LIITE 1 SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO TOIMINTAKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 LIITE 1 SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO TOIMINTAKERTOMUS 2011

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT SAL:N SUURET LINJAT JA PAINOPISTEET PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO 6 4. TALOUS YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN KOULUTUSTOIMINTA VALMENNUSTOIMINTA KILPAILUTOIMINTA NUORISO- JA HARRASTUSTOIMINTA OLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖ VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI PALKITSEMISET JA HUOMIONOSOITUKSET LAJIJAOSTOT ALUEJAOSTOT LIITTEET Talous Arvokilpailujoukkueet Jäsenseurat Jäsenmäärät alueittain Pohjolan Malja Kv.arvokisamenestys.. 107

3 3 1. KATSAUS VUOTEEN 2011 Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL) on ampumaurheilun kattojärjestö, jonka arvopohjaan kuuluvat eettisyys, avoimuus, oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja ympäristön huomioiminen. Olemme moneen otteeseen huomanneet, miten tärkeätä tulevaisuuden kannalta on se, että kykenemme näkemään toimintamme perustana ihmisten elinkaareen ja heidän mukaantulonsa liittyvät motiivit ja rakentamaan toiminnan niiden pohjalle. Kysymys on ensi sijassa siitä, että ihmiset kohtaavat toisensa ja osallistuvat toimintaan omilla motiiveillaan ja liitto organisaationa pystyisi tukemaan tätä prosessia kaikin voimin. SAL:n tärkeimpänä tehtävänä on ollut käsittääksemme osoittaa kaikki käytettävissä olevat keinot seuratoimijoiden tukemiseen niin, että intohimo, innostus, rakkaus ja aatteenpalo urheiluun ja lajiin leimahtavat elämään. Perustana nuorten lahjakkaiden urheilijoiden identiteetin muotoutumisessa, samoin kuin myös koko liikkeemme, on heidän uskonsa ja toivonsa siihen, että heidän oma seuransa on heille väylä toteuttaa itseään sekä kasvaa ja kehittyä siellä vaikka huippu-urheilijaksi. Ampumaurheiluseurassa on yhdistynyt perinne ja nykyaika, lyhyt ja pitkäkestoinen sitoutuminen. Kotiseuroissa yhteisöllisyys kasvaa keskusteluissa, toisten eri-ikäisten ihmisten todellisissa kohtaamisissa sekä yhteisten asioiden pohdinnan kautta. Näitä edellä mainittuihin teemoja on pohdittu ja muutoksiin pyritty varautumaan liittomme eri ryhmissä mm. Tulevaisuusryhmässä (ME YHDESSÄ-hanke), Olympiakomitean ja SAL:n huippu-urheilun kehitysryhmässä, valmennuksen johtoryhmässä sekä liiton hallituksessa että liittovaltuustossakin kuin myös liikunnan eri rakennemuutosryhmissä, joihin on osallistuttu mahdollisuuksien mukaan. Huippu-urheilullisesti vuosi 2011 oli hyvä. Olympiapaikkoja saavutettiin kolme ja ISSF:n lajeissa mitaleja kaikkiaan 8 kappaletta. Vuoden aikana valmistauduttiin myös vuoden 2012 Ilma-aseiden EM-kilpailuihin. Taloudellisesti vuosi 2011 oli haastava. Yhteistyökumppanihankinnassa jäimme muiden suurtapahtumien jalkoihin ja emme saavuttaneet tavoitteita samoin kuin emme myöskään Urheiluampuja lehden ilmoitusmyynnissä. Jatkossa tulee omaan varainhankintaan ja toimintojemme tuotteistamiseen kiinnittää erityistä huomiota niin, että ne olisivat helpompi myydä ja markkinoida. Mikko Nordquist puheenjohtaja Risto Aarrekivi toiminnanjohtaja

4 4 2. SAL:N SUURET LINJAT JA PAINOPISTEET 2011 Suomen Ampumaurheiluliiton vuoden 2011 toimintasuunnitelma toteutti SAL:n strategian näkemyksiä ja painotuksia. Strategian on hyväksynyt SAL:n kokous ja Liiton tarkoitus Sääntöjen mukaisesti Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnan tarkoituksena on edistää ja kehittää ampumaurheilua Suomessa sekä vaikuttaa että osallistua kansainväliseen ampumaurheilutoimintaan. Liiton toiminnan perustana ovat eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa Arvot, visio, missio Ampumaurheilun päälinjaukset ovat seuraavat: Arvot Toimintamme arvopohja rakentuu liikunnan ja urheilun eettisille arvoille ja reilun pelin säännöille sekä Avoimuudelle Oikeudenmukaisuudelle Turvallisuudelle Ympäristön huomioimiselle Visio Ampumaurheilu on arvostettu, kansainvälisesti menestyvä, innostava, turvallinen urheilumuoto, jota harrastetaan nykyaikaisilla suorituspaikoilla. Missio Edistää ja kehittää ampumaurheilua, turvata sen toimintamahdollisuudet ja tarjota onnistumisen elämyksiä Strategiset tavoitteet Ampumaurheilun visiosta johdetut tavoitteet ovat seuraavat: Toimintamme on arvostettua Olemme kansainvälisesti menestyvä Toimintamme on innostavaa ja turvallista Suorituspaikkamme ovat nykyaikaiset 2.4. Ampumaurheilun eri lajit Suomen Ampumaurheiluliiton alaisuudessa harjoitetaan ISSF:n (Kansainvälinen Ampumaurheilu-liitto) kivääri-, pistooli-, haulikko-, liikkuvan maalin lajien lisäksi niin sanottuja ei-issf-lajeja eli siluetti-, practical-, mustaruuti- ja kasa-ammuntalajeja sekä haulikon sporting ja compak lajeja. Liiton huippu-urheilun ja kansainvälisen kilpailutoiminnan painopiste on olympia- ja paralympialajeissa Painopisteet vuonna 2011 SAL-yhteisön kehittäminen kansalaistoiminnasta käsin - ME YHDESSÄ- hanke Uuden aselain edellyttämät toimenpiteet Toimialastrategiat (nuoriso- ja harraste, viestintä) Seuratuki-henkilöt ja kilpailupäällikkö Lontoo 2012 projektin varmistaminen Your Move- ja Ilma-aseiden EM 2012-tapahtumat

5 ME YHDESSÄ -prosessi Tulevaisuusryhmän syntysanat lausuttiin syksyn 2010 liittovaltuustossa, jolle yhteinen ajatus muutoksen tarpeesta ja suunnasta ampumaurheilun tulevaisuuden turvaamiseksi. Liittovaltuusto antoi valtuutuksen ryhtyä toimenpiteisiin sellaisen toimintamallin luomiseksi, jossa seuratoiminta rakentuu harrastajien toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Tulevaisuusryhmän työ käynnistyi vuoden 2011 alusta, kun ryhmän puheenjohtajaksi pyydettiin Rainer Hirvonen. Tulevaisuusryhmä keräsi kokoon seuroissa hajallaan ja sirpaleina olemassa olevaa tietoa yhteen toimijoiden tarpeista ja näkemyksistä. Samanaikaisesti määriteltiin lähtökohdat ja asemoitiin tulevaisuusryhmän työ muihin meneillään oleviin kehittämishankkeisiin (mm. SAL:N ja OK:n huippu-urheilun kehityshanke) päällekkäisyyksien välttämiseksi. Koska jo vauhdissa olevien kehityshankkeiden työ kohdistui lähinnä huippu-urheiluun, määriteltiin tulevaisuusryhmän tehtäväksi seuratoiminnan varmistaminen niin, että se pystyy vastaamaan huippuurheilun haasteisiin. Samalla kuitenkin linjattiin tulevaa toimintaa siten, että myös harrasteurheilulle on tilaa ampumaurheiluyhteisössä. Viime mainittu linjaus perustuu siihen näkemykseen, että meillä ei ole huippu-urheilijoita, ellei meillä ole riittävää harrastajapotentiaalia lahjakkuuksien löytämiseen. Toisaalta se perustuu näkemykseen siitä, että meillä ei ole harrastajia ellei meillä ei ole huippu-urheilijoita ihanteina ja innostuksen herättäjinä. Kevään aikana tulevaisuusryhmä rakensi yhteistä näkyä, joka kuvaa ampumaurheilua sellaisena kuin me haluamme sen nähdä tulevaisuudessa. Näyn alkaessa hahmottua ryhmä totesi, että tulevaisuusryhmän nimi on syytä muuttaa paremmin tavoitetta vastaavaksi ja näin syntyi nimitys ME YHDESSÄ. Me Yhdessä -hankeen sisältöä esiteltiin ensimmäisen kerran kevään 2011 liittovaltuustossa. Liittovaltuusto totesi yksimielisesti, että hanketta voidaan ja on syytä jatkaa. Työ jatkui kuumimman kesäajan hiljaisesti kaikkien ryhmän jäsenten ideoidessa kiivaimman harrastuskauden ja virkistäytymisen lomassa toiminnan todellista arvopohjaa ja ydinasioita. Syksyn ensimmäisessä kokouksessa elokuussa määriteltiin hankkeen arvot ja todettiin sen perustuvan Ampumaurheiluliiton arvopohjaan, jotka rakentuvat urheilun eettisille arvoille ja reilun pelin säännöille. Me Yhdessä -hanke lisäsi listaan vielä yhteisöllisyyden, yhdessä tekemisen, tasa-arvon ja monipuolisuuden korostaakseen aikaansaatua tulosta yhteisenä saavutuksena. Lokakuulla työryhmä sai valmiiksi toimintamallin ja rakennettua sille aikataulutetun jalkautussuunnitelman. Näihin suunnitelmiin sisältyi myös puolueettoman ulkopuolisen tutkijan tekemä selvitys seurojen tarpeista ja odotuksista. Hanke- ja tutkimussuunnitelma jalkautusaikatauluineen esiteltiin syksyn liittovaltuustolle ja laajasti seuratoimijoille lokakuun lopussa järjestetyssä Grande Finalessa. Loppuvuoden työ muodostui seuroille suunnatusta tiedottamisesta ja vuoden 2012 alusta toteutettavan kyselytutkimuksen ja ensimmäiseen kehittämiskierrokseen mukaan pääsevien seurojen valinnan valmisteluista sekä keväällä Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä käynnistyvän ohjelmaan kuuluvan koulutuskokonaisuuden valmisteluista.

6 6 3. PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO 3.1. SAL:n kokous ja liittovaltuusto Liittovaltuusto Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa: kokous 1/ (valtuutettuja kokouksessa 27) ja kokous 2/ (valtuutettuja kokouksessa 32). Liittovaltuustoon kuului 33 SAL:n alueiden edustajaa, 5 jäsenliittojen edustajaa, 3 lisäjäsentä. Jäseniä valtuustossa oli yhteensä 41. Puheenjohtajana oli molemmissa kokouksissa Hannu Haapaniemi ja sihteerinä Risto Aarrekivi. Liittovaltuusto valitsi varapuheenjohtajaksi Marjo Matikainen Kallströmin. Timo Laurila valitiin uudeksi hallituksen jäseneksi Markku Lainevirran tilalle. Liittovaltuuston puheenjohtaja: I varapuheenjohtaja: II varapuheenjohtaja: Hannu Haapaniemi, SAL:n Hämeen alue Anna-Kaisa Räsänen, SAL:n Itä-Suomen alue Tapio Hänninen, SAL:n Lapin alue Alue Varsinainen jäsen Varajäsen Etelä-Suomen alue Elof Juselius Veli-Matti Matikainen Runar Lindholm Harri Koski Rabbe Österlund Anders Holmberg Antero Lindberg Toni Karlsson Väinö Ylitalo Ari Dufvelin Hämeen alue Hannu Haapaniemi Jukka-Pekka Heikkilä Tapio Jurvanen Sakari Paasonen Raine Keskipasma Pertti Könönen Jorma Laakso Juha Hautamäki Rainer Hirvonen Pekka Toukola Itä-Suomen alue Martti Halttunen Seppo Asikainen Anna-Kaisa Räsänen Jukka Pellikka Heikki Pääkkönen Kimmo Lahti Kaakkois-Suomen alue Marko Leppä Pertti Sinkko Marko Matilainen Seppo Sorvali Tauno Tuhkanen Matti Hahl Jaakko Puisto Karri Hokkanen Mikko Mattila Jaana Parviainen Keski-Suomen alue Teemu Lahti Juhani Öhman Juhani Sillanpää Antti Mustonen Lapin alue Tapio Hänninen Atso Sipola Lounais-Suomen alue Arto Timonen Ritva Lapinniemi Jorma Röppänen Matti Viljakainen Jarmo Engblom Esa Esala Hanna Pitkänen Juho Jussila Peter Hellsten Kristina Nordlund

7 7 Pohjanmaan alue Jukka Yliketola Seija Ahomäki Asko Ahde Marko Talvitie Markku Passi Jukka-Pekka Parkkamäki Marjo Yli-Kiikka Hanna Keinänen Pohjois-Pohjanmaan alue Veikko Huotari Markku Lämsä Leena Korhonen Vesa Äikäs Jäsenliitot RUL Hannu Lahtinen Aaro Mäkelä Reserviläisliitto Tapani Kaistila Olli Nyberg UAY Eija Pulkki Auvo Viita-aho Päällystöliitto Jyrki Latvala Jorma Lindfors SFS Georg-Peter Björkqvist Jack Wuorinen Lisäjäsenet Sami Mäkelä Seppo Ronkanen Pertti Laatikainen 3.2. Liittohallitus, nimenkirjoittajat ja kunniajäsenet Liittohallitus Kokouksia 13 pöytäkirjan pykäliä 181, hallitus ja vastuualueet Mikko Nordquist, puheenjohtaja, 12 kertaa puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström, varapuheenjohtaja 7 yhteiskunta- ja julkishallinto Curt Sjöblom, varapuheenjohtaja 12 kilpailu- ja sääntöasiat Jukka-Pekka Alanen 8 lakiasiat Heikki Keskitalo 10 ympäristöasiat Markku Lainevirta 8 Puolustusvoimat, AMPU-hanke Pia Nybäck 10 valmennnus/huipppu-urheilu,vjr Paula Viitasaari 12 nuorisoasiat Mikko Taussi 9 PV yhteistyö Hannu Haapaniemi 13 liittovaltuuston puheenjohtaja Risto Aarrekivi, toiminnanj/esittelijä 13 Pirjo Manninen, sihteeri 13 Liiton nimenkirjoittajat Puheenjohtaja Mikko Nordquist Varapuheenjohtaja Curt Sjöblom Varapuheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström Toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi Kunniapuheenjohtaja Suomen Ampumaurheiluliiton kunniapuheenjohtaja on Alpo Vehanen. Kunniajäsen Suomen Ampumaurheiluliiton kunniajäsen on Olavi Eronen.

8 Tilintarkastajat Jaana Salmi, KHT Hannu Sohlman, KHT Varatilintarkastajat: Helka Ivaska, KHT Leena Rajala, KHT 3.4. Valiokunnat, jaostot ja henkilöstö Suomen Ampumaurheiluliitto ry:ssä toimivat seuraavat valiokunnat: kilpailuvaliokunta (kilpailuasiat, sääntöasiat), ympäristövaliokunta (ampumaradat, ympäristöasiat), nuorisovaliokunta, viestintävaliokunta, valmennuksen johtoryhmä (valmennustoiminta), valmennus- ja koulutusvaliokunta sekä sääntötyöryhmä (kilpailusäännöt). Kiväärin, pistoolin, haulikon ja riistamaalin lajijaostojen tehtävät painottuivat yhä enemmän oman lajin edistämiseen kaikilla harrastustasoilla. Siluetin, practicalin, mustaruudin ja kasa-ammunnan lajijaostot vastasivat kokonaan oman lajinsa toiminnasta budjetin puitteissa. Liiton organisaatio, valiokuntien ja jaostojen kokoonpanot 2011 Liiton organisaatiossa (LV, LH, valiokunnat, jaostot, valmentajat ja tukihenkilöt) toimi 290 henkilöä, joista oli naisia 46. Valiokuntien ja jaostojen kokoonpanot (puheenjohtaja ensin mainittuna): Ympäristövaliokunta Markku Lainevirta, Jorma Riissanen, Harry Manninen, Riina Rantsi, Jorma Jussila, Kari Pesonen, Tapio Hänninen, Rauno Pääkkönen, valiokunta kokoontui 4 kertaa. Valmennuksen johtoryhmä Jari Karinkanta, Juha Hirvi, Pirjo Peltola, Matthias Hahn, Peeter Päkk, Matti Nummela, Pasi Wedman. Johtoryhmä kokoontui 4 kertaa. Kiväärijaosto Jorma Röppänen, Henri Häkkinen, Toni Matilainen, Ralf Westerlund, Hanna Etula, Yrjö Etula, Maria Takala, Jarmo Ebgblom. Jaosto kokoontui 4 kertaa. Pistoolijaosto Teemu Lahti, Mirja Nevansuu, Antti Pahalahti, Ritva Lapinniemi, Ari Meinander, Marko Talvitie. Jaosto kokoontui 2 kertaa. Riistamaalijaosto Krister Holmberg, Antti Aho, Jarmo Smura, Markku Jetsonen, Vesa-Matti Sallinen, Mika Mankinen. Jaosto kokoontui kaksi kertaa. Haulikkojaosto Aarne Klemetti, Kari Sankala, Heikki Keskitalo, Joonas Pärnänen, Anssi Puutio, Marja Maunula, Merja Wallin, Hanna Keinänen. Jaosto kokoontui 4 kertaa. Siluettijaosto Juhani Lehtosaari, Sami Mäkelä, Veikko Huotari, Janne Mäntynen, Rauno Ärväs, Timo Jokiranta. Jaosto kokoontui kerran.

9 9 Mustaruutijaosto Hannu Jyrä, Tapio Hautakangas, Juha Hautamäki, Pekka Paatinen, Erkki Lehtonen, Veikko Ratsula, Paavo Raukko. Jaosto kokoontui 4 kertaa. Kasa-ammuntajaosto Kalevi Ylisirniö, Voitto Puutio, Antti Ikäheimo, Janne Juntunen, Jari Laulumaa, Rune Fagerström. Laulumaan tilalle keväästä alkaen Jyrki Vuorjoki. Jaosto kokoontui 8 kertaa. Practical-jaosto Taisto Takkumäki, Riku Kalinen, Mikko Kuisma, Matti Mikkola, Juha-Pekka Vuorinen, Timo McKeown. Jaosto kokoontui 7 kertaa. Nuorisovaliokunta Jukka Törmänen, Anu Finsk, Veli-Matti Matikainen, Terhi Hopiavori, Juhani Forsman, Pia Vahvaselkä. Esittelijä ja sihteeri Timo Rautio. Valiokunta kokoontui 3 kertaa. Valmennus- ja koulutusvaliokunta Pirjo Peltola, Pasi Wedman, Marko Leppä, Hannele Forssman, Jari Karinkanta, Timo Rautio. Valiokunta kokoontui 2 kertaa. Kilpailuvaliokunta, varsinainen jäsen/varajäsen: Georg-Peter Björkqvist, Jarmo Smura/Antti Aho, Kari Sankala/Marja Maunula, Marko Talvitie/Teemu Lahti, Ralf Westerlund/Jorma Röppänen, Juhani Lehtosaari, Veikko Ratsula, Timo McKeown, Marko Rautelin, sihteeri Kirsi Kankaanmäki. Valiokunta kokoontui 7 kertaa. Viestintävaliokunta Aarne Klemetti, Heidi Lehikoinen, Kaija Yliniemi, Nina Vanhatalo. Esittelijä ja sihteeri Lassi Palo. Valiokunta kokoontui kerran. Tulevaisuus-ryhmä Hannu Haapaniemi, Rainer Hirvonen, Mikko Mattila, Mikko Nordquist, Janne Mäntynen, Hanna Pitkänen, Jarmo Pyyhtiä, Heikki Rainio, Heikki Romppanen, Timo Rautio ja Risto Aarrekivi. Ryhmä kokoontui 5 kertaa Sääntötyöryhmä Georg-Peter Björkqvist, Curt Sjöblom, Ralf Westerlund, Erkki Mauno, Jarmo Smura Oto-Valmentajat 2011 Mervi Rajamäki Lauri Siltavirta Satu Pusila Pekka Maunula Marko Leppä Ville Häyrinen Jyrki Latvala Vammaisurheilu lajivalmentaja, skeet lajivalmentaja, trap lajivalmentaja, kaksoistrap lajivalmentaja, iso- ja vakiopistooli lajivalmentaja, liikkuva maali lajivalmentaja pistooli Palkatut valmentajat 2011 Katso kohta henkilökunta. Tehoryhmän valmentajat 2011 Kivääri: Mikko Mattila, Jukka Törmänen, Hanna Pitkänen, Rabbe Österlund, Pekka Lager, Pekka Rissanen, Ari Dufvelin Pistooli: Jyrki Latvala, Ville Peltoniemi, Jukka Törmänen

10 10 Liikkuva maali: Mika Mankinen Haulikko: Jaakko Louhelainen, Seppo Mahlamäki, Heikki Romppanen, Risto Suurla, Satu Pusila, Pekka Maunula, Lauri Siltavirta, Hannu Säävälä, Jukka Paananen Valmennuksen tukihenkilöt 2011 Harri Hakkarainen Hannu Järvinen Juha Nakari Pia Pekonen Henna Torpo Ilkka Huuskonen Mika Hallikainen Leena Kansanen Juha Päällysaho Jarmo Valtanen Timo Hannula Tapio Säynevirta Niilo Konttinen Sampo Kettunen Tommi Sipari Jukka Viitasalo Kaisu Mononen lääkäri, Lontoo 2012 olympiaprojekti lääkäri fysioterapeutti, kivääri- ja pistoolilajit fysioterapeutti, haulikkolajit Urheilutestauspäällikkö Wieru-hierojat Wieru-hierojat hieroja näköfysiologi, silmälääkäri optikko optikko ase- ja patruunatestaus psykologi, tutkimus- ja kehitystoiminta psykologi psykologi tutkimus- ja kehitystoiminta tutkimus- ja kehitystoiminta Liiton toimisto SLU:n toimitalossa os. Radiokatu 20, Helsinki Henkilökunta Risto Aarrekivi Pirjo Manninen Jari Karinkanta Maila Pynnönen Kirsi Kankaanmäki Timo Rautio Lassi Palo Pirjo Peltola Juha Hirvi Matthias Hahn Matti Nummela Peeter Päkk Tapio Säynevirta Pasi Wedman toiminnanjohtaja talouspäällikkö vt. valmennuksen johtaja saakka toimistosihteeri kilpailusihteeri nuoriso- ja koulutuspäällikkö viestintäpäällikkö paralympia kehityspäällikkö, lajivalmentaja kivääri olympialajit olympiavalmentaja, kivääri päävalmentaja olympiavalmentaja, pistoolin päävalmentaja nuorten olympiavalmentaja, haulikko (traplajit) olympiavalmentaja, skeet lajivalmentaja, kiväärilajit nuorten olympiavalmentaja, kivääri 3.5. SAL:n alueet SAL:n toiminta oli jaettu yhdeksään (9) aluejaostoon. Aluetoiminnan tarkoituksena oli edistää ja kehittää ampumaurheilua alueellaan sekä toimia SAL:n organisaation osana yhteistoiminnassa lajijaostojen ja alueen seurojen kanssa. SAL:n aluejaostot olivat suora jatke liiton toiminnoille, joiden tarkoituksena oli: 1. edistää SAL:n tavoitteiden toteutumista alueellaan 2. toimia alueensa seurojen yhdyssiteenä, 3. tukea alueensa seurojen toimintaa, 4. koordinoida ja järjestää lajijaostojen kanssa alueellista tuomari- ja valmennustoimintaa,

11 11 5. järjestää muuta alueellista koulutustoimintaa, 6. ohjata ja valvoa alueellista kilpailutoimintaa, 7. kehittää alueellaan nuoriso- ja harrastetoimintaa, 8. hoitaa alueellaan urheiluammunnan yhteiskuntasuhteita 9. vastata alueensa urheiluammunnan tiedottamisesta ja markkinoinnista 10. seurata ja vaikuttaa alueensa rataolosuhteiden kehittymiseen. Liiton taloudellinen tuki alueille perustui toteutettuun toimintaan. Aluetuki kohdistui varsinaiseen, alueen itsensä järjestämään toimintaan, erityisesti nuorisotoimintaan ja siihen vaikuttivat mm. jäsenmäärän kehitys, sovittujen tavoitteiden toteutuminen. Liiton rahallinen tuki aluejaostoille määriteltiin alueiden toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä alueiden varallisuuden pohjalta. Avustuksen tuloutus ja seuranta tapahtuivat suoritettujen toimintojen (raporttien) pohjalta. Alueiden viestintä on toiminut liiton internetsivujen kautta. Liiton internetsivujen kautta on nähtävissä myös aluetason kilpailutoiminta. Edunvalvonta alueilla Ns. maakuntakaavojen tai maakuntakaavoihin liittyvien vaihekaavojen valmisteluluihin osallistui sekä aluejaostojen henkilöitä että liiton ympäristövaliokunnan ja toimiston jäseniä. Etelä-Suomen alue Rabbe Österlund, Markus Ahtiainen, Veli-Matti Matikainen, Harri Koski, Antero Lindberg, Toni Karlsson, Francis Wikström, kokouksia 6. Hämeen alue Tapio Jurvanen, Jorma Laakso, Heikki Romppanen, Aimo Linden, Timo Kivelä, Rainer Hirvonen, kokouksia 3. Itä-Suomen alue Martti Halttunen, Seppo Asikainen, Pirjo Hulkko, Anna-Kaisa Räsänen, Heikki Pääkkönen, Rauno Kortelainen, Jukka Pellikka, Kimmo Lahti, kokouksia 1. Kaakkois-Suomen alue Jaakko Puisto, Marko Leppä, Matti Hahl, Jorma Hyrkkänen, Jaana Parviainen, Pertti Sinkko, kokouksia 6. Keski-Suomen alue Antti Mustonen, Juha Sirkka, Teemu Lahti, Viljo Kuparinen, Markku Uusitalo, Juhani Öhman, Jenni Päivinen, nuorisopäällikkö ei jaoston jäsen Olli Ihantola, kokouksia 3. Lapin alue Tapio Hänninen, Jukka Törmänen, Atso Sipola, Reijo Alkku, Eero Heikkilä, Mikael Yritys, Seppo Leppänoro, kokouksia 2. Lounais-Suomen alue Arto Timonen, Jarmo Engblom, Matti Viljakainen, Esa Esala, Johanna Keskitalo, Hanna Pitkänen, Juhani Forsman, kokouksia 7. Pohjanmaan alue Jukka Yli-Ketola, Seija Ahomäki, Jukka-Pekka Parkkamäki, Markku Passi, Asko Ahde, Helena Peltoniemi, kokouksia 7.

12 12 Pohjois-Pohjanmaan alue Veikko Huotari, Markku Lämsä, Erkki Välikangas, Tapio Toratti, Vesa Äikäs, Timo Salo, Leena Korhonen, Reijo Huotari SAL:n jäsenet v 2009 v 2010 v 2011 henkilöjäsenmäärä yhdistysten määrä Seurojen jäsenmäärä on noussut hieman, kokonaisjäsenmäärän lasku johtuu koko maata käsittävien yhdistysten (SKA, UAY) jäsenmäärän laskusta sekä Posti- ja Telelaitoksen Ampujien erosta. Kokonaisjäsenmäärä Naisten jäsenmäärän kehitys Miesten jäsenmäärän kehitys Tyttöjen jäsenmäärän kehitys

13 13 Poikien jäsenmäärän kehitys Uusia jäseniä Vuonna 2011 SAL:n liittyi neljä uutta jäsenseuraa: Utin Seudun Metsästysseura Kakkois-Suomi Vuolijoen Urheiluampujat Pohjois-Pohjanmaa Siilinjärven Luotiampujat Itä-Suomi Black Moon Pohjois-Pohjanmaa Eronneet seurat 2011 Hämeen Urheiluampujien Valmentajat Häme Koko maan käsittävät yhdistykset ja yhteisöjäsenet Svenska Finlands Sportskytteförbund (SFS) - jäsenmäärä mukana niiden piirien kautta, johon seurat kuuluvat Posti- ja Telelaitoksen Ampujat (PTA) - erosi liitosta 2011 Suomen Kasa-Ampujat - jäsenmäärä laskettu tilastoon erillisenä Suomen Veteraaniampujat - jäsenmäärä mukana niiden seurojen kautta, joihin yhdistyksen jäsenet kuuluvat Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) Reserviläisliitto (RES) Päällystöliitto - näiden jäsenmäärä ei sisälly tilastoon Upseerien Ampumayhdistys (UAY) - jäsenmäärä laskettu tilastoon erillisenä Seurat ja jäsenmäärät, jäsentilasto alueittain - toimintakertomuksen lopussa

14 14 4. TALOUS Vuoden 2011 toiminnan kulut olivat yhteensä ,25 ja tulot ,61 tulos oli alijäämäinen ,64. Talous perustui keväällä 2010 hyväksyttyihin jäsen-, lisenssi- ym. maksuihin. Tulojen merkittävimmät osa-alueet olivat omavarainen varainhankinta (jäsen- ja lisenssimaksut, sopimus- ja ilmoitustulot), OKM:n myöntämä tulospohjainen valtionavustus sekä Olympiakomitean ja Paralympiakomitean avustukset. Yleisavustukset kokonaisuudessaan, erityishankkeet mukaan lukien oli Poistoja tehtiin ,28. SAL:n yhdeksän alueen kirjanpito sisältyy liiton kirjanpitoon, alueiden tulos vuodelta 2011 oli ylijäämäinen 3 488,22. Tulojen muodostus 2011 Menojen muodostus 2011 Valtion määrärahat Menot toimialoittain 2011

15 15 Tulot t Menot t Tulos t Tase t SAL:n tulot, menot, tulos ja tase YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN 5.1. Kansallinen vaikuttaminen Suomen Ampumaurheiluliitto tekee kansallista edunvalvontatyötä seuraavilla toimialoilla: lupa- ja lainsäädäntötyö, ympäristö- ja olosuhdeasiat, järjestöjen välinen yhteistyö, antidoping- ja eettinen työ, valmennus- ja koulutustyö, liikuntapolitiikka, harraste- ja nuorisotoiminta sekä huippu-urheilu. Edunvalvontatyötä tekevät liiton kaikki toimielimet. SAL tekee edunvalvontayhteistyötä kansainvälisten liittotahojensa lisäksi mm. seuraavien kotimaisten tahojen kanssa: Eduskunta (laki- ja olosuhdeasiat) Opetusministeriön liikuntaosasto (mm. avustukset, urheilupaikkarakentaminen, kehitysprojektit ) Sisäasiainministeriön poliisiasiainosasto, Arpajais- ja aselautakunta (laki, lupa-asiat jne) Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus, Maakuntien Ympäristökeskukset (ympäristöasiat) Valtion Liikuntaneuvosto (olosuhdeasiat jne.) Suomen Liikunta ja Urheilu ja sen alueorganisaatiot (tasa-arvo, liikuntapolitiikka, koulutus jne.) Nuori Suomi, Nuorten Akatemia (nuorisotoiminta) Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea (huippu-urheilu) Suomen Invalidien Urheiluliitto ja Näkövammaisten Keskusliitto (vammaisurheilu) Svenska Finlands Spoetskytteförbund (ruotsinkielinen ampumaurheiluliitto Suomessa, kilpailu- ja muu toiminta) Opiskelijoiden Liikuntaliitto (huippu-urheilu, nuorisotoiminta)

16 16 Antidopingtoimikunta ADT (antidopingvalistus) Kuntoliikuntaliitto (harraste- ja terveysliikunta) Suomen Riistakeskus (lakiasiat) Suomen Metsästäjäliitto (laki- ja olosuhde- ja ympäristöasiat) Puolustusvoimat (valmennus, rata- ja turvallisuusasiat) Rajavartiolaitos (rata- ja turvallisuusasiat) Reserviläisjärjestöt ja Maanpuolustuskoulutus (rata, laki- ja Ampumakorttiasiat) Maakuntaliitot (ratahankkeet) Kuntien liikuntatoimet ja kaavoitus (olosuhteet, rata-asiat) Urheiluopistot ja Suomen Valmentajat ry (valmennus- ja koulutustoiminta) Urheilutyönantajat ry (työehtosopimukset) Urheilun oikeusturvalautakunta Liike ry (liikunnan kehitysyhteistyö) Vammaisurheiluliitto Jyväskylän Yliopisto Kilpa- ja huippu-urheilun Tutkimuskeskus KIHU Ampuma-aselain valmistelussa tehtiin yhteistyötä tiiviisti muiden ampuma- ja asealan järjestöjen kanssa. Keskeisin yhteistyötaho oli Ampumaharrastusfoorumi, jonka puheenjohtajana toimii liiton toiminnanjohtaja ja sihteerinä SAL:n Jorma Riissanen. Foorumin AMPU-hankkeen hankepäällikkönä toimii SAL:sta Markku Lainevirta. Liitto toimi aktiivisesti aselain muutostyössä antaen lausuntoja, vaikuttaen päättäjiin. SAL oli mukana Messukeskuksessa Ympäristöministeriön, puolustushallinnon ja Ampumaharrastusfoorumin yhdessä järjestetyssä seminaarissa ampumaratojen viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymistä. Kansalliset järjestöt Suomen Ampumaurheiluliitto kuului jäsenenä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:hyn ja kahdeksaan sen alueista, Suomen Olympiakomiteaan, Suomen Kuntoliikuntaliittoon ja Nuori Suomi ry:hyn sekä Suomen Paralympiakomiteaan. Liiton edustajat kansallisissa järjestöissä Suomen Olympiakomitean valtuuskunnassa varsinaisena edustajana oli Mikko Nordquist ja hänen henkilökohtaisena varamiehenään Curt Sjöblom. Suomen Olympiakomitean hallitukseen kuului Pia Nybäck, joka oli myös OK:n varapuheenjohtaja. Markku Lainevirta kuului Sisäministeriön Ampuma-aselautakuntaan ja SLU:n olosuhderyhmään, Sari Ollila Paralympiakomitean hallitukseen, Pirjo Manninen kuului Suomen Urheilijoiden Tukisäätiön hallitukseen Kansainvälinen vaikuttaminen Kansainväliset järjestöt International Shooting Sport Federation (ISSF) European Shooting Confederation (ESC) Nordic Shooting Region (NSR) Federation Internationale de Tir Aux Armes Sportives de Chasse (FITASC) Muzzle Loaders Association International Committee (MLAIC) World Bench Rest Council (WBRC) International Practical Shooting Confederation (IPSC) International Metallic Silhouette Shooting Union (IMSSU) Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto Euroopan aluejärjestö Pohjoismaiden aluejärjestö Haulikko- ja Metsästysammunnan kansainvälinen liitto Mustaruutiammunnan kv.liitto Kasa-ammunnan kv.liitto Practical-ammunnan kv.liitto Siluettiammunnan kv.liitto

17 17 The Association of European Manufacturers of Sporting Ammunition (AFEMS) The World Forum on the Future of Sport Shooting Activities (WFSA) Eurooppalaisten patruunan valmistajien liitto Ampumaurheilun tulevaisuusfoorumi, liitännäisjäsen Järjestötoiminta Suomen Ampumaurheiluliitto osallistui sääntöjensä edellyttämällä tavalla aktiivisesti lajin kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Perusteina aktiiviselle osallistumiselle olivat lajin kehitystyö, mielikuvan parantaminen ja markkinointi sekä ympäristöasiat, joissa Suomi tulee näyttelemään keskeistä roolia. SAL:n edustajat kansainvälisissä järjestöissä ISSF:n urheilijakomitea, pj ja hallitus ISSF:n riistamaalikomitea, puheenjohtaja ja ISSF valtuuston jäsen ISSF:n lääketieteellinen komitea ISSF:n sääntökomitea ESC:n varapuheenjohtaja ESC:n tekninen komitea jäsen ESC:n medical officer ESC:n ympristövaliokunta ESC:n aselakivaliokunta ESC:n viestintä- ja markkinointikomitea IMSSU Siluettiammunnan kv.liitto, varapj NSR:n tekninen komitea WFSA:n edustajiston jäsen Juha Hirvi Pekka Kuusisto Hannu Järvinen Risto Aarrekivi Pekka Kuusisto Maarit Lepomäki Hannu Järvinen Jorma Riissanen Jorma Jussila Risto Aarrekivi Sami Mäkelä Georg-Peter Björkqvist Jorma Riissanen 5.3. Laaja-alainen tasa-arvotyö Liiton yhteiskunta- ja tasa-arvotyö pohjautuu liiton sääntöihin sekä liikunnan ja urheilun Reilu Peli -ohjeisiin. Tasa-arvotyötä teemme laajamittaisesti monella eri tasolla. Naisten ja tyttöjen määrää lajin harrastajina on kasvanut vuoteen 2011 verrattuna. Liiton luottamuselimissä toimii 46 naistoimijaa. Laaja-alaiseen tasa-arvotyöhön kuuluu myös yhteiskuntavastuu ja yhteistyö muiden ampuma- ja asealan järjestöjen kanssa. Lähtökohtana tulee olla tasavertaisen harrastamisen mahdollisuudet ja ihmisten tasavertainen kohtelu. Yksi vuoden keskeisimpiä asioita edellä mainitussa asiassa olivat uuden aselain mukanaan tuomat haasteet seura- ja harrastustoimintaan. Yhteistyötä jatkettiin eri vammaisjärjestöjen kanssa ja seuroja kannustettiin ottamaan mukaan ampumaurheilusta kiinnostuneet vammaisurheilijat. Olosuhde- ja ympäristöpuolen edunvalvonta on käsitelty kohdassa Olosuhteet ja ympäristö. 6. KOULUTUSTOIMINTA 6.1. Valmentajakoulutus Valmentajakoulutus ja sen kehittäminen oli yksi liiton vuoden 2011 painopistealue. Suunnitelmien mukaisesti liiton valmentajakoulutusjärjestelmän uudistamista ja kehittämistä tehtiin yhteistyössä Suomen Urheiluopiston ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa. Valmentajakoulutuksen

18 18 tavoitteeksi asetettiin, että suomalainen ampumaurheiluvalmentaja on tulevaisuudessa osaava ammattilainen, joka ottaa kokonaisvastuun itsensä kehittämisestä ja osaa valmentaa ja kasvattaa itsenäisiä ja laadukkaasti valmentautuvia urheilijoita. SAL:n koulutetuille valmentajille järjestettiin jatkokoulutustilaisuus Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Koulutettavia oli 25. Valmentajakoulutusvaliokunta Valmentajakoulutusvaliokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Valmentajakoulutusvaliokunta on myös toisena toimintakautenaan koordinoinut ja johtanut sekä valtakunnallista että alueellista valmentaja-, ohjaaja- ja seuratason koulutusta eri tasoilla. Lisäksi valiokunta on varmistanut lajien välistä yhteistyötä ja yhteismitallisuutta koulutuksessa ja valmennuksessa. Toimintakauden aikana on SAL:n valmentajakoulutusjärjestelmää edelleen kehitetty varmistamalla valmentajakoulutuksen ajanmukaisuutta, jotta SAL:lla on ollut paras mahdollinen tieto käytettävissään valmentajakoulutuksessa. I-tason valmentajakoulutus I tason valmentajiksi valmistui Vierumäeltä 2011 yhteensä 10 valmentajaa. Kivääri 6, pistooli 3, riistamaali syksyllä aloitti 1 tason valmentajakoulutuksessa 11 henkilöä. Kivääri 5 ja practical Ohjaajakoulutus I-tason Ampumakouluohjaajatutkinto 2011 Ampumakouluohjaajatutkintoja järjestettiin toimintavuonna kuusi. Koulutukset järjestettiin: Pieksämäki 6.3. (6 osallistujaa), Mikkeli (13), Härmä (8), Rauma (9), Kuopio (10) ja Helsinki (6). Kouluttajana toimi Terhi Hopiavuori. I-tason ampumakouluohjaajatutkinnon suoritti yhteensä 52 henkilöä Järjestö- ja seurajohtajakoulutus Järjestö- ja seurajohtajakoulutuksen visiot ovat: Seurat tarjoavat jäsenilleen ja eri kohderyhmille suunnattua säännöllistä, ihmisten tarpeet huomioivaa ohjattua ja monipuolista toimintaa. ja Seuroissa toimivat osaavat vetäjät ja johtajat. Ampumaurheilun keskeisin toimintayksikkö on seura. Lähtökohtana on luoda seuroihin innostuneisuuden ilmapiiri, joka tukee mukana olevien eri motiiveja ja kehittymistä pienestä ampumaurheilijasta isoksi ihmiseksi. Aluetoimijapäivät järjestettiin Kisakallion Urheiluopistolla Seminaarissa oli osallistujia SAL:n alueilta, sinettiseuroista ja lajijaostoista yhteensä 18 henkilöä. Kilpailujärjestäjien koulutus SM 2012 kilpailujärjestäjien koulutustilaisuus pidettiin Vantaalla. Tilaisuuteen osallistui 43 henkilöä 17 seurasta. Painopisteet Seurojen ja alueiden avaintoimijaverkoston vahvistaminen Seuratoimintanäkemyksen kirkastaminen. Me Yhdessä toimintatapa, joka ohjaa koko liiton toimintaa. Keskeisimmät tulokset: - Aluetoiminnan toimintamallia selkeytettiin - Seuratoiminnan kehittämisessä keskityttiin nuorten toimintaedellytysten vahvistamiseen - Seuratoiminnassa painotettiin monipuolisuutta luodun seuratoimintaidean mukaisesti kaikissa eri seuratoimintaan liittyvissä koulutuksissa. Seuratoiminnassa ovat osaavat valmentajat ja ohjaajat.

19 Tuomarikoulutusjärjestelmä Tuomarikurssien järjestäjinä toimivat liiton kilpailuvaliokunta sekä alueorganisaatiot ja lajijaostot. Liiton kilpailuvaliokunta vastaa ylituomarikoulutuksesta, kouluttajakoulutuksesta sekä koulutusmateriaalin ajantasaisuudesta, valvoo koulutustoiminnan laatua sekä järjestää yhdessä lajijaostojen kanssa kansalliseen ylituomaritutkintoon liittyvän koulutuksen ja tarvittavat kokeet ISSF:n lajeissa. Muissa lajeissa kansallisesta ylituomaritutkinnosta vastaavat lajijaostot, jotka ilmoittavat kilpailuvaliokunnalle kurssista ja kouluttajista. Kaikista lajeista kouluttajat toimittavat kurssitulokset kilpailuvaliokunnalle, joka hyväksyy ylituomarit. Alueorganisaatiot ja lajijaostot järjestävät II- ja I-luokan tuomarikursseja tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa jokaisella alueella. Kurssien järjestämisestä on ilmoitettava liiton toimistoon. Ylituomarikoulutus Ajalla järjestettiin seuraavat ylituomarikurssit: järjestettiin Vierumäellä ylituomarikurssi kivääri-, pistooli- ja liikkuvan maalin lajeissa. Lisäksi Vierumäellä oli haulikko- kasa-ammunta- ja siluettilajeista henkilöitä suorittamassa kilpailutoiminnan yleisosan. Haulikkolajien osallistujilla oli voimassaoleva kansainvälin tuomarikortti, joten lajikoulutusta ei tarvittu. Kasa-ammunta ja siluettilajeihin olsallistunelle lajijaostot järjestivät lajiosan koulutuksen myöhemmin järjestettiin Rovaniemellä ylituomarikurssi kivääri-, pistooli- ja liikkuvan maalin lajeissa. Ylituomarikokeen hyväksytysti suorittaneet: Kivääri: Pistooli: Juha Haavisto, SySi Kari Eskola, KuusA Torsti Hellman, K-64 Martti Halttunen, JA Tuomo Kamppinen, LAS Sami Haume, NoSA Eino Kivisalmi, K-64 Timo Kivelä, NoSA Kaarlo Lehtinen, PAS Jorma Laakso, K-64 Emilia Nordquist, SA Erkki Lario, OrJy Mikko Puhakka, JA Ville Leskinen, LAS Anna-Kaisa Räsänen, JA Katja Liimatainen, LehA Tarja Nevalainen, SA Kivääri ja pistooli: Mikko Nordquist, SA Mauno Hepokangas, LA Sakari Paasonen, LAS Juhani Hietakangas, SodA Pertti Saari, A-SA Tapio Hänninen, LA Jarmo Torvinen, SaSA Hannu Kantola, LA Juhani Öhman, TiA Seppo Rautiainen, LA Esa Riipi, SodA Liikkuva maali: Jouko Siivola, LA Marianna Mölläri, OMAS Jukka Törmänen, SodA Matti Piirto, RAM Tapani Faarinen, TorSA Mika Mankinen, KAMS Pasi Ruokanen, LA Tapio Toratti, KajA Atso Sipola, SodA Tapani Lähteinen, MSA Asko Tikkanen, LA Ville Häyrinen, LuhA Tero Tikkanen, LA Siluetti: Haulikko: Veikko Huotari, KUa Maarit Lepomäki, SA Valto Lehtonen, KUa Timo Hiltunen, KSA Pekka Törmänen, KUa Rauno Ärväs, SMAS Kasa-ammunta: Jari Laulumaa, SKA

20 20 Antti Ikäheimo, KeAmS Juhani Tulppo, SKA Timo-Heikki Varis, KeAmS Kalevi Ylisirniö, MKMS 6.5. Kv.koulutusta Varustetarkastuskoulutus pidettiin Vierumäellä Kouluttajana Willi Grill. Sius-koulutus pidettiin Vierumäellä EM-toimitsijakoulutuksen yhteydessä. Kouluttajana Marcel Furrer Eettinen ja antidopingkoulutus Suomen Ampumaurheiluliiton toimintojen arvolähtökohtana on eettisesti kestävä ja puhdas urheilu kaikilla tasoilla. Antidopingkoulutus kuului mm. SAL:n valmentajien koulutusohjelmiin sekä ampumaurheilun valmennusjärjestelmään. Valistustyötä tehtiin yhteistyössä ADT:n kanssa. ADT:n vihkosta kielletyistä aineista ja menetelmistä on jaettu aktiivisesti liiton eri valmennusryhmille. Eettiset ohjeet ja pelisääntökeskustelut kuuluivat kiinteänä osana myös lasten ja nuorten Kultahippu-passiin ja Sinetti seuratoimintaohjeisiin Ympäristö- ja lakikoulutus Messukeskuksessa pidettiin Ympäristöministeriön, puolustushallinnon ja Ampumaharrastusfoorumin yhdessä järjestämä seminaari ampumaratojen viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymistä. AMPY-hankkeen ja BAT-hankkeen tuottamaan materiaaliin pohjautuva seminaari antoi harrastajakunnalle väliaikatiedon hankkeiden vaiheesta ja suunnasta. Tilaisuuden avaussanat lausui Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka ja sen puheenjohtajana toimi professori Jorma Riissanen ympäristövaliokunnasta. 7. VALMENNUSTOIMINTA 7.1. Huippu-urheilun valmennustoiminta Painopistealueet ja päätavoitteet Olympiadin päätavoite on menestys Lontoon 2012 olympialaisissa ja paralympialaisissa. Vuoden 2011 huippu urheilun kilpailutoiminnan päätavoitteena oli kaikkien lajien EM-kilpailut Serbian Belgradissa , josta tavoitteena oli kaksi olympiapaikka ja 5-6 mitalia. Kilpailussa saavutettiin yksi olympiapaikka, kun Marjo Yli-Kiikka ampui naisten pienoiskiväärin 3x20ls kilpailussa 14. Kilpailuissa saavutettiin viisi henkilökohtaista mitalia ja kolme joukkuemitalia. Toinen huippu-urheilun vuoden 2011 päätavoite oli jatkaa Lontoo 2012 olympia- ja paralympiaprojekteja. Yhteistyössä Olympia- ja Paralympiakomitean kanssa kehitetään ja tuetaan Lontooseen valmistautuvien urheilijoiden valmentautumista entistä pitkäjänteisemmin ja suunnitelmallisemmin. Ampumaurheilu jatkaa olympiakomitean järjestelmätukilajina ja paralympiakomitean priorilajina vuoteen 2012 asti. Painopistealueet Jatketaan vuonna 2010 käynnistettyä huippuammunnan tutkimus- ja kehittämisohjelmaa vuosille Ohjelman keskeisinä tavoitteina on tukea ja tehostaa huippuvalmennusta ja turvata näin kansainvälinen menestys erityisesti olympia- ja paralympialajeissa. Hanke on myös uudenlainen

21 21 yhteistyöpilotointi lajiliiton, valmennuskeskuksen ja KIHUn välillä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on seuraavien keskeisten visioiden toteutuminen: a) Huippuammunnan visio Suomalaiset ampumaurheilijat ovat kansainvälisesti menestyviä huippu-ampujia, joilla on ammattitaitoinen valmentaja. Lajivalmennus ja sen tukitoimet toteutetaan alueellisesti hyvissä harjoittelu- ja rataolosuhteissa. Huippu-urheilun toimintamallit rakentuvat eettisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle huomioiden kokonaisvaltaisen vastuunkannon urheilijan elämänurasta. b) Valmentajakoulutuksen visiona osaava ammattilainen Suomalainen ampumaurheiluvalmentaja on tulevaisuudessa osaava ammattilainen, joka ottaa kokonaisvastuun itsensä kehittämisestä ja osaa valmentaa ja kasvattaa itsenäisiä ja laadukkaasti valmentautuvia urheilijoita c) Kehittämis- ja tutkimustoiminnan visiona laadukas toiminta Suomalainen ampumaurheilun kehittämis- ja tutkimustoiminta on laadukasta, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja se tukee huippuvalmennusta ja edesauttaa kansainvälistä menestystä. Sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä huippuammunnan yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa. Jatketaan vuonna 2010 olympiakomitean kanssa käynnistettyä huippuammunnan kehityslajiliittoprosessia, jonka keskeiset tavoitteet ovat: Huippu-urheilujärjestelmän kehittäminen Huippu-urheilun tuloksentekokyvyn parantaminen Lajin kehittämisosaamisen vahvistaminen Lajin huippu-urheilukulttuurin syventäminen Itsekriittinen oppimis- ja muutosprosessi Urheilijan ja valmentajan ympärillä toimivien tukijoukkojen ja rahoittajien yhteistyötä ja koordinointia edelleen myös kehitetään. Huippu urheilun päätöksentekoa ja työnjakoa selkiytetään ja toimenpiteiden tavoitteena on kehittää huippuammunnan toimintamalleja vastaamaan 2010 luvun vaatimuksia. Liiton huippu-urheilun tulosperusteista priorisointia ja valmennusjärjestelmän sekä valmennuksen uudistamista ja kehittämistä jatketaan vastaamaan nykypäivän huippu-urheilukriteerien vaatimuksia. Maajoukkuekriteereitä tiukennetaan ja tavoitteena on taata potentiaalisille ammattimaiseen harjoitteluun sitoutuneille urheilijoille optimaaliset valmentautumisolosuhteet ja sitä kautta turvata jatkossa kansainvälinen menestys. Nuorten huippu-urheilujärjestelmän kehittämistä jatketaan. Huippuampumaurheilun tulevaisuuden turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä jatketaan nuorten huippu-urheiluohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää ja tehostaa lahjakkaiden nuorten ja uusien kykyjen määrätietoista huippu-urheiluun tähtäävää valmentautumista. Yhteistyössä Olympiakomitean kanssa jatketaan vuonna 2010 käynnistettyä nuorten huippu-urheilun järjestelmätuen kehittämistä ja laajennetaan tuki koskemaan entistä kokonaisvaltaisemmin urheilijoiden valmentautumista. Huippu - urheilutoiminnan markkinointia ja viestintää tehostetaan. Tavoitteena on edistää Lontoon 2012 Olympialaisiin ja Paralympialaisiin tähtäävien urheilijoiden valmistautumista.

22 22 Terveydenhuolto- ja tukijärjestelmää kehitetään edelleen. Tukitoimenpiteet, terveydenhuolto ja olympiaja paralympiaprojektien tutkimus- ja kehityshankkeet ovat selkeänä ja konkreettisena osana Lontoo - projekteja. Kivääri- ja pistoolilajeissa Vierumäen valtakunnallisen valmennuskeskuksen ja sen olosuhteiden kehittäminen olympiaryhmille on yksi keskeisimmistä huippu urheilun painopisteistä kuluvalla olympiadilla. Alueellisia valmennus- ja harjoittelukeskuksia kehitetään edelleen turvaamaan nuorten alueellinen ja tehoryhmävalmennus. Haulikkolajeissa erityisesti talvikauden harjoittelumahdollisuuksia ja perusharjoittelua edelleen kehitetään. ISSF:n ei-olympialajien maajoukkuetoiminta ja valmennusjärjestelmän kehittäminen arvioidaan vuoden 2011 aikana. Arvioinnin perusteella luodaan toimenpidesuunnitelmat kohti vuoden 2014 kaikkien lajien MM kilpailuja. Huippu-urheilun toimintamallit rakentuvat eettisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle huomioiden kokonaisvaltainen vastuunkanto urheilijan elämänurasta Valmennusorganisaatio SAL:n liittojohtoisen valmennusorganisaation operatiivisen rungon muodostivat valmennuksen johtaja, lajien päävalmentajat ja olympia- ja paralympiavalmentajat sekä lajivalmentajat ja nuorten valmentajat (liite 1). Valmennusorganisaatiota edelleen vahvistettiin, toimintaedellytyksiä kehitettiin ja olympia- ja paralympialajien avainvalmentajat palkattiin päätoimisiksi. Valmennuksen johtajan operatiivisena apuna huippu urheilutoiminnan kehittämisessä toimi valmennuksen johtoryhmä (VJR), jonka muodostivat valmennuksen johtaja (puheenjohtaja), lajien päävalmentajat/olympia- ja paralympiavalmentajat, nuorten olympiavalmentajat sekä kutsutut huippu urheilun asiantuntijat Valmennuksen kehittäminen Liittojohtoista maajoukkuevalmennusta tehostettiin edelleen ja käynnistettiin Lontoo 2012 projektien huippuvalmennustiimit. Yhteistyössä Olympia- ja Paralympiakomitean kanssa kehitettiin ja tuettiin Lontooseen valmistautuvien urheilijoiden valmentautumista entistä ammattimaisemmin, pitkäjänteisemmin ja suunnitelmallisemmin vastaamaan nykypäivän huippu-urheilukriteerien vaatimuksia. Valmennuksen painopisteenä oli päivittäisharjoittelun määrän ja laadun jatkuva parantaminen, kansainvälisyyden lisääminen ja yksilöllisen valmennuksen kehittäminen. Valmentautumisen suunnitelmallisuutta, seurantaa ja raportointia kehitettiin. Tulosperusteisen valmennus- ja valintajärjestelmän kehittämistä jatkettiin ja maajoukkue- ja arvokilpailujen valintakriteerejä uudistettiin edelleen tavoitteena taata kansainvälinen menestys. Valmennustuet ja muu tukitoiminta suunnattiin entistä suunnitelmallisemmin niihin potentiaalisiin menestyslajeihin, joissa valmentautuminen ja urheilijoiden ja valmentajien toiminta sekä asenne täyttävät huippu-urheilun kriteerit. Liittojohtoista nuorten ja aikuisten maajoukkuevalmennusta ja kansainvälistä kilpailutoimintaa oli lajiryhmästä riippuen vrk vuoden 2011 aikana. Huippuampumaurheilun tulevaisuuden turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä jatkettiin nuorten huippuurheiluohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää ja tehostaa lahjakkaiden nuorten ja uusien kykyjen määrätietoista huippu-urheiluun tähtäävää valmentautumista. Päivittäisharjoittelua, harjoitteluolosuhteita ja urheilijoiden osallistumista kansainväliseen kilpailutoimintaan tuettiin. Nuorten kansainvälisten kilpailujen valintajärjestelmää ja kriteereitä kehitettiin tavoitteena kokonaisvaltaisen valmentautumisen tukeminen. Nuorten tehoryhmätoiminta haulikossa, kiväärissä, pistoolissa ja liikkuvassa maalissa tuki vuotiaita lahjakkaita urheiluampujia ja heidän seurojaan valmennuksessa ja valmennuksen suunnittelussa ja toimi osana liiton kykyjenetsintäjärjestelmää.

23 23 ISSF:n ei-olympialajien valmennustoimintaa edelleen kehitettiin päätavoitteena menestys vuoden 2011 EM kilpailuissa. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palveluksessa valmentautui myös liiton maajoukkueurheilijoita sekä Urheilukoulussa varuspalveluksensa suorittavia urheilijoita. Tämä toiminta tuki osaltaan liiton valmennusjärjestelmää. Jatkettiin Vierumäen valtakunnallisen valmennus-, koulutus- ja kehityskeskuksen sekä alueellisten harjoittelukeskusten ja Urheiluakatemioiden toiminnan ja olosuhteiden kehittämistä tavoitteena luoda olot huippuampumaurheilijoille ja valmentajille ammattimaiseen valmentautumiseen ja valmennuksen kehittämiseen. Valmennuksen tukitoimenpiteitä kehitettiin edelleen tavoitteena liittää ne entistä kiinteämmäksi osaksi kokonaisvaltaista ja ammattimaista valmentautumista ja kattamaan koko olympiadi. Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) ja Vierumäen valmennuskeskuksen kanssa jatkettiin yhteistyötä tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä harjoittelun seuranta- ja testausjärjestelmien kehittämishankkeissa. Yhteistyössä KIHUn, Vierumäen valmennuskeskuksen, olympiakomitean ja paralympiakomitean kanssa käynnistettiin suomalaisen huippuammunnan kehitys- ja tutkimusohjelman pilottivaihe tavoitteena taata suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen huippuammunnan tutkimus- ja kehittämistoiminta. Tehostettiin yhteistyötä varuste- ja välinevalmistajien kanssa takaamaan suomalaisille huippuampujille parhaat välineet käyttöön. Lisättiin entisestään kansainvälistä yhteistyötä ja tieto-taidon hyödyntämistä suomalaisen valmennusjärjestelmän kehittämisessä. Yhteistyössä Olympiakomitean, oppilaitosten ja harjoittelukeskusten kanssa kehitettiin maajoukkueurheilijoiden opintotukijärjestelmää ja noudatettiin SAL:n omaa eettistä ja antidopingohjelmaa kaikilla tasoilla huippu-urheilussa. Urheilijan ja valmentajan ympärillä olevien toimijoiden yhteistyötä ja koordinointia edelleen selkeytettiin ja kehitettiin. Tavoitteena on luoda tuloksentekoon riittävät taloudelliset, olosuhde- ja kehittämisresurssit. Erityisesti tämä koskee olympiakomitean järjestelmätukilajeja, joilta edellytetään lähtökohtaisesti mitalia olympialaisista. Paralympialajien toimintojen siirtyminen SAL:n alaiseksi toiminnaksi on lisännyt tasa-arvoisuutta ja monimuotoisuutta suomalaiseen ampumaurheiluun. Tavoitteen mukaisesti vuoden 2009 alusta palkattiin päätoiminen paralympia kehityspäällikkö takaamaan vammaishuippuammunnan kehitys ja menestys paralympialaisissa myös jatkossa. Huolimatta paralympiakomitean vähentyneestä huippu-urheilutuesta, liitto panosti merkittävissä määrin vammaishuippuammuntaan ja sen järjestelmän kehittämiseen vuoden 2011 aikana SAL-OK huippu-urheilun kehittämishanke Vuoden 2010 keväällä käynnistettiin Olympiakomitean ja Ampumaurheiluliiton yhteinen huippu-urheilun kehittämishanke. Hankkeen tarkoituksena oli tarkastella kriittisesti liiton huippu-urheilujärjestelmää ja sen toimintamahdollisuuksia. Kehitysryhmä tarkastelee huippu-urheilun järjestelmää ja sen laatua tullaan kehittämään seuraavien kokonaisuuksien kautta 1 LAHJAKKUUSPOTENTIAALI 2 OSAAMINEN 3 RAKENTEET JA RESURSSIT 4 TOIMINTATAVAT 5 MUU HUIPPU-URHEILUKULTTUURI Kehitysprosessi on toteutettu sovitussa aikataulussa. Se on koostunut n. viiden viikon välein pidetyistä koko päivän mittaisista lähijakoista (yhteensä 9) ja niiden välillä tehdyistä välitehtävistä (70 kpl). Lähijaksoilla keskityttiin alkuvaiheessa suomalaisen huippuammunnan nykytilan analyysiin, pääteemojen taustoitukseen

24 24 ja johtopäätöskeskusteluun. Prosessin edetessä etsittiin konkreettisia ratkaisumalleja ja priorisoitiin kehitystarpeet. Tärkeä merkitys on ollut liiton luottamus- (liittohallitus) ja toimihenkilöjohdon informoinnilla ja erinomaisella sitoutumisella prosessiin. Kehitysprosessin loppuraportti julkistettiin syyskuussa 2011, jolloin seuraavien vuosien strategisiksi kehityshankkeiksi valittiin seuraavat 1 HUIPPUAMPUJAN POLKU 2 SEURATYÖN AMMATTIMAISTAMINEN 3 URHEILUN JA OPISKELUN UUDET RATKAISUT 4 OLOSUHDEVERKOSTON VAHVISTAMINEN 5 LAJIANLYYSIEN PÄIVITYS VALMENNUKSEN LINJAUKSET 6 KILPAILUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 7.3. Muu valmennustoiminta Ei- ISSF- lajien valmennustoiminta Ei - ISSF- lajien valmennustoiminta on ollut jaostojohtoista. Liitto avusti perusampumavalmennuksen järjestämisessä jaostojen sitä pyytäessä Nuorten valmennustoiminta Tehoryhmätoiminta Tehoryhmätoiminnan tarkoituksena on tukea vuotiaita nuoria lahjakkaita urheiluampujia ja heidän seurojaan valmennuksessa ja valmennuksen suunnittelussa. Tehoryhmän nuoret eivät vielä kuulu maajoukkueryhmiin, mutta tavoite on asetettu menestykseen kilpaurheilussa. Tehoryhmätoimintaa järjestettiin kivääri-, pistooli-, haulikko- ja riistamaaliampujille. Ampujat jaettiin viiteen kivääriryhmään, kahteen pistooliryhmään, yhteen riistamaaliryhmään, yhteen trap ryhmään, yhteen kaksoistrap ryhmään ja kolmeen skeet ryhmään. Tehoryhmävalmennuksessa oli 77 urheilijaa. Kiväärissä 39, pistoolissa 18, riistamaalissa 6, 2-trapissa 4, Trapissa 10 ja skeetissa 12. Tehoryhmän toiminta perustuu lajiryhmittäin alueellisiin pienryhmäleireihin. Kesäkuussa järjestettiin yhteisleiri Siilinjärvellä Marraskuussa järjestettiin testi- ja valintaleirit, joihin osallistuvat ryhmiin kuuluvat ja niihin pyrkivät. Tehoryhmät kivääri, pistooli ja riistamaali Suomen Urheiluopistolla, Vierumäellä ja Trap-ryhmälle Lahdessa KILPAILUTOIMINTA 8.1. Huippu-urheilun kansainvälinen kilpailutoiminta Kansainvälisen kilpailutoiminnan päätapahtumat olivat ilma-aseiden EM-kilpailut Italiassa, kaikkien lajien EM-kilpailut Serbiassa sekä samassa paikassa järjestetyt haulikkolajien MM-kilpailut. Suomalaisampujat menestyivät sekä henkilökohtaisissa että joukkuekilpailuissa kohtalaisesti. Vuoden 2011 päätavoitteena oli jatkaa kaudella 2009 saavutettua erinomaista tasoa sekä saavuttaa 2-3 olympiapaikkaa ja 5-6 mitalia kaikkien lajien EM-kilpailuissa Belgradissa. Saavutimme Maailma - Cupeissa finaalipaikkoja kaikissa lajiryhmissä; haulikko- ja pistoolilajit molemmat kaksi finaalipaikkaa ja kiväärilajit neljä finaalipaikkaa. EM-kilpailussa saavutimme mitalitavoitteen, mutta olympiapaikoissa jäimme tavoitteesta. Kaudella 2011 menimme tuloksellisesti hiukan eteenpäin, mistä kertoo se, että saavutimme selvästi edellistä vuotta enemmän finaalipaikkoja sekä aikuisten pistesijoja EM-, MM-, ja MC-tasolla. ISSF-lajeista liikkuva maali oli selvästi vuoden 2011 menestynein lajiryhmä. Onnistujiin voidaan lukea myös olympialajeista kivääriammunta.