Myanmar - Opportunities

Transkriptio

1 Myanmar - Opportunities

2 Team Finland Future Watch TEKES AASIA Sari Arho Havrén dfasdf Tekes the Finnish Funding Agency for Innovation Tekes is the main public funding organisation for research, development and innovation in Finland. Tekes funds wide-ranging innovation activities in research communities, industry and service sectors and especially promotes cooperative and risk-intensive projects. Tekes current strategy puts strong emphasis on growth seeking SMEs.

3 Yhteenveto havainnoista Ministeri Vapaavuori johti liikemiesvaltuuskuntaa Myanmariin helmikuussa Tämän raportin huomiot perustuvat kirjoittajan virallisiin tapaamisiin matkan yhteydessä, keskusteluihin delegaation jäsenten kanssa, ja lisäksi yksityisiin keskusteluihin ohjelman ulkopuolella sekä muihin Future Watch lähteisiin. Lisää tietoa saa allekirjoittaneelta. Myanmarin avautumisen jälkeen 2012 maassa on eletty optimismin ja sijoitushuuman vallassa. Ulkomaalaisia sijoittajia ryhtäsi maahan, ja Myanmar kohosi neljänneksi suosituimmaksi sijoituskohteeksi Aasiassa vuonna Vuonna 2014 sijoitus putosi kahdenneksitoista. Moni sovittu kauppa jäikin toteutumatta kun kaupan paikallinen osapuoli ymmärsi, ettei kauppaan kuulunut henkilökohtaista bonusta eli käytännössä olisi ollut kyse korruptiosta. Myanmar lähtee pohjalta, ja siksi kasvuluvut ovat hyvät, ne voisivat olla jopa paremmatkin, jos talouden struktuurit olisivat paremmassa kunnossa. Jos kaikki menee hyvin, BKT kasvu voi seurata jopa yli 7 % käyrää vuoteen 2020 saakka. Käytännössä maa on tällä hetkellä täynnä tyhjiöitä, jotka odottavat täyttäjiä. Jostain on kuitenkin aloitettava, ja hallituksen prioriteettilista näyttää seuraavalta: 1) Energia, sähköntuotanto ja -jakelu 2) Vesihuolto 3) Maataloustuotanto, maatalouden modernisointi 4) Taloudelliset struktuurit, rahoitusala, pankkijärjestelmä 5) Koulutus ja terveydenhuolto 6) Turismi 7) Luonnonvarojen hallinta Näiden prioriteettien sisällä on omat tavoitteensa. Esimerkiksi energian osalta vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on, että 33 % energista saadaan vesivoimasta, 22 % kaasusta, 35 % hiilestä ja 10 % uusiutuvista energialähteistä. Käytännössä siis kaikilla aloilla tarvitaan apua ja modernisointia. Monilla suomalaisilla yrityksillä on kokemusta tällaisista alkupään kehityshankkeista ja myös toimimisesta haastavissa olosuhteissa. Toiseksi Myanmar näyttää tarjoavan valtavasti mahdollisuuksia niille yrityksille, jotka osaavat ja tuntevat kansainväliset rahoitusmahdollisuudet rahoituspaketin rakentamisen näkökulmasta. Suomalaisilla on valtavasti osaamista, jolle Myanmarissa on suoraa kysyntää (ei ainoastaan tarvetta) kunhan vain rahoitus pystytään järjestämään. Bisnespartnerin löytäminen on myös haaste. Maassa on oligarkeja (tycoons), rikkaita miljardöörejä, jotka ovat usein monialayrittäjiä, ja jotka pystyvät ja haluavat lonkeroitua monille toimialoille. He voivat tehdä liiketoimia suoraan, eikä ongelmana ole korruptio. Mielenkiinto kohteisiin voi kuitenkin lopahtaa, sillä monta rautaa tulessa aiheuttaa myös sen, ettei mielenkiintoa pysty välttämättä kohdistamaan yksityiskohtiin tai jatkuvuuteen. Toiseksi partneri voi olla hallitus, virkamieskunta tai lukuisat armeijan entiset tai nykyiset upseerit. Kaikissa tapauksessa paikallisista lähteistä tulevien maksujen ja rahan alkuperää on vaikea todentaa. Varsinaista keskiluokkaa ei ole, on vain poliittinen eliitti ja siihen kytköksissä olevat perheet ja suvut sekä toisaalta valtava määrä köyhiä. Yli puolella, jopa 70 % ihmisistä ei ole sähköä. On myös hyvä ymmärtää, että kaikkiin ulkomaalaisiin investointeihin tarvitaan presidentin hyväksyntä. Bottom of the pyramid on osoittautunut selkeäksi liiketoimintamahdollisuudeksi 1

4 Myanmarissa. Tähän voi liittyä esimerkiksi sähköistäminen pienessä mittakaavassa. Tekesin BEAMohjelmalle mielenkiintoinen kohde, sillä tämäntyyppisillä liiketoimilla voidaan selvästi parantaa paikallisten ihmisten elämänlaatua. Analysoitaessa markkinaa on mietittävä tarkasti loppuasiakasta, sillä kiinalaiset ovat tuhonneet maineensa Myanmarissa myymällä sinne sopimattomia tuotteita tai niin huonolaatuisia tuotteita, että paikallinen väestö on kokenut tulleensa huijatuksi. Myös kokemusta kuluttajina tai hankkeiden ostajina on vielä niukasti. TULEVAISUUDEN MAHDOLLISIA RISKI- SKENAARIOITA 1) Vaalit lokakuussa 2015 (ellei aikaa muuteta). 2) Buddhalaisuuden nationalistinen radikalisoituminen. Perinteiseen buddhalaisuuteen ei kuulu väkivalta, mutta Myanmarissa tällaista radikalisoitumista on kuitenkin jo tapahtunut ja on mahdollista, että liike saa yhä enemmän kannatusta. 3) Kiinan ja Asian Infrastructure Investment Bank (AIIB) vaikutusvallan muotoutuminen. Vaalit lokakuussa 2015 Monet suomalaisyrityksistä kokevat, että syksyllä, ilmeisesti lokakuussa 2015, järjestettävät vaalit tulevat kertomaan, että jatkaako Myanmar avautumisen tiellä. Toinen vaihtoehto on sotilaiden vallan palautus (joka ei esimerkiksi Thaimaan sotilasjuntalle eikä Kiinan hallinnolle olisi epämieluinen vaihtoehto), jolloin maa myös palaa pakotelistoille entistä tiukemmin. Toisaalta lähes kaikki paikalliset olivat keskusteluissa sitä mieltä, että paluu menneisyyteen on mahdoton ajatus, ja avautumisen tiellä tullaan pysymään. Myös ministeriöt ja virkamieskunta tuntuivat olevan hyvin sitoutuneita uudistuksiin ja heillä oli selkeä käsitys uudistusten prioriteeteistä. Tällä hetkellä lainsäädäntö kieltää henkilön, jolla on ulkomaalainen puoliso tai lapset, toimimaasta presidenttinä. Tämän klausuulin muuttamisesta on keskustelu käynnissä, sillä nykyisellään se estää Aung San Suu Kyi:n mahdollisen presidenttiyden. On mahdotonta arvioida, pystytäänkö klausuulia muuttamaan. Buddhalaisuuden radikalisoituminen Myanmar on moniuskontoinen maa, mutta hallitus selvästi suosii theravadabuddhalaisuutta, jonka kannattajin lukeutuu 89 % väestöstä. Noin 4 % väestöstä on muslimeja. YK:n mukaan Myanmarin Rohingya-muslimiväestö on yksi vainotuimmista vähemmistöistä maailmassa. Rohingya-väestön kovaäänisin vastustaja on vaikutusvaltainen buddhalainen munkki Ashin Wirathu (U Wirathu), joka ajaa bengaleiden karkottamista maasta ja jonka kannattajat ovat tehneet jopa kansanmurhaksi kuvailtuja puhdistuksia erityisesti juuri Rohingya-vähemmistöä vastaan. Samainen munkki on haukkunut YK:n erikoislähettilästä maassa huoraksi, kun Ms. Yanghee Lee kritisoi Rohingya-väestön kohtelua ja lakialoitetta neljän uskonnon suojelemisesta. U Wirathun ideologia kumpuaa syvästä vihasta kaikkia muslimeja kohtaan. Myanmarin hallitus pitää etäisyyttä tapahtumiin. Näihin buddhalaisiin ääriaineksiin näyttää sekoittuvan nationalismia (olivathan munkit 2007 sahramivallankumouksen taustalla sotilasjunttaa vastaan). Keskustelelujeni kautta syntyi myös selkeä kuva siitä, että ei ole poissuljettua, että 2

5 buddhalainen nationalismi edelleen radikalisoituu, vihapuhe ja hyökkäykset myös muita kuin muslimeita kohtaan lisääntyvät. Kun kysyin U Thantin pojan pojalta, Yangon Heritage Trustin puheenjohtajalta, tohtori Thant Myint- U:lta, näkeekö hän mahdollisena, että radikalisoituminen voisi kohdistua myös ulkomaalaisiin investointeihin ja maahan asettuviin länsimaisiin, hän vastasi, että pitää sitä täysin mahdollisensa riskinä. Kiinan ja Asian Infrastructure Investment Bank (AIIB) vaikutusvallan lisääntyminen Asian Infrastructure and Investment Bank:in aloite tuli Kiinan presidentiltä Xi Jinpingiltä syksyllä Pankki tullaan virallisesti käynnistämään lokakuussa Tällä hetkellä jo tiedetään AIIB:n rekrytoivan asiantuntijoita esimerkiksi japanilaisten dominoivalta Asian Developmen Bankilta ja Maailmanpankilta. Toistaiseksi Japani, Australia ja USA ovat todenneet, etteivät tässä vaiheessa aio lähteä mukaan AIIB:n toimintaan. EU-maat pohtivat asiaa. Kiina pidättänee itsellään kuitenkin 80 % äänivallasta suhteessa rahoitusosuuteensa. Japanissa käydään depattia, miten AIIB vaikuttaa ADB:n tilanteeseen ja tulisiko Japanin yrittää vaikuttaa jäsenenä sisältäpäin. Japani on erittäin vahvasti läsnä Myanmarissa. Myanmarissa kiinalaisilla on tällä hetkellä kansan keskuudessa huono maine. Energiapuolella kiinalaiset ovat rahoittaneet esimerkiksi kaasuputkihankkeen, josta kaikki kaasu menee putkea pitkin Kiinaan. Myanmaria on pidetty pitkään Kiinan takapihana Kiinan läheisten suhteiden takia Myanmarin sotilasjunttaan. Pitää muistaa, että edelleen sotilailla on 25 % edustus parlamentissa. Vaikutusvaltaisimmat henkilöt tänään ovat niitä, jotka olivat vaikutusvaltaisia myös ennen maan avautumista. Jää nähtäväksi, miten AIIB rakentuu. Jos pankki tulee myöntämään infrastruktuurilainoitusta kevyemmin ehdoin kuin muut rahoituslähteet, on selvää, että mailla kuten Myanmarilla, on kiusaus tällaisiin tarjouksiin tarttua. Luonnollisesti hankkeita näin ollen tulee myös ohjautumaan erityisesti kiinalaisille yrityksille. Toisaalta infrastruktuurihankkeiden tarve Aasiassa on niin valtava, ettei edes AIIB selviä taakasta yksin. Myös yksityisiä pääomia on pystyttävä houkuttelemaan. AIIB:n makrotaloudellisina taustavetureina ovat Kiinan pyrkimykset vähentää ylikapasiteettia kotimaassa, jatkaa yuanin kansainvälistämistä, tukea kiinalaisyritysten kansainvälistymistä, ja hajauttaa valuuttavarantojaan ulkomaisiin sijoituskohteisiin. Ylläolevaa peilaten syntyy myös riskejä, että Kiina dumppaa ja siirtää saastuttavia tehtaitaan ulkomaille (Myanmar voisi olla houkutteleva kohde), ja tästä on jo ollut Kiinassa signaaleja, että tällaista halukkuutta on ilmassa, jopa aina Afrikkaa myöten. Kiinan valttina on myös nopeus. Kiina on perinteisesti ollut nopea reagoimaan kehitysmaiden infrastruktuuritarpeisiin verrattuna muiden rahoittajien pitkiin käsittelyaikoihin. On myös merkkejä siitä, että länsimaista uhkaa tulla epäkiinnostavia kumppaneita monille kehitysmaille, sillä köyhät maat näyttävät kääntyvän yhä useammin esimerkiksi BRICS-maiden kehityspankin puoleen siksi, että kehtiysprioritettit nähdään eri tavalla. Rikkaat maat haluavat rahoittaa vesihuoltoa, terveyttä, hyvää hallintoa ja koulutusta kun taas köyhissä maissa pidetään talouden tuottavuutta ja infrastruktuuria prioriteetteinä. 3