1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 13. kaupunginosan puisto- ja katualueen asemakaavan muutos, Holstintie Kaavan tunnus: 13:111 Kaavan päiväys: Kaavan laatija: Annaliisa Puustinen, puh. (014) , GSM osoite, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatoimi, kaupunkisuunnitteluosasto, PL 233, Jyväskylä, annaliisa.puustinen@jkl.fi Kaavan vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä: Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäivämäärä: Kaupunginhallituksen hyväksymispäivämääräx.x.2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymispäivämäärä:x.x.2006

2 1 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Holstissa Kolikkotien ja Merkkaajantien välisellä alueella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksella ratkaistaan Holstintien liikenne ja kaavoitetaan kaksi pientalotonttia Holstintien varteen.

3 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUA LUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS...9

4 3 LIITTEET Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Ote yleiskaavasta Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Pienennös asemakaavakartasta 5. Tonttijakokartta 6. Maanomistuskartta 7. Tavoitteellinen käyttöluokitus 8 Asemakaavan seurantalomakkeet 9. Vastineluettelo tarvittaessa 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Holstintien asukkaat ovat hakeneet asemakaavan muutosta Holstintien katkaisemiseksi ajoneuvoliikenteeltä. Kolikkotien asukkaat ovat hakeneet asemakaavan muutosta Holstintien avaamiseksi kokonaan ajoneuvoliikenteelle. Ensimmäinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja se on lähetetty osallisille Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja se on lähetetty osallisille Hallintokuntien välinen aloituskokous on pidetty Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosluonnoksen MRA 30 :n mukaista nähtäville asettamista varten Kaavaluonnos on ollut MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti x.x Asemakaavan muutosehdotus on ollut virallisesti nähtävillä x.x.-x.x Asemakaava Asemakaavan muutoksella Holstintie muutetaan normaaliksi kaduksi. Ajoneuvoliikennettä voidaan tarvittaessa rajoittaa liikennemerkein. Holstintien varteen kaavoitetaan kaksi uutta pientalotonttia. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Holstintien muuttaminen normaaliksi kaduksi tapahtuu poistamalla nykyiset liikennettä rajoittavat liikennemerkit. Tontit rakennetaan kaupungin myytyä ne rakentajille. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Holstin alue rajoittuu Lohikoskentiehen, rantaväylään ja Seppälän alueeseen. Alueella on 580 asukasta, jotka asuvat pientaloissa, rivitaloissa ja kerrostaloissa. Pientaloasukkaita on 104, rivitaloasukkaita 94 ja kerrostaloasukkaita 342. Pientalot sijaitsevat Holstin Seppälän puoleisessa reunassa

5 4 ja Kolikkotien varrella. Rivitalot sijoittuvat Kolikkotien päähän. Kerrostaloja on Kolikkotien ja Lohitien varrella. Vanhimmat rakennukset alueella ovat luvulta ja uusimmat rakennukset on rakennettu 2000-luvulta. Liikennöinti alueelle tapahtuu sekä Vapaaherrantien että Lohikoskentien kautta. Alueella on muutamia toimipaikkoja, mm päiväkoti. Holstintie on kapea jalkakäytävätön katu. Tonteiksi kaavoitettava puisto on luonnontilassa oleva alue Luonnonympäristö Holstin pohjoispuolella on yhtenäinen metsävyöhyke. Tonteilla on myös runsaasti puustoa. Varsinainen kaava-alue on katu- ja puistoaluetta. Maasto on pohjoiseen nousevaa rinnettä. Maaperä on silttiä, hiekkaa ja hietaa. Puusto on lehti- ja havupuuta. Alueen itäreunassa sijaitsee 110 kw sähkölinjan vaara-alue. Viheralueiden tavoitteellisessa käyttöluokituksessa lähivirkistysalue on voimajohtoaluetta ja itäreunan osalta lähivirkistysalueen metsää. Tulevat pientalotontit on luokiteltu pientalojen piha-alueeksi Rakennettu ympäristö Koko Holstin alueella on asukkaita noin 580, joista kerrostaloissa asuu 342, rivitaloissa 94 ja pientaloissa 144 henkilöä. Asukkaat käyttävät sekä Seppälän että kaupungin keskustan palveluja. Työpaikkojen määrä Holstin alueella on vähäinen. Holstin alueen pohjoisosassa on laajahko metsäinen puistoalue. Liikenne alueelle tapahtuu sekä Lohikoskentieltä Kolikkotielle että Merasimelta Holstintielle. Osalla Holstintietä liikenne on rajoitettu siten, että vain tontille ajo on sallittu Maanomistus Kaavoitettava alue on kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama seutukaava. Seutukaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Jyväskylän kaupungin silloinen ensimmäisen asteen yleiskaava 1982 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta. Alueella on voimassa vahvistettukatu- ja lähivirkistysalueen asemakaava, jossa Holstintie on Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu. Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tullut voimaan Pohjakartta on Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen tonttiosaston laatima. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoshakemus on tullut sekä Holstintien varren asukkailta että Kolikkotien varren asukkailta. Muutoksenalainen katualue on nyt kevyen liikenteen väylä, jolla tontille ajo on sallittu.

6 5 Holstintien asukkaat haluavat Holstintien suljettavaksi läpiajoliikenteeltä. Kolikkotien asukkaat haluavat Holstintien muutettavaksi tavalliseksi kaduksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutosta on hakenut syksyllä 2002 Arja Sneck ja 22 allekirjoittanutta ja keväällä 2004 Aulis Poikolainen ja 150 allekirjoittanutta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaava-alueen ja viereisten alueiden maanomistajat Lähiympäristön asukkaat ja yrittäjät Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto Jyväskylän Energia Oy Jyväskylän Vesi Rakennusvalvontaosasto Ympäristöosasto Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille ja tarkistettuna Hallintokuntien keskeinen aloituskokous on pidetty Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosluonnoksen ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti , jotta osallisilla on ollut tilaisuus lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Lausunnon asemakaavan muutosluonnoksesta antoivat Jyväskylän Energia Oy, katuja puisto-osasto ja Jyväskylän Vesi. Huomautuksia tuli kaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti ja kaupunginhallitus x.x.2005 Asemakaavan muutosehdotus on ollut virallisesti nähtävillä x.x.-x.x Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutos ei edellytä viranomaisneuvottelua. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on ratkaista Holstintien liikenne joko läpiajon estävänä tai kokonaan tai osittain sallivana. Samalla Holstintien varren pieni puistoalue halutaan muuttaa tonttimaaksi, kuten se on ennenkin ollut.

7 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Osallisten tavoitteet ovat keskenään ristiriitaiset. Osa Holstin pientaloalueen asukkaista haluaa Holstintien katkaistavaksi läpiajoliikenteeltä. Kolikkotien varren asukkaista suuri osa haluaa Holstintien muutettavaksi tavalliseksi kaduksi, jolla läpiajo on sallittu. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Alueelle halutaan saada kaavallisesti sellainen liikenteellinen ratkaisu, ettei kaava ja liikennekäyttäytyminen ole ristiriidassa keskenään. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alueelle laadittiin kaksi vaihtoehtoista kaavaratkaisua. Toisessa kaavaratkaisussa Holstintie muutettiin sähkölinjan kohdalta kevyen liikenteen väyläksi ja toisessa kaavaratkaisussa Holstintie muutettiin normaaliksi kaduksi. Kummassakin kaavavaihtoehdossa Holstintien varteen kaavoitettiin kaksi pientalotonttia. Kaupunkisuunnittelulautakunta valitsi vaihtoehdon, jossa Holstintie muutetaan ajoneuvoliikenteen sallivaksi kaduksi. Ajoneuvoliikennettä rajoitetaan tarvittaessa liikennemerkein Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu. Vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä eroja. Katu- ja puisto-osastolla on vuonna 2001 tutkittu Holstintien liikennemääriä. Ajoneuvoja Holstintiellä kulkee arkipäivisin noin 400 ja siitä noin 80 % on Holstissa asuvien liikennettä. Rantaväylän aiheuttamaa melua on selvitetty Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan meluntorjuntaohjelman päivityksen yhteydessä. Siinä todetaan meluaidan tarpeellisuus Rantaväylän varteen Pakkaajantien ja Kolikkotien väliselle alueelle. Uusien kaavoitettujen tonttien piha-alueella melutasot eivät ylitä ohjearvoja. Holstissa asuvat käyttävät Holstintietä olivat he sitten menossa Lohikoskentien suuntaan tai Vapaaherrantien suuntaan. Liikennemerkit eivät ole estäneet ajamista. Lautakunnan valitseva kaavavaihtoehto Holstintien muuttamiseksi tavalliseksi kaduksi on siksi perusteltu. Vaikutukset virkistys- ja viheralueverkostoon, luontoon, maisema- ja kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön ovat kummassakin vaihtoehdossa samat uusien tonttien osalta. Tonteiksi muutettu viheralue on pieni ja erillinen ja alun perin tarkoitettu rakennettavaksi. Alueen pohjoisosan viheralue on niin merkittävä, ettei kahden Holstintien varteen lisätyn tontin rakentamisella ole kokonaisuus huomioon ottaen merkittäviä vaikutuksia. Holstintien avaaminen liikenteelle ei muuta nykyistä käytäntöä mitenkään. Voimassaolevan kaavan tarkoitus on ollut se, että Holstintien kevyen liikenteen osuudella ajaisivat vain ne, jotka asuvat sillä osuudella. Käytäntö on ollut kuitenkin se, että Holstin asukkaat ovat käyttäneet tätä katuosuutta ajoneuvoliikenteeseen omien tarpeidensa mukaisesti riippuen siitä, mihin he ovat menossa.

8 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnoksen ollessa MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Jyväskylän Vesi, Jyväskylän Energia Oy ja katu- ja puisto-osasto antoivat lausunnon kaavaluonnoksesta. Jyväskylän Energia Oy:llä ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Tonttiosasto, rakennusvalvontaosasto ja ympäristöosasto eivät antaneet lausuntoa. Huomautuksia tuli kaksi. Lausunto: Katu- ja puisto-osasto kannattaa Holstintien merkitsemistä tavalliseksi katualueeksi, jolloin kadulla on mahdollista sallia ajoneuvoliikenne halutussa laajuudessa. Holstintien merkitseminen kaduksi ei estä liikenteen rajoittamista liikennemerkein eikä edes kadun katkaisemista autoliikenteeltä. Vastine: Lausunto ei aiheuta kaavaan tarkistuksia. Lausunto: Jyväskylän Vesi esittää kaavaan lisättäväksi määräyksen Mikäli rakennetaan padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, on tilojen viemäröinti hoidettava kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Vastine: Määräys on lisätty asemakaavaan. Huomautus: Erkki ja Maija Haarala liitteenä Holstintien asukkaiden nimenkeräyslista vastustavat Holstintien muuttamista normaaliksi kaduksi ja esittävät kaavamerkinnän säilyttämistä nykyisellään. Holstintien liikennerasituksen vähentämiseksi he esittävät liikennejärjestelyjen korjaamista Kolikkorinteeltä Lohikoskentielle siten, että Lohikoskentielle pääsisi kääntymään molempiin suuntiin tai läpiajon estämistä Holstintiellä portein tai betoniporsain. Vastine: Kolikkotieltä kääntyminen Lohikoskentielle molempiin suuntiin on mahdollista, joskin liikennevalojärjestelyistä johtuen yhtäjaksoinen kääntymisaika on lyhyt. Holstintien muuttaminen asemakaavalla normaaliksi kaduksi ei estä liikenteen rajoittamista kadulla. Huomautus ei anna aihetta kaavaluonnoksen tarkistamiseen. Huomautus: Arja Sneck esittää kahta ajokaistaa Kolikkotieltä Lohikoskentielle Holstintien liikenteen vähentämiseksi. Vastine:

9 8 Toisen ajokaistan lisääminen Kolikkotielle Lohikoskentien risteykseen ei parantaisi tilannetta johtuen liikennevalojärjestelyistä. Huomautus ei anna aihetta kaavaluonnoksen tarkistamiseen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosluonnoksen MRA 30 :n mukaista nähtäville asettamista varten, jotta osallisilla on tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti kaupunginhallituksen käsittelyyn. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella Holstintien osa, jolla vain jalankulku, polkupyöräily ja tontille ajo on ollut sallittu, muutetaan tavalliseksi kaduksi. Holstintien varteen tulee kaksi uutta pientalotonttia Mitoitus Tontit ovat pinta-alaltaan 701 ja 781 neliömetriä. Rakennusoikeutta on kummallakin 200 kerrosalaneliömetriä Palvelut Alue tukeutuu sekä Seppälän että kaupungin keskustan palveluihin. Alueella on mm oma päiväkoti. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä muutoksia luonnonympäristössä eikä rakennetussa ympäristössä. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet AP- tonttien pinta-ala on 0,148 ha ja rakennusoikeus on 400 kerrosalaneliömetriä. Tonttitehokkuus on e=0,27. Kerrosluku on ½ k I ja kellarikerrokseen on rakennettava kerrosalaan laskettavia tiloja Muut alueet Katualueen pinta-ala on 0,1028 ha. Virkistysaluetta, joka on pääasiassa sähkölinjan vaara-aluetta, on 0,1125 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutus rakennettuun ympäristöön tontille rakennettavien autopaikkojen ja traktoritallin vuoksi on liikennettä lisäävä jalankululle ja polkupyöräilylle varatulla kadulla, jolla tontille ajo on sallittu.

10 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Tonteilla olevaa puustoa joudutaan poistamaan rakentamisen tieltä, mikä vaikuttaa maisemaan Muut vaikutukset Holstintien muuttaminen tavalliseksi kaduksi selkeyttää sen, että kaikki Holstin asukkaat saavat ajaa Holstintietä kumpaankin suuntaan. Tarvittaessa liikennettä voidaan rajoittaa liikennemerkein. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Varsinaisella kaavamuutosalueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Sähkölinjan vaara-alueeseen rajoittuvalla tontilla on määräys Alueen osa, jolle on istutettava matalaa kasvillisuutta. Määräys johtuu siitä, että korkeiden puiden istuttaminen vaara-alueen viereen ei ole suotavaa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ei ole 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Rakentaminen voi alkaa heti kaavan saatua lainvoiman ja kaupungin luovutettua tontit. LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote yleiskaavasta Ote ajantasa-asemakaavasta Pienennös asemakaavakartasta Tonttijakokartta Maanomistuskartta Tavoitteellinen käyttöluokitus Asemakaavan seurantalomakkeet Vastineluettelo tarvittaessa