ROVANIEMEN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tilinpäätös 2016

Transkriptio

1 2016 ROVANIEMEN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilinpäätös

2 ROVANIEMEN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA TILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYS 1. TEKNINEN LAUTAKUNTA TILINPÄÄTÖS/KÄYTTÖTALOUSARVIO TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN/TULOSKORTTI TEKNINEN LAUTAKUNTA INVESTOINNIT

3 1. TEKNINEN LAUTAKUNTA TILINPÄÄTÖS/KÄYTTÖTALOUSARVIO Rovaniemen kaupunki - TULOSLASKELMA/Budjetointi Kustannuspaikka : Tekniset palvelut (Tekninen ltk) Budjettivertailu Jakso: 01/ /2016 Yksikkö: EUR Ajettu: :41:21 Talousarvio Toteutunut Ero Käyttö-% 2016 Joulukuu2016 Ta-tot TOIMINTATUOTOT Myyntituotot sisäinen , ,00 Myyntituotot sisäinen (inv/ei sop) , , ,52 164,08 Myyntituotot ulkoinen , , ,23 396,44 Myyntituotot yhteensä , , ,75 467,59 Maksutuotot , , ,46 113,89 Tuet ja avustukset , , ,64 102,22 Vuokratuotot ulkoinen , , ,18 269,87 Vuokratuotot yhteensä , , ,18 269,87 Muut toimintatuotot , , ,38 121,00 Valmistus omaan käyttöön , , ,65 22,90 TOIMINTATUOTOT/TULOT , , ,76 149,16 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot , , ,09 104,73 - Henkilöstökorvaukset , ,11 Palkat ja palkkiot yhteensä , , ,98 103,76 Eläkekulut , , ,60 99,72 Muut henkilöstösivukulut , , ,05 94,01 Henkilöstösivukulut , , ,65 98,64 HENKILÖSTÖKULUT , , ,33 102,52 Palveluiden osto sisäinen yhteensä , , ,49 68,20 Palveluiden osto ulkoinen yht , , ,64 95,79 PALVELUJEN OSTOT , , ,13 93,24 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR , , ,64 100,50 AVUSTUKSET , , ,48 84,98 Vuokrat ulkoiset , , ,16 191,71 VUOKRAT , , ,16 191,71 MUUT TOIMINTAKULUT , , ,62 231,98 TOIMINTAKULUT/MENOT , , ,86 98,34 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,62 85,35 Muut rahoituskulut , , ,77 125,96 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT , , ,77 125,96 VUOSIKATE , , ,85 90,72 POISTOT JA ARVONALENTUMIS , , ,48 157,79 POISTOERON MUUTOS , ,84 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , , ,79 109,58 Sitovuustaso = toimitakate 3

4 Toimintakatteen jakautuminen tulosyksiköittäin ; -6 % ; -3 % ; -6 % ; -10 % ; -13 % ; -3 % ; -11 % ; -44 % ; -4 % Kaavoitus Suunnittelu Rakennuttaminen Puistot ja leikkipaikat omistajahallinta Paikkatieto- ja tonttipalvelut Joukkoliikenne, liikennepalvelut Liikennealueiden omistajahallinta Metsät ja virkistysalueet omistajahallinta Taulukko ei sisällä pysäköintipalveluja; toimintakate ja infrapalveluita; toimintakate Toteutumavertailu Tulot Menot TA2016 TP2016 Taulukko ei sisällä infrapalveluja. 4

5 Taulukko ei sisällä infrapalveluiden tuloja. Taulukko ei sisällä infrapalveluiden menoja. 5

6 2. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN/TULOSKORTTI TEKNISTEN PALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS Vastuuhenkilö: teknisen lautakunnan esittelijä TOIMIELIN TOIMIALA/TEHTÄVÄ PALVELUALUE/VASTUUALUE Tekninen lautakunta Tekniset palvelut Tekniset palvelut PALVELUALUEEN/VASTUUALUEEN KUVAUS JA TARKOITUS Tehtävänä on teknisen toimen palvelujen järjestäminen. Tekniset palvelut vastaavat maankäytöstä ja yleisten alueiden omistajahallinnasta, kehittämisestä ja suunnittelusta sekä asemakaavoituksesta. PALVELUALUEEN/VASTUUALUEEN YLEISTAVOITTEET Tavoitteena on edistää asukkaiden ja elinkeinoelämän hyvinvointia ja toimintaedellytyksiä ja luoda määrälliset ja laadulliset edellytykset toimivan ja turvallisen sekä viihtyisän kaupunkirakenteen kehittymiselle. ARVIO PALVELUALUEEN/VASTUUALUEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ENNAKOIDUISTA MUUTOKSISTA SUUNNITTELUKAUDELLA Kaavoitus- ja lupaprosesseihin kohdistuvat muutokset (hallitusohjelma) ja mahdolliset rakenteelliset muutokset teknisten toimialan/palvelujen organisoinnissa. Muutosten toteutuminen Tekninen lautakunta ( , 52/Teknisen lautakunnan roolin vahvistaminen) on käsitellyt lautakunnan roolia ja tehtäviä mm. kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen. Kaupunginvaltuuston , 114 mukaisesti on perustettu Rovaniemen Infra Oy ja ko. toiminta ja henkilöstö ovat siirtyneet alkaen Teknisen lautakunnan alaisuudesta yhtiöön. Tekninen lautakunta on hyväksynyt palvelusopimukset yhdyskuntatekniikan ylläpitotöistä yhtiön kanssa. 6

7 PALVELUALUEEN/VASTUUALUEEN KESKEISET TAVOITTEET JA NIIDEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TALOUTEEN JA TOIMINTAAN TAVOITE Kaupunkistrategiaan pohjautuvat palvelualueen/vastuualueen toiminnan vaikuttavuuden kannalta keskeiset tavoitteet (3-5 kpl) 1.Tonttitarjonnan turvaaminen 2. Liikkumistarpeen kasvun hidastaminen yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja eheyttäen 3.Viihtyisän, esteettömän ja turvallisen elinympäristön edistäminen 4. Omaisuuden taloudellinen hallinta Tavoitteiden toteutuminen TAVOITTEEN TOTEUTTAMISEN TALOUDELLISET JA TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET VUONNA Kysyntää vastaavat vapaat tontit valmiin kunnallisteniikan piirissä lisäävät yritystoiminnan ja asuinrakentamisen investointeja kaupunkiin. 2. Tehostamalla ja tiivistämällä yhdyskuntarakennetta pienennetään infran rakentamistarpeita ja kasvatetaan keskeisillä alueilla kevytliikenteen kulkumuoto-osuutta 3. Edesauttaa kotona asumisen mahdollisuutta. Luo edellytyksiä omatoimiseen ja aktiiviseen hyvinvointia edistävään vapaa-ajan toimintaan ja liikunnan harrastamiseen. 4. Korjausvelan kasvun hallittu hidastaminen. Uusinvestointitarpeiden minimointi täydennyskaavoituksella. TAVOITTEEN TALOUDELLISET JA TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET SUUNNITTELUVUOSINA Kysyntää vastaavat vapaat tontit valmiin kunnallisteniikan piirissä lisäävät yritystoiminnan ja asuinrakentamisen investointeja kaupunkiin 2. Tehostamalla ja tiivistämällä yhdyskuntarakennetta pienennetään infran rakentamistarpeita ja kasvatetaan keskeisillä alueilla kevytliikenteen kulkumuoto-osuutta 3. Edesauttaa kotona asumisen mahdollisuutta. Luo edellytyksiä omatoimiseen ja aktiiviseen hyvinvointia edistävään vapaa-ajan toimintaan ja liikunnan harrastamiseen. 4. Korjausvelan kasvun hallittu hidastaminen. Uusinvestointitarpeiden minimointi täydennyskaavoituksella. 1. Tonttitarjonnan turvaaminen: MAATOSSA on määritelty kaupungin kaavavarannoksi kaksi vuotta ja jaettavaksi tonttivarannoksi vuoden tarvetta vastaava määrä. MAATO:ssa on mukana myös kaavoituskatsaus sekä kaavojen ennakoitu valmistumisaika sekä syntyvien tonttien luovutusaikataulu. Valmiin kunnallistekniikan piirissä on alkuvuoden tonttivaranto ollut MAATO:n mukainen Kaupungin mailla olevia tontteja on luovutettu seuraavasti - pientalotontteja vuokrattu 60 kpl, myyty 5 kpl - teollisuustontteja vuokrattu 3 kpl - liiketontteja vuokrattu 5 kpl, myyty 1 kpl Tekninen lautakunta , 149 on antanut lausunnon MAATO:n kaavoituskatsausta koskevaan osioon. 7

8 Vanttauskosken ja Valionranta-Koskipuiston osayleiskaavat saavuttivat lainvoiman. Merkittävimpinä asemakaavoista hyväksyttiin Rinteenkenttä ja Länsikankaan asuntoalueen laajentaminen sekä kortteleiden 537 ja 589 asemakaavan muutos Viirinkankaalla ja Napapiirin leirintäalueen muutos. Vuoden aikana hyväksyttiin yleiskaavoja 3 kpl, asemakaavoja 16 kpl ja ranta-asemakaavoja 1 kpl. Uutta asemakaava-aluetta muodostui 78,8 hehtaaria. 2. Liikkumistarpeen kasvun hidastaminen yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja eheyttäen: Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030 suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi kävelyn, pyöräilyn ja joukko-liikenteen yhteenlasketun kulkumuoto-osuuden kasvattaminen 20 % vuoteen 2030 mennessä. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030 on strateginen asiakirja, jolla linjataan toimenpiteitä ja keinoja, joilla voidaan edistää kävelyä ja pyöräilyä kaupunkilaisten arjen liikkumismuotona niin työ-, koulu-, asiointi- kuin vapaa-ajankin matkoilla. Auton vaihtaminen omin voimin tapahtuvaan liikkumiseen vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia, parantaa kansanterveyttä ja vähentää monipuolisesti yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Kävelyn ja pyöräilyn lisääntyminen tukeen myös elävää kaupunkikeskustaa ja parantaa näin paikallisten liikeyritysten toimintaedellytyksiä. Kehittämisohjelmassa keinovalikoimalla pyritään saamaan kaupunkirakenne tukemaan kävelyä ja pyöräilyä, vaikuttamaan asenteisiin liikkumisen ohjauksen keinoin, parantamaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita infrastruktuurin laatua ja kunnossapitoa kehittämällä ja takaamalla turvallinen liikkumisympäristö liikenneturvallisuutta edistävillä toimenpiteillä. Kehitysohjelman esitysten saattaminen käytännön toimenpiteiksi vie aikaa useita vuosia ja merkittävässä roolissa on eri hallintokunnissa tehtävä jatkuva valistus- ja kehitystyö. Kulkumuoto-osuudet lähtötilanteessa syksyllä 2012 olivat autoliikenne 79 % ja kävely + pyöräily + joukkoliikenne 21 %. Vuonna 2015 keväällä vastaavat osuudet olivat 82,5 ja 17,5. Kulkumuoto-osuuden muutos oli -3,5 %. Muutos kulkumuodoittain oli autoliikenne + 16 %, kävely ja pyöräily +3 % ja joukkoliikenne -39 %. Kehityssuunta on jatkunut autoistumisen seurauksena jo kymmeniä vuosia. Suunnan kääntämiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi on käynnissä joukkoliikenteen uudistaminen. Paikallisliikenteen palvelutaso ja linjastoratkaisut on jo hyväksytty teknisessä lautakunnassa. Kilpailuttamisasiakirjojen laatiminen on käynnissä ja tavoitteena on käynnistää kaupungin järjestämä joukkoliikenne Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030 on hyväksytty teknisessä lautakunnassa , 94 ja kaupunginhallituksessa , Viihtyisän, esteettömän ja turvallisen elinympäristön edistäminen: Palvelutyytyväisyystutkimuksella mitataan mm. näitä tavoitteita ja asiakastyytyväisyyttä. Rovaniemen kaupunki on ollut mukana tutkimuksessa aikaisemmin neljän vuoden välein ja uuden kaupungin osalta kahden vuoden välein Raportti on jaettu katuja, puistoja, jätehuoltoa, vesi- ja viemärihuoltoa, palo- ja pelastustointa, panostuskohteita ja viihtyvyystekijöitä sekä asiointia koskeviin lukuihin. Vuoden 2016 tutkimuksessa oli mukana 27 kuntaa. Teknisten palveluiden tehtäväalueen asiakastyytyväisyyden tavoitteena on, että tyytyväisyys on säilynyt aiemmalla tasolla. Tutkimustulosten mukaan tavoite on täyttynyt ja tyytyväisyys on parantunut. Lisäksi asiakaspalautteisiin vastataan säännöllisesti. 8

9 4. Omaisuuden taloudellinen hallinta: Katuverkon kuntoarvio on tehty vuonna Ko. tutkimus sisältää kaikki kadut ja kevyen liikenteen väylät asemakaavan mukaisella alueella. Menetelmänä on käytetty Kuntaliiton ja KEHTO-kaupunkien yhdessä sopiman järjestelmän mukaista menetelmää, jolloin varmistetaan että kaikki nämä kaupungit käyttävät samoja perusteita korjausvelan laskemiseksi. Rovaniemen kaupungin korjausvelka vuonna 2014 oli noin 18 milj. euroa katujen ja kevyen liikenteen väylien osalta optimitason mukaisesti laskettuna. Kuntoarvion perusteella peruskorjauskohteita otetaan vuosittain teknisen lautakunnan päättämään työohjelmaan. Korvausinvestointeja toteutettiin 7,5 m M, 75 % teknisen lautakunnan kokonaisinvestoinneista ja poistot olivat 8 M. Toimintakate TP 2015 *) TA 2016 TA 2016 TP 2016 ERO TOT-% Tekninen lautakunta Alkuperäinen Muutettu % TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POISTOT JA RAHOITUSKULUT TILIKAUDEN ALI/YLIJÄÄMÄ *) sisältää valmistus omaan käyttöön 9

10 3. TEKNINEN LAUTAKUNTA INVESTOINNIT Katujen peruskorjaus ja katuvalot Työt ovat toteutuneet laaditun työohjelman mukaisesti. Suurimpina peruskorjauskohteina toteutettiin Koskikatu-Lapinkävijäntie, Kaarnatie-Visatie, Rantavitikantie ja Rekimatkan loppuun saattaminen sekä Rauhankatu II-vaihe, Lukkarinkatu, Eteläranta II-vaihe ja Revontultentie peruskorjaukset. Kairatie II vaiheessa tuli vesihuollon osalta suunnitelmista poikkeavia yllätyksiä, jonka johdosta hanke viivästyi niin, että sääolosuhteiden vuoksi osa töistä jäi suoritettavaksi vuodelle Lumikkotien maaperä osoittautui rakentamisen yhteydessä niin pehmeäksi, että varsinainen päällyste jätettiin tekemättä ja katurakenteen mahdollinen painuminen otetaan huomioon ennen päällystämistä vuonna Osa urakkatarjouksista alitti alkuperäisen kustannusarvion. Valtatie 4:n liittyvät työt Työ toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Urakoitsijan oma aikataulu ei kaikilta osin pitänyt. Takuutöitä suoritetaan urakoitsijan lukuun vielä 2017 kesäkaudella. Katuvalojen eurodirektiivimuutos Työ toteutettiin suunnitelman mukaisesti ja työt jatkuvat Uudet alueet Työt toteutettiin työohjelman mukaisena. Pöykkölän ja Rajavartioston alueet rakennettiin loppuun sekä uutena kohteena Vennivaaran alueen rakentaminen. Osa urakkatarjouksista alitti alkuperäisen kustannusarvion. Liikenne- ja yleisten alueiden suunnittelu Työ toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Ympäristö- ja puistorakentaminen Puistojen ja leikkipaikkojen uudisrakentamis- ja peruskorjauskohteina mm. Luironpuisto, Havupolun leikkipaikka sekä Jorma Etontien istutukset. Ympäristörakentamisen osalta toteutettiin kestävöityjen kävelypolkujen rakentamista sekä Koivikkopuiston venesatama rakennettiin loppuun. Lisäksi moottorikelkkareittejä peruskorjattiin. Kaavat ja selvitykset / Kaavoitus Vuonna 2016 kaavoitus käytti investointirahoja seuraaviin: Vanttauksen ja Niskanperän osayleiskaavat, Tarsankangas-Norvajärvi maisema- ja luontoselvitykset, Jukolan viestin kartoitushanke ja muut selvitykset. 10

11 TA 2016 TA- Muutettu Toteutunut Ero Tot muutos TA % 9002 Katujen peruskorjaus ja katuvalot menot , ,10 89,87 netto , ,10 89, Valtatie 4:n liittyvät työt menot , ,08 80,58 netto , ,08 80, Katuvalojen eurodirektiivimuutos menot , ,08 91,62 netto , ,08 91, Uudet alueet menot , ,68 58,75 netto , ,68 58, Liikenne- ja yleisten alueiden suunnittelu menot , ,66 75,79 netto , ,66 75, Ympäristö- ja puistorakentaminen menot , ,65 99,48 netto , ,65 99, Kaavat ja selvitykset / Kaavoitus menot , ,82 30,00 tulo netto , ,82 30,00 Tekninen lautakunta yhteensä menot , ,07 79,27 netto , ,07 79,27 11