Syventävä tiedonhaun kurssi

Transkriptio

1 Syventävä tiedonhaun kurssi Ti , 9-13 Eila Rämö, johtava tietoasiantuntija Aalto-yliopiston oppimiskeskus

2 Kurssin sisältö suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi ja hakustrategiat oman tiedontarpeen käsitteellinen jäsentäminen oman alan tärkeimpien tiedonlähteiden tuntemuksen syventäminen ja tietojen päivitys viittauskäytännöt, viitteidenhallinnan apuvälineet avoin julkaiseminen

3 Tiedonhankintataidot Taito löytää, arvioida ja käyttää informaatiota tehokkaasti. Tietoisuus siitä, miten tietoa tuotetaan, jaetaan ja julkaistaan omalla alalla. Tiedonhankinta on syklinen, analyyttinen prosessi, joka nivoutuu koko tutkimusprosessiin. Kolme työvaihetta: suunnittelu, toteutus, arviointi. -> Valmiudet luoda uutta tietoa.

4 Tiedonhakuprosessi 1. Aiheen määrittely 2. Hakusanojen & hakutekniikan valinta 3. Tiedonlähteiden valinta 4. Tiedonhakujen tekeminen 5. Tulosten arvioiminen ja lähteiden paikantaminen 6. Tiedon käyttö ja arviointi 7. Hae vielä

5 Tutkimusongelman määrittely Tutkimusongelma ja siihen liittyvä tiedontarve tulee ilmaista selkeästi, siinä auttaa tutustuminen aiheeseen paremmin tutkimalla ensin yleisiä tiedonlähteitä (lukeminen aiheen ympäriltä) tutustuminen ohjaajien ja vertaisryhmien (tiedeyhteisö) kanssa aihetta sivuaviin tutkimusongelmiin neuvotteleminen tutkimusongelman rajaamisesta ja oman painopistealueen määrittelystä tiedeyhteisön kanssa tutustuminen aihepiiriin liittyvään tutkimukseen

6 Tutkimusongelman määrittely Kysymyksiä itselle.. Mistä aiheesta tarvitsen tietoa? Mihin tarkoitukseen tarvitsen tietoa? Mikä aiheessa on keskeistä? Mistä näkökulmasta lähestyn aihetta? Mitä tiedän aiheesta jo ennalta? Tarvitsenko yleis- vai tieteellistä tietoa? Tarvitsenko kuva-aineistoa? Tarvitsenko uudempaa vai vanhempaa tietoa? Minkä kielistä tietoa tarvitsen?

7 Hakusanojen valinta Mikä tahansa luonnollisen kielen sana (millä tahansa kielellä) Käytä sanakirjoja ja yleisiä verkossa olevia sanastoja kääntämiseen ja ideointiin (thesaurus.com, NetMot-sanakirjat Alalla käytettävää terminologiaa löydät alan tutkimuskirjallisuudesta

8 Hakusanojen valinta Käytä hakusanojen valinnassa apuna asiasanastoja - asiasanoilla kuvaillaan kirjan tai artikkelin sisältöä Suomalaisissa tietokannoissa aineisto kuvaillaan YSA:n termeillä - Ulkomaisissa tietokannoissa käytetään tietokannan tuottajan omia asiasanastoja (Thesaurus / Subject terms / Descriptors)

9 Miellekartta - käsitekartta Tapa täsmentää ja jäsentää hakuongelmaa. Miellekartta on puumainen verkko, jossa aihe jaetaan osiin ja edelleen pienempiin osiin. Käsitteet ja niiden väliset suhteet löytyvät miellekarttaa paremmin käsitekartan avulla. FreeMind - helppokäyttöinen ja monipuolinen ohjelmisto miellekarttojen laatimiseen freemind.sourceforge.net/wiki/index.php/main_page CmapTools - ohjelmisto on tarkoitettu käsitekarttojen laatimiseen cmap.ihmc.us Aalto-yliopiston koneilla MindJet

10 Hakusanojen valinta (3) Sopivien ja oikeiden hakusanojen valinta on tiedonhakuprosessin tärkein vaihe Pohdi ensin, mitkä ovat aiheesi kannalta keskeiset käsitteet Listaa käsitteet ja etsi niille synonyymejä ja vieraskielisiä vastineita

11 Hakutekniikat (1) Haun kohdistaminen kenttään. - esim. nimeke, asiasana, julkaisuvuosi ja ISBN-numero Näitä kenttiä voi käyttää myös haun rajaamiseen.

12 Hakutekniikat (2) Sanahaku Voit käyttää haussa ns. luonnollisen kielen sanoja eli mitä tahansa aihettasi kuvaavia sanoja, niiden synonyymejä ja vieraskielisiä vastineita Hakusana täytyy muistaa katkaista (tietokannan ohjeen mukaisella merkillä, esim.? * ), jotta sanan eri taivutusmuodot tulevat mukaan Haku kohdistuu kaikkiin julkaisun tietoihin (nimeke, asiasanat, tekijä, ym.) -> Hakutulos voi olla liian suuri ja epätarkka

13 Hakutekniikat (3) Asiasanahaku Sanahakua tarkemman tuloksen saat käyttämällä asiasanahakua, jolloin haku kohdistuu vain asiasanakenttään. Kiinnostavan teoksen kuvailutiedoista voit löytää lisää hyviä asiasanoja, joilla voit jatkaa hakua Uudet ilmiöt ja tutkimusalueet tulevat sanastoihin viiveellä Asiasanastoissa ei ole välttämättä kovin spesifejä termejä

14 Hakutekniikat (4) Hakusanojen yhdistäminen Boolen haku AND-operaattoria käytetään, kun halutaan viitteitä, joissa kaikissa esiintyvät käytetyt hakusanat. Operaattorilla on siten hakutulosta rajaava vaikutus. Esim. lapset AND taidekasvatus

15 Hakutekniikat (5) OR-operaattoria käytetään, kun halutaan viitteitä, joissa esiintyvät kaikki tai joku käytetyistä hakusanoista. Käytetään varsinkin silloin, kun hakutermit ovat merkitykseltään lähellä toisiaan tai ovat saman käsitteen erikielisiä vastineita. Operaattorilla on hakutulosta laajentava vaikutus. Esim. esiopetus OR alkuopetus

16 Hakutekniikat (6) NOT-operaattoria käytetään, kun halutaan, että tietty sana ei esiinny hakutuloksessa. Operaattorin käytössä on oltava varovainen, sillä samalla voi sulkea pois paljon käyttökelpoista aineistoa. Esim. taidekasvatus NOT lapset

17 Kirjallisuusviitteet talteen - RefWorks RefWorks-ohjelma löytyy Aalto Finnasta (tietokannat) valitse New Version. Rekisteröidy käyttäjäksi ensimmäisellä kerralla Aalto-yliopiston lankaverkkoon kytketyllä työasemalla! Ohjelmalla voi: - siirtää aineistojen viitetietoja eri tietokannoista suoraan RefWorkstyötilaan - järjestää ja luoda oman henkilökohtaisen online-viitetietokannan - muotoilla lähdeluettelon ja tekstiviitteet monen eri tyylin mukaan Viittausten tekeminen omaan tekstiisi onnistuu RefWorksin mukana tulevalla Write-N-Cite-työkalulla. Etänä kirjaudu RefWorks-tilillesi osoitteessa: Aallon etäkäyttötunnus (Group Code): RWAaltoU (saat sähköpostiisi rekisteröitymisen jälkeen

18 RefWorks 1. Viitteiden siirto Finnasta RefWorksiin: - lisää viitteet suosikkeihin (klikkaa nuppineulaa) sinun täytyy olla kirjautuneena Finnaan - löydät viitteesi (suosikit), kun klikkaat omaa nimeäsi sivun ylälaidassa - merkkaa haluamasi viestit -> klikkaa Vie valitut -> valitse RefWorks ja klikkaa Vie valitut suosikit 2. Viitteiden siirto yksittäisestä tietokannasta RefWorksiin: - merkitse haluamasi viitteet tietokannassa - tallenna viitteet - valitse vienti RefWorksiin (ilmaistaan eri tietokannoissa vaihtelevasti)

19 Tiedonlähteitä: kirjastojen kokoelmatietokannat Aalto-Finna Oppimiskeskuksen (Aalto-yliopiston kirjaston) aineisto MELINDA melinda.kansalliskirjasto.fi Suomen korkeakoulu- ja yliopistokirjastojen yhteistietokanta WorldCat

20 Opinnäytteet Finna sisältää tiedot ARTSin painetuista opinnäytetöistä (TaiKista 1960-luvulta lähtien) Aaltodoc (koko Aalto-yliopisto) opinnäytetöitä, artikkeleita, konferenssijulkaisuja ja muuta tutkimusaineistoa myös kokotekstinä Theseus ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut verkossa Digital Dissertations elektronisia väitöskirjoja ja muita opinnäytteitä eri puolilta maailmaa, monitieteinen

21 Artikkelit ja tietokannat Keskeiset artikkelit ja tietokannat löytyvät tieteenalaoppaista Kuvataidekasvatuksen opas: Kaikki oppaat:

22 E-lehdet / kokoteksti tietokannat (1) Art Full Text lehdestä viitteet, joista 200 kokotekstinä Arts & Humanities Full Text lehdestä artikkeleita - humanistinen, laaja-alainen Academic Search Elite - monitieteinen n lehteä, osa kokotekstinä

23 E-lehdet / kokoteksti tietokannat (2) Education Journals PsycArticles - tarjoaa pääsyn yli 800 kasvatusalan lehteen, joista n. 700 on kokotekstinä - sisältää n. 80 psykologian alan kokotekstilehteä SAGE Premier - sisältää yli 550 kokotekstilehteä mm. kasvatustieteen, psykologian, viestinnän, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden aloilta -

24 Viitetietokannat (1) Sisältävät lehtiartikkeleiden tai kirjojen bibliografiset tiedot (julkaisutiedot) sisältöä kuvailevat asiasanat tiivistelmän Lehti, jossa artikkeli on julkaistu, on etsittävä erikseen Esim. MELINDA SFX-linkin avulla S

25 Viitetietokannat (2) ARTO - kotimainen monitieteinen artikkeliviitetietokanta ARTbibliographies Modern (ABM) - artikkeliviitteet ja tiivistelmät n. 430 lehdestä, lisäksi viitteet kirjoista, näyttelyluetteloista yms. - kuvataiteet, taideteoria, valokuvataide DAAI - Design and Applied Arts Index - artikkeliviitteet ja tiivistelmät n. 560 lehdestä - muotoilu, keramiikka ja lasi, valokuvataide jne ERIC - kansainvälisten tieteellisten kasvatusalan aikakauslehtien artikkeliviitteitä sekä viitteitä tutkimusraporteista, väitöskirjoista, konferenssijulkaisuista ym. aineistoista

26 E-kirjat Löytyvät myös Aalto-Finna -portaalista Yksittäisiä tietokantoja: Ebrary, Dawsonera, Elsevier e-books jne. (Aalto-yliopiston verkossa) - kirjoja useilta eri kustantajilta, monitieteisiä Google Books - suuri määrä skannattuja kirjoja Aaltoreader - löydä oman alasi e-kirjoja Tutustu E-kirjaoppaaseen

27 E-aineiston etäkäyttö Aalto-yliopiston kirjaston hankkimia e-aineistoja voi etäkäyttää Finna-portaalin kautta tai yksittäisen tietokannan linkistä. kirjautuminen henkilökohtaisilla Aalto-tunnuksilla Finna edata - tietokannat yksittäisinä linkkeinä Etäkäyttöohje:

28 Aalto-yliopiston Finna-portaali Aalto-yliopiston Finna-tiedonhakuportaalin ( kautta voit hakea Aalto-yliopiston kirjaston painettuja ja e-aineistoja. Sisäänkirjautuminen mahdollistaa lainojen uusimisen, varausten teon ja sakkojen verkkomaksamisen sekä hakujen tallentamisen. Kansallinen Finna ( sisältää arkistojen museoiden ja kirjastojen vapaata aineistoa.

29 Tiedonlähteitä vapaasti verkossa Google Scholar Tieteellisen tiedon hakemiseen erikoistuneeseen hakukoneeseen Google Scholariin on lisätty yhteys Aalto-yliopiston kirjaston sfx-linkityspalveluun. Haettaessa tietoa Google Scholarilla Aallon verkossa (IP-alueella), hakutuloksissa näkyvistä pääsee suoraan kokotekstiin.

30 DOI (Digital Object Identifier) Pysyvä tunniste, joka annetaan elektronisille asiakirjoille Viittaa tiettyyn dokumenttiin abstraktisti DOI-hakemisto DOI-tunnisteet ovat muotoa / hakemistokoodi - ilmaisee rekisteröintiauktoriteetin 1000 julkaisijakoodi - ilmaisee dokumentin julkaisijan dokumentin koodi.

31 Uutuusseuranta RSS-syöte (Really Simple Syndication) verkkopalvelun tarjoama tiedosto, joka sisältää säännöllisesti päivittyvää sisältöä (esim. uutiset) sisältää ainakin otsikon ja URL-osoitteen RSS-syöte tilataan esim. selaimeen RSS-lukija käy tarkistamassa säännöllisin väliajoin RSS-syötteestä, onko sinne ilmestynyt uutta sisältöä

32 Uutuusseuranta (3) Alert - vahtipalvelut Tietokantojen Alert-palvelun käyttö vaatii palveluun rekisteröitymisen - uudet viitteet sähköpostiin (esim. puolen vuoden ajan) - määriteltävissä hakuväli (pp,vk,kk)

33 Julkaisujen laatu (1) Tutkimuksen laadun arviointi on tiedeyhteisön tehtävä Vertaisarviointi - peer review Tieteellisten artikkeleiden ennakkotarkastus referee Tietopaketti Insidessa > Vaikuttavuus Tutkimuksesta kertominen inside.aalto.fi > Kirjasto- ja tietopalvelut > Julkaisujen mittaaminen

34 Julkaisujen laatu (3) Julkaisufoorumi Suomen Tieteellisten seurain valtuuskunnan toteuttama hanke, jossa on mukana 23 tieteenalakohtaista asiantuntijapaneelia. JuFo järjestelmä, jonka avulla tieteellistä julkaisutoimintaa voidaan arvioida määrän lisäksi laadullisesti. JuFo-luokituksessa on kolme tasoa 1=perustaso 2=johtava taso 3=korkein taso

35 Avoin julkaiseminen periaatteet Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset julkaistaan käyttäen tieteelliseltä vaikuttavuudeltaan mahdollisimman merkittäviä kanavia. Aalto-yliopistolla on avoimen julkaisemisen mandaatti ja se kehottaa tutkijoitaan tieteellisten artikkeleiden ja tutkimustulosten avoimeen julkaisemiseen. Aalto-yliopisto ylläpitää avoimen julkaisemisen alustaa Aaltodocjulkaisuarkistoa ja edellyttää tutkijoidensa rinnakkaistallentavan tieteelliset julkaisunsa sinne. Tutustu Avoimen julkaisemisen oppaaseen

36 Hakutuloksen arvioiminen

37 Hakutuloksen arvioiminen (1) on tavallista, että ensimmäiset haut eivät tuota sopivaa hakutulosta tyypillisiä ongelmia: - saatujen viitteiden määrä on liian suuri - saatujen viitteiden määrä on liian pieni - viitteitä ei saada lainkaan - viitteet eivät liity täsmällisesti aiheeseen

38 Jos saat tulokseksi liikaa viitteitä (2) - rajaa hakua kielellä tai julkaisuajankohdalla - yhdistä hakusanoja AND-operaattorilla - älä katkaise hakusanoja (> mukaan tulokseen eivät tule kaikki taivutusmuodot ja yhdyssanat) - älä yhdistä hakusanaan sen synonyymeja tai rinnakkaiskäsitteitä OR-operaattorilla - mieti, löytyykö hakusanallesi sopivaa suppeampaa alakäsitettä

39 Jos saat tulokseksi liian vähän viitteitä - mieti käyttämillesi hakusanoille lisää synonyymeja ja rinnakkaiskäsitteitä ja yhdistä nämä hakusanaasi ORoperaattorilla - etsi hakusanoillesi yläkäsitteitä - käytä vapaatekstihakua (sanahakua) ja hakusanan katkaisua - mieti, teitkö hakusi sopivasta tietokannasta

40 Jos hakujen tulokset eivät vastaa (4) aihettasi - etsi lisää aihettasi kuvaavia hakusanoja - tee hakuja uusista tietokannoista - käytä hyväksesi tietokantojen omia asiasanastoja (Thesaurus)

41 Tiedonlähteiden arviointi Lähdekriittisyys tarkoittaa tiedon luotettavuuden, ajantasaisuuden ja alkuperäisyyden arvioimista. Kuinka tunnettu ja luotettava tiedon tuottaja on? Onko tieto puolueellista voitko epäillä tiedontuottajan jättäneen jotain sanomatta tahallisesti tai tahtomattaan? Oletko tutustunut alkuperäiseen lähteeseen vai onko kyseessä toisen käden tieto? Mikä on lähteen julkaisuajankohta ja onko siinä käytetyt lähteet tuoreita?

42 Tekijänoikeus - sitaatti - opinnäytetyö On luvallista ottaa opinnäytteeseen liittyvä sitaatti mistä tahansa julkistetusta teoksesta Sitaatilla on oltava sisällöllinen yhteys omaan tekstiin: havainnollistaminen, selkeyttäminen, arvosteleminen Hyvän tavan mukaisesti (esim. laajuus) Tekijä ja teoksen nimi on mainittava sitaatin yhteydessä

43 Tekijänoikeus ohjeita, säädöksiä Taideyliopistojen tekijänoikeuspalvelu Kuvasto > Tekijänoikeus Creative Commons -lisensointi Opetus- ja kulttuuriministeriö

44 Lähdeviitteet Lähteitä käytetään tutkielmissa joko tukemaan esitettyjä väitteitä tai niiden avulla tuodaan esille näkemyksiä, joita halutaan kritisoida. Lähdeviitteiden tehtävä on osoittaa, mistä tekstissä mainittu tieto on peräisin tai mihin lähteisiin tulkinta perustuu antaa lisätietoa, joka itse tekstissä esitettynä katkaisisi häiritsevästi varsinaisen pääasian helpottaa tekijää tutkimusprosessin aikana pitämään lähteet järjestyksessä ja tarkistettavissa

45 Referointi ja lainaaminen Lähteitä käytetään tutkimuksessa kahdella tavalla: referoimalla ja lainaamalla. Referoitaessa tiivistetään oman tutkimuksen kannalta olennaiset lähteessä olevat tiedot. Sitaattimerkkejä ei käytetä. Siteeraus tarkoittaa lähdetekstin esittämistä sanasta sanaan. Tekstin sisällä sitaatti on ehdottomasti merkittävä lainausmerkkeihin.

46 Lähdeviitteet Valitse parhaiten tutkimuksesi luonteeseen ja sisältöön soveltuva lähdeviitteiden merkintätapa tai noudata laitoksesi/pääaineesi antamia ohjeita. Noudata sitä loogisesti koko tekstin läpi. - Nimi-vuosi järjestelmä - Alaviitejärjestelmä (kun viitteet pitkiä, haluat lisätä kommentteja)

47 Lähdeviitteet tekstissä (1) Nimi-vuosi järjestelmä Viitteet sulkuihin tekstin joukkoon (Lahtinen, R. 2010, 33) Lähdeluettelo tekstin loppuun, aakkosjärjestyksessä ilman numerointia

48 Lähdeviitteet tekstissä (2) Alaviitejärjestelmä (noottijärjestelmä) Tekstiosaan sijoitetaan lähdeviitteen numero yläviitteeksi. Lähteen tiedot sijoitetaan joko sivun alalaitaan tai tutkimuksen loppuun. Lauseen sisällä oleva viitenumero viittaa sitä edeltävään sanaan tai sanaryhmään. Pilkun jälkeen oleva viitenumero viittaa edeltäviin saman virkkeen lauseisiin. Virkkeen lopussa oleva viitenumero, joka on ennen pistettä, viittaa edeltävään lauseeseen tai lauseisiin. Viitenumero, joka on pisteen jälkeen, viittaa edeltäviin virkkeisiin tai kappaleisiin.

49 Lähdeluettelon tehtävä Kaikki lähdeviitteissä esiintyneet tutkimukset ja lähteet on esitettävä lähdeluettelossa. - tarkemmat tiedot lähdeviitteessä mainitusta lähteestä - esim. kirjan kirjoittaja, nimi, painopaikka ja -vuosi Lähdeluettelo antaa yleiskäsityksen siitä, mille lähdemateriaalille tutkimus rakentuu. Väitöskirjojen lähdeluettelot toimivat ko. aihepiirin epävirallisina bibliografioina.

50 Lähdeluettelon rakenne (1) Rakenne tärkeä, jos käytetään alaviitejärjestelmää Lähdeluettelon jaottelu tehdään aina räätälöitynä kullekin tutkimukselle: tutkimuksen problematiikka ja lähteiden määrä ja laatu. Lähdeaineisto (eli alkuperäislähteet) erotetaan tutkimuskirjallisuudesta (toisen käden lähteet).

51 Lähdeluettelon rakenne (2) - sovellettava Ellei tutkimusaiheesta nouse luontevaa, omaa jaottelua, on olemassa varsinkin opinnäytetöissä käytettyjä malleja: I II III IV V VI Painamattomat lähteet Lähdejulkaisut Sanoma ja aikakauslehdet Tutkimuskirjallisuus Haastattelut Verkkodokumentit

52 Lähteiden merkitseminen (1) Kirjallisuus Kirjat merkitään lähdeluetteloon aakkosjärjestyksessä kirjoittajan mukaan seuraavasti: kirjoittajan nimi, kirjan nimi. painopaikka/julkaisupaikka, painovuosi. Tarpeen vaatiessa, merkitään myös esim. painos, kääntäjä tai kustantaja. Painos on merkittävä, mikäli samana vuonna on ilmestynyt useampia painoksia ja ne poikkeavat jotenkin toisistaan.

53 Lähteiden merkitseminen (2) Kirjallisuus Useita erilaisia standardeja. Valittua tapaa on noudatettava johdonmukaisesti. minimitiedot, esim. Höhne, G. DDR-design. Helsinki Höhne, Gu nter (2010). DDR-design : itäsaksalaisen suunnittelun helmiä. Helsinki : Minerva.

54 Lähteiden merkitseminen (3) Artikkeli kokoomateoksessa esim. Uotila, Minna & Koskennurmi-Sivonen, Ritva (2006). Käsityö ja muotoilu - tulevaisuuden luksusta!. Julkaisussa Leena Kaukinen & Miia Collanus (toim.) Tekstejä ja kangastuksia : puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta. [Hamina] : Akatiimi, s

55 Lähteiden merkitseminen (4) Sanoma- ja aikakauslehdet Jos esitetään muun kirjallisuusluettelon joukossa Sukunimi, Etunimi (vuosi). Artikkelin nimi. Julkaisussa Lehden nimi vol., numero, sivut. Jos esitetään lähdeluettelossa omana kokonaisuutenaan esim. Form Function Finland (FFF)

56 Lähteiden merkitseminen (5) Elektroniset lähteet Sähköisen lähdeaineiston osalta on lähdeviitteessä ilmaistava, mistä ja millä tavoin aineisto on saatavissa. Dokumentin kirjoittajan oikea nimi on aina pyrittävä selvittämään. Mikäli sähköpostiosoite on ainoa kirjoittajaan viittaava tieto, käytetään sitä nimen tilalla. Mikäli kirjoittajaksi on ilmoitettu vain alias (esimerkiksi webmaster), ilmoitetaan lähteestä vastaavaksi tekijäksi aliaksesta vastaava organisaatio.

57 Elektroniset lähteet Internet-lähteiden tyyppejä Normaali webbisivu Itsenäinen julkaisu verkossa (esim. tutkimus) Artikkeli verkkojulkaisussa (esim. verkkolehdessä) Artikkeli, joka on peräisin jostain tietokannasta (esim. lehtitietokanta Academic Search Elite)

58 Lähteiden merkitseminen (6) Perusesimerkki - sovellettava Tekijän Sukunimi, Etunimi (julkaisu-/päivitysvuosi): Dokumentin nimi [dokumentin tyyppi esim. PDF]. Kustantaja, kustantajan Paikkakunta. Painos/Versio. Mahdolliset huomautukset, esim. Saatavissa Art Full Text palvelun kautta. <URL:protokolla://koneen.nimi.tunnus/hakemisto/ polku/perille /dokumentti.tyyppi>. [viitattu/haettu/luettu pp.kk.vvvv].

59 Lähteiden merkitseminen (7) E-lehtien artikkelit APA Frank, D.H. (1998). Representation and the mind-body problem in Spinoza. The Review of Metaphysics, 51(4), Retriewed from Harward Tervo, J 2012, The Problem of Representation, Studies in Art Education, 54, 1, pp , Art Full Text (h.w. Wilson), EBSCOhost, viewed 10 January 2014.

60 Oppimiskeskus Otaniementie 9, Espoo lib.aalto.fi Learning Hub Arabia 5. kerros, huoneet 570 ja 571 Aalto-Finna -portaali Kuvataidekasvatuksen opas Kuva-aineistojen opas Kaikki tiedonhakijan oppaat

61 Learning Hub Arabia Osoite: Hämeentie 135 C, 5. kerros, huoneet 570 ja 571 Avoinna: ma-pe klo Palvelut: - aineiston lainaus ja palautus - tietoaineistojen käytön ohjaus ja neuvonta - aineiston varaus- ja noutopalvelu opiskelijoille ja henkilökunnalle (kirjat Oppimiskeskuksen kokoelmista Otaniemestä ja kaukolainat muista kirjastoista)

62 Learning Hub Arabia Palvelut: - muutama Aalto-työasema (kirjautuminen Aaltotunnuksilla) - skanneri - mustavalkotulostus maksutta Printing Point laitteisiin (lähin laite sijaitsee viereisellä Taiteen laitoksella) - kopiokorttien myynti - henkilökohtainen tiedonhaun ohjaus (1-2 h) (ajanvaraus:

63 Kiitos!