KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel SWD(2012) 404 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja komission tiedonantoon neuvostolle ja Euroopan parlamentille Toimintasuunnitelma veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi komission suositukseen toimenpiteistä, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla komission suositukseen aggressiivisesta verosuunnittelusta {COM(2012) 722 final} {SWD(2012) 403 final} FI FI

2 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja komission tiedonantoon neuvostolle ja Euroopan parlamentille Toimintasuunnitelma veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi komission suositukseen toimenpiteistä, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla komission suositukseen aggressiivisesta verosuunnittelusta Vastuuvapauslauseke: Tämä tiivistelmä edustaa ainoastaan sen laadintaan osallistuneiden komission yksiköiden kantaa. Se ei rajoita komission tulevien päätösten lopullista muotoa. FI 2 FI

3 SISÄLLYSLUETTELO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Johdanto Menettelytapakysymykset ja intressitahojen kuuleminen Tausta, ongelman määrittely ja toissijaisuusperiaate Ongelman määrittely Keitä asia koskee? Ongelman todennäköinen kehitys (perusskenaario) Toissijaisuusperiaate Tavoitteet Toimintavaihtoehdot Toimintavaihtoehtojen vaikutusten analyysi Tärkeimpien vaihtoehtojen vertailu Parhaaksi arvioidut vaihtoehdot Seuranta ja arviointi FI 3 FI

4 1. JOHDANTO EU:n jäsenvaltioiden kansallisten verojärjestelmien yhteinen tavoite on, että järjestelmät ovat tehokkaat ja oikeudenmukaiset eli niillä kannetaan riittävästi verotuloja oikeudenmukaisella tavalla kunkin jäsenvaltion demokraattisesti tekemien valintojen mukaisesti. Näitä tavoitteita kuitenkin uhkaa veroparatiiseihin usein liittyvä veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun yhdistelmä. Saamatta jääneiden verotulojen määrää on vaikea arvioida, mutta Yhdysvaltoja koskevan tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaisten monikansallisten yritysten veroparatiiseihin tapahtuvista voittojen siirroista aiheutuvat verotulojen menetykset saattavat olla jopa 60 miljardia dollaria vuodessa, ja yksityishenkilöiden harjoittamasta veronkierrosta johtuvat tulonmenetykset ovat vuositasolla jopa 50 miljardia dollaria 1. EU:n osalta arvioita ei ole käytettävissä, mutta sen perusteella, että veroparatiiseihin tehtyjen ulkomaisten suorien sijoitusten määrä on Yhdysvalloissa ja EU:ssa samansuuruinen, EU:n veronmenetysten voidaan arvioida olevan Yhdysvaltojen luokkaa. Vaikutusten arvioinnissa analysoidaan kunkin ongelman ominaispiirteet huomioiden toimia, joita voitaisiin harkita ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkoituksena on auttaa komissiota valitsemaan parhaat toimintavaihtoehdot. Tässä asiakirjassa käytetyt käsitteet esitetään vaikutustenarvioinnin liitteessä 14 olevassa kattavassa sanastossa (ks. COM(2012) 351 2, jollei toisin mainita). Veropetos on yleisesti rikosoikeuden mukaan rangaistava tahallinen teko, jolla pyritään välttämään vero. Veronkierto (tax evasion) käsittää yleensä laittomat järjestelyt, joissa verovelvollisuus salataan tai jätetään huomiotta, eli verovelvollinen tuloja tai tietoja veroviranomaiselta salaamalla maksaa vähemmän veroa kuin tämän lakisääteinen velvollisuus olisi. Veroparatiisit, joista käytetään joskus myös ilmaisua yhteistyöhaluttomat oikeudenkäyttöalueet, ovat yleisen käsityksen mukaan oikeudenkäyttöalueita, jotka kykenevät rahoittamaan julkiset palvelunsa ilman tuloveroja tai kantamalla vain nimellisen veron ja jotka markkinoivat itseään paikkoina, joita ulkomailla asuvat voivat käyttää välttyäkseen verotukselta maassa, jossa niiden verotuksellinen kotipaikka sijaitsee. Veron välttäminen (tax avoidance) on vaikeasti määriteltävä käsite, mutta sitä käytetään yleisesti kuvaamaan järjestelyä, jolla pyritään pienentämään verovelvollisen verovelvollisuutta ja joka vaikkakin tarkkaan ottaen lain mukainen on ristiriidassa lain perimmäisen tarkoituksen kanssa. (lähde: OECD, Glossary of Tax Terms) 1 2 Gravelle J. G., Tax Havens: Tax Avoidance and Evasion, 2009, kongressille osoitettu yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevä raportti. COM(2012) 351 final. FI 4 FI

5 2. MENETTELYTAPAKYSYMYKSET JA INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN Vaikutustenarviointilautakunta tarkasteli vaikutustenarviointia. Laaja kuulemis- ja tutkimusohjelma toteutettiin vuonna Tähän sisältyivät kaksinkertaista verottamatta jäämistä koskeva julkinen kuuleminen ja PWC:n toteuttama laaja tiedonkeruu- ja analyysihanke, jossa tutkittiin otokseen valittujen jäsenvaltioiden soveltamia defensiivisiä verotoimenpiteitä veroparatiiseja ja aggressiivista verosuunnittelua vastaan. Määrällisiä tietoja oli käytettävissä vain vähän. Esimerkiksi Alankomaissa, Ranskassa, Saksassa ja Tanskassa toteutetuista tietyistä erityisistä toimenpiteistä saadut määrälliset hyödyt vaihtelivat 13 miljoonasta eurosta 1,5 miljardiin euroon vuodessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että jotkut jäsenvaltiot pystyvät hankkimaan verotuloja erityisten suojatoimenpiteiden avulla, mutta toimenpiteiden tyypit eroavat toisistaan. Jäsenvaltioiden verohallinnoille, yrityksille, kansalaisjärjestöille ja tiedemaailman sidosryhmille on järjestetty Fiscalis-seminaareja. Tärkeimmät päätelmät olivat laaja kannatus a) toimenpiteille, joilla parannetaan nykyisiä yhteistyövälineitä ja automaattista tietojenvaihtoa, ja b) EU:n koordinoidulle lähestymistavalle, jonka yhteydessä mm. annetaan keskeisille käsitteille selkeät määritelmät. Eräät jäsenvaltiot kannattivat kuitenkin kansallisia toimenpiteitä ja toiset osanottajat korostivat, että on tärkeää, ettei hallinnollista rasitusta lisätä eikä toimenpiteiden anneta vaikuttaa kilpailuun. Määrällisiä tietoja ei ole saatu lisää. Veropetoksista ja veronkierrosta on äskettäin keskusteltu myös veropoliittisessa työryhmässä ja neuvoston korkean tason työryhmässä, joissa ollaan yleisesti yhtä mieltä siitä, että veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostaminen on keskeisellä sijalla. Toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia, eikä niistä saa aiheutua lisäkustannuksia verovelvollisille. 3. TAUSTA, ONGELMAN MÄÄRITTELY JA TOISSIJAISUUSPERIAATE Veronkierto ja veron välttäminen ovat kehittyneet kansainväliseksi toiminnaksi talouden globaalistumisen myötä. Vallitseva talouskriisi ja budjettirajoitukset edellyttävät, että verotulojen menetykset ja väärinkäytön mahdollisuudet pyritään estämään ja että verojärjestelmät ovat mahdollisimman tehokkaita, jotta voidaan turvata kestävät verotulot ja tukea verosääntöjen noudattamisen korkeaa tasoa oikeudenmukaisten ja tasapuolisesti sovellettavien verojärjestelmien avulla Ongelman määrittely Veropetokset ja veronkierto rajoittavat jäsenvaltioiden valmiuksia harjoittaa politiikkojaan ja nostavat esille kysymyksen oikeudenmukaisuudesta sääntöjä noudattavien ja sääntöjä rikkovien verovelvollisten välillä. EU:ssa on puututtava kolmeen ongelmaan: puutteellinen veronkanto jäsenvaltioissa; tähän liittyvät verosäännösten heikko noudattaminen ja heikot hallinnolliset valmiudet, FI 5 FI

6 tehottomuus rajat ylittävässä virka-avussa, jota rajoittavat vaikeudet tunnistaa verovelvolliset automaattisessa tietojenvaihdossa ja hankaluudet sopia neuvostossa säästökorkodirektiiviin jääneiden porsaanreikien tukkimisesta, verolainsäädännön puutteellinen laatu ja huono tarkoituksenmukaisuus, jotka johtuvat olemassa olevien oikeudellisten välineiden riittämättömästä käytöstä. Jäsenvaltioiden verojärjestelmien tehokkuus heikkenee kansainvälisessä toimintaympäristössä kolmella tavalla: omat lainsäädäntöön vahingossa jääneet porsaanreiät ja huono yhteensopivuus muiden maiden verojärjestelmien kanssa johtavat kaksinkertaiseen verottamatta jäämiseen rajat ylittävissä tilanteissa. EU:n sisämarkkinoilla kaksinkertainen verottamatta jääminen antaa kilpailuedun tietyille verovelvollisille, ja se voi olla vahingollinen niille jäsenvaltioille, joiden veropohja supistuu. Ongelma voidaan ratkaista muuttamalla kansallista lainsäädäntöä ja tekemällä sopimuksia kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, verovelvolliset käyttävät hyväkseen näitä järjestelmien porsaanreikiä ja huonoa yhteensopivuutta (aggressiivinen verosuunnittelu). Verosuunnitteluun sisältyy yhä enemmän useille oikeudenkäyttöalueille ulottuvia monimutkaisia rakenteita, joiden avulla verotettavat voitot ohjataan edullisen verokohtelun valtioihin. Koska monet rakenteet ovat luonteeltaan rajat ylittäviä ja pääomien ja ihmisten liikkuvuus on lisääntynyt sisämarkkinoilla, jäsenvaltioiden on vaikea ratkaista näitä ongelmia yksin, toiset oikeudenkäyttöalueet aktiivisesti tai passiivisesti nopeuttavat muiden maiden veropohjien supistumista. Tähän skenaarioon voi liittyä aggressiivista verosuunnittelua, erityisiä verojärjestelyjä, joilla tarjotaan alhainen verotus ulkomailla asuville, tai erittäin alhainen yleinen verotaso sekä haluttomuus toimia yhteistyössä muiden maiden veroviranomaisten kanssa. Veroparatiisit tarjoavat muiden maiden verovelvollisille mahdollisuuden siirtää veropohjansa alhaisen verotuksen oikeudenkäyttöalueille, ja salata sen asuinmaansa veroviranomaisilta (esim. estämällä tosiasiallisen edunsaajan tunnistaminen ja noudattamalla pankkisalaisuutta). Vaikka verotulojen menetysten tarkat määrät eivät ole tiedossa, niiden katsotaan yleisesti olevan miljardeja euroja. Yksittäiset maat arvioivat joskus verotulojen menetyksiä, ja tutkijat ovat käyttäneet erilaisia menetelmiä menetysten suuruuden määrittämiseksi. Näissä laskelmissa joskus sekoitetaan veronkierto ja veron välttäminen, yhdistetään välittömät ja välilliset verot, otetaan mukaan EU:n ulkopuolisten maiden (kolmansien maiden) tietoja ja käytetään epäsuoria indikaattoreita kuten harmaan talouden kokoa veronmenetysten arvioimiseksi. Lisäksi joitakin käsitteitä esim. veronkierto, veron välttäminen ja veroparatiisit käytetään eri tavoin. Yksi esimerkki kuitenkin osoittaa, että on olemassa ongelma, joka on ratkaistava mahdollisimman nopeasti: Yhdistynyt kuningaskunta arvio äskettäin, että veron välttämisen vuoksi siltä jää vuosittain saamatta verotuloja useita miljardeja puntia 3. 3 Lifting the Lid on Tax Avoidance Schemes, heinäkuu 2012, FI 6 FI

7 Tämän ilmiön kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi jäsenvaltioiden on vaikea suojata verojärjestelmiään, koska kansalliset väärinkäytösten vastaiset toimenpiteet voidaan helposti kiertää käyttämällä monimutkaisia verorakenteita ja veroparatiiseja tai reitittämällä voitot sellaisen jäsenvaltion kautta, jossa verotulojen suojan taso on heikompi. Vaikka kansallisella tasolla on toteutettu useita toimia, jotta EU:n ulkopuoliset maat (kolmannet maat) soveltaisivat verotusalalla hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia (eli avoimuutta, tietojenvaihtoa ja oikeudenmukaista verokilpailua), monet EU:n ulkopuoliset maat ovat edelleen haluttomia tekemään yhteistyötä. Näin ollen nykyinen vipuvaikutus on teholtaan vähäinen Keitä asia koskee? Tämä asia koskee EU:n jäsenvaltioita, koska veropetoksista ja veronkierrosta syntyy talousarviovaikutuksia ja jäsenvaltioiden tarvitsee toteuttaa korjaavia toimenpiteitä hallinnon, sääntelyn ja ulkopolitiikan aloilla. Asia koskee myös verovelvollisia, koska alalla noudatettavat toimintatavat ovat tärkeitä verovelvollisten välisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi. Verovelvollisiin kohdistuu myös jäsenvaltioiden korjaavien toimenpiteiden vaikutuksia. Esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan veronkierron vastaisen lainsäädännön yksittäisen säädöksen soveltamista koskevilla tuoreimmilla ohjeilla on pituutta 115 sivua. Jos sama tehtäisiin kaikissa jäsenvaltioissa, yrityksille voisi koitua siitä huomattavia ylimääräisiä hankaluuksia. Lisäksi 14:ää jäsenvaltiota käsitelleessä PWC:n selvityksessä havaittiin 165 erilaista väärinkäytösten vastaista toimenpidettä. Ei kuitenkaan ole olemassa viitteitä siitä, että toimenpiteistä kohdistuisi enemmän vaikutuksia pk-yrityksiin kuin suuriin yrityksiin, sillä on todennäköisempää, että suurilla yrityksillä on rajat ylittävää toimintaa. Asia koskee epäsuorasti kansalaisia eli hyvinvointivaltion edunsaajia, koska julkisten palvelujen ja sosiaalietuuksien tuottamiseen tarvittavat budjettivarat vähenevät. Asia koskee myös EU:n ulkopuolisia maita eli veroparatiiseja, jotka epäasiallisesti houkuttelevat jäsenvaltioille kuuluvien verotulojen pohjana olevia varoja, ja kumppanimaita, joissa jäsenvaltioiden väärinkäytösten estämiseksi annettavat säännöt saattavat vaikuttaa varojen liikkeisiin. Kun kyse on toimenpiteistä, jotka on kohdistettu koskemaan tiettyjä maita (jotka ovat mustalla tai harmaalla listalla), EU:n jäsenvaltioiden välillä esiintyy yleistä johdonmukaisuutta vähän tai ei lainkaan Ongelman todennäköinen kehitys (perusskenaario) Jos toimia ei toteuteta, jäsenvaltioilla on edelleen ongelmia kantaa verotuloja, minkä vuoksi niiden on ehkä kiristettävä verotusta riittävien tulojen varmistamiseksi. Veropetosten ja veronkierron osalta kolmen erityisen ongelman, joissa toimia pidetään ratkaisevan tärkeinä ja kiireellisinä, olemassaolo jatkuu. Edistystä ei tapahdu sellaisten EU:n ulkopuolisten maiden erityisesti veroparatiisien osalta, jotka eivät täytä verotusalalla hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia. Edistystä ei saavuteta myöskään aggressiivisen verosuunnittelun osalta. On todennäköistä, että EU:n jäsenvaltiot reagoivat kukin FI 7 FI

8 omalla tavallaan, mikä heikentää tällaisten toimenpiteiden tehokkuutta. Lisäksi tällä hetkellä ei ole todennäköistä, että jäsenvaltiot käynnistäisivät oma-aloitteisesti kahden- tai monenvälisiä aloitteita ongelmien ratkaisemiseksi yhdessä. Muut kansainväliset aloitteet (OECD) tuskin vastaavat EU:n erityisiin tarpeisiin Toissijaisuusperiaate Jäsenvaltioilla on vaikeuksia suojella verojärjestelmiään yksin tehokkaasti, koska hajanaisten kansallisten vastatoimien tehokkuus on rajallista torjuttaessa monimutkaisia kansainvälisiä veron välttämisen rakenteita. Lisäksi jäsenvaltiot voisivat ajautua vahvistamaan itsekseen tällaisia toimenpiteitä tavalla, joka heikentäisi säännöllisiä yritysten investointeja ja loisi uusia veroesteitä. Näin ollen näillä kansallisilla toimilla (tai niiden puuttumisella) on suora vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan, sillä ne voivat vääristää EU:n yritysten välistä kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden kykyyn täyttää vakaus- ja kasvusopimuksen 4 sitoumukset. Sen vuoksi tavoitteet saavutetaan paremmin unionin tason toimilla. 4. TAVOITTEET Yleisenä tavoitteena on suojata sisämarkkinoiden toimivuuden varmistavan unionin lähestymistavan avulla jäsenvaltioiden verojärjestelmiä väärinkäytöksiä ja lainsäädännön porsaanreikiä vastaan ja erityisesti rajat ylittäviä kansainvälisiä veropetoksia ja veron välttämistä vastaan. Tällaiset käytännöt haittaavat jäsenvaltioiden verotuloja. Tämän yleisen päämäärän saavuttamiseksi asetetaan seuraavat erityistavoitteet: Välittömiin ja välillisiin veroihin kohdistuvat rajat ylittävät petokset ja kiertäminen: (Tavoite 1) Parannetaan rajat ylittävässä toiminnassa jäsenvaltioiden veroviranomaisten välistä yhteistyötä, verohallintoa, verotuksen täytäntöönpanoa ja veronkantoa Oikeudenkäyttöalueet, jotka eivät täytä hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia, erityisesti veroparatiisit, ja aggressiivinen verosuunnittelu: (Tavoite 2) Tukitaan lainsäädännön porsaanreiät ja estetään mahdollisuudet väärinkäyttää jäsenvaltioiden välittömän verotuksen järjestelmiä (kansallinen lainsäädäntö ja sopimukset kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi) tämä edesauttaisi puuttumista kaksinkertaiseen verottamatta jäämiseen ja aggressiiviseen verosuunnitteluun 4 FI 8 FI

9 (Tavoite 3) Parannetaan sellaisten kansallisella tasolla toteutettavien toimenpiteiden tehokkuutta, joilla torjutaan kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuvaa veron välttämistä tämä edesauttaisi myös puuttumista aggressiiviseen verosuunnitteluun (Tavoite 4) Parannetaan EU:n tasolla jäsenvaltioiden vipuvaikutusta EU:n ulkopuolisia maita kohtaan verotusalalla tällä puututtaisiin oikeudenkäyttöalueisiin, jotka eivät täytä hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia. Toiminnallisena tavoitteena on varmistaa jäsenvaltioiden verotulot ja lisätä niitä. Koska jäsenvaltioiden verojärjestelmät ja talouden rakenteet eroavat toisistaan, tämän tavoitteen toteutumista on tarkasteltava erikseen kussakin jäsenvaltiossa. Nämä veroalan hyvään hallintotapaan perustuvat tavoitteet ovat yhdenmukaiset muiden politiikkojen kanssa. Maaliskuussa 2012 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi niitä veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi. Ne ovat myös yhdenmukaisia EU:n ja rahanpesun vastaisen toimintaryhmän (FATF) rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisten toimien ja vuotuisen kasvuselvityksen 2012 kanssa; kasvuselvityksessä jäsenvaltioille annetaan suosituksia veropohjan laajentamiseksi ja veronkannon tehostamiseksi. 5. TOIMINTAVAIHTOEHDOT Seuraavassa taulukossa esitetään tiivistettynä toimintavaihtoehdot tavoitteiden saavuttamiseksi. Perusskenaario Ei muutoksia EU:n tasolla (Tavoite 1) Parannetaan rajat ylittävässä toiminnassa jäsenvaltioiden veroviranomaisten välistä yhteistyötä, verohallintoa, verotuksen täytäntöönpanoa ja veronkantoa Vaihtoehto A1: Esitetään toimintasuunnitelma, jossa erityiset toimenpiteet asetetaan etusijalle. (Tavoite 2) Tukitaan lainsäädännön porsaanreiät ja estetään mahdollisuudet väärinkäyttää jäsenvaltioiden välittömän verotuksen järjestelmiä (kansallinen lainsäädäntö ja sopimukset kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi) Vaihtoehto B1: Puututaan kansallisen lainsäädännön porsaanreikiin käymällä keskusteluja käytännesääntötyöryhmässä (yritysverotus). Koska työryhmässä jo käsitellään näitä kysymyksiä, tämän vaihtoehdon voidaan jo katsoa olevan käytössä. Vaihtoehto B2: Lisätään kaksinkertaisen verottamatta jäämisen torjuntaa koskeva suositus kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyihin ja tehtäviin sopimuksiin. (Tavoite 3) Parannetaan sellaisten kansallisella tasolla toteutettavien toimenpiteiden tehokkuutta, joilla torjutaan kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuvaa veron välttämistä Vaihtoehto C1: Annetaan suositus normina käytettävästä yleisestä väärinkäytösten vastaisesta säännöstä, joka on tehokas ja vastaa EU:n tarpeita. (Tavoite 4) Parannetaan EU:n tasolla jäsenvaltioiden vipuvaikutusta EU:n ulkopuolisten maiden kannustamiseksi omaksumaan hyvä hallintotapa verotusalalla Vaihtoehto D1: Annetaan veroalalla tunnustettujen periaatteiden mukaisesti EU:n määritelmä sellaisista EU:n ulkopuolisista maista (kolmansista maista), jotka eivät täytä hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla. FI 9 FI

10 Vaihtoehto D2: Vahvistetaan toimenpidekokonaisuus, jota sovelletaan sen mukaan, täyttävätkö asianomaiset EU:n ulkopuoliset maat määritellyt vähimmäisvaatimukset. 6. TOIMINTAVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ANALYYSI Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto vaikutuksista (nouseva asteikko, jossa alin on --- ja ylin ). Odotetut vaikutukset Perusskenaario A1 B2 C1 D1 D2 Tilanne todennäköisesti jatkuu samana tai huononee Tehokkuus toimintatavoitteiden saavuttamisessa Perusoikeudet / neljä vapautta Taloudellinen vaikutus /++ + = Sosiaalinen vaikutus = = Verovelvollisiin ja verohallintoihin kohdistuva vaikutus EU:n talousarvioon kohdistuva vaikutus Muihin osapuoliin kohdistuva vaikutus / = -- = = = = = = = = TÄRKEIMPIEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto eri vaihtoehtojen vertailevasta arvioinnista (nouseva asteikko, jossa alin on --- ja ylin ). Toimintavaihtoehtojen vertailu Perusskenaario (ei EU:n toimia) A1 B1 Ei B2 C1 D1 D2 Kannustetaan jäsenvaltioita lujittamaan sääntöjä = +++ ei sovelleta ei sovelleta ei sovelleta ei sovelleta Vaikuttavuus Suhteellisuus = Tehokkuus = FI 10 FI

11 Joustavuus = Lopputulos Parhaaksi vaihtoehto Parhaaksi vaihtoehto Parhaaksi vaihtoehto Parhaaksi vaihtoehto Parhaaksi vaihtoehto 8. PARHAAKSI ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT Ottaen huomioon vaihtoehdon vaikuttavuus, suhteellisuus ja joustavuus, parhaaksi vaihtoehto tavoitteen 1 saavuttamiseksi eli jäsenvaltioiden veroviranomaisten välisen yhteistyön, verohallinnon, verotuksen täytäntöönpanon ja veronkannon parantamiseksi on toimenpiteet ja painopistealueet sisältävän toimintasuunnitelman käyttöönotto. Jos ei EU:n toimia -vaihtoehto valittaisiin, siihen liittyisi suuria riskejä. Parhaiksi arvioidut vaihtoehdot, jotka koskevat aggressiivista verosuunnittelua ja EU:n ulkopuolisia maita, jotka eivät täytä hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla, ovat edellä olevan taulukon perusteella toimintavaihtoehtojen B2, C1, D1 ja D2 yhdistelmä. Kyseessä on yksityiskohtaisempi toimenpidekokonaisuus, jolla voidaan saavuttaa nopeaa edistymistä lyhyellä aikavälillä. 9. SEURANTA JA ARVIOINTI Koska lähtötilannetta ei voida määrittää luotettavasti määrällisesti edistymisen seurantaa ja arviointia varten, komission olisi käsiteltävä määräaikaisraporteissaan toimintasuunnitelman ja edellä suositeltujen toimien täytäntöönpanoa. FI 11 FI