Ensimmäinen sija ehdotus 5 HYRRÄ

Transkriptio

1 Ensimmäinen sija ehdotus 5 HYRRÄ Tekijä Ilmari Lahdelma, arkkitehti SAFA Rainer Mahlamäki, arkkitehti SAFA Työryhmä Petri Saarelainen, arkkitehti SAFA Sampsa Palva, arkkitehti SAFA Teemu Seppälä, arkkitehti SAFA Miguel Silva, arkkitehti SAFA Leila Hyttinen, rakennuspiirtäjä Pedagoginen asiantuntija Kaisu Kärkkäinen, rehtori, Helsingin opetusvirasto Rakennetekninen asiantuntija Eero Pekkarinen, DI, Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy Maisemasuunnittelullinen asiantuntija Malin Blomqvist, maisema-arkkitehti, Masu Planning Pienoismalli Kimmo Lehtonen / KL-Kopio, Rovaniemi: 3D tulostettu malli Seppo Rajakoski

2 Asemapiirustus Maisema Kylämäisyys Vyöhykkeisyys Kulttuurin reitti Pehmeäpiirteisyys Liikunta ja vapaa-aika Saavutettavuus HYRRÄ II Kastellin monitoimitalon Vaiheittaisuus 1/9 arkkitehtuurikilpailu

3 Pohjapiirustus 1. kerros HYRRÄ II 2/9 Kastellin monitoimitalon arkkitehtuurikilpailu

4 Pohjapiirustus 2. kerros HYRRÄ II 3/9 Kastellin monitoimitalon arkkitehtuurikilpailu

5 Kastellin monitoimitalon arkkitehtuurikilpailu Julkisivu kaakkoon 1/250 Julkisivu lounaaseen 1/250 Julkisivu länteen 1/250 Julkisivu pohjoiseen 1/250 HYRRÄ II 4/9

6 Leikkaus B Leikkaus C Leikkaus D Leikkaus E Leikkaus A Leikkausotteet, koulu ja liikuntatilat HYRRÄ II 5/9 Kastellin monitoimitalon arkkitehtuurikilpailu

7 H Y R R Ä II Arkkitehtuuri Hyrrä :n arkkitehtuurin perustana on saavutettavuus. Monitoimitalo on vaivattomasti saavutettavissa kaikista ilmansuunnista. Matala, pehmeäpiirteinen rakennus on ilmeeltään kutsuva. Kaksikerroksisuus antaa toimivan lähtökohdan yksittäisten tilakokonaisuuksien vaivattomaan käyttöön. Jaokkeisuus arkkitehtonisena valintana luo monitoimitalolle sopivan mittakaavan sekä kaupunkikuvallisesti että kaikenikäisten talon käyttäjien lähiympäristönä. Isohko rakennus koetaan kukin osa kerrallaan. Toimintojen vyöhykkeisyys tuo monitoimitalon arkkitehtuuriin ymmärrettävyyttä. Keskusaukio on rakennuksen toimijoita kaikella tavalla yhdistävä tila, josta kulku rakennuksen eriluonteisiin osiin tapahtuu välittävien aulatilojen kautta. Hyrrä :n luonne on lempeä ja leppoisa. Pehmeälinjaisella kattomuodolla, tilajaon kaartuvuudella ja materiaalien kosketeltavuudella rakennuskokonaisuuteen syntyy ihmisläheinen tunnelma. Hyrrä :n arkkitehtuurin perusta on pysynyt II-vaiheessa ennallaan. Päiväkodin ja alakoulun pihojen suuntaus on optimoitu ja kirjaston näkyvyyttä Oulunsuuntien suuntaan on selkeytetty kääntämällä rakennuskappaleita uuteen asentoon. Kaupunkikuva Kaupunkikuvallisesti Hyrrä on rakennus puistossa. Jaokkeinen massa kiinnittyy ympäristöönsä piha-alueita jaottelevien kulkuväylien ja maisemallisten aiheiden välityksellä. Monitoimitalon kylämäinen, jaokkeinen hahmo tuo ympäristön ja toiminnan edellyttämää pienipiirteisempää mittakaavaa maisemaan. Rakennusosien samanhenkisten hahmojen hyrrämäinen sijoittelu antaa ympäröiviltä väyliltä tarkasteltaessa monitoimitalolle kineettisen ilmeen. Torniaiheilla ja niihin integroidulla taiteella on kaupunkikuvallinen merkitys. Hyrrä :n kaupunkikuvallinen rooli on II-vaiheessa säilynyt samana. Puisto- ja piha-alueiden tärkeä asema on huomioitu kehittämällä ulkoalueita maisemallisesti puistomaisen omintakeiseen suuntaan. Sairaalarinteen puolta on selkeytetty autopaikkojen sijaintia ja luonnetta tarkistamalla sekä luomalla rakennukselle kivetty etuaukiokokonaisuus. Monitoimitalo Keskusaula on monitoimitalon eri toimintoja kokoava sisäinen aukio. Kaikki tilakokonaisuudet liittyvät keskeiseen, kokoavaan aulaan omalla tavallaan. Keskusaukio yhdistää ja samalla jakaa osakokonaisuudet toiminnallisesti osiin erilliskäyttöä varten. Kokonaisuutta luonnehtii pitkälle koulujen itsenäinen rooli. Kumpikin on välittävän tilasarjan kautta yhteydessä monitoimitalon muihin tiloihin, kummankin koulun ytimessä on oma lähipiha, joka yhdistyy tilallisesti suurempiin koulupihoihin. Lähipihan muoto näkyy kummankin koulun sisällä vaihtelevan levyisinä, opetustiloja yhdistävinä soluauloina, opetustilanteiden monipuolinen synnyttäminen helpottuu, tilakokonaisuudet ovat muunneltavia ja monikäyttöisiä. Peruskoulua ja lukiota yhdistää toisessa kerroksessa kulttuurireitti, jonka varrelle sijoittuvat käsi- ja taitoaineiden luokat sekä koululaisten yhteiset, aulan huiskeesta irtaantuvat oleskelutilat. Liikuntatilat muodostavat ulkoliikuntatilojen kanssa monitoimitalon läpi porautuvan tilasarjan, liikuntavyöhykkeen. Suuri liikuntasali katsomo- ja aulatiloineen sijaitsee kadunpuoleisella sivulla helposti suurtenkin ihmismäärien saavutettavissa, muut liikuntatilat muodostavat ulkoliikunta-alueiden kanssa kiinteän toiminnallisen kokonaisuuden puiston puolelle. Kirjasto sijaitsee tiiviisti lukion läheisyydessä, samalla se on kuitenkin suoraan yhteydessä monitoimitalon aulaan. Kirjasto kirjastopihoineen erottuu kadunpuoleisen sisäänkäynnin yhteydessä laajemmaltikin itsenäiseksi osaksi monitoimitaloa. Päiväkoti liittyy kiinteästi peruskoulun ja varsinkin alakoulun tiloihin. Nuorisotilat sijaitsevat monitoimitalon keskiössä, aulan ja kädentaidontilojen yhteydessä. Huoltopiha sijaitsee toiminnallisesti keskeisellä paikalla. Rakennusteknisin keinoin pihan näkyvyys minimoidaan rajaamalla kulkuportit suljetulle pihalle optimaalisen pieniksi. Hyrrä :n moni- ja erilliskäyttöisyyttä on kehitetty II-vaiheessa. Kouluaulojen uusi rajaus parantaa mahdollisuuksia käyttää kouluja erillisinä kokonaisuuksina, kaikki isot salitilat on yhdistettävissä yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Pienliikuntasali on siirretty peruskoulun aulaan, lähemmäs päiväkodin tiloja. Lapsivaikutus Hyrrä on tilallinen kokonaisuus, joka selkeän, sopivan hierarkkisen tilajaottelun, ihmisläheisen rakennushahmon ja tilamuotojen sekä kosketeltavan materiaalivalikon avulla luo edellytykset lapsen ja nuoren turvalliselle, viihtyisälle ja innostavalle toimimiselle kouluympäristössä. Monitoimitalon hahmo on lempeän matala ja pehmeäpiirteinen. Sisääntuloreitit ovat helposti löydettävissä ja turvalliset. Piha-alueet on jaettu selvästi toisistaan erottuviin osiin. Koulujen tilat erottuvat selkeästi kokonaisuudessa, tilamuodostus on tehty toiminnallisuuden salliessa kaartuvin, pehmein linjoin. Rakennuksessa on paikkoja olla osana tapahtumia ja paikat vain tarkkailla. Julkisivuote koulut Julkisivuote liikuntatilat Osiin jakaantunut rakennus luo kestävän perustan osakokonaisuuksien toiminnalliseen edelleen kehittämiseen yhdessä käyttäjien kanssa. II-vaiheessa on kiinnitetty erityistä huomiota ulkoalueiden luonteeseen. Käytettävyyden perustana on oikein mitoitetut ja sijoitetut tilavaraukset leikille, liikunnalle ja virkistäytymiselle. Inspiroiva lähiulkoalue kasvaa omintakeisesta yksittäisten maisemallisten elementtien käytöstä. Solujen oppimisympäristöt ovat muunneltavia ja luonteeltaan turvallisia. Opetustiloja sekä toiminnallisesti että visuaalisesti toisiinsa ja auloihin yhdistämällä on mahdollista luoda erikokoisia oppimisympäristöjä. Laajaalaisen erityisopetuksen tilojen keskeisellä ja moninaisesti yhdistettävällä sijoittelulla varmistetaan turvallisten ja tunnelmaltaan oikean kokoisten oppimisympäristöjen syntyminen. Oppilaskuntien yhteisessä tilassa keskellä rakennusta on mahdollista tehdä koulujaot ylittävää yhteistyötä ja oppia tuntemaan toisen ikäisiä. Energiatehokkuus Monitoimitalon energiatehokkuuden perustana on rakennuksen suurimittakaavaisen kompakti hahmo, tilasuunnittelun ekonomisuus, aukotuksen optimointi ja kattomuodon talotekninen sallivuus. Kaikki neljä rakennuksen osakokonaisuutta ovat itsessään kompakteja, tiloille varatut volyymit ovat tarkoituksenmukaisia. Lasiseinämäärältään rakennus on hillitty ja valittu kattomuoto mahdollistaa taloteknisten linjojen vedon lyhyinä. Monitoimitalon vesikaton räystäät suojaavat teknisesti julkisivuja sekä varjostavat liialta auringonpaisteelta. Luonnossuunnitelma antaa käyttökelpoisen lähtökohdan sisäilmaston, akustiikan, valaistuksen, teknisten järjestelmien ja huollettavuuden tehokkaaseen toteuttamiseen. II-vaiheessa rakennuksen hahmoa on kiinteytetty, tilojen tilaekonomista sijoittelua täsmennetty ja talotekniikan sijoittelua tarkennettu. Kylmien ullakkotilojen määrä on minimoitu ja kellarikerros poistettu. Rakennus Rakennus perustetaan paalujen varaan teräsbetonianturoilla, alapohjan alle tehdään kauttaaltaan tuuletettu huoltotila. Peruskoulun ja lukion osalta runko voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti elementtirakenteisena tai paikalla valettuna pilarilaattarakenteena. Rakennusosat jäykistetään porras- ja hissikuilujen avulla. Elementtivaihtoehdossa pilarit ja palkit ovat teräs-teräsbetoni liittorakenteita, palkit ovat laataston tasossa, välipohjat ovat ontelolaattoja. Pilarilaattavaihtoehdossa pilarit on sijoitettavissa vapaasti mukaillen huonetiloja ja välipohjan aukotuksia. Pilarien systemaattinen sijoittelu mahdollistaa muuntojouston ja huonetilamuutokset. Kattomuodot toteutetaan puurakenteisina kantavan rungon päältä. Liikuntasaliosien ja aulan kattojen pääkannattajat ja pilarit ovat vaihtoehtoisesti palosuojattuja teräsrakenteita tai liimapuupalkkeja. Rakennusosat jäykistetään mastopilarien avulla. Kattomuodot toteutetaan puurakenteisina kantavan primaarirungon päältä. Aulan kaaravamuotoiset välitasot ja pilarit toteutetaan paikalla valettuna betonirakenteena. Kustannus / rakennettavuustarkastelu Rakennuksen laajuudet, hyötyala, bruttoala ja tilavuus on optimoitu tilaohjelman ja laajuustavoitteiden mukaisiksi. Peruskerroskorkeus ( lattiasta seuraavan kerroksen lattiaan ) on 3,8m. Korkeiden aulatilojen kerroskorkeus on pääosin 7,6m. Erikseen tilaohjelmassa mainittujen korkeiden tilojen sisäkorkeus on ohjelman mukainen. Lämmöneristetty yläpohja rakennetaan pääsääntöisesti suoraan kunkin tilan päälle. Kylmien ullakkotilojen tilavuus on minimoitu ja hyödynnetty sijoittamalla iv-konehuoneet sinne. Rakennuksessa ei ole kellaria. Rakennuksen julkisivut ovat tavanomaisia ranka- tai elementtirakenteisia julkisivuja. Pääasialliset julkisivumateriaalit ovat kuultokäsitelty lauta, valkobetoni ja lasi. Kateaineena käytetään normaalituotannossa olevaa valkoista sirotepintaista bitumihuopakatetta vähäisin katepeltilisäkkein. Lähipihajulkisivujen kaarevat muodot tehdään vaakamitaltaan kapeista suorista lasi- ja runko-osista. Pihojen kattopintojen aukot tehdään vesikattorunkopuusta kaarevin linjoin. Sisäosien kaarevat seinälinjat tehdään pääosin rankarakenteisina ja rakennuslevypintaisina. Aulan kaarevat parvitasojen välipohjat ja kaiteet tehdään yhtenäisinä, yksinkertaisina betonirakenteina paikalla valaen. Soluaula HYRRÄ II Kastellin monitoimitalon 6/9 arkkitehtuurikilpailu

8

9 HYRRÄ II 8/9 Kastellin monitoimitalon arkkitehtuurikilpailu

10

11