tai vamman saamista noussut saman lain 7 :ssä edellytettyyn rajamäärään. 7 Eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään valitsemalla enintään 4 viimeisestä kalenterivuodesta, joina palvelus on jatkunut, ne 2 vuotta, joiden aikana palveluksesta saadun työansion keskimäärä kuukautta kohden on suurin ja laskemalla näiden vuosien yhteenlaskettujen työansioiden keskimäärä kuukautta kohden. Jos palvelus on jatkunut useamman kuin 2 kalenterivuoden aikana, sitä kalenterivuotta, jona palvelus on alkanut, ei kuitenkaan oteta huomion eläkkeen perusteena olevaa palkkaa määrättäessä, jollei palvelus sinä vuotena ole jatkunut vähintään 6 kuukautta. Milloin palvelus on jatkunut va:n yhden kalenterivuoden aikana, eläkkeen perusteena olevana palkkana käytetään siitä saadun työansion keskimäärää kuukautta kohden. Jos edunsaajan ilmoituksen johdosta tulee selvitetyksi, että palveluksesta saatu työansio poikkeuksellisesta syystä on ollut alhaisempi kuin työansio samassa palveluksessa ennen tällaisen syyn ilmaantum:sta niin pitkänä aikana, että suurempaa työansiota voitiin pitää vakiintuneena, ja jos tällä seikalla on olennainen vaikutus hänen eläkkeeseensä, eläkkeen perusteena olevana palkkana pidetään sitä keskimääräistä palveluksesta saatua työansiota, joka hänellä olisi ollut, jollei mainittua syytä olisi esiintynyt. Jos tulee selvitetyksi, että palveluksesta saatu työansio poikkeuksellisesta syystä on vastaavalla tavalla korkeampi kuin edellä mainittu vakiintunut työansio, eläkkeen perusteena olevaa palkkaa voidaan samalla tavoin alentaa. Edellä 1 momentissa tarkoitettu työansio määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin veron ennakkoa tai veroa pidätettäessä, kuitenkin niin, että työansiona ei pidetä palveluksen päättyessä maksettavaa lomakorvausta, ulkoasiainhallinnon viran tai toimen haltijalle suoritettua paikalliskorotusta tai kurssija hintavaihtelutappion korvausta eikä palkkioita komiteain tai toimikuntien työstä taikka muista tehtävistä, joita ei ole pidettävä palvelukseen kuuluvina. Jos edunsaaja on virassa, jossa hän saa osan työansiostaan maksuvelvollisilta periminään maksuina tai lunastuksina ja joka sen johdosta on alemmassa palkkausluokassa kuin mihin se laatunsa perusteella tai muutoin kuuluisi, eläkkeen perusteena olevaa palkkaa laskettaessa näistä maksuista tai lunastuksista kertyvä työansio otetaan huomioon siten, että virka luetaan sen laatua tai muutoin sitä vastaavaan palkkausluokkaan. Jos laissa tai asetuksessa on säädetty, että eläke on määrättävä jonkin valtion viran tai to:men palkkausluokan mukaan, eläkkeen perusteena olevana palkkana pidetään poiketen siitä, mitä edellä 1 3 momentissa on säädetty, edunsaajalle mainitun palkkausluokan mukaisesti suoritettavaa peruspalkkaa tai sitä vastaavaa muuta palkkaa ikä-, kalliinpaikan- ja syrjäseutulisineen. 8. Vanhuuseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään 4 kuukautta, että hän on saavuttanut eläkeiän ja että palvelus on päättynyt. Vanhuuseläkkeen saamisen edellytyksenä erityisessä eläkeiässä on lisäksi, että edunsaaja sen saavuttamasta välittömästi edeltäneet 6 kuukautta yhdenjaksoisesti on ollut virassa tai työssä, jossa sanottu alempi eläkeikä on voimassa, ja että hänellä tämän eläkeiän saavuttamista, tai hänen edelleen pysyessään samassa virassa tai työssä, palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden 5 vuoden kuluessa on eläkeaikaa seilatessa virassa tai työssä yhteensä vähintään 3 vuotta. Jos kuitenkin edunsaaja, siten kuin 2 momentissa on säädetty, on saavuttanut oikeuden eläkkeen saamiseen ja sen jälkeen on ollut palveluksessa, hänellä erotessaan on oikeus vanhuuseläkkeen saamiseen, vaikkei hän olisikaan saavuttanut siinä voimassa olevaa eläkeikää. Eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan ole edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi, a) jos edunsaaja on vapautettu valtion viran tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan py

4 4 syä virassaan :tai toimessaan 29 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain 2 :n 1 tai 3 momentin nojalla; taikka b) jos sopimuspalkkaisen viran haltijan kanssa sopimuksen irtisanomisen tai virkasuhteen päättymisen varalta on niin sovittu; tahi c) jos sellaisen upseerin tai aliupseerin viran, johon ehdottomana kelpoisuusehtona on määrätty sotilaskoulutus ja -arvo, haltijalla on eläkeaikaa tällaisessa virassa vähintään 20 vuotta, milloin eroamisikä on enintään 50 vuotta, tai vähintään 25 vuotta, milloin eroamisikä on 50 vuotta korkeampi, ja tästä eläkeajasta vähintään 6 kuukautta välittömästi ennen palveluksen päättymistä; sekä jos edunsaajalla vapauttamista, sopimuksen voimassaolon tai palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden 5 vuoden kuluessa on eläkeaikaa yhteensä vähintään 3 vuotta. 9 Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että palvelus edunsaajan täytettyä 18 vuotta on jatkunut yhdenjaksoisena vähintään 4 kuukautta, ja että edunsaaja sairauden, vian tai vamman johdosta a) palveluksen kestäessä on käynyt kykenemättömäksi virkaansa tai työhönsä todennäköisesti vähintään vuoden ajaksi, työkyvyttömyyden alkamisesta kulunut aika mukaan luettuna; tahi b) on vapautettu valtion viran tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan 29 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain 4 :n nojalla; e) palveluksen päätyttyä, yhtä pitkäksi ajaksi kuin a)-kohdassa on säädetty, on käynyt kykenemättömäksi virkaan tai työhön, jota ikä, ammattitaito ja muut seikat huomion ottaen on pidettävä hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana; taikka d) niin ikään palveluksen päätyttyä, on saanut virka- tai työsuhteeseen perustuvan työntekijäin eläkelain 8 :n 4 momentissa mainitun työkyvyttömyyseläkkeen. Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä tai sen määrää alennetaan, jos edunsaaja on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan. Eläkkeen määrää voidaan alentaa, jos työkyvyttömyys on aiheutunut edunsaajan törkeästä tuottamuksesta tahi jos 'hän on saanut sairauden, vian tai vamman rikollisella teolla. Milloin työkyvyttömyys aiheutuu sellaisesta sairaudesta, viasta tai vammasta, joka edunsaajalla oli palveluksen alkaessa, hänellä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tämän palveluksen perusteella vain, jos hän on tullut työkyvyttömäksi aikaisintaan vuoden kuluttua palveluksen alkamisesta. 10. Eläkkeen määrä on erikseen kunkin yhdenjaksoisena jatkuneen palveluksen osalta jokaiselta eläkeajaksi luetulta täydeltä kuukaudelta eläkkeen perusteena olevasta palkasta 1/12 prosenttia, jota korotetaan 26/360 jokaiselta täydeltä kuukaudelta, jolla yhteenlaskettu eläkeaika ylittää 120 täyttä kuukautta. Eläkkeen määrä on kuitenkin jokaiselta eläkeajaksi luetulta täydeltä kuukaudelta 11/60 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta, a) jos edunsaaja palveluksensa päättymistä välittömästi edeltäneet 6 kuukautta on ollut yhdenjaksoisesti jatkuneessa palveluksessa ja tämän päättyessä on saavuttanut virkaansa tai työtänsä varten säädetyn eläkeiän sekä jos hänellä sen saavuttamista tai palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden 5 vuoden kuluessa on eläkeaikaa yhteensä vähintään 3 vuotta; taikka b) jos työkyvyttömyyseläke myönnetään 5 :n 2 momenttia tahi vanhuuseläke 8 :n 3 tai 4 momenttia soveltaen. Sellaisen upseerin tai aliupseerin viran, johon ehdottomana kelpoisuusehtona on määrätty sotilaskoulutus ja -arvo, haltijan eläkkeen määrä on jokaiselta eläkeajaksi luetulta täydeltä kuukaudelta 11/50 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta, a) jos hän palveluksensa päättymistä välittömästi edeltäneet 6 kuukautta on ollut yhdenjaksoisesti jatkuneessa palveluksessa ja hänellä virkaansa varten säädetyn eläkeiän saavuttamista tai palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden 5 vuoden kuluessa on eläkeaikaa tällaisessa virassa yhteensä vähintään 3 vuotta; taikka b) jos työkyvyttömyyseläke myönnetään 5 :n 2 momenttia tahi vanhuuseläke 8 :n 3 tai 4 momenttia soveltaen. Eläkkeen enimmäismäärästä on voimassa, mitä jäljempänä säädetään.

5 5 n Myönnettäessä eläke tämän lain 10 :n 1 momenttia soveltaen eläkkeen enimmäismäärä lasketaan soveltuvin osin työntekijäin eläkelain 8 :n mukaisesti. 12. Myönnettäessä eläke tämän lain 10 :n 2 tai 3 momenttia soveltaen eläkkeen enimmäismäärän laskemiseksi eläkkeeseen lisätään kansaneläkkeen perusosa; työntekijäin eläkelain 8 :n 4 momentissa mainittu peruseläke, ottaen huomioon vähennys, joka eläkkeestä on tehtävä edunsaajalle tulevien muiden eläkkeiden ja suoritusten vuoksi, tämän lain mukainen eläke kuitenkin, jos se on myönnetty 10 :n 2 tai 3 momenttia soveltaen, sellaisenaan; ja työntekijäin eläkelain 8 :n 1 momentissa mainittu eläke, elinkorko tai korvaus. Jos 1 momentin mukaisesti yhteenlasketut suoritukset ylittävät 66 prosenttia eläkkeen enimmäismäärän perusteena olevasta palkasta, ylittävä osa vähennetään tämän lain mukaisesta eläkkeestä. Eläkkeen perusteena oleva palkka lasketaan työntekijäin eläkelain 8 : n 3 momentin mukaisesti muutoin paitsi, että tämän lain mukainen eläke otetaan huomioon sellaisenaan. Vanhuuseläkkeen saajalle suoritetaan siihen saakka, kunnes hän saavuttaa sen iän, joka on edellytyksenä kansaneläkelaissa säädetyn vanhuuseläkkeen saamiseksi, täydennysosana, mitä 2 momentin nojalla on vähennetty tämän lain mukaisesta eläkkeestä, ei kuitenkaan enempää kuin kansaneläkkeen perusosa. 13. Eläkkeen enimmäismäärä lasketaan uudelleen, jos edunsaajalle sen jälkeen, 'kun eläkkeen enimmäismäärä edellä säädetyin tavoin on laskettu, myönnetään eläkkeen enimmäismäärää laskettaessa huomioon otettava eläke, elinkorko tai korvaus; tahi jos tällaisen eläkkeen, elinkoron tai korvauksen määrä valituksen johdosta muuttuu; sekä edunsaajan hakemuksesta, jos eläkkeen, elinkoron tai korvauksen määrä on olennaisesti muuttunut. 14. Kuukausieläkkeen määrä tasoitetaan lähimpään täyteen markkamäärään. Jos kaksi lukua on tällaisena lähimpänä lukuna, tasoitus suoritetaan suurempaan niistä. 15. Eläke maksetaan aikaisintaan siitä ajankohdasta, jolloin oikeus palkan saamiseen palveluksesta päättyy. Eläkettä ei ilman pätevää syytä myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen eläkehakemuksen tekemistä. Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti ja jos eläkkeen saajalle samalta ajalta sen sairauden, vian tai vamman johdosta, joka on aiheuttanut eläkkeen perusteena olevan työkyvyttömyyden, on maksettu päivärahaa sairausvakuutuslain nojalla, päivärahaa vastaava osa eläkkeestä suoritetaan sairausvakuutusrahastolle. 16. Eläkkeen perusteena oleva palkka tarkistetaan eläkettä myönnettäessä ja 13 :ä sovellettaessa maan yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden muutosten johdosta sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 :n soveltamista varten. Eläkkeen määrä tarkistetaan kalenterivuosittain niin ikään 1 momentissa tarkoitetun palkka indeksiluvun mukaan. 17 Jos eläkkeen saaja on rangaistuslaitoksessa kärsimässä vapausrangaistusta tai sakon muuntorangaistusta taikka, jos hänet on määrätty pakkolaitokseen, työlaitokseen, pakkotyölaitokseen, päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta annetussa laissa tarkoitettuun huoltolaan tahi muuhun niihin verrattavaan laitokseen, eläkkeen maksaminen keskeytetään siksi ajaksi, minkä rangaistus- tai muussa laitoksessa olo kestää kolmea kuukautta kauemmin. Jos eläkkeen saajalla on omaisia, joista hän lain mukaan on velvollinen pitämään huolta, eläke tai osa siitä voidaan kuitenkin maksaa asianomaiselle sosiaalilautakunnalle käytettäväksi eläkkeen saajan omaisten huoltoon. 18. Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, sen maksaminen keskeytetään tai maksettavaa määrää alennetaan, jos eläkkeen saaja, ennen

6 6 kuin on saavuttanut eläkeiän, todetaan ansiotyöhön kykeneväksi ja jos hänelle on tarjolla sellaista valtion tai muuta ansiotyötä, jota ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana. Jos työkyvyttömyyseläkkeen saaja ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy valtion kustannettavasta hänen työkykynsä palauttamista tarkoittavasta lääkintähuollosta, koulutuksesta tai työhuollosta, hengenvaarallisena pidettävää hoitotoimenpidettä lukuunottamatta, eläkkeen maksaminen keskeytetään tai maksettavaa määrää alennetaan. Työkyvyttömyyseläke, joka on myönnetty 9 :n 1 momentin d)-kohtaa soveltaen, lakkautetaan, sen maksaminen keskeytetään tai maksettavaa määrää alennetaan, kuitenkin vain, jos eläkkeen myöntämisen perusteena olevaan eläkkeeseen nähden menetellään siten. 19. Jos henkilö, jolta 5 :n 2 momenttia soveltaen myönnetty työkyvyttömyyseläke on lakkautettu, myöhemmin tulee saman sairauden, vian tai vamman johdosta uudelleen työkyvyttömäksi, hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläke samojen perusteiden mukaan kuin lakkautettu eläke, kuitenkin siten, että eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään palveluksen päättymisajan mukaan, jos eläke täten laskettuna on lakkautettua eläkettä suurempi. 20. Työkyvyttömyyseläke, joka on myönnetty 5 :n 2 momenttia soveltaen, muuttuu vanhuuseläkkeeksi palveluksen päätyttyä ja eläkkeen saajan saavuttaessa viimeistä virkaansa tai työtänsä varten säädetyn eläkeiän, virkasuhteessa olevan eläkkeen saajan osalta kuitenkin viimeistään hänen saavuttaessa eroamisikänsä. Muussa tapauksessa työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi eläkkeen saajan saavuttaessa yleisen eläkeiän. 21. Eläkkeen saaja menettää oikeutensa eläkeerään, jota ei ole nostettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana se on erääntynyt maksettavaksi. 22. Eläkeasiassa voidaan antaa ennakkotieto, jos se katsotaan hakijalle erityisen tärkeäksi. Ennakkotietoa on noudatettava annettaessa eläkepäätös henkilölle, jota ennakkotieto koskee, edellyttäen, että eläke myönnetään niiden säännösten nojalla, joihin ennakkotieto perustuu. Ennakkotiedosta saadaan kuitenkin poiketa eläkkeen hakijan eduksi. 23. Asianosainen ja valtiokonttorin eläkeasiamies, joka on tyytymätön päätökseen eläkettä koskevassa asiassa, saa hakea siihen muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin on säädetty muutoksenhausta hallintoasioissa. Eläkeasiamiehen valitusaika luetaan päätöksen tekemisestä. Päätökseen, jolla on kieltäydytty antamasta tämän lain 22 :ssä. tarkoitettu ennakkotieto, ei saa hakea muutosta. Päätös saadaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevanakin, jollei muutoksen hakeminen täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi tai valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanemista. 24. Jos eläkettä koskeva lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisesti ei ole lainmukainen, valtiokonttori saa ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä. Jos valtiokonttori on tehnyt esityksen eläkettä koskevan lainvoimaisen päätöksen purkamisesta, se voi, kunnes asia on ratkaistu, keskeyttää eläkkeen maksamisen tai maksaa eläkkeen sen suuruisena kuin purkuesityksen mukaan on pidettävä oikeana. 25. Aiheettomasti maksettu eläkemäärä saadaan periä takais:n myös siten, että se vähennetään vastaisista eläke-eristä. Kulloinkin suoritettavasta eläke-erästä älköön kuitenkaan vähennettäkö enempää kuin kuudennes siitä eläke-erän osasta, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun eläke-erästä ennakkoperintälain nojalla on pidätetty ennakko. Aiheettomasti maksettu eläkemäärä voidaan jättää takaisin perimättä, jos sen myöntämisen tai maksamisen ei ole katsottava johtuneen eläkkeen saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä.

7 7 26. Kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen tai laitos, eläketurvakeskus, vakuutus- ja eläkelaitos sekä sairaala ovat velvolliset pyynnöstä antamaan maksutta valtiokonttorille hallussaan olevat tiedot, jotka voivat vaikuttaa käsiteltävänä olevan eläkeasian ratkaisemiseen, noudattaen kuitenkin, mitä muussa laissa on salassapitovelvollisuudesta säädetty. Lääkärin lausunnosta ja -todistuksesta on kuitenkin suoritettava kohtuullinen korvaus. Valtiokonttori saa, valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaan, sopia eläketurvan toimeenpanossa tarpeellisesta yhteistoiminnasta ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta virka- tai työsuhteeseen perustuvasta eläketurvasta huolehtivien viranomaisten ja laitosten sekä eläketurvakeskuksen kanssa. 27. Henkilö, jolla on oikeus tämän lain mukaiseen eläkkeeseen, on velvollinen alistumaan siihen, mitä vastaisuudessa mahdolli- Helsingissä 20 päivänä toukokuuta sesti säädetään hänelle samanaikaisesti tulevien eläkkeiden, sairausvakuutus-, tapaturmavakuutus-, sotilasvamma- tai liikennevakuutuskorvausten huomioon ottamisesta 10 :n 4 momentissa tarkoitetun eläkkeen enimmäismäärän laskemiseksi. 28. Asetuksella säädetään, ketä pidetään 1 :n 1 momentissa mainitussa virka- tai työsuhteeseen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon olevana henkilönä, miten 2 :n 1 momentissa ja 7 : n 1 momentissa tarkoitettu työansion keskimäärä lasketaan, mihin palkkausluokkaan 7 : n 4 momentissa tarkoitetut virat eläkettä määrättäessä on luettava sekä annetaan tarkemmat säännökset eläkeasiain neuvottelukunnasta ja muut säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Asetuksella voidaan myös säätää tämän lain 5 :ään nähden sellaisia poikkeuksia, jotka johtuvat Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan välisestä eläkeajan lukemista koskevasta sopimuksesta. II. Valtion eläkelain voimaanpanolaki. Annettu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Valtion eläkelaki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Valtion eläkelakia sovelletaan kuitenkin myös, jos edunsaaja heinäkuun 8 päivänä 1961 tai sen jälkeen on ollut päätoimisessa palveluksessa, joka yhdenjaksoisena on jatkunut vähintään 4 kuukautta ja. johon, jos se olisi valtion eläkelain voimaantulon jälkeistä palvelusta, liittyisi oikeus valtion eläkelain mukaiseen eläkkeeseen, sekä jos tällainen palvelus on päättynyt tai eläketapahtuma sattunut kesäkuun 30 päivän 1962 jälkeen mutta ennen lain voimaantuloa. 2 Eläkkeen perusteena olevana palkkana pidetään ennen valtion eläkelain voimaantuloa päättyneen palveluksen osalta poiketen siitä, mitä valtion eläkelain 7 :n 1, 2 ja 3 momentissa on säädetty, palveluksen päättymistä tai työkyvyttömyyseläkkeen perusteena olevan työkyvyttömyyden alkamista välittömästi edeltäneiden 12 täyden kalenterikuukauden aikana saatua säännöllistä ansiota jaettuna sillä ajalla, johon se kohdistuu. Jos kuitenkin ansio tänä aikana poikkeuksellisesti on ollut olennaisesti alhaisempi tai korkeampi kuin aikaisemmin saman palveluksen kestäessä, eläke lasketaan sen ansion perusteella, joka edunsaajalla olisi ollut, jollei mainittua poikkeusta olisi esiintynyt. Edellä 1 momentissa tarkoitettuna säännöllisenä ansiona ei pidetä korvausta edun

8 8 saajalla olleista kuluista, ylityöstä eikä muusta säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä, palveluksen päättyessä maksettavaa lomakorvausta eikä ulkoasiainhallinnon viran tai toimen haltijalle suoritettua paikalliskorotusta tai kurssi- ja hintavaihtelutappion korvausta. Ennen heinäkuun 8 päivää 1961 päättyneen palveluksen osalta edellä tarkoitettuna eläkkeen perusteena olevana palkkana kuitenkin pidetään sitä palkkaa, joka on saatu mainittuna päivänä voimassa olleessa tai sen jälkeen ensiksi alkaneessa eläkeajaksi luetussa palveluksessa. 3 Valtion eläkelain 7 :ssä tarkoitettu eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään yhden vuoden kuluessa lain voimaantulosta päättyneen palveluksen osalta ottamalla huomioon enintään 12 viimeisen kalenterikuukauden aikana palveluksesta saatu työansio ja myöhemmin päättyneen palveluksen osalta siten, että ennen valtion eläkelain voimaantuloa saatua työansiota ei oteta lukuun. 4 Henkilö, joka valtion eläkelain voimaan tullessa on palvelussuhteessa, johon liittyy oikeus valtion varoista kokonaan kustannettavaan eläkkeeseen, säilyttää tämän oikeutensa, jos hän yhden vuoden kuluessa valtion eläkelain voimaantulosta kirjallisesti ilmoittaa niin haluavansa. Tämän ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei sovelleta valtion eläkelakia. 5 Ennen valtion eläkelain voimaantuloa kulunut / valtion eläkelain 5 :ssä tarkoitettu 21 vuotta täytettyä palveltu aika, jos palvelus on ollut päätoimista; Suomen Pankin, postisäästöpankin, kansaneläkelaitoksen tai Ahvenanmaan maakunnan päätoimena pidettävän toimen haltijana 21 vuotta täytettyä palveltu aika; aika asevelvollisena vakinaisessa väessä, mikäli se välittömästi liittyy valtion eläkelain 5.:ssä tarkoitettuun aikaan; sotapalvelusaika sotatilan vallitessa sekä aika, minkä edunsaaja sotatilan aikaisessa sotapalveluksessa saadun vamman tai sairauden vuoksi on ollut hoidettavana sairaalassa ennen syyskuun 26 päivää 1947; ja aika työvelvollisena työvelvollisuuslain nojalla valtion työssä, luetaan eläkeajaksi valtion eläkelain 5 :ssä säädetyin tavoin, sikäli kuin palvelusta ei ole luettu tai ole luettava edunsaajan hyväksi muuta kuin valtion Eläkelaissa tarkoitettua vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä varten, a) kokonaan, jos eläkettä myönnettäessä sovelletaan valtion eläkelain 10 :n 2 tai 3 momenttia; ja b) puoleksi heinäkuun 1 päivään 1962 ja siitä lukien kokonaan, jos eläkettä myönnettäessä sovelletaan valtion eläkelain 10 :n 1 momenttia sekä jos edunsaaja heinäkuun 8 päivänä 1961 tai sen jälkeen on ollut päätoimisessa palveluksessa, joka yhdenjaksoisena on jatkunut vähintään 4 kuukautta ja johon, jos se olisi valtion eläkelain voimaantulon jälkeistä palvelusta, liittyisi oikeus valtion eläkelain mukaiseen eläkkeeseen. Milloin eläkettä myönnettäessä sovelletaan valtion eläkelain 10 :n 2 tai 3 momenttia, eläkeajaksi luetaan aika ennen valtion eläkelain voimaantuloa kunnan, kuntien yhtymän tai kuntien keskusjärjestön, uskonnollisen yhdyskunnan taikka yksityisen päätoimisessa palveluksessa 21 vuotta täytettyä sikäli kuin asetuksella säädetään ja siltä osin kuin palvelusta muutoin ei ole luettu tai ei ole luettava hyväksi eläkettä varten. 6 Palvelusta pidetään päätoimisena, jos laskettu työaika työssäolokautena on pysyvästi vähintään 24 tuntia viikossa tai edunsaajan voidaan katsoa sen perusteella saavan pääasialliseen toimeentuloonsa riittävän ansion. 7 Valtion eläkelain tultua voimaan 30 päivänä syyskuuta 1950 annettua lakia virkamieseläkkeistä (459/50), 30 päivänä syyskuuta 1950 annettua lakia upseerien, aliupseerien ja lentomestarien oikeudesta eläkkeeseen (463/50), 30 päivänä syyskuuta 1950 annettua asetusta virkamieseläkkeistä (460/50), 18 päivänä joulukuuta 1952 annettua asetusta eräiden puolustuslaitoksen virantai toimenhaltijain oikeudesta eläkkeeseen (465/52), 30 päivänä syyskuuta 1950 annettua ase

9 9 tusta ylimääräisten toimenhaltijain eläkkeistä (461/50), 30 päivänä kesäkuuta 1960 annettua asetusta valtion työntekijäin eläkkeistä (331 /6 0 ), ja 26 päivänä tammikuuta 1962 annettua asetusta eräiden rajavartiolaitoksen viran tai toimen haltijain eläkeoikeudesta (103/62); sekä mainittujen asetusten nojalla annettuja päätöksiä niiden täytäntöönpanosta ja soveltamisesta, sovelletaan ainoastaan henkilöön, joka on tehnyt 4 :ssä tarkoitetun ilmoituksen ja, jollei 2 momentista muuta johdu, ennen valtion eläkelain voimaantuloa myönnettyihin eläkkeisiin. Jos edunsaajalla kesäkuun 30 päivän 1962 jälkeen mutta ennen valtion eläkelain voimaantuloa sattuneen eläketapahtuman johdosta on oikeus eläkkeeseen aikaisempienkin säännösten nojalla, hänellä on oikeus saada se eläke, joka huomioonottaen, mitä edellä 2 :ssä on säädetty, on suurempi. Eläkeasian, joka ennen valtion eläkelain voimaantuloa on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä ja joka koskee 2 momentissa tarkoitettua eläketapahtumaa, käsittelee valtiokonttori hakemuksesta uudelleen. 8. Tarkemmat säännökset tämän lain soveltamisesta annetaan asetuksella. Helsingissä 20 päivänä toukokuuta III. Laki eläkeoikeuden valintaa koskevan ilmoituksen tekemisestä eräissä tapauksissa. Annettu H elsingissä 30 päivänä joulukuuta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Toukokuun 20 päivänä lain (298/66) voimaantulosäännöksen 3 momentissa; annetun valtion eläkelain voimaanpanolain i sekä (281/66) 4 :ssä; työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (299/66) voimaantulosäännöksen 3 kunnallisista terveyssisarista annetun lain * momentissa muuttamisesta annetun lain (288/66) voimaantulosäännöksen 2 momentissa; tarkoitettu ilmoitus eläkeoikeuden säilyttämisestä voidaan, sen estämättä mitä kussakin kunnan kätilöistä annetun lain muuttami- ( edellä mainitussa lainkohdassa on säädetty, sesta annetun lain (289/66) voimaantulo- tehdä ( vielä vuoden 1968 aikana. säännöksen 2 momentissa; Kunnallinen eläkelaitos voi sen estämättä, maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuus- mitä 1 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun oppilaitoksista annetun lain muuttamisesta ^kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin annetun lain (292/66) voimaantulosäännök- eläkelain (202/64) 16 :n 4 momentissa on sen 1 momentissa; säädetty, erityisestä syystä hyväksyä saman pykälän 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen peruutuksen, jos asianomainen viranhal metsäoppilaitoksista annetun lain muuttanaisesta annetun lain (293/66) voimaantulotija ^ tai työntekijä sitä kirjallisesti pyytää säännöksen 1 momentissa; eläkelaitokselta ennen vuoden 1968 päättymistä. annetun evankelis-luterilaisen kirkon eläke- i Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1966.

10 10 IV. Valtion eläkeasetus. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) nojalla: 1 Valtion eläkelain 1 :n 1 momentissa tarkoitettuna henkilönä pidetään myös eduskunnan palveluksessa olevaa viran tai toimen haltijaa, valtiontilintarkastajain kanslian toimenhaltijaa, eduskunnan oikeusasiamiestä, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian toimenhaltijaa, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimenhaltijaa, ja eduskunnan kirjaston viran tai toimen haltijaa. 2 Ajanjakson pituutta laskettaessa katsotaan kalenterikuukauteen sisältyvän 30 päivää. Kalenterikuukausien pituudet tasoitetaan siten, että kuukauden viimeistä päivää ja karkausvuotena myös helmikuun viimeistä edellistä päivää pidetään 30 päivänä. Ajanjakson pituus kuukausina lasketaan siten, että siihen 1 momentin mukaan sisältyvien päivien lukumäärä jaetaan 30: llä. Eläkeaikaa laskettaessa jätetään tällöin osamäärään ehkä sisältyvä vajaa kuukausi huomioon ottamatta. 3 Valtion eläkelain 2 :n 1 momentissa ja 7 :n 1 momentissa tarkoitettu työansion keskimäärä kuukautta kohden lasketaan jakamalla kalenterivuoden aikana saadun valtion eläkelain 16 :n mukaisesti tarkistetun työansion määrä kulloinkin kysymyksessä olevaan ajanjaksoon sisältyvien päivien lukumäärällä ja kertomalla osamäärä 30:llä. 4 Valtion eläkelain 7 :n 4 momentin nojalla luetaan eläkettä myönnettäessä kihlakunnantuomarin virka B 3, henkikirjoittajan virka A 28, 1 luokan nimismiehen toimi A 30, 2 luokan nimismiehen toimi A 27, apulaisnimismiehen toimi A 20, 1 luokan maanmittausinsinöörin virka A 30, 2 ja 3 luokan maanmittausinsinöörin virka A 28, maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin (A 5 pl.) toimi A 28, maanmittauslaitoksen maanmittausauskultantin toimi A 25, maanmittauslaitoksen maanmittausteknikon (A 2 pl.) toimi A 20, maanmittauslaitoksen kartoittajan toimi A 18, piirieläinlääkärin virka A 29, moottoriajoneuvojen katsastusmiehen (A 26 pl.) to:mi A 28, moottoriajoneuvojen katsastusmiehen toimi A 27 ja apulaiskatsastusmiehen toimi A 23 palkkausluokkaan. Myös edunsaajalle kuuluneet ikä-, kalliinpaikan- ja syrjäseutulisät lasketaan eläkettä varten 1 momentin mukaisesti. 5 Erityisenä eläkeikänä on edunsaajalla, joka on valtion palveluksessa veturinkuljettajana tai -lämmittäjänä valtion rautateillä vuotta sukeltajana tai linja-autonkuljettajana vuotta ylilennonjohtajana tai lennonjohtajana vuotta luotsivanhempana tai luotsina merenrannikolla vuotta sairaanhoitajana, kätilönä sairaalassa, mielisairaanhoitajana, osastonhoitajana vankimielisairaalassa, lääkitysvoimistelijana, lastenhoitajana tai apuhoitajana 58 vuotta talousmestarma, työmestarina, keittiömestarina, koneenhoitajana, ylivartijana, vartijana,

11 11 vanki- tai työsiirtolan päällikkönä taikka apulaispäällikkönä vankeinhoitolaitoksessa vuotta poliisissa palvelevana ylikonstaapelina, ylietsivänä, etsivänä, vanhempana tai nuorempana konstaapelina taikka naiskonstaapelina, ei kuitenkaan sellaisella, joka suorittaa yksinomaan kansliatöitä tai muita niihin verrattavia tehtäviä vuotta tullipäällysmiehenä, ylitullivartijana tai tullivartijana tullirajavartiossa vuotta varapalopäällikkönä, kalustonhoitajana tai palomiehenä toimivana huoltomekaanikkona tai kenttävartijana lentoasemalla.. 58 vuotta luotsikutterinhoitajana merenrannikolla vuotta kuuromykkäin matkapappina vuotta johtajana, asuntolanjohtajana tai opettajana kuurojen- tai sokeainkoulussa taikka kuuromykkäin ammattikoulussa vuotta johtajana, apulaisjohtajana, opettajana, ylikatsastajana, katsastajana, hoitajana tai ohjaajana koulukodissa tai vajaamielislaitoksessa vuotta hoitajana työlaitoksessa vuotta ylikonduktöörinä, konduktöörinä, kuormausmestarina junapalveluksessa, junamiehenä, asetinlaitemiehenä, vaihdemiesten esimiehenä tai vaihdemiehenä valtionrautateillä vuotta postivaunussa vuotta osastonhoitajana, apulaisosastonhoitajana, er ikoissai r aanhoitajana tai huoltohoitajana, milloin tehtävään vaaditaan sairaanhoitajan tai sitä vastaava koulutus vuotta kuorma-auton-, tiehöylän- tai raivaustraktorinkuljettajana taikka raskaan kaivuukoneen tai raskaan radantukemiskoneen käyttäjänä vuotta seppänä, sepänapulaisena tai valimotyöntekijänä valtionrautateiden pääkonepajoissa, kattilaseppänä tai kattilasepän apulaisena,.mittaajana, hitsaajana tai konelatojana vuotta valtionrautateiden rauta tierakennusosaston ruumiillista työtä tekevänä työntekijänä vuotta naispuolisena työntekijänä raskaassa ruumiillisessa työssä tehtaassa, konepajassa, varikolla, varastossa taikka rata-, tie-, tai muussa rakennustyössä vuotta Mitä edellä on sanottu eläkeiästä eräissä tapauksissa, on sovellettava myös sellaiseen vastaavaan valtion palvelukseen, jonka nimitys osoittaa, että se on varattu naispuoliselle henkilölle. 6 Eläkkeen myöntää ja maksaa valtiokonttori, joka myös ratkaisee muut valtion eläkelakiin ja sen nojalla annettuihin säännöksiin perustuvat eläkeasiat. 7 Eläkehakemus on tehtävä kirjallisesti valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella. Valtion eläkelain 22 :ssä tarkoitettua ennakkotietoa koskeva pyyntö on tehtävä niin ikään kirjallisesti. Eläkehakemukseen on liitettävä valtiokonttorin määräämä selvitys. Työkyvyttömyyseläkkeen saamista tarkoittavaan hakemukseen on liitettävä myös hakijan terveydentilaa koskeva lääkärinlausunto, joka on laadittu valtiokonttorin hyväksymälle lomakkeelle. Jos hakija o.n hoidettavana sairaalassa tai parantolassa ja muutoinkin erityisestä syystä, lääkärinlausunto voidaan hankkia valtiokonttorin toimesta sen kustannuksella. Jos hakija määrätään käymään työkyvyttömyyden selvittämistä varten tutkittavana valtiokonttorin nimeämän lääkärin luona tai sen osoittamassa sairaanhoitolaitoksessa, tästä aiheutuneet kustannukset korvataan valtion varoista. Näihin kustannuksiin luetaan myös kohtuulliset matkakustannukset ja kohtuullinen päiväraha toiselle paikkakunnalle määräyksen mukaisesti tehdystä matkasta. 8 Eläke, jonka määrä on pienempi kuin 10 markkaa kuukaudessa, saadaan eläkkeen saajan suostumuksella maksaa kertasuorituksena. Kertasuorituksen saaneella ei sen jälkeen ole oikeutta eläkkeeseen siitä palveluksesta,

12 12 johon kertasuoritusta vastaava eläke oli perustunut. 9 Eläkkeen saajan kuollessa tai oikeuden eläkkeen saamiseen muutoin lakatessa eläke maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jonka kuluessa oikeus eläkkeen saamiseen on lakannut. Eläkkeen maksamisen keskeytys tai maksettavan määrän alentaminen toteutetaan sen kalenterikuukauden alusta, joka lähinnä seuraa sitä kuukautta, jonka aikana keskeyttämisen tai alentamisen syy on ilmaantunut. 10. Eläkkeen saajan oloissa tapahtuneesta sellaisesta muutoksesta, joka voi vaikuttaa eläkkeen maksamiseen, hänen tai hänen edustajansa on viipymättä ilmoitettava valtiokonttorille. Niin ikään on vaadittaessa esitettävä Helsingissä 9 päivänä joulukuuta valtiokonttorille selvitys siitä, että edellytykset eläkkeen saamiselle edelleen ovat olemassa. Valtiokonttori saa keskeyttää eläkkeen maksamisen siksi, kunnes selvitys on saatu. Rekisteriviranomainen on velvollinen maksutta antamaan valtiokonttorille, tämän antamien ohjeiden mukaan, eläkkeen saajasta ne tiedot, jotka tarvitaan hänelle tulevien maksujen asianmukaista suorittamista varten. H Valtion palveluksessa olevalle henkilölle voidaan antaa työkirja tai eläkekortti tahi molemmat. 12. Tarvittavat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa valtiovarainministeriö. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta V. Asetus valtion eläkelain voimaanpanolain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain voimaanpanolain (281/66) 8 :n nojalla: 1. Valtion eläkelain voimaanpanolain 4 :ssä tarkoitettu ilmoitus on tehtävä eläkettä haettaessa valtiokonttorille tai, jos ilmoitus tehdään ennen eläkehakemusta, sille viranomaiselle tai laitokselle, joka pitää asianomaista henkilöä koskevaa nimikirjaa tai työkirjaa. Ilmoituksesta viranomaiselle tai laitokselle on tehtävä merkintä nimikirjaan tai työkirjaan ja annettava ilmoituksen tekijälle todistus. Valtion eläkelain voimaanpanolain 5 :n 2 momentissa tarkoitetusta ajasta luetaan eläkeajaksi: 1) Vähintään 4 kuukautta yhdenjaksoisesti jatkuneet ajanjaksot kunnan, kuntien yhtymän, kuntien keskusjärjestön taikka evankelis-luterilaisen kirkon tai seurakunnan tahi ortodoksisen kirkkokunnan tai sen seurakunnan päätoimisessa virka- tai työsuhteessa tai valtion viran tai toimen haltijain neuvotteluoikeudesta 22 päivänä tammikuuta 1943 annetun lain (82/43) mukaan neuvottelukelpoisen järjestön päätoimisessa palveluksessa sekä valtion yliopiston, korkeakoulun, oppitai kasvatuslaitoksen päätoimisen viran haltijalle yksityisen yliopiston, korkeakoulun tai valtion avustusta nauttivan oppi- tai kasvatuslaitoksen päätoimisessa tehtävässä, 2) Vähintään 4 kuukautta yhdenjaksoisesti jatkuneet ajanjaksot siltä osin, kuin ne yhteenlaskettuina. ylittävät neljä vuotta, virka- tai työsuhteessa muuhun kuin 1 koh

13 13 dassa mainittuun uskonnolliseen yhdyskuntaan, yksityisen yliopiston, korkeakoulun tai kansakoulun taikka valtion avustusta nauttivan yksityisen oppi- tai kasvatuslaitoksen virassa, lääkärinä, eläinlääkärinä, sairaanhoitajana, terveyssisarena, kätilönä, mielisairaanhoitajana, proviisorina tai farmaseuttina yhtiön, yhteisön tai yksityisen laitoksen palveluksessa, valtion avustusta nauttivan maataloudellisen tai kotitaloudellisen järjestön, metsänhoitolautakunnan, keskusmetsäseuran, keskuskauppakamarin, kauppakamarin, tieteellisen tai taiteellisen järjestön tahi laitoksen tai yhdysliikenteessä valtionrautateiden kanssa olevan kunnallisen tai yksityisen rautatien palveluksessa, jos palvelus on ollut päätoimista ja samankaltaista kuin se valtion eläkelain mukaista eläkettä varten hyväksi luettava palvelus, johon edunsaaja sen jälkeen ensiksi on tullut. 3) Vähintään 4 kuukautta yhdenjaksoisesti jatkuneet ajanjaksot Maatalousseurojen Keskusliitolle ja maanviljelys- ja talousseuroille asutuslainsäädännössä annetun toimivallan käyttämistä varten muodostetuissa toimielimissä näiden järjestöjen päätoimeksi katsottavassa palveluksessa, sekä valtion haltuun otetun puhelinlaitoksen, kunnallisen tai yksityisen rautatien tai yksityisen oppilaitoksen taikka, ennen edellä tarkoitetun oppilaitoksen palvelukseen tuloa,.muun valtionapua nauttivan yksityisen oppilaitoksen päätoimeksi katsottavassa palveluksessa sekä Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys r.y:n palveluksessa päätoimisessa tehtävässä Salpausselän lastenparantolassa ennen tammikuun 1 päivää ) Enintään 5 vuotta siitä ajasta, minkä merenrannikolla palveleva luotsivanhin, luotsi, luotsioppilas tai luotsikutterin hoitaja, Helsingissä 9 päivänä joulukuuta jolla on aliperämiehenkirja tai muu vähintään sen arvoinen pätevyyskirja, on vähintään 4 kuukautta yhdenjaksoisesti jatkuneina ajanjaksoina palvellut Suomessa alusrekisteriin merkityssä kauppa-aluksessa. 5) Enintään 10 vuotta siitä ajasta, minkä sellainen muu kuin 4 kohdassa tarkoitettu merenkulkulaitoksen viran tai toimen haltija, jonka virkaan tai toimeen kelpoisuusehtona on aliperämiehenkirja tai alikonemestarinkirja tahi toisen luokan radiosähköttäjän pätevyystodistus taikka vastaava näitä ylempi pätevyyskirja, tai sellainen diplomimerikapteenin- tai merikapteeni,nkirjan omaava ammattikasvatushallituksen kauppa- ja merenkulkuopetuksen osaston ja merenkulkuoppilaitoksen viran tai toimen haltija, jonka virkaan tai toimeen kelpoisuusehtona on merikapteenin tutkinto joko yksin tai muun tutkinnon ohella, on aliperämiehenkirjan tai alikonemestarinkirjan tahi toisen luokan radiosähköttäjän pätevyystodistuksen taikka vastaavan näitä ylemmän pätevyyskirjan haltijana vähintään 4 kuukautta yhdenjaksoisesti jatkuneina ajanjaksoina palvellut Suomessa alusrekisteriin merkityssä kauppa-aluksessa. Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä oikeuttaa edunsaajan laskemaan hyväkseen eläkeaikana muunkin kuin 1 momentin 1 5 kohdassa mainitun, ennen valtion eläkelain voimaantuloa kuluneen palvelusajan, kuitenkin enintään kahdeksan vuotta. 3 Hakemus valtion eläkelain voimaanpanolain 7 : n 3 momentissa tarkoitetun eläkeasian uudelleen käsittelemisestä on toimitettava valtiokonttorille. Hakemuksessa on ilmoitettava asiaa koskevan päätöksen päiväys ja eläkkeen numero, ja siihen on liitettävä valtiokonttorin vaatima kulloinkin tarpeelliseksi katsottava selvitys.

14 14 VI. Valtiovarainministeriön päätös joka sisältää lisämääräyksiä työ- ja oppisopimussuhteessa valtioon oleville henkilöille annettavasta työkirjasta ja sen pitämisestä. Annettu H elsingissä 30 päivänä joulukuuta Valtiovarainministeriö on 9 päivänä joulukuuta 1966 annetun valtion eläkeasetuksen (611/66) 12 :n nojalla päättänyt: 1 Työ- tai oppisopimussuhteessa valtioon olevalle henkilölle annettavaan työkirjaan nähden on sen lisäksi, mitä valtion, työntekijöille annettavasta työkirjasta 7 päivänä heinäkuuta 1960 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (350/60) on määrätty, noudatettava tätä päätöstä. 2 Työkirja on annettava jokaiselle 18 vuotta täyttäneelle, työ- tai oppisopimussuhteessa valtioon olevalle henkilölle. 3 Työkirjaan on merkittävä valtion työntekijäin eläkkeistä 30 päivänä kesäkuuta 1960 annetussa asetuksessa (331/60) tarkoitetun työtulon lisäksi eri summana kaikki muu asianomaisen työsuhteensa perusteella saama sellainen työansio, joka määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin veron ennakkoa pidätettäessä. Tähän työansioon ei kuitenkaan lueta työsuhteen päättyessä maksettavaa loman korvausta. Työkirjaan on niin ikään merkittävä asianomaisen säännöllinen viikottainen työaika tunneissa. 4 Jos työnteko työsuhteen jatkuessa on ollut keskeytyneenä yhdenjaksoisesti enemmän kuin 30 päivää eikä tältä ajalta ole suoritettu palkkaa, työkirjaan on merkittävä työnteon keskeytyksen aika ja syy. 5 Jos asianomaisen palkasta on suoritettu lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki- Helsingissä 30 päivänä joulukuuta jäin eläkelaissa (134/62) tarkoitettuja vakuutusmaksuja, työkirjaan on merkittävä palkan määrät, joista vakuutusmaksut on suoritettu sekä aika, jolta mainittu palkka on maksettu. 6 Asianomaisen hakiessa valtion eläkelaissa tarkoitettua eläkettä ennen 1 päivää tammikuuta 1967 päättyneen työsuhteen tai ennen mainittua päivää sattuneen eläketapahtuman perusteella, työkirjaan on liitettävä liitteen 1 mukainen lomake täytettynä. 7 Asianomaisen hakiessa valtion eläkelaissa tarkoitettua eläkettä vuonna 1967 päättyneen työsuhteen perusteella tai lopetettuaan työnteon mainittuna vuonna, työkirjaan on liitettävä liitteen 2 mukainen lomake täytettynä. 8 Jos asianomainen hakee 3 :n 1 momentissa mainitussa asetuksessa tarkoitettua eläkettä, työkirjaan liitettävään lomakkeeseen nähden noudatetaan, mitä siitä on määrätty. 9 Työnantajan on jokaisessa työpaikassa, jonka työntekijöihin tai ammattioppilaisiin valtion eläkelakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sovelletaan, pidettävä sanottu laki, sen voimaanpanosta ja soveltamisesta annetut säännökset sekä tämä päätös sopivassa paikassa asianomaisten nähtävänä. Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1967 lukien.

15 r n Liite 1 15 Täytetään asianomaisen hakiessa valtion eläkelaissa (V E L) tarkoitettua eläkettä ennen 1 päivää tammikuuta 1967 päättyneen työsuhteen tai ennen mainittua päivää sattuneen eläketapahtuman perusteella. Asianomaisen nimi: Syntymäaika:... Syntymäkunta:... L J I. a) Työsuhteen päättym ispäivä. b ) Työn teon lopettam ispäivä, jollei se ole sama kuin työsuhteen päättym ispäivä. TI. Asianomaisen saama säännöllinen ansio 12 viim eiseltä kalenterikuukaudelta ennen työnteon lopettam ista (rahapalkka m ahdollisine indeksi- ym. lisineen ). Säännölliseen ansioon ei kuulu: korvaus kuluista, (esim. työkalukorvaus ja päiväraha), korvaus ylityöstä tai muusta säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä eikä työsuhteen päättyessä m aksettava loman korvaus. Luontoisetua on vain sellainen suoritus, josta sen saaja ei maksa lainkaan vastiketta. Etu on rahassa arvioitava. III. A janjaksot, joid en aikana asianom ainen ei ole ollut työssä sairauden vuoksi, tästä aiheutunut ansion vähennys ja vähennyksen syy. A janjaksot, jolloin työaika on työn vähyyden vuoksi ollut normaalina pidettävää lyhyem pi, tästä aiheutunut ansion vähennys ja työaika. IV. Jos ansio m uutoin kuin I I I kohdassa m ainitusta syystä poikkeuksellisesti on ollut alhaisempi tai korkeam pi kuin aikaisemmin samassa työsuhteessa, ajanjakso, jolloin ansio on ollut poikkeuksellinen, arvio siitä, m ikä ansio olisi ollut ilman tätä poikkeusta sekä poikkeuksellisuuden aiheuttanut seikka. V.VI. V. A jankohta, josta sairausajan palkkaa ei enää m akseta, jos sen maksam inen on päättynyt jälkeen. V I. Huomautuksia. M erkinnät on päivättävä ja vahvistettava ilm oituksen antajan allekirjoituksella. Eläkettä koskevia lähempiä tietoja antaa tarvittaessa Valtiokonttorin eläketoimisto, H elsinki 13. a) b) A ja n jak sot A nsion määrä mk A jan jak sot A nsion vähennys mk V ähennyksen syy Työaika A janjak sot A nsio ilman poikkeusta Poikkeuksellisuuden aiheuttanut seikka Palkanm aksaja, nim i osoite ja puhelinnum ero...kuuta 19. Leima Ilm oituksen antajan virka-asem a ja allekirjoitus

16 16 Liite Täytetään asianomaisen hakiessa valtion eläkelaissa (V E L) tarkoitettua eläkettä vuonna 1967 päättyneen työsuhteen perusteella tai lopetettuaan työnteon mainittuna vuonna. Asianomaisen nimi: Syntymäaika:... Syntymäkunta:... L I. a ) Työsuhteen päättym ispäivä. b ) Työnteon lopettam ispäivä, jollei se ole sama kuin työsuhteen päättym ispäivä. a) b) A janjak sot A nsion määrä mk II. Työansio 12 viim eiseltä kalenterikuukaudelta ennen työnteon lopettam ista. Työan sio m ääräytyy sam ojen perusteiden mukaan kuin veron ennakkoa pidätettäessä. Työansioon ei kuulu työsuhteen päättyessä m aksettava loman korvaus eikä palkkio kom itean tai toim ikunnan työstä taikka muusta tehtävästä, jota ei ole pidettävä asianom aisen työsuhteeseen kuuluvana. III. Jos työansio sinä aikana, jota edellä oleva ilm oitus koskee, sairaudesta johtuvan poissaolon vuoksi on vähentynyt, tästä aiheutunut vähennys ja poissaolon aika. Aika V ähennys mk IV. a) Onko työansion po. aikana katsottava olleen poikkeuksellisesti olennaisesti alhaisemman tai korkeam man kuin aikaisemmin samassa työsuhteessa? b) Syy poikkeuksellisuuteen ja arvio sen aiheuttamasta työansion lisäyksestä tai vähennyksestä. V. A jankohta, josta palkkaa tai sairausajan palkkaa ei enää makseta. VI. VI. Huomautuksia (esim. työsuhteen edelleen jatkum i n en ). M erkinnät on päivättävä ja vahvistettava ilm oituksen antajan allekirjoituksella. Eläkettä koskevia lähem piä tietoja antaa tarvittaessa V altiokonttorin eläketoim isto, H elsinki 13. a) on/ei ole b)... Palkanm aksaja, nim i osoite ja puhelinnum ero...kuuta 19. Leima Ilm oituksen antajan virka-asem a ja allekirjoitus Helsingissä 27 päivänä tammikuuta Pääjohtaja Oiva Salolla. Johtaja //. E. Kolinen. Helsinki Valtion painatuskeskus