YKSINKERTAISTETTU RAHASTOESITE Sijoitusrahasto Nordea Venäjä

Transkriptio

1 1 () I TIEDOT RAHASTOSTA (jäljempänä Rahasto) on osakerahasto, jota hallinnoi Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy (Rahastoyhtiö). Rahasto on sijoitusrahastodirektiivin mukainen rahasto (UCITS). 1 Rahaston sijoitustavoite Rahaston tavoitteena on aktiivisen salkunhoidon kautta saavuttaa pitkällä aikavälillä arvonnousua hajauttamalla varat sijoitusrahastolain ja Rahaston sääntöjen mukaisella tavalla. 2 Rahaston sijoituspolitiikka Rahasto sijoittaa varansa pääasiassa venäläisten (kotipaikka Venäjä) yritysten osakkeisiin ja osakesidonnaisiin arvopapereihin (esim. osaketalletustodistukset) sekä sellaisten yhtiöiden osakkeisiin, joille Venäjä on keskeinen markkina-alue. Lisäksi Rahasto voi sijoittaa sellaisten yhtiöiden osakkeisiin, jotka sisältyvät Rahaston vertailuindeksiin. Rahaston sijoitukset keskittyvät öljy-, kaasu- ja mineraalipainotteisiin yhtiöihin. Rahaston varoista vähintään 67 % ja korkeintaan 100 % sijoitetaan osakemarkkinoille. Rahasto voi sijoitustoiminnassaan käyttää myös johdannaisia saavuttaakseen lisätuottoja ja/tai tehostaakseen riskienhallintaa. Sijoituskohteiksi valitaan yhtiöitä, joiden arvioidaan pitkällä aikavälillä saavuttavan vakaan tuloskehityksen ja joiden osakkeen arvostuksen katsotaan olevan edullisella tasolla. Yhteiskuntavastuulliset periaatteet Rahaston salkunhoidossa sovelletaan yhteiskuntavastuullisia periaatteita (Socially Responsible Investing, SRI). SRI tarkoittaa ympäristöasioiden, yhteiskuntavastuun ja omistajaohjauksen huomioon ottamista Rahaston sijoitustoiminnassa. SRI-prosessissa tavoitteena on tunnistaa yritykset, jotka rikkovat YK:n asettamia yhteiskunnallisen vastuun perusvaatimuksia esimerkiksi ympäristö- tai ihmisoikeusasioissa, ja aloittaa neuvottelut yritysten toimintatapojen muuttamiseksi. Salkun säännöllisistä tarkistuksista yhteiskuntavastuullisten periaatteiden mukaisesti vastaa yhteistyökumppanimme Ethix SRI Advisors AB, jolla on laaja kokemus mm. ruotsalaisten institutionaalisten sijoittajien salkkujen tarkistuksesta. Rahaston vertailuindeksi on RTS (Russian Trading System), joka kuvaa Venäjän osakemarkkinoiden keskimääräistä kurssikehitystä. Rahaston perusvaluutta on euro. 3 Rahaston riskiprofiili Rahastosijoittamiseen liittyvät yleiset riskit Sijoittamiseen liittyy aina riski, jolla tarkoitetaan sijoituksen tuottoon liittyvää epävarmuutta. Käytännössä riski tarkoittaa mahdollisuutta saada sijoituksesta odotettua huonompaa tai parempaa tuottoa, ja myös mahdollisuutta menettää sijoitetut varat osaksi tai kokonaan. Rahastoihin sijoittavan on lisäksi otettava huomioon, että rahasto voidaan sulauttaa toiseen rahastoon, jakaa useammaksi rahastoksi tai lakkauttaa. Kaikille rahastoille on yhteistä, että rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Rahaston arvonvaihtelua mitataan yleisesti volatiliteetilla. Mitä suurempi on rahaston vuotuinen volatiliteetti, sitä suurempi on rahaston arvonvaihteluun liittyvä riski. Sijoittaja voi rahasto-osuuksia lunastaessaan saada takaisin vähemmän kuin hän siihen alun perin sijoitti eikä rahaston tuottohistoria ole tae tulevasta tuotosta. Rahastot pienentävät yksittäiseen sijoitukseen liittyvää riskiä hajauttamalla sijoitukset useaan sijoituskohteeseen rahaston sijoituspolitiikan mukaan. Rahastoon kohdistuu kuitenkin aina markkinariski, jolla tarkoitetaan riskiä siitä, että rahaston yksittäisten sijoitusten hinnat muuttuvat yleisen markkinakehityksen seurauksena. Rahastoon voi kohdistua likviditeettiriski, jolla tarkoitetaan riskiä siitä, että rahaston sijoitusten muuttaminen käteiseksi ei onnistu suunnitellussa ajassa eikä toivottuun hintaan. Tämä voi vaikuttaa rahasto-osuuden kehitykseen, mikäli rahaston sijoituksia joudutaan realisoimaan epäsuotuisaan aikaan. Likviditeettiriskiä voi esiintyä poikkeuksellisessa markkinatilanteessa, jolloin esimerkiksi tietyillä arvopapereilla ei käydä aktiivisesti kauppaa tai niiden osto- ja myyntinoteerausten välinen ero on suuri tai ne puuttuvat kokonaan. Rahasto-osuuksien lunastus voi tällöin kestää tavallista pidempään ja lunastukset voidaan tietyissä tilanteissa keskeyttää. Selvitysriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että arvopaperikaupan vastapuoli ei toimisi sovittujen ehtojen mukaisesti, vaikka toinen osapuoli on täyttänyt omat sopimusvelvoitteensa. Selvitysriski on suurempi mannerten välisissä arvopaperi- ja valuuttatransaktioissa, sillä kauppojen selvitys voi tapahtua eri aikavyöhykkeillä. Kehittyvillä arvopaperimarkkinoilla selvitysriski on yleensä suurempi kuin kehittyneillä markkinoilla. Rahastosijoittamiseen saattaa liittyä operatiivisia riskejä, joita voi aiheutua esimerkiksi ulkoisista tekijöistä ja teknologiasta tai henkilöstön, organisaation tai sisäisten prosessien puutteellisesta toiminnasta. Operatiivisiin riskeihin voidaan lukea myös mahdolliset henkilöstö- ja organisaatiomuutokset. Force Majeure -riskeillä tarkoitetaan sopimuksista riippumattomia, ennalta arvaamattomia ja ylivoimaisia seurauksia aiheuttavia tekijöitä, jotka merkitsevät riskiä toiminnan jatkuvuudesta ja joista sopimusosapuolet eivät ole vastuussa. Force Majeure -riskejä voivat olla esimerkiksi vakavat luonnonkatastrofit, kapinat, lakot ja sotatilat. Force Majeure -riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi rahaston sijoituskohteena olevien arvopapereiden hintoihin tai rahaston mahdollisuuksiin käydä arvopaperikauppaa. Tämän seurauksena Force Majeure -riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa myös rahastolunastusten toteutusaikatauluun. Rahastoluokkaan liittyvät yleiset riskit Sijoitusrahastot on jaettu sijoituskohteiden perusteella osakerahastoihin, yhdistelmärahastoihin, korkorahastoihin ja muihin rahastoihin. Erityyppisillä rahastoilla on omaisuusluokalleen tyypillisiä riskejä. Rahaston sisältämä omaisuusluokkariski on sitä korkeampi, mitä enemmän sijoitukset on keskitetty tiettyihin omaisuuslajeihin, kuten osakkeisiin tai korkosijoituksiin. Yhdistelmärahastoissa omaisuusluokkariskiä pyritään pienentämään hajautuksella useisiin eri omaisuuslajeihin. Yksittäisiin omaisuuslajeihin sijoittavissa rahastoissa yksittäisen omaisuuslajin tulevaisuudennäkymien muutoksen vaikutus rahaston arvoon voi olla huomattava. Osakkeisiin sijoittavaan rahastoon liittyy aina osakemarkkinoiden riski eli riski sijoituksen markkina-arvon vaihteluista yleisen markkinakehityksen seurauksena. Rahasto-osuuden arvo voi vaihdella voimakkaasti lyhyellä aikavälillä. Yksittäisen osakemarkkinan vaikutusta kokonaismarkkinariskiin voidaan vähentää hajauttamalla sijoitukset esimerkiksi maantieteellisesti. Pitkä sijoitusaika kasvattaa positiivisen tuoton todennäköisyyttä ja pienentää negatiivisen tuoton todennäköisyyttä. Kansainvälisiin sijoituksiin voi kohdistua kyseisten maiden markkinoille ominaisia riskejä. Erityisesti kehittyvillä markkinoilla läpinäkyvyys, tehokkuus, likviditeetti, markkinainfrastruktuuri, oikeusjärjestelmän luotettavuus ja lainsäädäntö ovat usein puutteellisia kehittyneisiin markkinoihin verrattuna, ja näistä syistä aiheutuvat voimakkaat markkinaliikkeet ovat mahdollisia. Tietyille markkinoille keskittyvän rahaston sijoituksiin sisältyy markkinan kehittyneisyyteen liittyvää riskiä. Tietylle maantieteelliselle alueelle keskittyvän rahaston sijoituksiin liittyy maantieteellinen riski. Tällä riskillä tarkoitetaan sitä, että tietyn maantieteellisen alueen tulevaisuudennäkymien muutoksien vaikutus rahaston sijoituskohteiden arvoon voi olla huomattava ja että alueelle kohdistuvien si-

2 2 () joitusten arvonkehitys voi poiketa huomattavasti osakemarkkinoiden yleisestä arvonkehityksestä. Markkina-arvoltaan suurten yhtiöiden osakkeita pidetään yleisesti pienempien yhtiöiden osakkeita vähäriskisempinä sijoituskohteina. Lisäksi niiden tuotonvaihtelu on historiallisesti ollut matalampi. Osakemarkkinoille sijoittavaan rahastoon sisältyy sijoituskohteiden kokoon liittyvää riskiä, joka aiheutuu lähinnä rahaston kohdemarkkinasta ja sijoitustyylistä. Tietylle sektorille tai toimialalle sijoittavaan rahastoon liittyy sektori- tai toimialariski. Tällä riskillä tarkoitetaan sitä, että tietyn sektorin tai toimialan tulevaisuudennäkymien muutosten vaikutus rahaston sijoituskohteiden arvoon voi olla huomattava ja että tietylle toimialalle kohdistuvien sijoitusten arvonkehitys voi poiketa huomattavasti osakemarkkinoiden yleisestä arvonkehityksestä. Rahastoon sisältyy välitöntä valuuttariskiä, mikäli se sijoittaa muihin kuin euromääräisiin arvopapereihin. Rahastoon sisältyvä välitön valuuttariski on sitä suurempi, mitä enemmän rahastossa on muissa kuin euroissa tehtyjä sijoituksia, koska sijoituskohteiden valuutan arvon heikkeneminen vaikuttaa negatiivisesti ja vahvistuminen vastaavasti positiivisesti rahasto-osuuden arvoon. Aktiivisesta salkunhoidosta aiheutuvaa riskiä kutsutaan aktiiviriskiksi. Aktiivisella salkunhoidolla tarkoitetaan yleensä aktiivista näkemyksen ottamista sijoituskohteiden positiivisesta tai negatiivisesta kehityksestä, ja sillä pyritään saavuttamaan vertailuindeksiä parempi tuotto. Aktiiviriskin seurauksena rahasto-osuuden arvonkehitys voi poiketa vertailuindeksin arvonkehityksestä. Vastaavasti passiivisella salkunhoidolla tarkoitetaan pysyttäytymistä mahdollisimman pitkälti vertailuindeksin mukaisissa sijoituksissa pyrkien saavuttamaan vertailuindeksin mukainen tuotto. Rahaston ominaisuuksiin liittyvät riskit Aktiiviriski Valuuttariski Sijoituskohteiden kokoon liittyvä riski 4 1 To imialariski Kohdemarkkino iden kehittyneisyyteen liittyvä riski M aantieteellinen riski Rahaston ominaisuuksiin liittyvät riskit on kuvattu yllä olevassa kuvassa seuraavan asteikon mukaisesti: 1 = matala 2 = maltillinen 3 = keskimääräinen 4 = melko korkea = korkea Rahasto keskittyy sijoituksissaan pääasiassa Venäjälle, joka on osa ns. kehittyviä markkinoita. Markkinan kehittyneisyydestä johtuva riski arvioidaan Rahastossa korkeaksi. Rahasto keskittää sijoituksensa yksittäiseen maahan, joten sen maantieteellinen riski arvioidaan korkeaksi. Rahaston varat sijoitetaan pääasiassa suurten yhtiöiden osakkeisiin, minkä vuoksi sijoituskohteiden kokoon liittyvä riski arvioidaan Rahaston kohdalla matalaksi. Rahaston sijoitukset on hajautettu eri toimialojen kesken. Energia- ja perusteollisuussektoreilla on kuitenkin erityisen merkittävä osuus, minkä vuoksi Rahaston toimialariskiä voi pitää melko korkeana. Rahaston välitön valuuttariski arvioidaan korkeaksi. Erityisesti Venäjän valuutan arvon vaihtelu suhteessa euroon saattaa vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti rahasto-osuuden arvoon. Rahaston sijoituspolitiikka on aktiivinen ja Rahaston aktiiviriski arvioidaan korkeaksi eli voidaan pitää todennäköisenä, että rahasto-osuuden arvonkehitys poikkeaa aktiiviriskin takia voimakkaasti vertailuindeksin kehityksestä. On syytä huomata, että Rahaston osakesijoitusten lukumäärä on pieni. Volatiliteetti Rahasto-osuuden volatiliteetti 64,28 % Vertailuindeksin volatiliteetti 60,33 % Rahaston sijoituksiin liittyvän riskin suuruutta kuvaa vuotuisen tuoton vaihtelevuus eli volatiliteetti (keskihajonta). Luku on laskettu kasvuosuuden logaritmisista päivätuotoista viimeisten 12 kuukauden havaintojen perusteella ja oletuksena on 20 kaupankäyntipäivää vuodessa. Volatiliteetti kuvaa rahaston kasvuosuuden tuoton vaihtelua keskimääräisen arvonsa ympärillä. Volatiliteetti lasketaan, mikäli rahastolla on vähintään 12 kuukauden tuottohistoria. Volatiliteetit päivitetään tähän esitteeseen kerran vuodessa vuodenvaihteen jälkeen. Tuoreemmat tiedot julkaistaan päivittäin Rahastot Nyt -palvelussa, Volatiliteetin ja muiden tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty Rahastot Nyt -palvelussa (Tunnuslukujen laskentaperiaatteet). 4 Rahasto-osuuden ja vertailuindeksin tuoton kehitys Osuus 46,09 17,09-71,83 Indeksi 2,74 7,49-70,98 Kaaviossa on esitetty rahaston kasvuosuuden (tai vaihtoehtoisesti tuottoosuuden, johon vuosittain maksettu tuotto on sijoitettu takaisin sen irtoamispäivänä) ja vertailuindeksin prosentuaaliset arvonmuutokset (nimelliset tuotot) viimeisten kymmenen kalenterivuoden (vertailuajankohta vuoden viimeinen arvonlaskentapäivä) ajalta, mikäli mahdollista. Nimellinen tuotto tarkoittaa tuottoa, jota laskettaessa vuotuinen hallinnointipalkkio on otettu huomioon (vähennetty); merkintä- ja lunastuspalkkioita tai veroja sen sijaan ei. Koska näitä palkkioita tai veroja ei ole otettu huomioon, voidaan osuuden ja indeksin tuottolukuja sellaisenaan vertailla keskenään ja arvioida niiden suhteellista kehitystä. Tuottoluvut päivitetään tähän esitteeseen kerran vuodessa vuodenvaihteen jälkeen. Tuoreemmat tiedot julkaistaan päivittäin Rahastot Nyt -palvelussa,

3 3 () Sijoitusrahastoon tehdyn sijoituksen arvo voi nousta tai laskea. Sijoittaja voi sijoituksensa lunastaessaan saada takaisin vähemmän kuin hän alun perin siihen sijoitti. Rahasto ei ole sijoittajien korvausrahastosuojan eikä talletussuojan piirissä. Sijoittajakohderyhmä Rahasto sopii tuottohakuiselle ja riskiä sietävälle sijoittajalle, joka haluaa sijoittaa osan varoistaan Venäjän kasvaville osakemarkkinoille ja joka sietää sijoituskohteiden erittäin voimakastakin arvonvaihtelua. Rahasto sopii myös pitkäjänteiseen rahastosäästämiseen, jossa esimerkiksi sijoittamalla säännöllisin väliajoin tietyn summan pyritään tasoittamaan ajoitukseen liittyvää riskiä. Osakerahastoja suositellaan pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Suositeltava sijoitusaika on vähintään 10 vuotta. Sijoittajalla on oltava riittävät tiedot rahastosijoittamisesta ja Rahastosta ymmärtääkseen miten Rahasto sopii hänelle. Sijoittajan tulee perehtyä tässä esitteessä mainittuihin Rahaston ja rahastosijoittamisen ominaisuuksiin ja riskeihin, sekä ymmärtää ja hyväksyä ne. Rahastoa koskevat yksityiskohtaiset tiedot löytyvät Rahaston säännöistä. II TIEDOT RAHASTOSIJOITTAMISESTA 1 Palkkiot, kulut ja minimimerkintä Merkintä-, lunastus- ja vaihtopalkkiot Rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastuspalkkio on 1,0 %. Nordean verkkopankissa merkintäpalkkio on 0,8 %. Vaihdettaessa Rahastosta toiseen Rahastoyhtiön hallinnoimaan rahastoon veloitetaan vaihtopalkkiona 0, % siirtyvien varojen määrästä. Rahasto-osuuksien vaihto tuotto-osuuksista kasvuosuuksiin ja päinvastoin on maksuton. Minimimerkintä on 10 euroa. Rahastosäästösopimuksessa vähimmäissäästöerä on 40 euroa. Nordean Avain-, Kanta- ja Check-in-asiakkaat, jotka joko konttorissa tai verkkopankissa tehdyn rahastosäästösopimuksen mukaisesti säästävät säännöllisesti Nordea-rahastoihin, saavat alennusta merkintäpalkkioista: Avainasiakkaalta merkintäpalkkiota ei peritä ja Kanta-/Check-in-asiakas puolestaan saa 0 % alennuksen merkintäpalkkiosta. Rahastoyhtiön hallituksen päätöksen mukaisesti Nordean henkilökuntaan kuuluvat henkilöt mukaan lukien määräaikaiset ja Nordeasta eläkkeelle jääneet voivat Suomessa merkitä, vaihtaa ja lunastaa kaikkien Suomessa hallinnoitavien Nordea-rahastojen sekä tiettyjen Suomessa myytävien Nordean SICAV -rahastojen osuuksia ilman merkintä-, vaihto- ja lunastuspalkkioita. Näitä palkkioita ei peritä myöskään Nordea Investment Management AB:n Suomen sivuliikkeen (NIM) asiakkailta tai Nordea Private Bankingin tietyiltä asiakkailta (PB). Rahastoja koskevissa toimeksiannoissa NIM:n ja PB:n asiakkaita palvelee oma asiakasvastaava yhteyshenkilö; rahastotoimeksiannot toteutetaan ilman palkkioita vain tietyissä merkintäpaikoissa. Rahastoyhtiö voi halutessaan päättää, että nykyisten, yksityisille ja/tai institutionaalisille sijoittajille suunnattujen osuussarjojen lisäksi rahastossa voi jatkossa olla eri kohderyhmille tarkoitettuja, esim. hallinnointipalkkioltaan ja/ tai minimimerkintäsummaltaan toisistaan poikkeavia osuussarjoja, joissa kussakin voi olla sekä tuotto- että kasvuosuuksia (osuuslaji). Osuustodistuksen antamisen ja toimittamisen yhteydessä ei veloiteta käsittelykuluja. Omistusoikeuden rekisteröinti asiakkaalta toiselle, on maksuton. Kulloinkin voimassa olevat palkkiot on esitetty Rahastot Nyt -palvelussa (Palkkiot), Muut osuudenomistajan maksamat kulut Hallinnointipalkkio vähennetään päivittäin rahasto-osuuden arvosta, eli hallinnointipalkkio on otettu huomioon rahasto-osuuden arvossa, eikä sitä veloiteta osuudenomistajalta erikseen. Rahaston hallinnointipalkkio on 1,8 % p.a. rahaston arvosta. Rahaston hallinnointipalkkio sisältää korvauksen säilytysyhteisölle. Muut sijoitusrahaston maksamat kulut Rahaston TER-luku eli kokonaiskulujen suhde rahaston arvoon (per ) oli 1,86 % p.a.; sijoitussalkun kiertonopeus 12 kk:n aikana oli - 31,80 %. Mahdolliset tuottosidonnaiset palkkiot sisältyvät TER-lukuun ja ne tulee aina ilmoittaa myös erikseen TER-luvun yhteydessä. Rahaston varoista ei sääntöjen mukaan veloiteta tuottosidonnaista palkkiota. Luvut päivitetään tähän esitteeseen kerran vuodessa vuodenvaihteen jälkeen. TER-lukuun sisältyvät kaikki hallinnointipalkkiot mukaan lukien mahdollinen tuottosidonnainen palkkio sekä muut kulut, jotka vuoden mittaan veloitetaan rahaston arvosta. Luvussa ei kuitenkaan oteta huomioon kaupankäyntikuluja, jotka ilmoitetaan erikseen. -palvelussa, Rahaston TER-luvun, kiertonopeuden ja muiden tunnuslukujen laskentaperusteet sekä mahdolliset kaavat on esitetty Rahastot Nyt -palvelussa, 2 Rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastusaika, -paikka ja -tapa Rahasto-osuuksia voi sekä merkitä että lunastaa Suomessa euro- ja kappalemääräisenä. Merkintä ja lunastus toteutetaan toimeksiantopäivänä laskettavaan osuuden arvoon, jos merkintä- tai lunastustoimeksianto on rekisteröity Rahastoyhtiössä ennen kello seitsemäätoista (17.00) Suomen aikaa. Suomen aikaa kello tai sen jälkeen Rahastoyhtiössä rekisteröityjen toimeksiantojen merkintä- tai lunastuspäivä on seuraava pankkipäivä. Muina kuin pankkipäivinä vastaanotettujen toimeksiantojen toteuttaminen siirtyy seuraavaan pankkipäivään. Merkinnöissä maksu veloitetaan merkintäpäivää (=toimeksiantopäivä) seuraavana yönä. Lunastuksesta saatavat varat ovat asiakkaan käytettävissä lunastuspäivää (=toimeksiantopäivä) seuraavana päivänä. Rahatapahtuman arvopäivä on aina merkintä-/lunastuspäivä. Jos varat lunastamiseen on hankittava myymällä arvopapereita Rahastosta, tulee myynnin tapahtua ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun lunastusta vaadittiin Rahastoyhtiöltä. Rahasto-osuuden lunastusarvo määräytyy lunastuksen toteuttamispäivän arvon mukaan ja lunastushinta maksetaan tällöin toteuttamispäivää seuraavana päivänä. Lunastustoimeksiannot toteutetaan saapumisjärjestyksessä. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää luvan ylittää edellä mainittu määräaika arvopaperien myymiselle. Rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastustoimeksiantoja otetaan Suomessa vastaan jokaisena pankkipäivänä kaikissa Nordean konttoreissa ja Nordea Investment Management AB:n Suomen sivuliikkeessä niiden aukioloaikoina. Sen lisäksi toimeksiantoja voi tehdä pankkitunnuksin joko puhelimitse Nordea Asiakaspalvelun kautta tai Internetissä Nordean verkkopankissa, tai Eufex-rahastopalvelun sivuilla ( Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää osuuksien lunastukset, jos markkinapaikka, jota voidaan Rahaston sijoituspolitiikka huomioon ottaen pitää päämarkkinapaikkana, on muusta kuin ennalta arvattavasta syystä suljettu tai kaupankäyntiä on sanotulla markkinalla rajoitettu tai normaaliin tiedonvälitykseen liittyvien häiriöiden vuoksi. Tarkemmin merkintä- ja lunastustoimeksiantojen toteuttamisesta ja niitä koskevista poikkeuksista on määrätty Rahaston rahastokohtaisissa säännöissä. Rahaston markkinointi muissa maissa Nordea Bank Sverige AB (publ) ottaa Ruotsissa vastaan kruunumääräisiä merkintöjä Rahastoon. Rahasto-osuuksien lunastuksia vastaanottaa vain se jälleenmyyjä, jonka luona rahasto-osuudet on alun perin merkitty.

4 4 () Tärkeää tietoa Yhdysvalloissa asuville sijoittajille Yhdysvalloissa asuvat henkilöt tai siellä toimivat yhteisöt eivät voi merkitä Nordea-rahastoja. 3 Rahasto-osuuksien tuotonjako Rahastossa on sekä kasvu- että tuotto-osuuksia. Kasvuosuuksille ei jaeta tuottoa, vaan kaikki tuotot sijoitetaan rahastoon kasvuosuuksien arvon kasvattamiseksi. Tuotto-osuudelle jaetaan vuotuinen tuotto. Rahaston varoista tuotto-osuuksien omistajille maksettavan tuoton määrästä ja sen jakamisesta päättää Rahastoyhtiön varsinainen yhtiökokous vuosittain Rahaston tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä. Sijoitusrahaston tuotonjaossa pyritään tasaisuuteen, minkä vuoksi tuotonjako ei ole sidottu Rahaston viimeksi päättyneen tai aikaisempien tilikausien tulokseen eikä Rahaston tilikauteen. Yhtiökokouksen määräämänä päivänä osuudenomistajarekisteriin merkitty tuotto-osuuden omistaja on oikeutettu tuottoon. Tuotto maksetaan tuottoosuuden omistajalle Rahastoyhtiön yhtiökokouksen määräämänä maksupäivänä, kuitenkin viimeistään yhden (1) kuukauden kuluttua Rahastoyhtiön yhtiökokouksesta. Tieto yhtiökokouspäivästä on osuudenomistajien saatavissa Internetistä sekä Rahastoyhtiöstä sen aukioloaikoina sen jälkeen, kun kutsu yhtiökokoukseen on lähetetty. Tuotto maksetaan tuotto-osuuden omistajan ilmoittamalle pankkitilille. Tuotto-osuuksille jaettavaa tuottoa vastaava pääomitus kasvuosuuksille tapahtuu osuussarjoittain ja siten, että kasvuosuuksien suhteellinen osuus rahaston koko pääomasta kasvaa eikä kasvuosuuksien arvo muutu tuottoosuuksille tulevan tuotonjaon seurauksena. Tuotonjako vaikuttaa vähentävästi tuotto-osuuden arvoon, minkä seurauksena rahasto-osuuden arvo saattaa laskea alle sen merkintähinnan. 4 Rahasto-osuuksien arvon julkistaminen Rahasto-osuuden arvo lasketaan ja julkaistaan jokaisena pankkipäivänä. Rahasto-osuuden arvo on saatavissa Nordean konttoreista, Nordean verkkopankin Markkinatietopalvelusta, Rahastot Nyt -palvelusta Internet-osoitteessa sekä Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:stä. Tämän lisäksi rahasto-osuuksien arvonkehitystä voi seurata teksti-tv:ssä. Sijoitusrahaston ja osuudenomistajan (Suomessa yleisesti verovelvollinen, luonnollinen henkilö) verotus (verovuosi 2009) Erilaisten osuussarjojen osalta tämä osio on samansisältöinen kaikkien rahastojen yksinkertaistetuissa rahastoesitteissä riippumatta siitä, onko rahastossa kasvu- tai tuotto-osuuksia vai molempia. Sijoitusrahaston verotus Sijoitusrahastot ovat pääosin verovapaita yhteisöjä Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot ovat tuloverosta vapaita yhteisöjä. Rahasto ei maksa veroa luovutusvoitoistaan Suomessa tai Suomesta saaduista osingoistaan ja korkotuloistaan. Ulkomailta saaduista osinko- ja korkotuloista sijoitusrahasto maksaa kyseisen maan ja Suomen välisen verosopimuksen mukaisen lähdeveron. Osuudenomistajan verotus Rahastosta saatavat tuotot Rahastosijoittaja voi saada luovutusvoittoa luopuessaan rahasto-osuuksista lunastuksen yhteydessä. Rahasto-osuuden arvo voi myös laskea, ja mikäli sijoittaja tällöin luopuu rahasto-osuuksistaan, muodostuu hänelle luovutustappiota. Luovutusvoitosta/-tappiosta ja niiden laskemisesta on tarkemmin kohdassa Esitäytetty veroilmoitus. Rahasto-osuuksille voidaan maksaa myös verotettavaa vuotuista tuottoa, mikäli sijoittajan osuudet ovat tuotto-osuuksia. Rahastojen tuotot verotetaan pääomatuloina Vuotuinen tuotto sekä rahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä syntyvä luovutusvoitto ovat Suomessa asuvalle yksityishenkilölle ja kuolinpesälle pääomatuloja, joista rahasto-osuuden omistajalta peritään yleensä 28 %:n vero. Ennakonpidätys Rahastoyhtiö perii tuotto-osuuksille kertyvästä vuotuisesta tuotosta veron suoraan ennakonpidätyksenä tuotonmaksun yhteydessä. Rahasto-osuuksien lunastuksesta syntyvistä luovutusvoitoista ei peritä ennakonpidätystä. Osuudenomistajan tulee täydentää veroilmoitukseensa rahasto-osuuksien luovutuksesta mahdollisesti syntyneet luovutusvoitot, mikäli ne eivät ole siinä esitäytettynä. Esitäytetty veroilmoitus Rahastoyhtiö ilmoittaa rahasto-osuuksien omistustiedot vuosittain veroviranomaisille. Osuudenomistaja saa verottajalta esitäytetyn veroilmoituksen, johon rahastoyhtiön ilmoittamat tiedot on täytetty. Verottaja laskee valtaosan kotimaisten rahasto-osuuksien luovutusvoitoista tai -tappioista esitäytetylle veroilmoitukselle. Poikkeuksena ovat esimerkiksi perintönä tai lahjana saatujen rahasto-osuuksien lunastukset, joiden hankintahinnat eivät ole rahastoyhtiön tiedossa, ja joita näin ollen ei ole verottajalle voitu ilmoittaa. Jos veroilmoituksen tiedoissa on puutteita tai jos osuudenomistaja haluaa todellisen hankintahinnan sijasta käyttää hankintameno-olettamaa, hän voi tehdä tarvittavat korjaukset esitäytettyyn veroilmoitukseen käyttäen apuna rahastoraporttia, jonka rahastoyhtiö vuosittain lähettää asiakkailleen. Rahasto-osuuksien myynnistä saatava luovutusvoitto voidaan ilmoittaa joko laskemalla todellinen luovutusvoitto tai käyttämällä luovutusvoiton laskemisessa hankintameno-olettamaa. Todellinen luovutusvoitto lasketaan vähentämällä lunastushinnasta merkintähinta (hankintahinta) sekä rahasto-osuuksien hankinnasta ja lunastuksesta aiheutuneet kulut. Vaihtoehtoisesti osuudenomistaja voi laskea luovutusvoiton käyttämällä todellisen merkintä-/lunastushinnan (kuluineen) sijaan hankintameno-olettamaa. Mikäli rahasto-osuudet on omistettu alle 10 vuotta, hankintameno-olettama on 20 % lunastushinnasta. Vähintään 10 vuotta omistettujen rahasto-osuuksien osalta hankintameno-olettama on 40 % lunastushinnasta. Luovutusvoitot ovat verovapaita, mikäli vuoden aikana tehtyjen luovutusten yhteenlaskettu luovutushinta on korkeintaan euroa. Luovutustappioita ei voi vähentää, mikäli verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat korkeintaan euroa ja kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden hankintamenot ovat samalla yhteensä enintään euroa. Silloin kun yhteenlasketut luovutushinnat ovat yli euroa, saa lunastuksessa syntyneen tappion vähentää luovutusvoitoista, jotka syntyvät kuluvan verovuoden ja kolmen seuraavan vuoden aikana. Kun vain osa rahasto-osuuksista luovutetaan, määräytyy luovutettujen osuuksien hankintahinta pääsääntöisesti siten, että ensiksi hankitut osuudet katsotaan luovutetuiksi ensiksi. Sijoittaja voi lunastaessaan myös yksilöidä luovuttamansa osuudet esimerkiksi niiden hankintaerien numeroilla. Tällöin hankintahinta määräytyy kyseessä olevien hankintaerien perusteella. Vaihdettaessa saman rahaston kasvu- ja tuotto-osuuksien välillä verotettavaa tuloa ei realisoidu. Vaihdettaessa saman rahastoyhtiön hallinnoimaan toiseen rahastoon voi realisoitua verotettavaa luovutusvoittoa tai -tappiota. Muut tiedot verotuksesta Rajoitetusti verovelvollisen saamaan sijoitusrahaston tuottoon sovelletaan lähdeverolakia. Lähdeveron suuruus on 28 %, ellei verosopimuksissa ole sovittu alemmasta verokannasta. Rahasto antaa tuoton maksamisesta

5 () vuosi-ilmoituksen veroviranomaisille. Luovutusvoitto verotetaan saajan asuinvaltiossa. Yksittäisen sijoittajan saamien tuottojen ja luovutusvoittojen verokohtelu määräytyy sen mukaan, minkä maan verolakeja häneen sovelletaan. Verokohtelu määräytyy viimekädessä asiakkaan yksilöllisten olosuhteiden mukaan, ja se voi tulevaisuudessa muuttua. Mikäli sijoittaja on epävarma verotuksellisesta asemastaan, kehotetaan häntä hakemaan asiantuntijalta veroneuvontaa. III MUUT TIEDOT 1 Rahastoyhtiö Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy on valtioneuvoston toimiluvalla sijoitusrahastotoimintaa harjoittava, Suomen kaupparekisteriin merkitty rahastoyhtiö. Rahastoyhtiön kotipaikka on Helsinki. 2 Rahastoyhtiön käyttämät asiamiehet Rahastoyhtiöllä on oikeus käyttää sijoitusrahastotoiminnan hoitamisessa ulkopuolisia hallinnointi- ja neuvontapalveluita, kuten esimerkiksi salkunhoito-, kirjanpito- ja tietotekniikkapalveluita, sekä merkintä- ja lunastustoimeksiantojen vastaanottamispalveluita. Rahaston salkunhoitajana voivat toimia Nordea Investment Management AB ja/tai sen suomalaiset, ruotsalaiset tai tanskalaiset sivuliikkeet. Rahastoyhtiö on Rahaston osalta ulkoistanut seuraavat toiminnot Nordea Investment Management AB, Suomen sivuliikkeelle: Fund Administration, Business Control ja Compliance. Rahastoa koskevia merkintöjä ja lunastuksia otetaan vastaan Nordean konttoreissa ja muissa tässä esitteessä mainituissa paikoissa. Nordea-konsernin ulkopuolella asiamiehenä toimii Eufex Oy, jolle Rahastoyhtiö on ulkoistanut Rahaston jakelun. Eufex Oy ylläpitää osuusrekisteriä niiden Rahaston osuudenomistajien osalta, jotka ovat tehneet merkinnän Eufexin kautta. Lisäksi Rahastoyhtiö on tehnyt SkandiaBanken AB:n sekä MFEX Mutual Fund Exchange AB:n kanssa tiettyjen Suomeen rekisteröityjen Nordea-rahastojen Ruotsissa tapahtuvaa jakelua ja myyntiä koskevan sopimuksen. Rahastoyhtiön ohella Rahaston markkinointia hoitaa rahoituskonserni Nordea. 3 Valvova viranomainen Rahastoyhtiötä ja Rahastoa valvoo Finanssivalvonta (Fiva). Käyntiosoite Snellmaninkatu 6, Helsinki tai Mikonkatu 8, Helsinki. Postiosoite PL 103, Helsinki Puhelin Faksi Sähköposti finanssivalvonta@finanssivalvonta.fi 4 Rahaston tilintarkastajat Rahaston ja sitä hallinnoivan Rahastoyhtiön tilintarkastajina toimivat KPMG Oy Ab KHT-Yhteisö* sekä Marcus Tötterman**, KHT; varatilintarkastajina Paula Pasanen*, KHT, ja Riitta Pyykkö**, KHT. * rahastoyhtiön yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja ja varatilintarkastaja ** rahasto-osuuden omistajien valitsema tilintarkastaja ja varatilintarkastaja Säilytysyhteisö Rahaston säilytysyhteisönä toimii J.P. Morgan Europe Limited, Helsingin sivuliike. 6 Lisätietoja Rahaston etämyyntitilanteessa Nämä tiedot on annettu Suomen kuluttajansuojalain 6 a -luvun mukaisesti. Rahastoihin liittyvät tiedot ja palvelu annetaan Suomessa suomen ja ruotsin kielellä sekä Ruotsissa ruotsin kielellä. Peruuttamisoikeus Osuudenomistajaksi aikovalla/osuudenomistajalla ei lain mukaan ole oikeutta peruuttaa rahastotoimeksiantoa. Oikeussuojakeinoista Mikäli Rahastoyhtiön ja osuudenomistajan välille syntyy rahastosijoitukseen perustuvia erimielisyyksiä, jotka eivät ratkea neuvotteluilla, voi osuudenomistaja saattaa asian vapaamuotoisella hakemuksella arvopaperilautakunnan käsiteltäväksi. Tarkempia tietoja lautakunnan menettelystä saa seuraavista yhteystiedoista. Arvopaperilautakunnan yhteystiedot Porkkalankatu Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Sähköposti info@fine.fi Rahastosijoituksesta aiheutuvat riitaisuudet voidaan käsitellä myös sen Suomessa sijaitsevan paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä osuudenomistajalla on asuinpaikka. Jollei osuudenomistajalla ole asuinpaikkaa Suomessa, riitaisuudet käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan Suomen lakia. Rahastoyhtiön yhteystiedot Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy Keskuskatu 3 A NORDEA Y-tunnus Alv-tunnus FI Puhelin (09) 161 Telekopio (09) Sähköposti L2488@nordea.com Sijoitusrahaston rahastoesite, säännöt, vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus ovat saatavissa maksutta Nordean konttoreista, Internetistä sekä Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:stä Important information for persons residing and corporations or other entities operating in the United States The services and products of Nordea Investment Funds are not directed at and are not intended for United States residents and residents of other countries who are temporarily present in the United States, and any partnership, corporation, or entity organized or existing under the laws of the United States of America or of any state, territory, or possession thereof, or any estate or trust which is subject to United States tax regulations and this material is not an offer to provide, or a solicitation of any offer to buy or sell, products or services in the United States of America. No United States residents or residents of other countries who are temporarily present in the United States may purchase any products or services of Nordea Investment Funds, and Nordea Investment Funds will not accept an application to purchase products or services from any such person..