Kivikautinen asuinpa i;;;:ka Kaustisten pitäj9.ssä, Hongisto n. (lev l.

Transkriptio

1 Kivikautinen asuinpa i;;;:ka Kaustisten pitäj9.ssä, Hongisto n ja Leppäniemen talojen mailla. Kertomukseen kuuluu 1 kartta ja 3 valokuvaa (lev l. Käydessään elok virkamatkalla Vetelissä näytet tiin allekirjoittaneelle Vetelin museoon äskettäin s a atu kampakeramin en saviastianpala, vähän asbestinsekaista savea, koristeina nuoremmalle varhaiskarnpakeramiikalle (I:2) ominaisia kampaleimavöi tä (Vetelin M. 782). Palan oli löytänyt v t a i kev maanvilj. Kalle Varila Kaustisten pitäjästä j~ kyläst!1 Perhon joen itäpuol elta n. s. Kairalan niemeltä, n. 1 m:n syvyydestä maa sta, Toivo Varilan uutisrakennuksen lattian alaista kellaria kaivettaessa. Lähistöltä oli läheltä maan pintaa, kuten luultiin, vanha liedenpaikka. Kyseessä oli siis ilmeisesti kampakeraminen kivikautinen asuinpaikka, toistaiseksi ensimmäinen tunn etuksi tullut Lapua n ja Raution välimaalta. Pidin tarpeellisena uhrata päivän sen tarkastukseen. Löytöpaikk a sijaitsee Kaustisten kirkolta n. i penink. jokivartta ylöspäin, j a kuten jo mainittiin, Perhonjoen itäpuol ella, n. 12 m korkean rantatörmän päällä. Joen itä, uolisesta hiekkak ankaasta pistää täs sä länteenpäin, lähelle jokea, h ongikkoa kasvava niemeke (Kairalan niemi), johon pankinkamreeri Toivo Varila ol i ä skettäin, J9.rvelän t a lon n:rosta l ohkaistulle mu alle, rakennuttanut t a lonsa. Tal olle on annettu nimeksi Hongisto. Saviastianpala löyde t tiin, minulle annettujen tietoj en mukaan, v iime vuonna, ka ivettaessa t alon a suinralcennuk sen alista kell ari a, r ake nnuk s en l~nsisein~n keskikohdilta n. 2 m it ~~ n p~ in. Sein~n kohdilta oli tavattu kivi~, joita e p ~iltii n tuli sijaksi.

2 Sek8. seinän vierustalle että kankaall e talon ympärillä kaivettiin useampia koekuoppia. Maaperä oli hienoa hiekkaa, joka humuskerroksen alla oli ruskeahkoa, pai oin kulttuurikerroksen näköistä. Luita ja hiiliä ei kuitenkaan löydetty, mutta sen sijaan kvartsi-iskoksia, niitäkin vain 2 kappaletta. Kellarista noste t tua hiekkaa tarkastettaessa löytyi vielä pieni murunen samaa astiaa, kuin edellämainittu pala, jonka löytötiedo t s aatiin siten varmennetuiksi. Alussa mainittu syvyysmittaa koskeva tied onanto osoittautui kuiten'kin epävarmaksi. Koekuoppia \ kai vettaessa ilmoitti eteläisen naapuri talon, Leppäniemen isäntä, että heidän maaltaan, n. 250 m Hongiston päärakennuksesta kaakkoon, oli hiekkaper!h sestä pel tomaasta löydetty kivinen kourutaltta, joka sittemmin oli hukkaan joutunut. Kävin a~~ni, maanvilj. Santeri Torpan kanssa, löytökohtaa tarkasta-, massa. Koekuopat siinä eivät antaneet tuloksia, mutta tästä pohjoi seen päin oli kanka an laidassa, metsän sisässä pieniä hiekkakuoppia, joista useissa oli näkyvissä kivikautista kulttuurikerros ta. l' aaperä oli t B.äll!:1 tuhkanhienoa hietaa. Kartallani n!lkyvän rajapyykin n:ro 3 länsi- ja lounaispuolella olevien hiekkakuoppien reunoista, osaksi Hongiston, osaksi Leppäniemen maalta, löysimme muutamia palaneita luumuruja, karkean saviastian sis~pintalohelman sekä parikymmentä kvartsi-iskosta. Kivikautisen asutuksen merkit olivat heikkoja mutta kuitenkin ilmeisi!l. Vähäiset löydökset jätettiin, saviastianpalan täyd ennykseksi, Vetelin museoon. Löytöpaikkojen likimainen korkeus yli meren pinnan saatiin m!lärätyksi korkeusmittauksella niiden alla olevasta Perhonjoen Juoperinkosken yläpuolisesta suvannosta. Veden ko~keus suvannossa oli, vanhojen paikkakuntalaisten antaman tiedon mukaan, normaali ja alempana olevan "tammen" eli sulun vuoksi sama, kuin se oli ollut säännöllisesti viime isen 40-50:n vuoden aikana. ~Ka in. suvannon korkeus on insin. R. Calamniuks en v laatiman, tie-ja vesirakennusten hallituksessa säilytetyn jokiprofiilin mukaan 56,53 m yli meren pinnan. Tulokset korkeusmittauksestani ova t seuraavat (metrei s sä yli meren p.):

3 Kankaan pinta Hongiston päärakennuksen länsi seinän keskikohdalla, lähinnä savias ti anp alan löytöpaikkaa Hongiston talon pä sralcennuksen eteisrapun kivi Rajapyykin n:ro 3 juuri Alin kvartsipalojen löytökohta Leppäniemen talon puolella Oletettavaa on, että asuinpaikka. on niiltä ajoin, jolloin meren pinta seudulla oli likimain 70 m:n korkeuskäyrän vaiheilla. Hongiston (eli Kairalan) niemi oli silloin mereen pist!lvänä niemekkeenä ja talon k aakkoispuolella olevat pellot loivakaarteisena meren lahtena sekä Hongiston ja Leppäniemen rajalla oleva hietakuoppa- alue täid.än lahden rantahietikkona. Päätelmä on tehtävä ex analogia eteläisemmistä asuinpaikoista. Hongisto on nimittäin toistaiseksi ensim!linen varhaiskarnpakeraminen janrnaalla, Lähiupien joten sen tyypillisen asuinpaikka Keski-Pohkorkeusluvulle ei ole täält!1 vertauskohtia. kampakeramiikan aikuisten asuinpaikkojen (La puan Hämeenniemen ja tenkin olettamustamme Asuinpaikan kohta Raution Kivimaan) korkeusluvut tukevat kuion merkitty Vetelin myöhemmän rautakauden löytöpaikoista v antamaani kertomukseen liitettyyn karttaan n:o 1. Tutkimukset paikalla suoritin elokuun 26 p ,

4

5

6