Kivikautinen asuinpaikka Janakkalan pitäjän Irjalan. Kesällä vuonna 1938 ilmoitti oikeusneuvo s lföller Kansalli

Transkriptio

1 Kivikautinen asuinpaikka Janakkalan pitäjän Irjalan kartanon maalla. Kiintopiste m. Ve Qenpinnan korkeus Haapaniemenjärve8sä (13/VI- 39) 3, 94 m. Lukema vede~ mittauspylväässä (13/VI 39) 0,86 m. Kesällä vuonna 1938 ilmoitti oikeusneuvo s lföller Kansalli smuseoon, että hänen omistamansa Irjalan kartanon maalta Janakkalan pitäjässä oli löyqetty saviastianpalasia. Tohtori Sakari Pälsi kävi vielä samana kesänä tarkasta::iaesa löytöpaikkaa ja otti silloin talteen työmies V J?.aj alahden paikalta uu tismaata rai va te ssaan löytämät saviastianpalaset (10897 ; ks. myös tri Pälsin löytö paikasta ottamaa valokuvaa). Samalla ker- ralla sopi tri Pälsi siitä, että paikka tutkitaan kesällä Irjalan kartano on n. 8 km linnuntietä Janalckalan kirkolta lounaiseen Haapaniemen- ja Rehakan järv}en välisellä kaanaksella Kivi kautinen asuinpaiklca on Ir jalan kartanon päär~en nuksesta n. 150 m länteen Haapaniemenjärven etelärannalla. Paih kaa tällä kohdalla kutsutaan Kurmerannaksi. Sitä suojaa lännessä Kovaskallio ja i täpuolella n. s. Liliuksen kallio. Tämän k allion eteläreunassa ovax kaa muutama~ metriä järven järvelle päin, mainittujen Irjalan rakennukset. Asuinpaikka alranaasta ja jatkuu etelään Rehakanjärvien välisen kannaksen korkein- ta kohtaa kohden. Kannas on viljeltyä, sal aojite ttua pel taa, niin e ttei voinut päästä sel ville, miten pitkälle asuinpaikka jatkui. Myös Kurmeranta on ollut aikaisemmin viljelyksessä ja lehmihakana, mutta metsittynyt myöhemmin. Kesillä 1938 raivasi työmies V. Rajalahti paikan uudell een viljelyskelpoiseksi ja löys i silloin ylempänä mainitut saviastianpalaset.

2 Pitkäai kaisen viljelyks ~ n vuoksi on humuskerros asuinpaikalla poikkeuksellisen paksu. Ks. punnituskarttaa, jossa humuskerroksen pohjaluku on alleviivattu ~inis e ll:"ä. Muuten on maa laadultaan hienoa hiekkaa, jossa alkuperäisiä kiviä on vähän. Pienet irtokivet on ilmeis0e:t i tuotu mu1alta. Suuria rnaaperäi siä kivi ä on vain muutama ja niillä ei näytä olleen mitään merkitystä kivikauden asukkaille. Kesäkuussa 1939 tutkittiin n. 140 m käsittävä a : ue. Saman 2 vuoden elokuussa tutki ylioppilas O. Keskitalo l i säk8i 43 m. Kaivaus suoritettiin siten, että kerrallaan tutkittiin 4 m leveä kais:ale ja viilloksien paksuus oli n. 2 cm. Asuinpaikan r euna järvelle päin sattui suu.i nilleen 2 ja 3 ruutujen rajalle. Tärkei.1.nät k i inteän asutuksen inerki t olivat liedet, jotka oliv&t joko yksi tai use am9 i kerroksi sia. Liesiä tavattiin seuraavissa ruuduissa: I II :lo - 11, II - III: 9, I: 9, I - I I: 7-8, I:14, I :l5, II - III: 7, IV: 5, V: 5, V- VI:6-8, V - VI :9-10, IV- V: 11-12, C: i - D: i ja D: f - g - E : f - g, siis ainakin 14 liettä kaikkiaan. ~äistä olivat yksike~roksiset verrattain laajoja ja noki - köyhiä. Samalla niistl puu~tuivat muille liesille ominaiset palaneen luun sirut ja saviastianpalaset. (ks. erikoiskd.rttoja, joissa eri ker~oksien kivet on merkitty eri värein. ) Toisin paikoin muodorti nokimaa syviä kuoppia. : uornattavin sellainen oli ruudussa I : 3-4, joka oli n. 1, 35 sm syvä. Siinä oli ylem,änä runsaasti palaneita luunsiruja sekä muutama saviastianpala. Syvem'.Jää löytyi vain kva::-- tsi- i skoksi a ja 1 savi asti anpala. Kuopan pohja oli tehty padanpohjan tapai seksi. Samanlainen tumma ala, mutta matala, oli ruudussa II : 5 ja ruudui ssa I V- V: 4-5, yksi kummassaki n. Eri koisen r un s aasti ol i saviastianpalo ja ruuduissa II - I V: l2-13 ja A- B: h-i. fouten jakautuvat saviastianpal!; set tasaises ti yli koko kaivausalueen. Löytöjä oli kohtalaisesti ( , ). Täysin eheitä hiottuja esineitä oli vain muutama, jota~astoin hiottujen kiviesineitten sirpaleita oli ene.nraän, samoin kuin kvartsista tehtyjä kaapimia. ~ Cu rmera..nta. ei ole ollut mikään erikoieempi

3 esineitten va~mistuspaikka, päätellen siitä, että hiomakiviä ei löydetty lainkaan ja hioimia vain muuta.. ni.a. ivan tilapäinenkään asuin?aikka se ei ole ke==os oli n sm paksu myös sangen pitkäaikaisen käytön voinut olla, koeka kulttuurija toisista liesistä näkyi merklce jä. Kurmerannan asuinpaikaksi vali tse11isessa on nä~ tt'.iny t e..1äi leljättä huo r,,attavaa osaa :raapaniemt.:r..järven kalarikkaus. Se on vielä tänä päi vänä kaloista rik~rnampi kuin kannaksen toisella puolella oleva ja edullise~r alta niyttävä Rehakanjärvi. Helsinki, syyskuussa ~:,a- :

4

5

6

7

8

9

10

11