Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi patenttiasiamiehistä

Transkriptio

1 TEM/578/ / Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi patenttiasiamiehistä Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt :n lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi patenttiasiamiehistä. esittää lausuntonaan seuraavaa: Suomen Patenttiasiamiesyhdistys on tyytyväinen, että lakihanketta viedään aktiivisesti eteenpäin, mutta ei pidä ehdotusta kaikilta osin hyväksyttävänä ja pyytää ottamaan seuraavat ongelmalliset kohdat huomioon lain jatkovalmistelussa. Teollisoikeudellisten alojen kattavuus Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen mielestä lakiesitystä tulisi muuttaa siten, että se kattaa kaikki teollisoikeudelliset alat alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kansallisen IPR -strategian tavoitteena on nimenomaan ollut teollisoikeusasiamiestutkinnon käyttöön ottaminen ja sille tarvittavan lainsäädännön laatiminen. Tästä päätavoitteesta on nyt luovuttu esityksessä. Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen mielestä koko teollisoikeudellisen kentän kattaminen on erittäin tärkeä tavoite eikä siitä tule tinkiä. Lakiehdotuksessa perusteluina tavaramerkkiasiamiesten sisällyttämisestä mainitaan vain OHIM -rekisteriin pääsy. Suomen Patenttiasiamiesyhdistys haluaa täsmentää, että rekisteriin pääsy ei ole tavaramerkkiasiamiesten, vaan mallioikeusasiamiesten ongelma. Molemmat ammattikunnat toki hyötyisivät asiamieskokeesta rekisteriin pääsyn helpottuessa. Asian tärkeys korostuu mallioikeusasioissa siitä syystä, että OHIM:in vaatimaa kokemusta on erittäin vaikea kerryttää kansallisten hakemusten vähäisen määrän vuoksi. Edellä mainitun lisäksi on olemassa myös muita, merkittävästi painavampia perusteluita sille, miksi myös tavaramerkki- ja mallioikeusasiamiehet halutaan ko. lainsäädännön piiriin. Lakiehdotuksen sivulla 12, sen toisessa kappaleessa, kuvataan patenttiasiamiesten toimenkuvaa muuttuvassa maailmassa. Ensimmäistä lausetta lukuun ottamatta teksti soveltuu kuvaamaan myös tavaramerkki- ja mallioikeusasiamiesten työtä. Myös heidän työnsä on kansainvälistä OHIM- ja WIPO -järjestelmien myötä ja vaatii laajaa kansainvälisen ja EU -lainsäädännön osaamista. Suomalainen teollisoikeusasiamiestutkinto, joka kattaa myös tavaramerkki- ja mallioikeusasiamiehet on myös tärkeä kansallinen kilpailuetu eurooppalaisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Suomalaiset tavaramerkki- ja malliasiamiehet eivät enää hoida pelkästään kotimaisten asiakkaiden asioita, vaan kilpailevat EU -alueen ulkopuolisista, mm. aasialaisista ja amerikkalaisista asiakkaista ja hoitavat heidän asioitaan EU -alueella. On myös otettava huomioon, että nykyään asiakkaan IPR -asioita hoidetaan patenttiasiamiestoimistoissa asiamiestiimeissä, jotka koostuvat patentti-, tavaramerkki- ja malliasiamiehistä ja yleensä koko tiimi on mukana asiakkaan kanssa käytävässä kirjeenvaihdossa.

2 Mikäli kaikkia teollisoikeusasiamiehiä alasta riippumatta ei aseteta salassapitovelvollisuuden suhteen samanlaiseen asemaan, aiheuttaisi tämä käytännössä hyvin epäselviä tilanteita salassapitovelvollisuuden suhteen. Toisen vastaanottajan sähköposti olisi salassapitovelvollisuuden piirissä ja toisen ei. Tällä hetkellä tavaramerkki- tai mallioikeusasiamiehen nimikettä saa käyttää kuka tahansa. Alalla ei ole pääsyvaatimuksia eikä minkäänlaista eettistä valvontaa Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen säännöissään jäsenilleen järjestämän valvonnan lisäksi. Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen mielestä onkin erityisen tärkeätä, että tavaramerkki- ja mallioikeusasiamiesten ammattikunnan tasovaatimukset korotetaan lainsäädännössä selkeästi vastaamaan patenttiasiamiehiä. Suomen Patenttiasiamiesyhdistys haluaa huomauttaa, että esim. salassapitovelvollisuuteen liittyvää ongelmaa ei voi korjata tänä keväänä hyväksytyllä lailla luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista, koska läheskään kaikilla tavaramerkki- ja mallioikeusasiamiehillä ei ole tuohon rekisteriin pääsemiseen vaadittavaa pätevyyttä. Alalla toimivista oikeustieteen perustutkinnon suorittaneista arviolta vain noin puolet voisi saada luvan aiemmin suorittamansa tuomioistuinharjoittelun perusteella. Muiden osalta tilanne on epäselvä. Edelleen on huomattava, että alalla toimii myös muun tutkinnon suorittaneita. Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen laskelmien mukaan järjestelmä on mahdollista luoda itsekannattavasti myös siten, että kaikki teollisoikeudelliset alat tulevat katettua. Asia on sen verran tärkeä, että tästä aiheutuvat mahdolliset lisäkustannukset voidaan kattaa tarvittaessa patenttiasiamiesten maksamista rekisteri- ja tutkintomaksuista. Jotta kokeen laatiminen olisi edullisempaa, se voitaisiin laatia mm. siten, että kokeessa olisi yleinen osa, joka olisi sama kaikille teollisoikeusasiamiehille ja erityinen osa, jossa kysyttäisiin yksityiskohtaisempia kysymyksiä kultakin teollisoikeuden alueelta. Edellä mainitun perusteella Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ei kannata erillisratkaisuja, vaan sen mielestä kaikki teollisoikeudelliset alat tulee kattaa yhdellä lailla, jolloin kokonaistilanne on selvä ja kansallisen tehtävänannon mukainen. Vain tällä tavalla voidaan säilyttää ja kehittää teollisoikeudellista osaamista Suomessa. Patenttiasiamiehen nimike Patenttiasiamiehen ammattinimike on ollut aikaisemmin suojattu Suomessa. Suomen Patenttiasiamiesyhdistys pitää erittäin ongelmallisena sitä, että samaan aikaan ollaan laajentamassa edustusoikeutta patenttiasioissa ja annetaan aikaisemmin suojattu ammattinimike kenen tahansa käyttöön. Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen mielestä nimikkeen suojaus tulisi säilyttää entisellään, koska muutoksen myötä alalle voisi hakeutua epäpäteviä patenttiasiamiehiä, jotka käyttäisivät ammattikunnan vanhan nimikkeen mainetta hyödykseen. Tämä vaikeuttaisi erityisesti pk -sektorin asiakkaiden asiamiesvalintaa, koska nimikettä käyttääkseen ei tarvitse olla minkäänlaista

3 aikaisempaa kokemusta patenttiasioista eikä muistakaan teollisoikeuksista. Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen mielestä ammattimaisesti alalla toimivien tulee hakeutua rekisteriin ja näin saada oikeus käyttää suojattua teollisoikeus-, patentti-, tavaramerkki- tai mallioikeusasiamies -nimikettä. Aikaisemmin erilaista työnkuvaa ja/tai kokemusta kuvaamaan on patenttiasiamiestoimistoissa käytetty nimikettä patenttikäsittelijä ja teollisuudessa patentti-insinööri. Lakiehdotuksen perusteluiden kappaleessa 5.3. verrataan tilannetta Ruotsiin. Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen mielestä vertailu yksittäiseen maahan ja erityisesti Ruotsiin on perusteetonta, sillä vaikka patenttiasiamies -nimikettä ei olekaan harmonisoitu Euroopan Unionin tasolla, EU-maiden enemmistö noudattaa selkeää ja Ruotsin linjasta poikkeavaa käytäntöä. Tätä kuvaamme tarkemmin jäljempänä. Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen mielestä merkittävää asiassa on se, että Suomessa nimikettä on aikaisemmin saanut käyttää vain rekisteröity patenttiasiamies, jolloin nimikkeellä patenttiasiamies palveluita tarjoavalta on voitu edellyttää tietty vähimmäistaso kokemuksessa ja sitä kautta myös osaamisessa. Kuten Kauppa- ja teollisuusministeriön IPR University Centeriltä tilaamasta selvityksestä käy ilmi patentti- ja tavaramerkkiasiamiestutkinnolla ei pyritä rajoittamaan muista EU -jäsenmaista tulevien patentti- ja tavaramerkkiasiamiesten mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan Suomessa. EU-säännösten perusteella voidaan kuitenkin asettaa myös EU-jäsenmaiden asiamiehille samat edellytykset kuin suomalaisille patentti- ja tavaramerkkiasiamies -nimikkeen käyttämiselle. Tämä pätee tietenkin yhtälailla myös mallioikeusasiamies -nimikkeeseen. Ulkomailla auktorisoitu asiamies voisi käyttää nimikettään myös Suomessa, mutta hänen tulisi samalla ilmoittaa missä maassa auktorisointi on annettu. Edustusoikeus Suomen Patenttiasiamiesyhdistys vastustaa lakiehdotusta, jonka mukaan kuka tahansa saisi edustaa asiakkaita ammattimaisesti patenttiasioissa Patentti- ja rekisterihallituksessa. Lakiehdotuksessa tätä perustellaan elinkeinonharjoittamisen vapauden turvaamisella sekä puuttuvalla EU -käytännöllä. Suomen Patenttiasiamiesyhdistys on asiasta eri mieltä. Vaikka edustusoikeus rajattaisiin vain rekisteröidyille patenttiasiamiehille, alalle olisi mahdollista tulla. Kokeeseen osallistumisen vaatimukset ovat riittävän kevyet ja kokeen suorittamisen jälkeen uudet yrittäjät voisivat toimia alalla. On huomattava, että mikäli rekisteröitävällä asiamiehellä ei ole mitään kokemusta alalta ennen asiamieheksi ryhtymistä, työn todellinen oppiminen kestää huomattavasti pidempään, kuin mitä laissa edellytetty minivaatimus on. Tyypillinen patenttihakemusprosessi kestää 5 7 vuotta ja pätevöityminen todelliseksi ammattilaiseksi vaatii koko prosessin hallintaa. Alalla toimivissa patenttitoimistoissa tämä kokemus on mahdollista hankkia nopeammin, koska uusille aloittajille voidaan tarjota työtehtäviä kaikista hakemusprosessin erivaiheista. Suomen Patenttiasiamiesyhdistys haluaa myös huomauttaa, että patenttihakemuksen virheiden korjaaminen jälkikäteen on erittäin vaikeata, koska patenttihakemusta ei saa laajentaa alkuperäisen asiakirjan ulkopuolelle. Osaamaton patenttiasiamies voi rikkoa tätä periaatetta huomaamattaan. Tämän seurauksena saatava patentti voi olla pätemätön ja se kaatuu väitteessä tai

4 mitätöintioikeudenkäynnissä. Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen jäsenet saavat toistuvasti hakijoiden itsensä tekemiä patenttihakemuksia korjattavaksi. Useimmissa tapauksissa tyydyttävän suojapiirin saaminen on erittäin vaikeata tai jopa mahdotonta, koska hakemuksen laadintaa osaamaton henkilö ei kykene laatimaan hakemusta sillä tavoin, että sen täsmentäminen olisi mahdollista. Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen mielestä patenttihakemuksen laadinnassa tarvitaan sellaista osaamista, jossa ammatin harjoittaminen olisi perustellusti luvanvaraista. On huomattavaa, että asiamiesyhdistys ei ehdota asiamiespakkoa. Kuka tahansa saisi edustaa itseänsä ja lisäksi EPO:n vallitsevan käytännön mukaisesti yrityksen työntekijä saisi edustaa työnantajaansa tarvittaessa. Edustusoikeuden rajaaminen Suomessa ainoastaan ammattitaitonsa todistaneisiin ammattilaisiin ei ole mitenkään tavatonta. Patenttialaa lähinnä oleva esimerkki tulee oikeudenkäyntiavustajien puolelta, jossa tänä keväänä hyväksytty laki kiristi alalle pääsyvaatimuksia merkittävästi. Myös yllä mainitussa IPR University Centerin tekemässä selvityksessä ehdotetaan, että rekisteriin merkitseminen on edellytys patentti- ja tavaramerkkiasiamiehen toiminnan harjoittamiselle ammattimaisesti. Tilanne muualla Euroopassa Esityksen perusteluissa mainitaan, että asiassa ei ole yhtenäistä harmonisoitua EU -käytäntöä. Suomen Patenttiasiamiesyhdistys haluaa huomauttaa, että vaikka EU -tason harmonisointia ei ole olemassa, se ei tarkoita, etteikö Euroopassa olisi yhtenäistä käytäntöä. Ehdotetun lain mukaan Suomen kehitys asiassa etenisi täysin päinvastaiseen suuntaan muun Euroopan kanssa. Pohjoismaiden lisäksi ainoastaan Irlannissa, Iso-Britanniassa ja Monacossa kuka tahansa voi edustaa asiakkaita patenttiasioissa. Liitteessä 1 näihin valtioihin kuuluisi myös Sveitsi, mutta siellä lainsäädäntö on muuttunut vuoden 2011 alussa. Myös Ruotsissa tilanne on muuttunut taulukon laatimisen jälkeen. Liitteestä 1 käy ilmi, että käytännössä ainoastaan Pohjoismaissa patenttiasiamiehen ei tarvitse läpäistä koetta. Käytännössä 28 Euroopan maassa patenttiasiamiehen on läpäistävä koe. Näistä 28 maasta ainoastaan kahdessa kuka tahansa saa edustaa asiakkaita patenttiasioissa ja muissa 26 maassa asiamiehen on oltava ammattimainen kokeen läpäissyt asiamies. Patenttiasiamiehen ammattinimike on sen sijaan suojattu kaikissa 28 maassa, joissa järjestetään asiamieskoe. On myös huomattavaa, että esitys on täysin päinvastainen Euroopan patenttiviraston käytännön kanssa, jossa Eurooppapatenttiasiamies -nimike on suojattu ja jossa myös Eurooppapatenttiasiamiehen tehtävien ammattimainen harjoittaminen on rajoitettu. Suomen Patenttiasiamiesyhdistys esittää, että Suomessa tulee noudattaa tämän 26 maan enemmistön ja Euroopan Patenttiviraston linjaa, jonka mukaan asiakkaita edustavan asiamiehen on oltava ammattimainen kokeen läpäissyt asiamies, ja jonka mukaan ammattinimike on suojattu.

5 Käytännön toteutus Lakiehdotuksessa ei ole mitään konkreettista liittyen käytännön järjestelyihin. Näin ollen myöskään kustannuksista ei ole mitään mainintaa. Suomen Patenttiasiamiesyhdistys haluaa kuitenkin huomauttaa, että alun perin ehdotettu kaikki teollisoikeudelliset alat kattava koe oli suunniteltu itsensä kustantavaksi, jossa kokeen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset katettaisiin koemaksujen lisäksi osittain rekisterimaksuilla, joita jokainen rekisteriin kuuluva maksaisi. Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen mielestä onkin olemassa olennainen riski, että järjestelmästä nyt esitetyssä muodossa tulee kallis suhteessa hyötyihin. Koska muutokset salassapitovelvollisuutta lukuun ottamatta olisivat heikennyksiä nykytilanteeseen, on mahdollista, että asiamiehet eivät liity tällaisena toteutettavaan järjestelmään ja tämä romuttaa koko hankkeen rahoituspohjan. Mitä vähemmän asiamiehiä liittyy järjestelmään, sitä korkeammaksi siihen liittyneiden maksut nousevat, mikäli järjestelmä halutaan pitää itsensä kustantavana. Myös tavaramerkkiasiamiesten rekisteröintija koemaksut vahvistaisivat osaltaan rahoituspohjaa. Mallioikeusasiamiesten pienempi volyymi kokeessa ei Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen mielestä vaaranna rahoituspohjaa millään tavoin. Jonna Sahlin Puheenjohtaja Mikko Piironen Sihteeri Liitteet: Taulukko Lausunnon valmisteluun osallistuivat: Jukka Kivitie, Leitzinger Oy Markus Levlin, Berggren Oy Ab Jyrki Nikula, Kolster Oy Ab Irmeli Nokkanen, Papula-Nevinpat Mikko Piironen, Papula-Nevinpat Jonna Sahlin, Borenius & Co Oy Ab Christian Westerholm; Borenius & Co Oy Ab