SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO TOIMINTAKERTOMUS 2014 LIITE 1

Transkriptio

1 SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO TOIMINTAKERTOMUS 2014 LIITE 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT 3 2. SAL:N SUURET LINJAT JA PAINOPISTEET PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO 6 4. TALOUS YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN KOULUTUSTOIMINTA VALMENNUSTOIMINTA KILPAILUTOIMINTA NUORISO- JA HARRASTUSTOIMINTA OLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖ VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI PALKITSEMISET JA HUOMIONOSOITUKSET LAJIJAOSTOT ALUEJAOSTOT LIITTEET Talous 89 Valmennusryhmät ja valintaperusteet 93 Arvokilpailujoukkueet ja valintaperusteet 97 Jäsenseurat 100 Jäsenmäärät alueittain 106 Pohjolan Malja 106 Kv.arvokisamenestys 109 2

3 1 LIITON 95. TOIMINTAVUOSI Toimintavuosi 2014 oli Suomen Ampumaurheiluliiton 95. toimintavuosi. Juhlavuotta juhlittiin työmerkeissä. Juhlavuosi sisälsi arvojemme mukaista seurojen toiveiden kuuntelemista. Jokaisella SAL:n alueella järjestettiin seuratapaamiset. Seuroilla oli etukäteen mahdollisuus vastata ennakkoon laadittuihin kysymyksiin ja toisaalta esittää toiveita, mistä asioista haluttaisiin kuulla liiton mielipiteitä. Seuratapaamisissa tavattiin yli 160 seuravaikuttajaa. Lisäksi seurat, jotka eivät pystyneet osallistumaan tapaamisiin antoivat palautetta sähköpostilla. Liiton taholta tapaamisiin osallistui hallituksen edustajia ja liiton toimihenkilöitä. Kaikkiaan seuroja kohdattiin joko fyysisesti tai sähköisesti lähes sata seuraa. Keskeisimpiä asioita, jotka nousivat esille keskusteluissa olivat nuorisotoimintaan liittyvät panostukset, lisääntyvä tarve saada asiantuntija-apua ympäristö- ja lakiasioissa, olosuhdeasiat, lajikuvan kirkastaminen sekä vaikuttaminen päättäjiin että yhteistyön lisääminen eri toimintatasoilla. Näitä asioita huomioitiin jo tulevaan liiton pitkän tähtäyksen suunnitelmaan. Monet esille nousseet asiat ovatkin jo olleet aiemminkin kirjattuna liiton pitemmän aikavälin suunnitelmiin. Jatkossa onkin nostojen ja painotusten sekä toimintatapapäätösten aika. Monia asioita onkin jo tehty, mutta tietoisuus kaikesta tehdystä ei ole kuitenkaan saavuttanut kenttää. Siksi yksi selkeä tavoite tuleekin jatkon kannalta olla, että pystymme lisäämään viestintää ja vaikuttamista niin seura-, alue-, kuin liittotasollakin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyön erinomaisena esimerkkinä liittotasolla on ollut Ampumaharrastusfoorumin toiminta, jossa ovat edustettuina kaikki ampumaharrastuksen tärkeimmät toimijatahot ja se edustaa yli 0,5 miljoonaa ampumaharrastajaa. Liitto onkin yhdistänyt voimavarojaan foorumin kanssa auttaessaan seuroja olosuhdeasioissa samoin kuin myös lupa- ja lakiasioiden valmisteluissa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Samoinkuin olosuhde- ja lakipuolella on resursseja pyritty yhdistämään niin valmennus- kuin myös nuorisotoiminnan saralla. Siellä keskeisimmät kumppanimme ovat olleet VALO ja sen aluejärjestöt, Olympia-ja paralympiakomitea sekä muut urheilun- ja liikunnan toimijat. Päällekäisyyksien purkamisella ja yhteistoiminnoilla on toimintaan pystytty saamaan lisää asiantuntijoita ja tehokkuutta. Mottona onkin ollut: antaessaan myös saa. Se pätee kaikilla liiton toiminnan alueilla. Pia Nybäck puheenjohtaja Risto Aarrekivi toiminnanjohtaja 3

4 2. SAL:N SUURET LINJAT JA PAINOPISTEET 2014 Suomen Ampumaurheiluliiton vuoden 2014 toimintasuunnitelma perustui uuden strategia (2013 hyväksytty) pohjalle. Päivittääkseen toimintoja liitto teki syksyllä mittavan seurakierroksen, jonka pohjalta aloitettiin startegian päivitys Liiton tarkoitus Sääntöjen mukaisesti Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnan tarkoituksena on edistää ja kehittää ampumaurheilua Suomessa sekä vaikuttaa että osallistua kansainväliseen ampumaurheilu-toimintaan. Liiton toiminnan perustana ovat eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa Arvot, visio, missio Ampumaurheilun päälinjaukset ovat seuraavat: Arvot Toimintamme keskeisiä arvoja ovat: Seuralähtöisesti liikunnan ja urheilun eettiset arvot ja reilun pelin säännöt Kuunteleminen ja ymmärtäminen Menestys Avoimuus Oikeudenmukaisuus Tasa-arvo Yhteisöllisyys Turvallisuus Ympäristön huomioon ottaminen Ampumaurheilun näky (visio) Suomalainen ampumaurheilu on innostavaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettua ja menestyvää, jota harrastetaan nykyaikaisilla suorituspaikoilla ja jonka seuroissa on hyvä ja turvallista kasvaa, kehittyä ja viihtyä. Missio Missio: Edistää ja kehittää ampumaurheilua, turvata sen toimintamahdollisuudet sekä luoda että tarjota edellytyksiä iloon, mielihyvään ja onnistumisen elämyksiin Strategiset painopistealueet Päästäksemme vision suunnassa tavoitteisiin, on strategisiksi painopistealueiksi valittu seuraavat toiminnalliset kokonaisuudet: Kenttäpalvelut Olosuhteiden kehittäminen Kilpa- ja huippu-urheilun kehitysprosessit Koulutus ja valmennus: Osaamisen varmistaminen Tukipalvelut: Viestintä, markkinointi ja talous Strategiset painopistealueet purettiin toimenpiteiksi, joista muodostuivat vuosittaiset painotukset ja toimintasuunnitelmat. Vuoden

5 toimintasuunnitelma pohjautui uuden strategian linjauksiin Tulokset pitkällä jänteellä Toteuttaessaan strategian on ampumaurheilussa saavutettu seuraavanlaisia tuloksia: Liiton, alueiden ja seurojen kumppanuudet toimivat sujuvasti ja tukevat toimintapolkuja (urheilija, valmentaja/ohjaaja, tuomari, seuratoimija) eri elämän vaiheissa Alueet toimivat ampumaurheilun osaamiskeskuksina Seuratoiminnan laatu, määrä ja jatkuvuus ovat tavoitellulla tasolla Jäsen-, harrastaja- ja lisenssien määrät ovat kasvussa Suomi on pysyvästi kahdeksan (8) parhaan maan joukossa maailmassa Olemme uuden olympiakomitean prioriteettilaji ja pysymme jatkossa olympiamitalikannassa Kansainvälisiä kilpailuja järjestetään säännöllisin väliajoin Suomessa Lajin medianäkyvyys on kasvussa ja ampumaurheilu näkyy säännöllisesti tv-ruudussa Suomessa on kattava, nykyaikainen ampumarataverkosto ja riittävä määrä huippuampumaurheilukeskuksia 2.5. Painopisteet vuonna 2014 Vuoden 2014 painopisteet ovat: Nuoriso- ja seuratoiminnassa - Seuratoiminnan tukeminen ME YHDESSÄ prosessin kautta - Alue- ja lajijaostotoiminnan uudelleen organisointi tukemaan seuroja - Ampumaurheilukoulutoiminnan lisääminen seuroissa - Ohjaajakoulutuksen tehostaminen - Nuorten ja lasten tukiammunnan ja kilpailutoiminnan kehittäminen Huippu-urheilussa - Nuorten valmennuksen kehittäminen - Akatemiayhteistyön kehittäminen - ISSF-kaikkien lajien MM-kilpailuissa menestyminen, olympiapaikat Viestinnässä - Huippu-urheilun viestinnän uudistaminen - Materiaalien ja medioiden ulkoasujen raikastaminen - Uudet sähköiset palvelut - Media- ja toimittajayhteistyön kehittäminen Johtaminen ja talous - Johtamisen sekä jaostojen että valiokuntien yhteistyön kehittäminen tukemaan seuroja - Taloussuunnittelun ja seurannan kehittäminen - Toimintojen tuotteistaminen myyntikelpoiseksi 2.6. Ampumaurheilun eri lajit Suomen Ampumaurheiluliiton alaisuudessa harjoitettiin ISSF:n (Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto) kivääri-, pistooli-, haulikko-, liikkuvan maalin lajien lisäksi niin sanottuja ei-issf-lajeja eli siluetti-, practical-, mustaruuti- ja kasa-ammuntalajeja, haulikon sporting ja compak lajeja sekä IPC:n (Kansainvälinen Paralympiakomitea) alaisia vammaisampumaurheilulajeja. Liiton huippu-urheilun ja kansainvälisen kilpailutoiminnan painopiste oli olympia- ja paralympialajeissa SAL 95v Liitto täytti toimintavuonna 95 vuotta. Juhlavuotta juhlittiin työn merkeissä järjestämällä mittava alueellinen seuratapaamiskierros. Kierroksen aikana tavattiin 80 seuraa ja yli 160 seuravaikuttajaa. Kierroksen aikana seuroilla oli mahdollisuus kertoa mielipiteitään tulevien vuosien toiminnansuuntaviivoiksi. 5

6 Keskeisimpiä toiveita seuroilla oli nuorisotoiminnan tukeminen ja avun saaminen nuorten sitoutumiseen seuratoimintaan, ampumaurheilukoulujen kehittäminen, olosuhdeasiat eli ratojen luvituksessa auttaminen, kilpailutoiminnan selkiyttäminen ja kehittäminen. Palautteen pohjalta päivitettiin toimintoja vuodelle Varsinaista erillistä 95v-juhlaa ei järjestetty, vaan se järjestettiin Vuoden Parhaiden palkitsemis Gaalan Grande Finalen yhteydessä. Euroopan Ampumaurheiluliiton (ESC) tervehdyksen juhlaan toi varapuheenjohtja Pekka Kuusisto. 3. PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO SAL:n kokous SAL:n kokous eli liittokokous koontui Valon talossa. Paikalla oli 49 jäsenyhdiistystä ja kunniapuheenjohtaja. Puheenjohtajana SAL:n kokouksessa toimi Jukka-Pekka Alanen, sihteerinä Pirjo Manninen. Liittovaltuusto Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa: kokous 1/ (valtuutettuja kokouksessa 35 ) ja kokous 2/ (valtuutettuja kokouksessa 30). Liittovaltuustoon kuului 33 SAL:n alueiden edustajaa, 5 jäsenliittojen edustajaa, 3 lisäjäsentä. Jäseniä valtuustossa oli yhteensä 41. Liittovaltuuston kokouksessa puhetta johti Hannu Haapaniemi ja sihteerinä toimi Pirjo Manninen. Liittovaltuuston puheenjohtaja: I varapuheenjohtaja: II varapuheenjohtaja: Hannu Haapaniemi, SAL:n Hämeen alue Anna-Kaisa Räsänen, SAL:n Itä-Suomen alue Tapio Hänninen, SAL:n Lapin alue Alue Varsinainen jäsen Varajäsen Etelä-Suomen alue Elof Juselius Mirka Kyyrönen Juhani Lehtosaari Markus Ahtiainen Mikael Friman Matti Haimi Runar Lindholm Harri Koski Väinö Ylitalo Francis Wikström Hämeen alue Hannu Haapaniemi Jukka-Pekka Heikkilä Arto Palin Petri Solanti Pertti Könönen Päivi Könönen Heikki Romppanen Aimo Linden Jarmo Pyyhtiä Sami Haume Itä-Suomen alue Martti Halttunen Seppo Asikainen Anna-Kaisa Räsänen Katja Antrela Heikki Pääkkönen Kimmo Lahti Kaakkois-Suomen alue Marko Leppä Pertti Sinkko Marko Matilainen Seppo Sorvali Tauno Tuhkanen Matti Hahl Jaakko Puisto Karri Hokkanen Mikko Mattila Jaana Parviainen Keski-Suomen alue Teemu Lahti Antti Mustonen Juhani Öhman Viljo Kuparinen 6

7 Lapin alue Tapio Hänninen Jukka Törmänen Lounais-Suomen alue Arto Timonen Ilkka Ratamo Jorma Röppänen Pekka Nummelin Jarmo Engblom Esa Esala Hanna Pitkänen Juho Jussila Matti Viljakainen Pentti Männikkö Pohjanmaan alue Erkki Pekkala Jussi Ahomäki Asko Ahde Marko Talvitie Markku Passi Jukka-Pekka Parkkamäki Marjo Yli-Kiikka Jari Hemminki Pohjois-Pohjanmaan alue Taavi Jarva Veikko Huotari Leena Korhonen Vesa Äikäs Jäsenliitot RUL Ville Maijanen Aaro Mäkelä Reserviläisliitto Tapani Kaistila Olli Nyberg UAY Juhani Sillanpää Eija Pulkki Päällystöliitto Jyrki Latvala Jorma Lindfors SFS Georg-Peter Björkqvist Rabbe Österlund Lisäjäsenet Sami Mäkelä Seppo Ronkanen Hannu Hyppönen Liittohallitus, nimenkirjoittajat ja kunniajäsenet Liittohallitus Kokouksia 13 pöytäkirjan pykäliä 198, hallitus ja vastuualueet Pia Nybäck, puheenjohtaja, 13 kertaa julkishallinto, talous, OK, KIHU Mikko Taussi, varapuheenjohtaja 12 PV yhteistyö, talous Timo Laurila, varapuheenjohtaja 13 Ympäristö- ja olosuhdeasiat, talous, ympäristövlk Markku Herz 8 markkinointi ja viestintä, mark.- ja viestintävlk. Marja Maunula 12 nuoriso- ja seuratoiminta, MY-pros., nuorisovlk Vesa Nissinen 11 huippu-urh, valmennuskoulutus, valm.koulutusvlk Vesa Saviahde 10 huippu-urheilu, valmennuksen johtoryhmä Curt Sjöblom 11 kilp- ja sääntöas, amp-ase ja a-ratalaki,kilpailuvlk Lasse Vuola 4 lakiasiat Hannu Haapaniemi 12 liittovaltuuston puheenjohtaja Risto Aarrekivi, toiminnanj/esittelijä 13 Pirjo Manninen, sihteeri 13 Liiton nimenkirjoittajat Puheenjohtaja Pia Nybäck Varapuheenjohtaja Mikko Taussi Varapuheenjohtaja Timo Laurila Toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi Kunniapuheenjohtaja Suomen Ampumaurheiluliiton kunniapuheenjohtaja on Alpo Vehanen. 7

8 Kunniajäsen Suomen Ampumaurheiluliiton kunniajäsen on Olavi Eronen. Tilintarkastajat Jaana Salmi, KHT Hannu Sohlman, KHT Varatilintarkastajat: Helka Ivaska, KHT Juha Tuomala, KHT Valiokunnat, jaostot ja henkilöstö Suomen Ampumaurheiluliitto ry:ssä toimivat seuraavat valiokunnat: kilpailuvaliokunta (kilpailuasiat, sääntöasiat), ympäristövaliokunta (ampumaradat, ympäristöasiat), nuorisovaliokunta, markkinointi- ja viestintävaliokunta, valmennuksen johtoryhmä (valmennustoiminta), valmennus- ja koulutusvaliokunta sekä sääntötyöryhmä (kilpailusäännöt). Kiväärin, pistoolin, haulikon ja liikkuvan maalin lajijaostojen tehtävät painottuivat oman lajin edistämiseen kaikilla harrastustasoilla. Siluetin, practicalin, mustaruudin ja kasa-ammunnan lajijaostot vastasivat kokonaan oman lajinsa toiminnasta budjetin puitteissa. Liiton organisaatio, valiokuntien ja jaostojen kokoonpanot 2014 Liiton organisaatiossa (LV, LH, valiokunnat, jaostot, valmentajat ja tukihenkilöt) toimii 285 henkilöä, joista naisia oli 41. Valiokuntien ja jaostojen kokoonpanot (puheenjohtaja ensin mainittuna): Ympäristövaliokunta Markku Lainevirta, Tapio Hänninen, Jorma Jussila, Harry Manninen, Kari Pesonen, Rauno Pääkkönen, Riina Rantsi, Heikki Keskitalo ja Jorma Riissanen. Valiokunta kokoontui neljä kertaa. Valmennuksen johtoryhmä Per-Ole lindell, Juha Hirvi, Pirjo Peltola, Peeter Päkk, Matti Nummela, Pasi Wedman, Timo McKeown. Johtoryhmä kokoontui neljä kertaa. Kiväärijaosto Jorma Röppänen, Toni Matilainen, Ralf Westerlund, Yrjö Etula, Pauliina Frilander-Soini, Jarmo Engblom, Antero Häkkinen, Harri Björkbacka. Jaosto kokoontui kolme kertaa. Pistoolijaosto Marko Talvitie, Teemu Lahti, Veli-Matti Torikka, Antti Pahalahti, Sami Haume, Tarja Sorri (Nevalainen). Jaosto kokoontui kolme kertaa. Liikkuvan maalin jaosto Krister Holmberg, Antti Aho, Jarmo Smura, Markku Jetsonen, Vesa-Matti Sallinen, Matti Suoranta. Jaosto kokoontui kolme kertaa. Haulikkojaosto Aarne Klemetti, Kari Sankala, Pekka Wallin, Marja Maunula, Merja Wallin, Esa Heinonen, Vesa Lamminmäki, Tomas Piippola, Juha Kytömaa. Jaosto kokoontui kolme kertaa. Siluettijaosto Juhani Lehtosaari, Sami Mäkelä, Veikko Huotari, Rauno Ärväs, Timo Jokiranta, Hanna Lempola. Jaosto kokoontui kilpailujen yhteydessä. 8

9 Mustaruutijaosto Jukka Päärnilä, Tapio Hautakangas, Juha Hautamäki, Pekka Paatinen, Erkki Lehtonen, Veikko Ratsula, Risto Kiema, Heikki Heikkilä. Jaosto kokoontui kaksi kertaa. Kasa-ammuntajaosto Jyrki Vuorjoki, Voitto Puutio, Antti Ikäheimo, Janne Juntunen, Jari Laulumaa, Rune Fagerström. Jaosto kokoontui kolme kertaa. Practical-jaosto Mikael Ekberg, Taisto Takkumäki, Matti Mikkola, Juha-Pekka Vuorinen, Pekka Partanen, Peter Rönnberg. Jaosto kokoontui kohdeksan kertaa. Nuorisovaliokunta Juhani Forsman, Anu Manninen, Heikki Romppanen, Terhi Hopiavori, Elina Lehtomäki, Heikki Pääkkönen. Esittelijä ja sihteeri Timo Rautio. Valiokunta kokoontui kolme kertaa. Valmennus- ja koulutusvaliokunta Pirjo Peltola, Pasi Wedman, Pulmu Puonti, Per-Ole Lindell, Timo Rautio, Timo McKeown. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa. Kilpailuvaliokunta, varsinainen jäsen/varajäsen: Georg-Peter Björkqvist, Jarmo Smura/Antti Aho, Kari Sankala/Marja Maunula, Marko Talvitie/Tarja Sorri, Ralf Westerlund/Jorma Röppänen, Juhani Lehtosaari/Janne Mäntynen, Veikko Ratsula/Veli-Pekka Karvinen, Pekka Partanen/ei varajäsentä, Tomi Korpi/Janne Juntunen, sihteeri Kirsi Kankaanmäki. Valiokunta kokoontui kahdeksan kertaa. Viestintävaliokunta Esittelijä ja sihteeri Lassi Palo, Heidi Lehikoinen, Päivi Könönen, Harri Halme, Risto Aarrekivi. Valiokunta kokoontui kolme kertaa. Sääntötyöryhmä Georg-Peter Björkqvist, Curt Sjöblom, Ralf Westerlund, Marko Talvitie, Jarmo Smura, sihteeri Maila Pynnönen, työryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Oto-Valmentajat 2014 Mervi Rajamäki Ville Häyrinen Marko Leppä Satu Pusila Pekka Maunula Timo McKeown Vammaisurheilu lajivalmentaja, liikkuva maali lajivalmentaja, iso- ja vakiopistooli lajivalmentaja, trap lajivalmentaja, kaksoistrap lajivalmentaja, pistooli Palkatut valmentajat 2014 Katso kohta henkilökunta. Tehoryhmän valmentajat 2014 Pistooli ja kivääri: Mikko Mattila, Jukka Törmänen, Pekka Lager, Juhani Forsman, Jari Markkinen, Raimo Jääskeläinen, Timo McKeown, Heikki Pääkkönen, Pertti Tattari, Jorma Lång Liikkuva maali: Mika Mankinen, Jarmo Pyyhtiä Haulikko: Seppo Mahlamäki, Heikki Romppanen, Risto Suurla, Satu Pusila, Pekka Maunula, Tapio Törmä, Janne Hokkanen, Simo Ojala, Ari Heikkiniemi,Jakko Louhelainen 9

10 Valmennuksen tukihenkilöt 2014 Kimmo Yli-Jaskari Esa Liimatainen Juha Päällysaho Veijo Sivula Aki-Matti Alanen Niilo Konttinen Sampo Kettunen Jari Rautiainen Veli-Pekka Nykänen Leena Kansanen Jarmo Valtonen Timo Hannula Jukka Viitasalo Simo Ihalainen Lajiryhmävastaava, olympiakomitea Lääkäri näköfysiologi, silmälääkäri ase- ja patruunatestaus testaus, fysioterapeutti psykologi, tutkimus- ja kehitystoiminta psykologi fysioterapeutti hieroja hieroja optikko optikko KIHU KIHU Liiton toimisto Valon toimitalossa os. Radiokatu 20, Helsinki, Länsi-Pasila Henkilökunta Risto Aarrekivi Pirjo Manninen Per-Ole Lindell Maila Pynnönen Kirsi Kankaanmäki Timo Rautio Lassi Palo Rainer Hirvonen Pirjo Peltola Juha Hirvi Zeljko Todorovic Matti Nummela Peeter Päkk Veijo Sivula Pasi Wedman toiminnanjohtaja talouspäällikkö valmennuksen johtaja toimistosihteeri kilpailusihteeri nuoriso- ja koulutuspäällikkö viestintäpäällikkö MY-prosessi paralympia kehityspäällikkö, lajivalmentaja kivääri olympialajit olympiavalmentaja, kivääri päävalmentaja olympiavalmentaja, pistooli päävalmentaja nuorten olympiavalmentaja, haulikko (traplajit) olympiavalmentaja, skeet aseseppä, valmennuksen tukihenkilö nuorten olympiavalmentaja, kivääri SAL:n alueet SAL:n toiminta oli jaettu yhdeksään (9) aluejaostoon. Aluetoiminnan tarkoituksena oli edistää ja kehittää ampumaurheilua alueellaan sekä toimia SAL:n organisaation osana yhteistoiminnassa lajijaostojen ja alueen seurojen kanssa. SAL:n aluejaostot olivat suora jatke liiton toiminnoille jalkautettaessa liiton linjauksia. Liiton taloudellinen tuki alueille perustui toteutettuun toimintaan. Aluetuki kohdistui varsinaiseen, alueen itsensä järjestämään toimintaan, erityisesti nuorisotoimintaan ja siihen vaikuttivat mm. jäsenmäärän kehitys, sovittujen tavoitteiden toteutuminen. Liiton rahallinen tuki aluejaostoille määriteltiin alueiden toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä alueiden varallisuuden pohjalta. Avustuksen tuloutus ja seuranta tapahtuivat suoritettujen toimintojen (raporttien) pohjalta. Alueiden viestintä on toiminut liiton internetsivujen kautta. Liiton internetsivujen kautta on nähtävissä myös aluetason kilpailutoiminta. 10

11 Etelä-Suomen alue Markus Ahtiainen, Harri Koski, Mikael Friman, Francis Wikström, Mirka Kyyrönen, Mikael Ekberg, Jarmo Rosenqvist, kokouksia neljä. Hämeen alue Arto Palin, Heikki Romppanen, Sarita Kukkumäki, Jarmo Syvänne, Sami Haume, Tapio Törmä, Janne Hokkanen, kokouksia seitsemän. Itä-Suomen alue Martti Halttunen, Seppo Asikainen, Pirjo Hulkko, Anna-Kaisa Räsänen, Heikki Pääkkönen, Rauno Kortelainen, Kimmo Lahti, Katja Antrela, kokouksia kaksi. Kaakkois-Suomen alue Jaakko Puisto, Pertti Sinkko, Matti Hahl, Jaana Parviainen, Jani Hotanen, Jussi Suoknuutti, Merja Sikanen kokouksia yhdeksän. Keski-Suomen alue Antti Mustonen, Juha Sirkka, Teemu Lahti, Viljo Kuparinen, Markku Uusitalo, Juhani Öhman, Jenni Päivinen, nuorisopäällikkö ei jaoston jäsen Olli Ihantola, kokouksia kaksi. Lapin alue Tapio Hänninen, Jukka Törmänen, Pekka Sipola, Reijo Alkku, Eero Heikkilä, Seppo Leppänoro, Marianna Mölläri, kokouksia kaksi. Lounais-Suomen alue Arto Timonen, Jarmo Engblom, Matti Viljakainen, Jarmo Kurki, Johanna Kaipia, Juhani Forsman, Rami Vuorinen, kokouksia seitsemän. Pohjanmaan alue Jussi Ahomäki, Erkki Pekkala, Jukka-Pekka Parkkamäki, Markku Passi, Kari Louko, Tapio Linjala, Mirja Aho, kokouksia kuusi. Pohjois-Pohjanmaan alue Taavi Jarva, Markku Lämsä, Erkki Välikangas, Vesa Äikäs, Leena Korhonen, Reijo Huotari, Eero Pelkonen, Veikko Huotari, Timo Haataja, Ahti Kärkkäinen, kokouksia kolme. SAL:n jäsenet v 2011 v 2012 v henkilöjäsenmäärä yhdistysten määrä Uusia jäseniä 2014 Tampereen Seudun Haulikkoampujat, Hämeen alue Suomen Ampumaseura, Etelä-Suomen alue Eronneet seurat 2014 Helsingin Energian Ampujat, Etelä-Suomen alue Sipolan Metsämiehet, Pohjois-Pohjanmaan alue Savon Voiman Paukkukerho, Itä-Suomen alue Muuramen Urheilijat, Keski-Suomen alue 11

12 Koko maan käsittävät yhdistykset ja yhteisöjäsenet Svenska Finlands Sportskytteförbund (SFS) - jäsenmäärä mukana niiden alueiden kautta, johon seurat kuuluvat Suomen Kasa-Ampujat - jäsenmäärä laskettu tilastoon erillisenä Suomen Veteraaniampujat - jäsenmäärä mukana niiden seurojen kautta, joihin yhdistyksen jäsenet kuuluvat Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) Reserviläisliitto (RES) Päällystöliitto - näiden jäsenmäärä ei sisälly tilastoon Upseerien Ampumayhdistys (UAY) - jäsenmäärä laskettu tilastoon erillisenä Seurat ja jäsenmäärät, jäsentilasto alueittain - toimintakertomuksen lopussa 4. TALOUS Vuoden 2014 toiminnan kulut olivat yhteensä ,04 ja tulot ,32, tulos oli ylijäämäinen ,28. Talous perustui keväällä 2013 hyväksyttyihin jäsen-, lisenssi- ym. maksuihin. Tulojen merkittävimmät osa-alueet olivat omavarainen varainhankinta (jäsen- ja lisenssimaksut, sopimus- ja ilmoitustulot), OKM:n myöntämä tulospohjainen valtionavustus sekä Olympiakomitean ja Paralympiakomitean avustukset. Yleisavustukset kokonaisuudessaan oli Poistoja tehtiin ,15. SAL:n yhdeksän alueen kirjanpito sisältyy liiton kirjanpitoon, alueiden tulos vuodelta 2014 oli ylijäämäinen 7 131,49. 12

13 Tulot t Menot t Tulos t Tase t SAL:n tulot, menot, tulos ja tase

14 5. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Kansallinen vaikuttaminen Kansallisen vaikuttamisen tavoitteena on harrastusmahdollisuuksien ja -olosuhteiden varmistaminen. Vaikuttamistyötä tehtiin urheilu- ja liikuntapuolella, mutta myös erityisesti eri julkishallinnollisten toimijoiden kuin myös lainsäätäjien ja olosuhdeasioiden puolella. SAL on tehnyt yhteiskunnallista vaikuttamistyötä kiinteässä yhteistyössä Ampumaharrastusfoorumin kanssa. Ampumaharrastusfoorumi on työstänyt koko harrastuskentän näkemyksiä ja kannanottoja pohjaksi järjestöjen lausuntoihin. SAL on pystynyt hyödyntämään omissa lausunnoissaan foorumin työstämiä keskeisiä kannanottoja. Ampuma-ase ja ampumaratalain valmistelussa tehtiin yhteistyötä tiiviisti muiden ampuma- ja asealan järjestöjen kanssa. Foorumin kautta liitolle on myös avautunut mahdollisuudet vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti aina Puolustusvoimien komentajasta ministeriöiden virkamiehiin ja ministereihin saakka. Lisäksi SAL:n edustajia on ollut asiantuntijoina mm. lakien valmistelutyöryhmissä, eri hallinnonalan valiokunnissa, Ampumaratojen BAT-hankkeen ohjausryhmässä sekä puhujina seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa. SAL oli järjestämisvastuussa myös Vantaalla järjestetyssä Uudistuva ase- ja ampumaratalainsäädäntö - seminaarissa, johon osallistui kahdeksisen kymmentä seurojen, kuntien ja muun julkishallinnon edustajaa. Yhteistyössä foorumin kanssa toteutettiin erilaisia materiaaleja mm. Ampumaharrastajan 10-käskyä, Turvallinen ratakäyttäytyminen, esite, Turvallisen ampumaharrastuksen opas, Ampumaharrastajan ympäristöopas, Ampumaratojen työsuojeluopas sekä erilajien esittelyvideoita. Foorumin puheenjohtajana toimi liiton toiminnanjohtaja ja sihteerinä SAL:n Jorma Riissanen. Foorumin AMPU-hankkeen hankepäällikkönä toimi SAL:sta Markku Lainevirta. Lisäksi edunvalvonta ja vaikuttamistyötä on tehty seuraavissa asioissa: antidoping- ja eettinen työ, valmennus- ja koulutustyö, liikuntapolitiikka, harraste- ja nuorisotoiminta sekä huippu-urheilu, lupa- ja lainsäädäntötyö, ympäristö- ja olosuhdeasiat, järjestöjen välinen yhteistyö. Edunvalvontatyötä tekivät liiton kaikki toimielimet. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat Suomen Olympia- ja Paralympiakomiteat, Valo ry ja sen alueet, Opetus-ja kulttuuriministeriö, muut samalla toimialalla toimivat järjestöt sekä oppi- ja tutkimuslaitokset, toimialaa koskevat misteriöt ja muut liikuntajärjestöt julkishallinon toimijoiden lisäksi. Kansalliset järjestöt Suomen Ampumaurheiluliitto kuului jäsenenä Valtakunnalliseen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:hyn ja kahdeksaan sen alueista, Suomen Olympiakomiteaan ja Suomen Paralympiakomiteaan. Liiton edustajat kansallisissa järjestöissä Suomen Olympiakomitean valtuuskunnassa varsinaisena edustajana oli Mikko Nordquist (henkilökohtaisena varamiehenä Curt Sjöblom) ja syksystä Timo Laurila ja hänen henkilökohtaisena varamiehenään Risto Aarrekivi. Suomen Olympiakomitean hallitukseen kuului Pia Nybäck. Pia Nybäck kuului Kihun hallitukseen, Curt Sjöblom Poliisihallituksen Ampuma-aselautakuntaan, Markku Lainevirta SLU:n/Valon olosuhderyhmään, Thomas Huber Paralympiakomitean hallitukseen ja Pirjo Manninen kuului Suomen Urheilijoiden Tukisäätiön hallitukseen. Kansainvälinen vaikuttaminen Kansainvälinen vaikuttaminen on osa liiton sääntöjen mukaista toimintaa. Tavoitteena on kehittää kansainvälistä ampumaurheilua sekä saada urheilijoidemme ja valmentajiemme käyttöön viimeisintä tietoa maailmalla vallalla olevista käytännöistä. 14

15 Kansainväliset järjestöt International Shooting Sport Federation (ISSF) European Shooting Confederation (ESC) Nordic Shooting Region (NSR) Federation Internationale de Tir Aux Armes Sportives de Chasse (FITASC) Muzzle Loaders Association International Committee (MLAIC) World Bench Rest Council (WBRC) European Benchrest Shooting Federation (EBSF) International Practical Shooting Confederation (IPSC) International Metallic Silhouette Shooting Union (IMSSU) European Metallic Silhouette Shooting Association (AETSM) European Rimfire & Air Rifle Benchrest Shooting Federation (ERABSF) The Association of European Manufacturers of Sporting Ammunition (AFEMS) The World Forum on the Future of Sport Shooting Activities (WFSA) Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto Euroopan aluejärjestö Pohjoismaiden aluejärjestö Haulikko- ja Metsästysammunnan kansainvälinen liitto Mustaruutiammunnan kv.liitto Kasa-ammunnan kv.liitto Kasa-ammunnan euroopan liitto Practical-ammunnan kv.liitto Siluettiammunnan kv.liitto Siluettiammunnan Eur. Liitto Euroopan pienosikaliperi- ja ilma-asekasaammunan liitto Eurooppalaisten patruunan valmistajien liitto Ampumaurheilun tulevaisuusfoorumi, liitännäisjäsen Järjestötoiminta Suomen Ampumaurheiluliitto osallistui sääntöjensä edellyttämällä tavalla aktiivisesti lajin kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Perusteina aktiiviselle osallistumiselle olivat lajin kehitystyö, mielikuvan parantaminen ja markkinointi sekä ympäristöasiat, joissa Suomella on keskeinen rooli. SAL:n edustajat kansainvälisissä järjestöissä ISSF:n (Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto) hallitus ISSF:n Urheilijakomitea pj ISSF:n Valtuusto ISSF:n Liikkuvan maalin komitea pj ISSF:n Lääketieteellinen komitea (antidoping) ESC:n (Euroopan Ampumaurheiluliitto) varapj ESC:n Tekninen Komitea ESC:n Ympäristövaliokunta ESC:n Ase- ja lakikomitea ESC:n Antidoping ryhmä ESC:n Markkinointi- ja viestintäkomitea pj IMSSU:n (Siluettiammunnan maailmanliitto)varapj A.E.T.S.M. (Siluetin Euroopan aluejärjestö) pj ERABSF (Kasa-ammunnan Euroopan liitto) pj NSR (Pohjoismaiden Ampumaurheiluliitto) Juha Hirvi Juha Hirvi Pekka Kuusisto Pekka Kuusisto Hannu Järvinen Pekka Kuusisto Mikko Taussi Jorma Riissanen Jorma Jussila Hannu Järvinen Risto Aarrekivi Sami Mäkelä Sami Mäkelä Jens Lågas G-P Björkqvist Laaja-alainen tasa-arvotyö Liiton yhteiskunta- ja tasa-arvotyö pohjautui liiton sääntöihin sekä liikunnan ja urheilun Reilu Peli -ohjeisiin. Tasa-arvotyötä tehtiin monella eri tasolla. Laaja-alaiseen tasa-arvotyöhön kuuluu myös yhteiskuntavastuu ja yhteistyö muiden ampuma- ja asealan järjestöjen kanssa. Lähtökohtana tulee olla tasavertaisen harrastamisen mahdollisuudet. 15

16 Yhteistyötä jatkettiin eri vammaisjärjestöjen kanssa ja seuroja kannustettiin ottamaan mukaan ampumaurheilusta kiinnostuneet vammaisurheilijat. Huippu-urheilun osalta vammaisampumaurheilu on ollut jo useiden vuosien ajan integroitununa liiton valmennus- ja kilpailutoimintaan. Liikunta- ja näkövammaisten Suomen Mestaruuskilpailut ilmakiväärissä ja ilmapistoolissa järjestettiin perinteisesti yhdessä vammattomien kilpailujen kanssa. Harrastepuolella seurat ovat aktivoituneet vammaisurheiluun ja ampumaurheilua on käytetty mm. keskittymisvaikeuksissa olevien nuorten kuntoutumismuotona leireillä. 6. KOULUTUSTOIMINTA Valmentajakoulutus Taito- ja tarkkuuslajien yhteistyöllä toteutettiin uusimuotoinen yhteinen I tason valmentajakoulutus. Mukana olevat lajiliitot olivat Golf, Jousiammunta, Keilailu, Curling, Ammunta. Suunnittelimme uuden sisällön ja toimintatavan, I tason valmennuskurssi toteutettiin syksyllä Aloitimme myös yhteisen II tason valmennuskurssin suunnittelu. Valmentajakoulutuksien yleisosat olivat jokaiselle lajille samat ja koulutukset toteutettiin yhdessä ja yhteistyöllä, lajiosat pidettiin erillään. Koulutuksen osalta aloitimme myös ISSF D kurssin suunnittelu keväälle 2015, haettiin kurssille Olympic Solidarity tukea. Valmentajakoulutusvaliokunta Valmentajakoulutusvaliokunta kokoontui vuoden kaksi kertaa. Valiokunta on suunnitellut ja varmistanut lajien välistä yhteistyötä koulutuksessa ja valmennuksessa. Urheiluopistoyhteistyö koulutuksen osalta koordinoi koulutusvaliokunta. Tarkkuus- ja taitolajien suunnitelmat täydennetään ja varmistetaan lajien osalta valiokunnassa. I-tason valmentajakoulutus Ensimmäinen tarkkuus ja taitolajien yhteinen valmentajakoulutus toteutettiin syksyllä Koulutus toteutettiin kolmen viikonlopun aikana. Ensimmäinen jakso, fyysisen harjoittelun perusteet (19 t) , Kuortaneen Urheiluopistolla. Toinen lähijakso, vuorovaikutus ja taitojen oppiminen sisältäen paralympialajien erityspiirteet (19 t) , Vierumäen Urheiluopistolla. Kolmas jakso, lajitaitojen oppimisen perusteet toteutettiin lajikohtaisesti. Ammunnan osalta jakso pidettiin Vierumäen Urheiluopistolla , 11 valmentajaa osallistui kurssille ammunnan osalta, kaikkien tarkkuuslajien osalta yhteensä 29. Kurssi oli osallistujien mielestä erittäin onnistunut. II tason valmennuskurssia ei pidetty, odotamme uuden taito- ja tarkkuuslajien yhteistyöllä suunniteltua koulutusta. Alustavat päivämäärät II tasolle 2015 päätettiin. 1. yleisosa , Kuortane, 1. lajiosa Kisakallio, 2. yleisosa Kisakallio, ammunnan lajiosa huhtikuussa Ohjaajakoulutus I-tason Ampumakouluohjaajatutkinto 2014 Ampumakouluohjaajatutkintoja järjestettiin toimintavuonna viisi. Koulutukset järjestettiin: Kontiolahdella (12 osallistujaa). Härmässä (11 osallistujaa). Savonlinnassa (8 osallistujaa). Ampumakouluohjaajatutkinnon suoritti yhteensä 31 henkilöä. Järjestö- ja seurajohtajakoulutus Järjestö- ja seurajohtajakoulutuksen visiot ovat: Seurat tarjoavat jäsenilleen ja eri kohderyhmille suunnattua säännöllistä, ihmisten tarpeet huomioivaa ohjattua ja monipuolista toimintaa. ja Seuroissa toimivat osaavat ohjaajat ja johtajat. 16

17 Ampumaurheilun keskeisin toimintayksikkö on seura. Lähtökohtana on luoda seuroihin innostuneisuuden ilmapiiri, joka tukee mukana olevien eri motiiveja ja kehittymistä pienestä ampumaurheilijasta isoksi ihmiseksi. SAL:n seuratapaamiskierros toteutettiin syksyllä Tilaisuuksien kesto oli noin 3 tuntia ja pidettiin alueittain seuraavasti: Kaakkois-Suomi, Kuusankoski 16.8., Etelä-Suomi, Helsinki 19.8., Häme/Pirkanmaa 27.8., Lempäälä, Keski-Suomi, Leppävesi 3.9., Itä-Suomi, Joensuu 4.9., Pohjois-Pohjanmaa/Itä, Kajaani 5.9., Lappi, Rovaniemi 6.9., Lounais-Suomi/Etelä, Salo 10.9., Lounais-Suomi/Pohjoinen, Säkylä 11.9., Pohjois- Pohjanmaa/Länsi, Oulainen 12.9., Häme/Päijät-Häme, Lahti ja Pohjanmaa, Ylihärmä Tilaisuuksien keskustelujen aiheina olivat ennakkotehtävät: 1. Mitä SAL:n toimiston palveluja olette käyttäneet? - Ympäristö/ ympäristölupa, ohjaaja ja /tai valmentajakoulutus, seura- tai seurajohtajakoulutus, olosuhdeasiat, kilpailujärjestäminen, muuta; mitä? 2. Mitä SAL:n aluejaostojen palveluja olette käyttäneet? - Tuomarikoulutus, viranomaisasiat, kilpailun järjestäminen, muuta; mitä? 3. Miten käyttämänne palvelut ovat toimineet ja onko niistä ollut hyötyä? 4. Mitä/millaisia palveluja koette nykytilanteessa puuttuvan? 5. Millaisia palveluja haluaisitte SAL:n toimiston ja aluejaostojen jatkossa tuottavan? 6. Miten haluaisitte palvelut tuotettavan/toteutettavan? Tilaisuuksissa yksi suurimmista seurojen esiin nostamista tarpeista oli puheenjohtaja-/avaintoimijapäivien järjestäminen vuosittain, toivottiin jopa kahta kertaa vuodessa yhteistä tapaamista toiminnan suunnittelun ja seurannan tehostamiseksi ja yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi. Tilaisuuksissa oli yhteensä 163 henkilöä 80 seurasta. SAL:n kouluttajina,tilaisuuksissa vaihdellen, olivat Pia Nybäck, Timo Laurila, Marja Maunula, Mikko Taussi, Rainer Hirvonen, Timo Rautio ja Risto Aarrekivi. Painopisteet Seurojen ja alueiden avaintoimijaverkoston vahvistaminen Seuratoimintanäkemyksen kirkastaminen. Me Yhdessä toimintatapa, joka ohjaa koko liiton toimintaa. Keskeisimmät tulokset: - Aluetoiminnan toimintamallia selkeytettiin - Seuratoiminnan kehittämisessä keskityttiin nuorten toimintaedellytysten vahvistamiseen - Seuratoiminnassa painotettiin monipuolisuutta luodun seuratoimintaidean mukaisesti kaikissa eri seuratoimintaan liittyvissä koulutuksissa. Seuratoiminnassa ovat osaavat valmentajat ja ohjaajat. Me Yhdessä seurakoulutus Me Yhdessä seurakoulutuksesta valmistui syyskuussa 22 henkilöä seitsemästä seurasta. Seurat olivat Härmä Seudun Ampujat, Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura, Karstulan Seudun Metsästys- ja Ampumaseura, Kokkolan Metsästys- ja Ampumaseura, Kyrkslätt Skytteförening, Lappajärven Ampujat ja Tornionseudun Ampujat. Koulutus järjestettiin Ylihärmässä ja lähijaksot pidettiin , , ja Me Yhdessä-aluekoulutus Me Yhdessä aluekoulutuksia pidettiin kahtena viikonloppuna neljän alueen kanssa. Alueet olivat Häme, Itä- Suomi, Lounais-Suomi ja Pohjanmaa. Nämä pilottikoulutukset pidettiin Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä ja Kilpailujärjestäjien koulutus SM kilpailujärjestäjien koulutustilaisuus siirrettiin vuodelle

18 Ampumakorttikoulutus Ampumakorttikoulutuksen kävi 155 henkilöä. Nämä koostuivat ampumakortti-, ohjaajakoulutuksen ja ampumaurheilukoululaisista 11 seurasta. Tuomarikoulutusjärjestelmä Tuomarikurssien järjestäjinä toimivat liiton kilpailuvaliokunta sekä alueorganisaatiot ja lajijaostot. Liiton kilpailuvaliokunta vastaa ylituomarikoulutuksesta, kouluttajakoulutuksesta sekä koulutusmateriaalin ajantasaisuudesta, valvoo koulutustoiminnan laatua sekä järjestää yhdessä lajijaostojen kanssa kansalliseen ylituomaritutkintoon liittyvän koulutuksen ja tarvittavat kokeet ISSF:n lajeissa. Muissa lajeissa kansallisesta ylituomaritutkinnosta vastaavat lajijaostot, jotka ilmoittavat kilpailuvaliokunnalle kurssista ja kouluttajista. Kaikista lajeista kouluttajat toimittavat kurssitulokset kilpailuvaliokunnalle, joka hyväksyy ylituomarit. Alueorganisaatiot ja lajijaostot järjestävät II- ja I-luokan tuomarikursseja tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa jokaisella alueella. Kurssien järjestämisestä on ilmoitettava liiton toimistoon. Ylituomarikoulutus järjestettiin kivääri- ja pistoolilajien ylituomarikurssi Laukaassa (Hotelli Vuolake). Kokeen hyväksytysti suoritti yhteensä 28 ylituomaria järjestettiin kivääri-, pistooli- ja haulikkolajien ylituomarikurssi Lohjalla (Kisakallion Urheiluopisto). Kokeen hyväksytysti suoritti 28 ylituomaria järjestettiin haulikkolajien ylituomarikurssi Oulunsalossa. Kokeen hyväksytysti suoritti 14 ylituomaria. Ylituomarikokeen hyväksytysti suorittaneet (70): Pistooli Kivääri Haulikko Karoliina Helle, SaSA Erkki Kautto, PAS Jukka-Pekka Heikkilä, P-HA Pentti Paajanen, PAS Mikko Nordquist, SA Jarmo Lehtonen, Jäykät Johanna Kaipia, SaSA Heikki Helassalo, RSA Marja Maunula, OSU Asko Terkola, SaSA Mikko Mattila, MyA Hannu Haapaniemi, P-HA Matti Mähönen, PorkkA Uolevi Piispanen, SaSA Juhani Kallio, P-HA Kristiina Terkola, SaSA Rabbe Österlund, RS Jari Korja, AEM Olli Heikka, PAS Timo Hänninen, HlAS Vesa Lamminmäki, P-HA Kosti Hämäläinen, KuusA Anu Manninen, HlAS Aarne Klemetti, LoA Juha Seppä, InkA Mauri Röppänen, KaA Klaus Aremaa, LoA Jussi Keskitalo, SaSA Niko Matilainen, PiekSA Juhani Jussila, P-HA Pentti Järvinen, HlAS Aarne Markko, TiA Jaakko Horkka, K-64 Asser Vuola, P-HA Ossi Hellman, TiA Tero Rantonen, OMAS Markku Uusitalo, KSA Marko Matilainen, PiekSA Jouko Mäkikangas, OMAS Teemu Lahti, SaarA Juha Sirkka, KonnA Kari Järvinen, OSH Vesa Kemppi, KSA Heikki Pääkkönen, KAMS Jouni Kiimala, OMAS Kari Komi, OSU Jari lehtinen, KSA Leena Korhonen, OulA Keijo Vilander, OSU Jaana Parviainen, SMAS Rauno Kortelainen, IEM Hannu Räsänen, KSA Toni Matilainen, PiekSA Pentti Särkkä, IEM Kalle Mykkänen, TiA Juhani Öhman, TiA Olavi Alanen, KurA Teijo Kimpimäki, JjA Mikko Taussi, OMAS Taavi Jarva, OSH Juha Ahomäki, KA Tikkanen Väinö, OSH Jussi Ahomäki, HSA Kasa-ammunta Timo Haataja, OSH Antti Pahalahti, LuhA Voitto Puutio, SKA Raimo Korvala, OSH Teemu Paukkunen, TiA Eero Pelkonen, OulA Ismo Peltola, JMS Eettinen ja antidopingkoulutus Suomen Ampumaurheiluliiton toimintojen arvolähtökohtana on eettisesti kestävä ja puhdas urheilu kaikilla tasoilla. Antidopingkoulutus kuului mm. SAL:n valmentajien koulutusohjelmiin sekä ampumaurheilun valmennusjärjestelmään. Anidopingkoulutus on kiinteä osa mm. Maajoukkue- ja Tehoryhmiin pyrkivien 18

19 urheilijoiden valmennusta. Valistustyötä tehtiin yhteistyössä ADT:n kanssa. ADT:n vihkosta kielletyistä aineista ja menetelmistä on jaettu aktiivisesti liiton eri valmennusryhmille. Eettiset ohjeet ja pelisääntökeskustelut kuuluivat kiinteänä osana myös lasten ja nuorten Kultahippu-passiin ja Sinetti seuratoimintaohjeisiin. Ympäristö- ja lakikoulutus Vantaalla järjestettiin Ampumaharrastusfoorumin kanssa yhteistyössä Uudistuva aselainsäädäntö seminaari Seminaari keräsi kahdeksisen kymmentä osallistujaa. Esiintyjinä olivat mm. kansailiapäällikkö Hannele Pokka Ympäristöministeriöstä, Sisäasiainministeriön poliisitarkastaja Seppo Sivula, Ylitarkasta Mika Koponen Poliisihallituksesta, erityisasiantuntija Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitosta. Seurojen ja ratojen näkemyksiä esittelivät Curt Sjöblom Sipoosta ja Ville Maijanen Espoon Lahnuksen ampumaratayhdistyksestä. 7. VALMENNUSTOIMINTA Huippu-urheilun valmennustoiminta Valmennustoiminnan päätavoitteet Valmennustoiminta keskittyi enemmän niihin potentiaalisiin urheilijoihin, joilla näemme olevan mahdollisuuksia saavuttaa olympiapaikan Rion kesäkisoihin Isolla maajoukkueella annettiin lisäksi monelle mahdollisuus maajoukkuevalmennukseen. Tavoitteena oli tukea motivoitunut ja kovaan harjoitteluun sitoutuneet parhaat urheilijat, ja tarjota heille sellainen valmistautumisohjelma, jonka avulla on edellytykset myös menestyä 2016 OK kisoissa. Aikuisten huippujen lisäksi satsattiin enemmän kuin edellisinä vuosina nuoriin ja nuorten maajoukkueeseen. Kilpailutavoitteet oli menestyminen kauden EM ja MM kisoissa. Valmennusorganisaatio SAL:n liittojohtoisen valmennusorganisaation operatiivisen rungon muodostavat valmennuksen johtaja, lajien päävalmentajat ja olympia-/paralympiavalmentajat sekä lajivalmentajat ja nuorten valmentajat. HUY lajivastaava seuraa ja johtaa valmennusprosessia yhdessä valmennuksen johtajan kanssa. Avainlajien olympia- ja paralympiavalmentajien toimia jatkettiin päätoimisina. Valmennuksen johtajalla on kokonaisvastuu huippu-urheilun toiminnan ja -talouden johtamisesta, suunnittelusta ja kehittämisestä sekä yhteistyöstä huippu-urheilun sidosryhmiin. Valmentajat vastaavat tehtävänkuviensa mukaisesti sekä aikuisten että nuorten maajoukkuetoiminnan ja kansainvälisen kilpailutoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta sekä valmennuslinjan koordinoinnista aina alue- ja tehoryhmävalmennukseen saakka. Päätoimisten valmentajien työkuvia tarkennettiin. Nuorten- ja tehoryhmän valmennusorganisaatio kehitettiin nimeämällä joka lajille nuorten valmentaja. Tehoryhmän toimintaa koordinoi luotilajien osalta Pirjo Peltola ja haulikkolajien osalta Heikki Romppanen. Koordinointi tehosti toimintaa kaikkien lajien osalta paitsi skeet, missä ei löydetty yhteistä vastuu valmentajaa nuorten maajoukkueen ja tehoryhmän osalta. Valmennuksen johtoryhmä Valmennuksen johtajan operatiivisena apuna huippu-urheilutoiminnan ja valmennuksen kehittämisessä toimii valmennuksen johtoryhmä (VJR), jonka muodostavat valmennuksen johtaja 19

20 (puheenjohtaja), lajien päävalmentajat, olympia/paralympiavalmentajat ja hallituksen edustaja sekä tarvittaessa kutsutut huippu-urheilun asiantuntijajäsenet. HUY lajivastaava osallistui mahdollisuuksien mukaan kaikkiin kokouksiin. VJR kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Lisäksi pidettiin useita työpalavereita lajeittain. SAL olympialajien ja ISSF:n ei olympialajien valmennusorganisaatio Olympiakomitean tukijärjestelmä Ammunta säilyi olympiakomitean painopistelajina tuet jaettiin Olympiakomitean Huippu Urheilu yksikön periaatteiden mukaan. Pääosa ammunnan tuesta jaettiin suoraan nimetyille urheilijoille. Liiton saama kokonaissumma pysyi lähes samana. Tuki päätökset tulivat joulukuussa mikä aiheutti omat haasteet suunnittelussa. Huippu-urheiluyksikkö Olympiakomiteassa vastaa suomalaisen huippu-urheilun kokonaismenestyksestä ja johtamisesta. Lajit vastaavat lajinsa valmennuksesta, kehittämisestä ja kansainvälisestä tuloksenteosta. Huippu-urheiluyksikön tehtävänä on tukea lajien huippu-urheilutoimintaa, mutta myös arvioida lajien toiminnan sisältöä ja tehdä resursointipäätöksiä investointilogiikan mukaan. Huippu-urheiluyksikön resurssiohjaukseen liittyy kiinteästi myös vastuu resursoinnin valinnoista, priorisoinnista, toiminnan seuraamisesta ja tuloksista. Liitto vastaa edelleen uudessa järjestelmässä maajoukkuetoiminnasta ja sen kehittämisestä. Lajien tuen käyttö suunniteltiin yhdessä lajin huippu-urheilusta vastaavan ja Huippu-urheiluyksikön lajiryhmävastaavan Kimmo Yli-Jaskarin kanssa kauden aikana. Lajiryhmävastaava ja valmennuksen johtaja seurasivat yksilötukiurheilijoiden harjoitteluprosessin etenemistä ja sparrasi lajien huippuurheilusuunnitelman toteutumista. Parannettiin lajivalmentajien ja henkilökohtaisten valmentajien yhteistyö parantamalla valmennuksen palautteet leirien jälkeen. Laji- ja urheilijakohtaisesti vahvistettiin asiantuntijatoiminnan tuki mm. psyykkinen valmennus, ravitsemus, fysiikka- ja tekniikkaharjoittelu, harjoittelun seuranta, terveydenhuolto. Asiantuntijatoiminta keskittyi pääasiassa olympiatukiurheilijoihin. 20