LIITE 1. Micaela Qvarnström, Sami Heikkilä, Heikki Lähdekorpi ja Jani Suoranta liikkuvan maalin MM-kilpailuissa Tukholmassa 2013

Transkriptio

1 LIITE 1 Micaela Qvarnström, Sami Heikkilä, Heikki Lähdekorpi ja Jani Suoranta liikkuvan maalin MM-kilpailuissa Tukholmassa 2013 SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO TOIMINTAKERTOMUS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT SAL:N SUURET LINJAT JA PAINOPISTEET PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO 9 4. TALOUS YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN KOULUTUSTOIMINTA VALMENNUSTOIMINTA KILPAILUTOIMINTA NUORISO- JA HARRASTUSTOIMINTA OLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖ VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI PALKITSEMISET JA HUOMIONOSOITUKSET LAJIJAOSTOT ALUEJAOSTOT LIITTEET Tilinpäätös Arvokilpailujoukkueet Jäsenseurat Jäsenmäärät alueittain Pohjolan Malja Kv.arvokisamenestys

3 1. KATSAUS VUOTEEN 2012 Syksyllä 2010 Ampumaurheilun Tulevaisuuspäivistä alkunsa saanut ME YHDESSÄ- toimintakulttuurin muutosprosessi eteni pisteeseen, jossa sen sisältö ja tarjonta voitiin esitellä seuroille. Vuoden aikana Tulevaisuusryhmä on jalkautunut eri tapahtumiin Kultahippufinaaleista Tehoryhmäleireihin ja SM-kisoihin sekä käynyt seuroissa keräämässä tietoa. ME YHDESSÄ- näyksi muodostui ajatus, jossa urheilijat, seuratoimijat ja seura ovat keskiössä ja niiden tarpeisiin, seuran valinnoista riippuen, rakentuivat sitten tukipalvelut. Prosessiin kytkeytyi kiinteästi Urheilijan polku-ajattelu sekä toisaalta koko suomalaisen liikunnan ja urheilun näyn rakentuminen ja toteuttaminen: Suomi on maailman liikkuvin urheilukansa ME YHDESSÄ prosessi käynnisti myös ampumaurheilun eri strategioiden (toiminta-, olosuhde-, kv- kilpailujen hakustrategiat) tarkistamis- ja suunnittelutyöt. Urheilijan polun jalkauttamisessa huippu-urheilutyön lisäksi käytettiin ME YHDESSÄ- prosessia. Urheilijan polkujen kautta selkeytyivät monet työnjaot ja roolitukset eri tasoilla. Samalla selkeytyi myös kuva siitä, mitä tarkoittaa lähteä rakentamaan uraa harrastajasta huippu-urheilijaksi. ME YHDESSÄ- prosessi oli yksi vuoden 2012 ampumaurheilun keskeisimmistä painopistealueista, jonka rahoitus rakentui liittovaltuuston tekemään linjaukseen käyttää jäsenmaksun korotukset viiden vuoden ajan tähän prosessiin. Linjaus oli merkittävä osoitus sitoutumisesta ja halusta olla mukana prosessissa. Yhdessä tekeminen korostui vuoden muissakin painopisteissä, joita olivat Ilma-aseiden EM-kilpailujärjestelyt ja 2012 Lontoo-projektin loppuun saattaminen. Vierumäellä järjestetyissä EM-kilpailuissa ratkottiin viimeiset 16 maapaikkaa Lontoon olympialaisiin ja siksi kiinnostus kisoja kohtaan oli merkittävästi suurempi kuin normaaleilla EM-kilpailuilla. Kilpailut toimivat lajimme isona näyteikkunana ja järjestelyiltään ne saivat suurta kiitosta niin urheilijoilta kuin myös kisat myöntäneeltä ESC:ltä. Kilpailullisesti menestys lepäsi liikkuvan maalin urheilijoidemme varassa, olympiapaikkoja ei valitettavasti onnistuttu saavuttamaan. Taloudellisesti kilpailut olivat haasteelliset. Osallistujien suuren määrän vuoksi Vierumäki Areena jouduttiin pyhittämään vain peruskilpailuille ja finaalihalli sekä liikkuvan maalin radat sijoijettiin Vierumäki Halliin, jonne oli rakennettava kaikki olosuhteet alusta lähtien. Vaikka EM-kilpailujen kautta pystyttiinkin hankkimaan yhteistyökumppaneita, ei sen tulos kuitenkaan ratojen ja olosuhteiden lisärakentamisen sekä tilojen vuokrakulujen johdosta päätynyt positiiviseksi, vaikka OKM:ltä saatiin järjestelyihin tukea. ESC:ltä ei tappion kattamiseen upeista kisajärjestelyistä huolimatta saatu tukea. Vuoden kilpailullisesta menestyksestä Liikkuvan maalin urheilijoiden lisäksi vastasiat trapin naisten joukkue sijoittumalla EM-kilpailuissaan pronsille sekä nuorten luotilajien EM-kilpailuissa hopeaa ampunut Jaakko Björkbacka että Maailman Cupin naisten trapin finaalin voittanut Satu Mäkelä-Nummela, joka vastasi parhaasta sijoituksesta (7.) Lontoon olympialaisissa. Onnistujiin on luettava myös Kaj Jahnsson, joka sijoittui olympialaisten miesten ilmapistoolifinaalissa kahdeksanneksi. Koska uudet yhteistyökumppanuudet rajoittuivat pääosin EM-kilpailuihin, ei liiton taloutta valitetavasti pystytty vakauttamaan, vaikka säästöjä tehtiinkin ruunsaasti vuoden aikana. Säästöistä huolimatta kaikki toiminnallisesti tärkeät asiat pystyttin hoitamaan kunnialla. Pia Nybäck puheenjohtaja Risto Aarrekivi toiminnanjohtaj 3

4 2. SAL:N SUURET LINJAT JA PAINOPISTEET 2012 Suomen Ampumaurheiluliiton vuoden 2012 toimintasuunnitelma toteutti SAL:n strategian näkemyksiä ja painotuksia. Strategiaa muokattiin vastaamaan paremmin seurojen tarpeita ja ME YHDESSÄ ajattelun esille nostamia linjauksia Liiton tarkoitus Sääntöjen mukaisesti Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnan tarkoituksena on edistää ja kehittää ampumaurheilua Suomessa sekä vaikuttaa että osallistua kansainväliseen ampumaurheilu-toimintaan. Liiton toiminnan perustana ovat eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa Arvot, visio, missio vanhassa strategiassa Ampumaurheilun päälinjaukset ovat seuraavat: Arvot Toimintamme arvopohja rakentuu liikunnan ja urheilun eettisille arvoille ja reilun pelin säännöille sekä Avoimuudelle Oikeudenmukaisuudelle Turvallisuudelle Ympäristön huomioimiselle Arvot uudessa strategiassa Seuralähtöisyys Liikunnan ja urheilun eettiset arvot ja reilun pelin säännöt Kuunteleminen ja ymmärtäminen Menestys Avoimuus Oikeudenmukaisuus Tasa-arvo Yhteisöllisyys Turvallisuus Ympäristön huomioon ottaminen Visio Ampumaurheilu on arvostettu, kansainvälisesti menestyvä, innostava, turvallinen urheilumuoto, jota harrastetaan nykyaikaisilla suorituspaikoilla. Ampumaurheilun uusi näky (visio) Suomalainen ampumaurheilu on innostavaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettua ja menestyvää, jota harrastetaan nykyaikaisilla suorituspaikoilla ja jonka seuroissa on hyvä ja turvallista kasvaa, kehittyä ja viihtyä. 4

5 Missio (vanha) Edistää ja kehittää ampumaurheilua, turvata sen toimintamahdollisuudet ja tarjota onnistumisen elämyksiä. Tarkennettu uusi missio: Edistää ja kehittää ampumaurheilua, turvata sen toimintamahdollisuudet sekä luoda että tarjota edellytyksiä iloon, mielihyvään ja onnistumisen elämyksiin Uudet trategiset painopistealueet Päästäksemme vision suunnassa tavoitteisiin, on strategisiksi painopistealueiksi valittu seuraavat toiminnalliset kokonaisuudet: Kenttäpalvelut Olosuhteiden kehittäminen Kilpa- ja huippu-urheilun kehitysprosessit Koulutus ja valmennus: Osaamisen varmistaminen Tukipalvelut: Viestintä, markkinointi ja talous Strategiset painopistealueet puretaan toimenpiteiksi, joista muodostetaan vuosittaiset painotukset ja toimintasuunnitelmat Strategiset tavoitteet (10/2012 saakka) Ampumaurheilun visiosta johdetut tavoitteet ovat seuraavat: Toimintamme on arvostettua Olemme kansainvälisesti menestyvä Toimintamme on innostavaa ja turvallista Suorituspaikkamme ovat nykyaikaiset Uuden strategian tavoitteet Toteuttaessaan strategian on ampumaurheilussa saavutettu seuraavanlaisia tuloksia: Liiton, alueiden ja seurojen kumppanuudet toimivat sujuvasti ja tukevat toimintapolkuja (urheilija, valmentaja/ohjaaja, tuomari, seuratoimija) eri elämän vaiheissa Alueet toimivat ampumaurheilun osaamiskeskuksina Seuratoiminnan laatu, määrä ja jatkuvuus ovat tavoitellulla tasolla Jäsen-, harrastaja- ja lisenssien määrät ovat kasvussa Suomi on pysyvästi kahdeksan (8) parhaan maan joukossa maailmassa Olemme uuden olympiakomitean prioriteettilaji ja pysymme jatkossa olympiamitalikannassa Kansainvälisiä kilpailuja järjestetään säännöllisin väliajoin Suomessa Lajin medianäkyvyys on kasvussa ja ampumaurheilu näkyy säännöllisesti tv-ruudussa Suomessa on kattava, nykyaikainen ampumarataverkosto ja riittävä määrä huippuampumaurheilukeskuksia 2.5. Ampumaurheilun eri lajit Suomen Ampumaurheiluliiton alaisuudessa harjoitettiin ISSF:n (Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto) kivääri-, pistooli-, haulikko-, riistamaalilajien lisäksi niin sanottuja ei-issf-lajeja eli siluetti-, practical-, mustaruuti- ja kasa-ammuntalajeja, haulikon sporting ja compact lajeja sekä IPC:n (Kansainvälinen Paralympiakomitea) alaisia vammaisampumaurheilulajeja. Liiton huippu-urheilun ja kansainvälisen kilpailutoiminnan painopiste oli olympia- ja paralympialajeissa. 5

6 2.6. ME YHDESSÄ -prosessi Me Yhdessä-seuratuki prosessi pohjautui Tulevaisuusryhmän määrittämille suuntaviivoille. Koska jo vauhdissa olevien kehityshankkeiden työ kohdistui lähinnä huippu-urheiluun, määriteltiin tulevaisuusryhmän tehtäväksi seuratoiminnan varmistaminen niin, että se pystyy vastaamaan huippuurheilun haasteisiin. Samalla kuitenkin linjattiin tulevaa toimintaa siten, että myös harrasteurheilulle on tilaa ampumaurheiluyhteisössä. Viime mainittu linjaus perustuu siihen näkemykseen, että meillä ei ole huippu-urheilijoita, ellei meillä ole riittävää harrastajapotentiaalia lahjakkuuksien löytämiseen. Toisaalta se perustuu näkemykseen siitä, että meillä ei ole harrastajia ellei meillä ei ole huippu-urheilijoita ihanteina ja innostuksen herättäjinä. Me Yhdessä- prosessia veti Rainer Hirvonen yhdessä Timo Raution kanssa. Alkuvuodesta tehtiin Innolink Oy:n kanssa yhteistyössä kysely noin 80 seuralle. Kyselyn perusteena oli, että seurasta kuului urheilijoita liiton tehoryhmiin tai muihin valmenusryhmiin. Seuroissa kysely kohdistettiin seuran puheenjohtajiin ja nuorisotoiminnasta vastaaviin. Me Yhdessä hankkeen käytännön toimenpiteet käynnistyivät 2012 Vierumäen Johtoinstituutin kanssa toteutetulla koulutuskokonaisuudella, johon osallistui 8 seuraa. Kaikille mukana olleille seuroille järjestettiin lisäksi vähintään yksi seuratukitilaisuus. Vuonna 2012 mukana olivat seuraavat kahdeksan seuraa: Turun Seudun Ampujat, Kankaanpään Ampujat, Nokian Seudun Ampujat, Pohjois-Hämeen Ampujat, Toijalan Urheiluampujat, Kuopion Metsästys ja Ampumaseura, Siilinjärven Urheiluampujat ja Haapajärven Ampujat. Aluejaostojen hallitukset tulivat myös mukaan hankkeen kehittämisohjelmaan vuoden 2012 keväällä ja syksyllä järjestetyillä alueiden yhteistapaamisilla, joihin osallistuivat useimpien aluejaostojen hallitusten puheenjohtajat ja 1-2 muuta hallituksen jäsentä. Me Yhdessä- prosessin alkumetreillä todettiin, että prosessin kokonaistavoite on aikaansaada seuratasolla sellaista aktiivista mukanaolijoiden tarpeisiin rakentuvaa toimintaa, että kykenemme vastaamanaan tuleviin jo nähtävissä oleviin ikärakenteen vinoutumasta ja taloustilanteen kiristymisestä syntyviin suuriin uhkiin. Ikärakenteen vinoutumasta johtuva jäsenistön määrän olennainen väheneminen nähtiin meidän toimintaedellytysten säilymisen suurin uhka, johon vastaaminen tarkoittaa toimenpiteiden ja kehittämisen suuntaamista niihin tekijöihin, jotka tuovat lisää uusia nuoria jäseniä. Tämä tarkoittaa seuratason panostusten painopisteen suuntaamista lapsiin ja nuoriin ja edellyttää niihin kohdistuvan toiminnan merkittävää aktivoitumista ja laajentumista ILMA-ASEIDEN EUROOPANMESTARUUSKISAT Ilma-aseiden kymmenen metrin Euroopan mestaruuskisat järjestettiin Vierumäellä Heinolassa. Kilpailtavat lajit olivat ilmapistooli, ilmakivääri sekä liikkuvamaali. Kilpailut käytiin naisten, miesten sekä junioireiden sarjoissa. Kilpailut järjestettiin kokonaisuudessaan Heinolassa Vierumäellä. Lähes kaikki osallistujat, kisavieraat sekä toimitsijat asuivat Vierumäen majoituspaikoissa. Vain lehdistö ja osa näytteilleasettajista jouduttiin majoittamaan Heinolaan. Suomessa järjestettävät Euroopan mestaruuskisat olivat viimeiset arvokisat, joissa oli mahdollista ampua maakohtainen paikka Lontoon olympialaisiin. Kisoissa jaettiin vielä 16 maapaikkaa. Kilpailujen huomioarvo maailmalla oli erittäin suuri olympiapaikkojen vuoksi. Suomen Ampumaurheiluliitolla ja EM-kisojen järjestelytoimikunnalla oli tärkeä tehtävä onnistua järjestämään näyttävät ja laadukkaat kilpailut, joita katsottiin ympäri maailmaa. 6

7 Kisojen visio: Järjestämme laadukkaat, sujuvat ja viihtyisät ampumaurheilukisat, jotka palvelevat osallistuvia kilpailijoita kiitettävästi heidän urheilusuorituksissaan, antavat vastineen yhteistyökumppaneiden panostukselle sekä tarjoavat laadukasta urheiluviihdettä katsojille niin paikanpäällä kuin kotikatsomoissa. Kisojen arvot: Skandinaavinen, pelkistetty tyylikkyys Lämmin ystävällisyys (yllätetään pienillä myönteisillä asioilla) Urheilija- ja yhteistyökumppanilähtöisyys Ampumaperhe yhdessä (kompakti paketti) Urheilun hengessä ympäristöystävällisesti Hyviä ja puhtaita osumia mediassa Kilpailujen suojelija Kilpailujen suojelijajana toimi pääministeri Jyrki Katainen, joka vieraili kilpailuissa perheineen. Johtoryhmä ja järjestelytoimikunta Kisoille oli nimetty johtoryhmä sekä järjestelytoimikunta, jotka kokoontuivat vähintään kerran kuukaudessa kokoukseen päättämään ajankohtaiset asiat. Johtoryhmän työskentelyyn osallistui puheenjohtajana Mikko Nordquist, varapuheenjohtajana pistoolin lajijohtaja Alpo Vehanen, kilpailujen johtaja Marko Leppä, pääsihteeri Risto Aarrekivi, apulaispääsihteeri Nina Paloheimo sekä talouspäällikkö Pirjo Manninen. Jätrjestelytoimikuntaan kuului johtoryhmän jäsenten lisäksi kiväärin lajijohtaja Harri Marjala, liikkuvan maalin lajijohtaja Jarmo Smura, asetarkastuksen päällikkö Ralf Westerlund, Vierumäen edustajat Johanna Skyttä ja Tuomo Kamppinen, turvallisuuspäällikkö Juha Jaakkola sekä kuljetuspäällikkö Timo Gröhn. Kilpailuun palkattua henkilökuntaa oli kaksi (2) henkilöä; pääsiheeri (oto) ja kilpailujen viestintäpäällikkö. Järjestelytoimikunta ja johtoryhmä oli kerätty oman alansa osaajista tavoitteena saavuttaa kokenus ja ammattitaitoinen järjestelyorganisaatio, joka toteuttaa yhdessä ampumaurheiluliiton jäsenistön sekä yhteistyökumppaneiden kanssa laadukkaat ja toimivat kilpailut. Toimitsijat Kilpailuja varten toimistijoista haettiin liiton netin ja Urheiluampuja-lehden välityksellä. Toimitisijoita oli kaikkiaan yli 90 henkilöä. Toimitsijoiden koulutus taphtui erillisisessä koulutustilaisuudessa sekä tammikuussa Vierumäellä järjestettyjen SM-kilpailujen yhteydessä. SM-kilpailujen ohjelma noudatti EMkilpailuohjelmaa. Juryt Kilpailujen Teknsisenä Delegaattina toimi Kerstin Bodin Ruotsista. Koska kilpailut järjestettiin Suomessa, oli kisoihin mahdollista saada tavallista enemmän suomalaisia juryn jäseniksi. Juryissä toimivat seuraavat suomalaiset: - vetoomusjury Matti Mähönen - taulutarkastusjury Erkki Mauno - ase- ja varustarkastusjury Ralf Westerlund - kiväärijury Georg-Peter Björkqvist Mikko Taussi - pistoolijury Markku Kumin Tuomo Silvast Pentti Järvinen - liikkuvamaali Pekka Kuusisto - antidopingvalvoja Hannu Järvinen 7

8 Osallistujat Kilpailuihin osallistui kaikkiaan 45 maata. Kilpailijoita oli yhteensä 593 urheilijaa ja kilpailusuorituksia kertyi kaikkiaan 653. Mitalitaulukko Em-kilpailujen paras maa oli Venäjä, joka saavutti kaikkia 22 mitalia: 7 kultaa, 8 hopeaa ja 7 pronssi. Toiseksi sijoittui mitalitaulukossa Ukraina 20 mitalilla: 5 kultaa, 6 hopeaa, 9pronssia, kolmanneksi Suomi 8 mitalilla, joista 5 kultaa, 2 hopeaa ja 1 pronssi. Suomen menestyksestä vastasivat liikkuvan maalin urheilijat. Olympiapaikat Suomi ei saavuttanut kilpailuista lisäolympiapaikkoja. Olympiapaikat Ilmapistooli, miehet PVM Urheilijat Maa KELES Ismail TUR KOCARENKO Vladislav BLR TESCONI Luca ITA SCHEUBER Patrick SUI Urheilija Maa DVORSAK Ziva SLO Ilmakivääri, naiset TORVIK Marte NOR WRONSKA Paula POL LUKANOVA Petya BUL Ilmapistooli, PVM Urheilija Maa VELICKOVIC Bobana SRB 8

9 naiset VERDICCHIO KRAUSE Claudia ORLOVSKAYA Galina CASTELAO Joana GER RUS POR Ilmakivääri, miehet PVM Urheilija Maa 19 Feb 2012 GORSA Petar CRO CHARHEIKA Illia BLR LORETAN Pascal SUI ROZSYPAL Ondrej CZE Media Kilpailujen televisoinnista vastasi YLE. TV-signali lähettiin EBUn kautta Euroopaan. Tämän lisäksi kilpailuja oli mahdollista seurata suorana myös nettilähetyksinä sekä kotimaassa että myös ulkomailla. Televisio lähetti ohjelmaa kilpailuista yhteensä 5 tuntia 16 min. Parhaimmillaan erikoislähetyksiä katsoi yli tvkatsojaa. Internetistä kilpailuja seurattiin myös runsaasti. Lähetyssivuille tehtiin kaikkiaan noin katsomislatausta. ESC:n kutsumana kilpailuista raportoi 24 ulkomaista toimittajaa. Yhteensä toimittajia akkreditoitui kilpailuihin kaikkiaan 76. Sanomalehdet julkaisivat Vierumäeltä kaikkiaan 109 kuvallista juttua. Talous Kilpailujen talousarvio oli noin Yhteistyökumppanisopimusten ja eri lisenssien arvo kaikkiaan oli n OKM myönsi kilpailuihin avaustusta Suurimmat kuluerät liittyivät rakentamiseen, vapaaehtoisten majoitukseen, ruokailuun ja vaatetukseen sekä kuljetukseen, dopintestien tekemiseen ja juryn kuluihin. Suurin kulukokonaisuus oli kisarakentamiseen, äänentoistoon ja vuokriin liittyvät kulut n Kilpailujen tulo näytti alijäämää , PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO 3.1. SAL:n kokous ja liittovaltuusto SAL:n kokous SAL:n kokous pidettiin Vantaalla. Paikalla oli 43 jäsenyhdistystä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Thomas Huber FSK ja sihteerinä Risto Aarrekivi. SAL:n kokous valitsi liitolle uuden puheenjohtajan Pia Nybäckin kaudeksi Liittovaltuusto Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa: kokous 1/ (valtuutettuja kokouksessa 29) ja kokous 2/ (valtuutettuja kokouksessa 35). Liittovaltuustoon kuului 33 SAL:n alueiden edustajaa, 5 jäsenliittojen edustajaa, 3 lisäjäsentä. Jäseniä valtuustossa oli yhteensä 41. Puheenjohtajana oli molemmissa kokouksissa Hannu Haapaniemi ja sihteerinä Risto Aarrekivi. Liittovaltuusto valitsi varapuheenjohtajiksi Mikko Taussin ja Timo Laurilan. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Marja Maunula, Vesa Saviahde, Markku Herz ja Jukka Törmänen. Liittovaltuuston puheenjohtaja: I varapuheenjohtaja: II varapuheenjohtaja: Hannu Haapaniemi, SAL:n Hämeen alue Anna-Kaisa Räsänen, SAL:n Itä-Suomen alue Tapio Hänninen, SAL:n Lapin alue 9

10 Alue Varsinainen jäsen Varajäsen Etelä-Suomen alue Elof Juselius Veli-Matti Matikainen Runar Lindholm Harri Koski Rabbe Österlund Anders Holmberg Antero Lindberg Toni Karlsson Väinö Ylitalo Ari Dufvelin Hämeen alue Hannu Haapaniemi Jukka-Pekka Heikkilä Tapio Jurvanen Sakari Paasonen Raine Keskipasma Pertti Könönen Jorma Laakso Juha Hautamäki Rainer Hirvonen Pekka Toukola Itä-Suomen alue Martti Halttunen Seppo Asikainen Anna-Kaisa Räsänen Jukka Pellikka Heikki Pääkkönen Kimmo Lahti Kaakkois-Suomen alue Marko Leppä Pertti Sinkko Marko Matilainen Seppo Sorvali Tauno Tuhkanen Matti Hahl Jaakko Puisto Karri Hokkanen Mikko Mattila Jaana Parviainen Keski-Suomen alue Teemu Lahti Juhani Öhman Juhani Sillanpää Antti Mustonen Lapin alue Tapio Hänninen Atso Sipola Lounais-Suomen alue Arto Timonen Ritva Lapinniemi Jorma Röppänen Matti Viljakainen Jarmo Engblom Esa Esala Hanna Pitkänen Juho Jussila Peter Hellsten Kristina Nordlund Pohjanmaan alue Jukka Yliketola Seija Ahomäki Asko Ahde Marko Talvitie Markku Passi Jukka-Pekka Parkkamäki Marjo Yli-Kiikka Hanna Keinänen Pohjois-Pohjanmaan alue Veikko Huotari Markku Lämsä Leena Korhonen Vesa Äikäs Jäsenliitot RUL Hannu Lahtinen Aaro Mäkelä Reserviläisliitto Tapani Kaistila Olli Nyberg UAY Eija Pulkki Auvo Viita-aho Päällystöliitto Jyrki Latvala Jorma Lindfors SFS Georg-Peter Björkqvist Jack Wuorinen Lisäjäsenet Sami Mäkelä Seppo Ronkanen Pertti Laatikainen 10

11 3.2. Liittohallitus, nimenkirjoittajat ja kunniajäsenet Liittohallitus Kokouksia 12 pöytäkirjan pykäliä 167, hallitus ja vastuualueet Mikko Nordquist, puheenjohtaja, 12 kertaa puheenjohtaja ja talous Marjo Matikainen-Kallström, varapuheenjohtaja 0 yhteiskunta- ja julkishallinto Curt Sjöblom, varapuheenjohtaja 11 kilpailu- ja sääntöasiat Jukka-Pekka Alanen 7 lakiasiat Heikki Keskitalo 9 ympäristöasiat Timo Laurila 10 Ympäristö- ja olosuhdeasiat Pia Nybäck 12 valmennnus/huipppu-urheilu,vjr Paula Viitasaari 9 nuorisoasiat Mikko Taussi 11 PV yhteistyö Hannu Haapaniemi 12 liittovaltuuston puheenjohtaja Risto Aarrekivi, toiminnanj/esittelijä 12 Pirjo Manninen, sihteeri 12 Liiton nimenkirjoittajat Puheenjohtaja Mikko Nordquist Varapuheenjohtaja Curt Sjöblom Varapuheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström Toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi Kunniapuheenjohtaja Suomen Ampumaurheiluliiton kunniapuheenjohtaja on Alpo Vehanen. Kunniajäsen Suomen Ampumaurheiluliiton kunniajäsen on Olavi Eronen Tilintarkastajat Jaana Salmi, KHT Hannu Sohlman, KHT Varatilintarkastajat: Helka Ivaska, KHT Juha Tuomala, KHT 3.4. Valiokunnat, jaostot ja henkilöstö Suomen Ampumaurheiluliitto ry:ssä toimivat seuraavat valiokunnat: kilpailuvaliokunta (kilpailuasiat, sääntöasiat), ympäristövaliokunta (ampumaradat, ympäristöasiat), nuorisovaliokunta, viestintävaliokunta, valmennuksen johtoryhmä (valmennustoiminta), valmennus- ja koulutusvaliokunta sekä sääntötyöryhmä (kilpailusäännöt). Kiväärin, pistoolin, haulikon ja riistamaalin lajijaostojen tehtävät painottuivat yhä enemmän oman lajin edistämiseen kaikilla harrastustasoilla. Siluetin, practicalin, mustaruudin ja kasa-ammunnan lajijaostot vastasivat kokonaan oman lajinsa toiminnasta budjetin puitteissa. Liiton organisaatio, valiokuntien ja jaostojen kokoonpanot 2012 Liiton organisaatiossa (LV, LH, valiokunnat, jaostot, valmentajat ja tukihenkilöt) toimii 298 henkilöä, joista naisia oli

12 Valiokuntien ja jaostojen kokoonpanot (puheenjohtaja ensin mainittuna): Ympäristövaliokunta Markku Lainevirta, Tapio Hänninen, Jorma Jussila, Harry Manninen, Kari Pesonen, Rauno Pääkkönen, Riina Rantsi ja Jorma Riissanen. Valiokunta kokoontui 4 kertaa. Valiokunnan toimintaan osallistuivat lisäksi Heikki Keskitalo haulikkoammunnan asiantuntijana sekä Timo Laurila SAL:n hallituksen yhteyshenkilönä. Valiokunta kokoontui 4 kertaa. Valmennuksen johtoryhmä Jari Karinkanta, Juha Hirvi, Pirjo Peltola, Matthias Hahn, Peeter Päkk, Matti Nummela, Pasi Wedman. Johtoryhmä kokoontui 2 kertaa. Kiväärijaosto Jorma Röppänen, Henri Häkkinen, Toni Matilainen, Ralf Westerlund, Hanna Etula, Yrjö Etula, Pauliina Frilander-Soini, Jarmo Engblom. Jaosto kokoontui 3 kertaa. Pistoolijaosto Teemu Lahti, Mirja Nevansuu, Antti Pahalahti, Ari Meinander, Marko Talvitie, Tarja Nevalainen. Jaosto kokoontui 3 kertaa. Liikkuvan maalin jaosto Krister Holmberg, Antti Aho, Jarmo Smura, Markku Jetsonen, Vesa-Matti Sallinen, Mika Mankinen. Jaosto kokoontui 3 kertaa. Haulikkojaosto Aarne Klemetti, Kari Sankala, Heikki Keskitalo, Marja Maunula, Merja Wallin, Hanna Keinänen, Esa Heinonen, Vesa Lamminmäki. Jaosto kokoontui 4 kertaa. Siluettijaosto Juhani Lehtosaari, Sami Mäkelä, Veikko Huotari, Janne Mäntynen, Rauno Ärväs, Timo Jokiranta. Jaosto kokoontui kilpailujen yhteydessä. Mustaruutijaosto Hannu Jyrä, Tapio Hautakangas, Juha Hautamäki, Pekka Paatinen, Erkki Lehtonen, Veikko Ratsula, Ari Menna. Jaosto kokoontui 3 kertaa. Kasa-ammuntajaosto Jyrki Vuorjoki, Voitto Puutio, Antti Ikäheimo, Janne Juntunen, Jari Laulumaa, Rune Fagerström. Jaosto kokoontui 6 kertaa. Practical-jaosto Taisto Takkumäki, Canilla Kaitila, Matti Mikkola, Juha-Pekka Vuorinen, Jarmo Kanala, Petri Runtti. Jaosto kokoontui 4 kertaa. Nuorisovaliokunta Jukka Törmänen, Anu Manninen, Veli-Matti Matikainen, Terhi Hopiavori, Juhani Forsman, Pia Vahvaselkä. Esittelijä ja sihteeri Timo Rautio. Valiokunta kokoontui 3 kertaa. Valmennus- ja koulutusvaliokunta Pirjo Peltola, Pasi Wedman, Marko Leppä, Jari Karinkanta, Timo Rautio. Valiokunta kokoontui 2 kertaa. 12

13 Kilpailuvaliokunta, varsinainen jäsen/varajäsen: Georg-Peter Björkqvist, Jarmo Smura/Antti Aho, Kari Sankala/Marja Maunula, Marko Talvitie/Teemu Lahti, Ralf Westerlund/Jorma Röppänen, Juhani Lehtosaari, Veikko Ratsula, Petri Runtti, Marko Rautelin, sihteeri Kirsi Kankaanmäki. Valiokunta kokoontui 7 kertaa. Viestintävaliokunta Aarne Klemetti, Heidi Lehikoinen, Kaija Yliniemi. Esittelijä ja sihteeri Lassi Palo. Valiokunta kokoontui kerran. Tulevaisuus-ryhmä Rainer Hirvonen, Hannu Haapaniemi, Mikko Mattila, Mikko Nordquist, Janne Mäntynen, Hanna Pitkänen, Jarmo Pyyhtiä, Heikki Rainio, Heikki Romppanen, Timo Rautio ja Risto Aarrekivi. Ryhmä sai työnsä valmiiksi ja lakkautettiin keväällä Sääntötyöryhmä Georg-Peter Björkqvist, Curt Sjöblom, Ralf Westerlund, Erkki Mauno, Jarmo Smura Oto-Valmentajat 2012 Mervi Rajamäki Lauri Siltavirta Satu Pusila Pekka Maunula Marko Leppä Ville Häyrinen Jyrki Latvala Vammaisurheilu lajivalmentaja, skeet lajivalmentaja, trap lajivalmentaja, kaksoistrap lajivalmentaja, iso- ja vakiopistooli lajivalmentaja, liikkuva maali lajivalmentaja pistooli Palkatut valmentajat 2012 Katso kohta henkilökunta. Tehoryhmän valmentajat 2012 Pistooli ja kivääri: Mikko Mattila, Jukka Törmänen, Pekka Lager, Pekka Rissanen, Ari Dufvelin, Jyrki Latvala, Reino Peltomäki, Antero Häkkinen, Jari Markkinen, Raimo Jääskeläinen Liikkuva maali: Mika Mankinen Haulikko: Jaakko Louhelainen, Seppo Mahlamäki, Heikki Romppanen, Risto Suurla, Satu Pusila, Pekka Maunula, Lauri Siltavirta, Hannu Säävälä, Jukka Paananen Valmennuksen tukihenkilöt 2012 Harri Hakkarainen Hannu Järvinen Juha Nakari Pia Pekonen Rami Virlander Henna Torpo Ilkka Huuskonen Mika Hallikainen Leena Kansanen Juha Päällysaho Jarmo Valtonen Timo Hannula Tapio Säynevirta Niilo Konttinen Sampo Kettunen Tommi Sipari lääkäri, Lontoo 2012 olympiaprojekti lääkäri fysioterapeutti, kivääri- ja pistoolilajit fysioterapeutti, haulikkolajit Testaus, Lunsa Vierumäki Urheilutestauspäällikkö Wieru-hierojat Wieru-hierojat hieroja näköfysiologi, silmälääkäri optikko optikko ase- ja patruunatestaus psykologi, tutkimus- ja kehitystoiminta psykologi psykologi 13

14 Jukka Viitasalo Kaisu Mononen tutkimus- ja kehitystoiminta tutkimus- ja kehitystoiminta Liiton toimisto SLU:n toimitalossa os. Radiokatu 20, Helsinki Henkilökunta Risto Aarrekivi Pirjo Manninen Jari Karinkanta Maila Pynnönen Kirsi Kankaanmäki Timo Rautio Lassi Palo Pirjo Peltola Juha Hirvi Matthias Hahn Matti Nummela Peeter Päkk Tapio Säynevirta Pasi Wedman Sivula Veijo toiminnanjohtaja talouspäällikkö vt. valmennuksen johtaja saakka toimistosihteeri kilpailusihteeri nuoriso- ja koulutuspäällikkö viestintäpäällikkö paralympia kehityspäällikkö, lajivalmentaja kivääri olympialajit olympiavalmentaja, kivääri päävalmentaja olympiavalmentaja, pistoolin päävalmentaja nuorten olympiavalmentaja, haulikko (traplajit) olympiavalmentaja, skeet lajivalmentaja, kiväärilajit saakka nuorten olympiavalmentaja, kivääri lajivalmentaja, kiväärilajit alkaen In Memoriam Suomalainen ampumaurheilun koki suuren menetyksen, kun kiväärin aseseppänä ja testaajana sekä vammaisurheilijoiden valmentajana toiminut Tapio Säynevirta menehtyi 5.syyskuuta 2012 pitkällisen sairauden murtamana. Säykki edusti Suomea Soulin olympialaisissa vuonna 1988 sijoittuen ilmakiväärissä 25:nneksi. Hän voitti MM-kilpailuissa yhden kultamitalin, kolme hopeaa ja kaksi pronssia 300 metrin kiväärilajeissa. Säynevirta saavutti Moskovassa 1990 joukkuepronssia 300m vakiokiväärin 3x20 laukauksen asentokilpailussa. Neljä vuotta myöhemmin Tolmezzossa Säynevirta voitti joukkuemaailmanmestaruuden 300m kiväärin makuun kilpailussa sekä joukkuehopeaa 300m kiväärin 3x40 laukauksen kilpailussa ja 300m vakiokiväärin 3x20 laukauksen kilpailussa. Vuonna 1998 Zaragozassa hän saavutti vielä henkilökohtaista hopeaa 300m kiväärin makuun kisassa ja joukkuepronssia 300m vakiokiväärin asentokilpailussa. Vuonna 1985 Säynevirta voitti poikien ilmakiväärin Euroopan mestaruuden. Säynevirta on yksi niistä viidestä suomalaisesta, jotka ovat ampuneet täydet 600 pistettä 300m kiväärin makuun kilpailussa SAL:n alueet SAL:n toiminta oli jaettu yhdeksään (9) aluejaostoon. Aluetoiminnan tarkoituksena oli edistää ja kehittää ampumaurheilua alueellaan sekä toimia SAL:n organisaation osana yhteistoiminnassa lajijaostojen ja alueen seurojen kanssa. SAL:n aluejaostot olivat suora jatke liiton toiminnoille, joiden tarkoituksena oli: 1. edistää SAL:n tavoitteiden toteutumista alueellaan 2. toimia alueensa seurojen yhdyssiteenä, 3. tukea alueensa seurojen toimintaa, 4. koordinoida ja järjestää lajijaostojen kanssa alueellista tuomari- ja valmennustoimintaa, 5. järjestää muuta alueellista koulutustoimintaa, 14

15 6. ohjata ja valvoa alueellista kilpailutoimintaa, 7. kehittää alueellaan nuoriso- ja harrastetoimintaa, 8. hoitaa alueellaan urheiluammunnan yhteiskuntasuhteita 9. vastata alueensa urheiluammunnan tiedottamisesta ja markkinoinnista 10. seurata ja vaikuttaa alueensa rataolosuhteiden kehittymiseen. Liiton taloudellinen tuki alueille perustui toteutettuun toimintaan. Aluetuki kohdistui varsinaiseen, alueen itsensä järjestämään toimintaan, erityisesti nuorisotoimintaan ja siihen vaikuttivat mm. jäsenmäärän kehitys, sovittujen tavoitteiden toteutuminen. Liiton rahallinen tuki aluejaostoille määriteltiin alueiden toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä alueiden varallisuuden pohjalta. Avustuksen tuloutus ja seuranta tapahtuivat suoritettujen toimintojen (raporttien) pohjalta. Alueiden viestintä on toiminut liiton internetsivujen kautta. Liiton internetsivujen kautta on nähtävissä myös aluetason kilpailutoiminta. Etelä-Suomen alue Lennart Långström,, Markus Ahtiainen, Veli-Matti Matikainen, Harri Koski, Torsti Annala, Toni Karlsson, Francis Wikström, kokouksia 6. Hämeen alue Arto Palin, Heikki Romppanen, Aimo Linden, Rainer Hirvonen, Jarmo Syvänne, Sami Haume, Vesa Lamminmäki, kokouksia 8. Itä-Suomen alue Martti Halttunen, Seppo Asikainen, Pirjo Hulkko, Anna-Kaisa Räsänen, Heikki Pääkkönen, Rauno Kortelainen, Jukka Pellikka, Kimmo Lahti, kokouksia 2. Kaakkois-Suomen alue Jaakko Puisto, Marko Leppä, Matti Hahl, Katarina Hokkanen, Jaana Parviainen, Pertti Sinkko, kokouksia 5. Keski-Suomen alue Antti Mustonen, Juha Sirkka, Teemu Lahti, Viljo Kuparinen, Markku Uusitalo, Juhani Öhman, Jenni Päivinen, nuorisopäällikkö ei jaoston jäsen Olli Ihantola, kokouksia 2. Lapin alue Tapio Hänninen, Jukka Törmänen, Atso Sipola, Reijo Alkku, Eero Heikkilä, Seppo Leppänoro, Marianna Mölläri, kokouksia 2. Lounais-Suomen alue Arto Timonen, Jarmo Engblom, Matti Viljakainen, Jarmo Kurki, Klaus Kurki, Johanna Kaipia, Juhani Forsman, kokouksia 8. Pohjanmaan alue Jukka Yli-Ketola, Seija Ahomäki, Jukka-Pekka Parkkamäki, Jussi Ahomäki, Asko Ahde, Helena Peltoniemi, Kari Louko, kokouksia 7. Pohjois-Pohjanmaan alue Veikko Huotari, Markku Lämsä, Erkki Välikangas, Tapio Toratti, Vesa Äikäs, Timo Salo, Leena Korhonen, Reijo Huotari, Eero Pelkonen. 15

16 3.6. SAL:n jäsenet v 2009 v 2010 v 2011 v 2012 henkilöjäsenmäärä yhdistysten määrä Kokonaisjäsenmäärä on hienokseltaan laskenut, mutta toisaalta naisjäsenten määrä on kasvussa. Kokonaisjäsenmäärä Naisten jäsenmäärän kehitys Miesten jäsenmäärän kehitys Tyttöjen jäsenmäärän kehitys

17 Poikien jäsenmäärän kehitys Uusia jäseniä Vuonna 2012 SAL:oon ei liittynyt uusia jäseniä. Eronneet seurat 2012 Big Bore Club, Etelä-Suomen alue Iitin Ampujat, Kaakkois-Suomen alue Vetelin Urheilijat, Pohjanmaan alue Koko maan käsittävät yhdistykset ja yhteisöjäsenet Svenska Finlands Sportskytteförbund (SFS) - jäsenmäärä mukana niiden alueiden kautta, johon seurat kuuluvat Suomen Kasa-Ampujat - jäsenmäärä laskettu tilastoon erillisenä Suomen Veteraaniampujat - jäsenmäärä mukana niiden seurojen kautta, joihin yhdistyksen jäsenet kuuluvat Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) Reserviläisliitto (RES) Päällystöliitto - näiden jäsenmäärä ei sisälly tilastoon Upseerien Ampumayhdistys (UAY) - jäsenmäärä laskettu tilastoon erillisenä Seurat ja jäsenmäärät, jäsentilasto alueittain - toimintakertomuksen lopussa 17

18 4. TALOUS Vuoden 2012 toiminnan kulut olivat yhteensä ,20 ja tulot ,77, tulos varsinaisen toiminnan osalta oli alijäämäinen ,71, EM-kilpailujen osalta tulos oli alijäämäinen ,72 näin ollen vuoden kokonaistulos jäi alijäämäiseksi ,43. Osaksi tuloksen (varsinainen toiminta) kääntymiseen alijäämäiseksi vaikutti lisenssitulojen ositus kahdelle eri vuodelle. Talous perustui keväällä 2011 hyväksyttyihin jäsen-, lisenssi- ym. maksuihin. Tulojen merkittävimmät osa-alueet olivat omavarainen varainhankinta (jäsen- ja lisenssimaksut, sopimus- ja ilmoitustulot), OKM:n myöntämä tulospohjainen valtionavustus sekä Olympiakomitean ja Paralympiakomitean avustukset. Yleisavustukset kokonaisuudessaan oli Poistoja tehtiin ,73. SAL:n yhdeksän alueen kirjanpito sisältyy liiton kirjanpitoon, alueiden tulos vuodelta 2012 oli alijäämäinen 2 782,98. Tulojen muodostus 2012 Menojen muodostus 2012 Valtion määrärahat Menot toimialoittain 2012 Huippu-urheilun talous Ammunnan huippu urheilun budjetti koko olympiadilla oli noin euroa, josta liitto vastasi noin 70 % ja olympiakomitean osuus oli noin 30 %. Huippu urheilubudjetti jakaantui olympiadille seuraavasti: 18

19 Yhteensä Liiton osuus Olympiakomitea Yhteensä Tulot t Menot t Tulos t Tase t SAL:n tulot, menot, tulos ja tase YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN 5.1. Kansallinen vaikuttaminen Suomen Ampumaurheiluliitto tekee kansallista edunvalvontatyötä seuraavilla toimialoilla: lupa- ja lainsäädäntötyö, ympäristö- ja olosuhdeasiat, järjestöjen välinen yhteistyö, antidoping- ja eettinen työ, valmennus- ja koulutustyö, liikuntapolitiikka, harraste- ja nuorisotoiminta sekä huippu-urheilu. Edunvalvontatyötä tekevät liiton kaikki toimielimet. SAL teki edunvalvontayhteistyötä kansainvälisten liittotahojensa lisäksi mm. seuraavien kotimaisten tahojen kanssa: Eduskunta (laki- ja olosuhdeasiat) Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntaosasto (mm. avustukset, urheilupaikkarakentaminen, kehitysprojektit ) Sisäasiainministeriö, Arpajais- ja aselautakunta, Ampumaratalain muutostyöryhmä (laki, lupa-asiat jne) Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus, Maakuntien Ympäristökeskukset (ympäristöasiat) Valtion Liikuntaneuvosto (olosuhdeasiat jne.) Suomen Liikunta ja Urheilu ja sen alueorganisaatiot (tasa-arvo, liikuntapolitiikka, koulutus jne.) Nuori Suomi, Nuorten Akatemia (nuorisotoiminta) Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea (huippu-urheilu) Suomen Invalidien Urheiluliitto ja Näkövammaisten Keskusliitto (vammaisurheilu) 19

20 Svenska Finlands Sportskytteförbund (ruotsinkielinen ampumaurheiluliitto Suomessa, kilpailu- ja muu toiminta) Opiskelijoiden Liikuntaliitto (huippu-urheilu, nuorisotoiminta) Antidopingtoimikunta ADT (antidopingvalistus) Kuntoliikuntaliitto (harraste- ja terveysliikunta) Suomen Riistakeskus (lakiasiat) Suomen Metsästäjäliitto (laki- ja olosuhde- ja ympäristöasiat) Puolustusvoimat (valmennus, rata- ja turvallisuusasiat) Rajavartiolaitos (rata- ja turvallisuusasiat) Reserviläisjärjestöt ja Maanpuolustuskoulutus (rata, laki- ja Ampumakorttiasiat) Maakuntaliitot (ratahankkeet) Kuntien liikuntatoimet ja kaavoitus (olosuhteet, rata-asiat) Urheiluopistot ja Suomen Valmentajat ry (valmennus- ja koulutustoiminta) Urheilutyönantajat ry (työehtosopimukset) Urheilun oikeusturvalautakunta Liike ry (liikunnan kehitysyhteistyö) Vammaisurheiluliitto Jyväskylän Yliopisto Kilpa- ja huippu-urheilun Tutkimuskeskus KIHU Ampuma-aselain valmistelussa tehtiin yhteistyötä tiiviisti muiden ampuma- ja asealan järjestöjen kanssa. Keskeisin yhteistyötaho oli Ampumaharrastusfoorumi, jonka puheenjohtajana toimii liiton toiminnanjohtaja ja sihteerinä SAL:n Jorma Riissanen. Foorumin AMPU-hankkeen hankepäällikkönä toimii SAL:sta Markku Lainevirta. Liitto toimi aktiivisesti ampumaratalain muutostyössä antaen lausuntoja, vaikuttaen päättäjiin. Ratalain muutostyöryhmässä SAL:n edustajana toimi Jorma Riissanen. SAL oli mukana Messukeskuksessa Ampumaharrastusfoorumin järjestämässä Turvallinen ampumarata- seminaarissa. Kansalliset järjestöt Suomen Ampumaurheiluliitto kuului jäsenenä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:hyn ja kahdeksaan sen alueista, Suomen Olympiakomiteaan, Suomen Kuntoliikuntaliittoon ja Nuori Suomi ry:hyn sekä Suomen Paralympiakomiteaan. Vuoden 2012 lopussa SLU, Nuori Suomi ja Kuntoliikuntaliitto yhdistyivät uudeksi keskusjärjestöksi, joka sai nimen Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry VALO. Liiton edustajat kansallisissa järjestöissä Suomen Olympiakomitean valtuuskunnassa varsinaisena edustajana oli Mikko Nordquist ja hänen henkilökohtaisena varamiehenään Curt Sjöblom. Suomen Olympiakomitean hallitukseen kuului Pia Nybäck, joka oli myös OK:n varapuheenjohtaja syksyyn 2012 saakka. Markku Lainevirta kuului Sisäministeriön Ampuma-aselautakuntaan ja SLU:n olosuhderyhmään, Thomas Huber Paralympiakomitean hallitukseen, Pirjo Manninen kuului Suomen Urheilijoiden Tukisäätiön hallitukseen Kansainvälinen vaikuttaminen Kansainväliset järjestöt International Shooting Sport Federation (ISSF) European Shooting Confederation (ESC) Nordic Shooting Region (NSR) Federation Internationale de Tir Aux Armes Sportives de Chasse (FITASC) Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto Euroopan aluejärjestö Pohjoismaiden aluejärjestö Haulikko- ja Metsästysammunnan kansainvälinen liitto 20

21 Muzzle Loaders Association International Committee (MLAIC) World Bench Rest Council (WBRC) European Benchrest Shooting Federation (EBSF) International Practical Shooting Confederation (IPSC) International Metallic Silhouette Shooting Union (IMSSU) European Metallic Silhouette Shooting Association (AETSM) European Rimfire & Air Rifle Benchrest Shooting Federation (ERABSF) The Association of European Manufacturers of Sporting Ammunition (AFEMS) The World Forum on the Future of Sport Shooting Activities (WFSA) Mustaruutiammunnan kv.liitto Kasa-ammunnan kv.liitto Kasa-ammunnan euroopan liitto Practical-ammunnan kv.liitto Siluettiammunnan kv.liitto Siluettiammunnan Eur. Liitto Euroopan pienosikaliperi- ja ilma-asekasaammunan liitto Eurooppalaisten patruunan valmistajien liitto Ampumaurheilun tulevaisuusfoorumi, liitännäisjäsen Järjestötoiminta Suomen Ampumaurheiluliitto osallistui sääntöjensä edellyttämällä tavalla aktiivisesti lajin kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Perusteina aktiiviselle osallistumiselle olivat lajin kehitystyö, mielikuvan parantaminen ja markkinointi sekä ympäristöasiat, joissa Suomi tulee näyttelemään keskeistä roolia. SAL:n edustajat kansainvälisissä järjestöissä ISSF:n urheilijakomitea, pj ja hallitus ISSF:n riistamaalikomitea, puheenjohtaja ja ISSF valtuuston jäsen ISSF:n lääketieteellinen komitea ISSF:n sääntökomitea ESC:n varapuheenjohtaja ESC:n tekninen komitea jäsen ESC:n medical officer ESC:n ympristövaliokunta ESC:n aselakivaliokunta ESC:n viestintä- ja markkinointikomitea IMSSU Siluettiammunnan kv.liitto, varapj AETSM Siluettiammunnan euroopan liitto, pj. Euroopan pienosikaliperi- ja ilma-asekasaammunan liitto ERABSF, pj. NSR:n tekninen komitea WFSA:n edustajiston jäsen Juha Hirvi Pekka Kuusisto Hannu Järvinen Risto Aarrekivi (4/2012 saakka) Pekka Kuusisto Maarit Lepomäki Hannu Järvinen Jorma Riissanen Jorma Jussila Risto Aarrekivi Sami Mäkelä Sami Mäkelä Jens Lågas Georg-Peter Björkqvist Jorma Riissanen 5.3. Laaja-alainen tasa-arvotyö Liiton yhteiskunta- ja tasa-arvotyö pohjautui liiton sääntöihin sekä liikunnan ja urheilun Reilu Peli -ohjeisiin. Tasa-arvotyötä tehtiin laajamittaisesti monella eri tasolla. Naisten ja tyttöjen yhteenlaskettu määrää lajin harrastajina on kasvanut vuoteen 2011 verrattuna. Liiton luottamuselimissä toimii 43 naistoimijaa. Laaja-alaiseen tasa-arvotyöhön kuuluu myös yhteiskuntavastuu ja yhteistyö muiden ampuma- ja asealan järjestöjen kanssa. Lähtökohtana tulee olla tasavertaisen harrastamisen mahdollisuudet ja ihmisten tasavertainen kohtelu. Vuoden keskeisimpiä asioita edellä mainitussa asiassa olivat ampumaratojen ympäristöluvat ja uuden ampumaratalain työstäminen. 21

22 Yhteistyötä jatkettiin eri vammaisjärjestöjen kanssa ja seuroja kannustettiin ottamaan mukaan ampumaurheilusta kiinnostuneet vammaisurheilijat. Olosuhde- ja ympäristöpuolen edunvalvonta on käsitelty kohdassa Olosuhteet ja ympäristö. 6. KOULUTUSTOIMINTA 6.1. Valmentajakoulutus Valmentajakoulutus ja sen kehittäminen oli yksi liiton vuoden 2012 painopistealue. Suunnitelmien mukaisesti liiton valmentajakoulutusjärjestelmän uudistamista ja kehittämistä tehtiin yhteistyössä Suomen Urheiluopiston ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa. Valmentajakoulutuksen tavoitteeksi asetettiin, että suomalainen ampumaurheiluvalmentaja on tulevaisuudessa osaava ammattilainen, joka ottaa kokonaisvastuun itsensä kehittämisestä ja osaa valmentaa ja kasvattaa itsenäisiä ja laadukkaasti valmentautuvia urheilijoita. Valmentajakoulutusvaliokunta Valmentajakoulutusvaliokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Valmentajakoulutusvaliokunta on myös kolmantena toimintakautenaan koordinoinut ja johtanut sekä valtakunnallista että alueellista valmentaja-, ohjaaja- ja seuratason koulutusta eri tasoilla. Lisäksi valiokunta on varmistanut lajien välistä yhteistyötä ja yhteismitallisuutta koulutuksessa ja valmennuksessa. Toimintakauden aikana on SAL:n valmentajakoulutusjärjestelmää edelleen kehitetty varmistamalla valmentajakoulutuksen ajanmukaisuutta, jotta SAL:lla on ollut paras mahdollinen tieto käytettävissään valmentajakoulutuksessa. I-tason valmentajakoulutus I tason valmentajiksi valmistui Vierumäeltä 2012 yhteensä 11 valmentajaa. Kivääri 5 ja practical syksyllä ilmoittautui I tason valmentajakoulutukseen 44 henkilöä. Kurssilaiset jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisessä koulutuksessa aloitti 1 tason valmentajakoulutuksessa 20 henkilöä. Kivääri 11, pistooli 10 ja liikkuva maali 9. Toisessa koulutuksessa tammikuussa 2013 aloittavat 14 henkilöä: Skeet 4, trap 6 ja practical Ohjaajakoulutus I-tason Ampumakouluohjaajatutkinto 2012 Ampumakouluohjaajatutkintoja järjestettiin toimintavuonna kaksi. Koulutukset järjestettiin: Tampereella (21 osallistujaa) kouluttajana Terhi Hopiavuori ja Mikkelissä (13 osallistujaa) kouluttajana Heikki Romppanen. I-tason ampumakouluohjaajatutkinnon suoritti yhteensä 34 henkilöä. Ohjaajakoulutus Ikaalisissa peruttiin Järjestö- ja seurajohtajakoulutus Järjestö- ja seurajohtajakoulutuksen visiot ovat: Seurat tarjoavat jäsenilleen ja eri kohderyhmille suunnattua säännöllistä, ihmisten tarpeet huomioivaa ohjattua ja monipuolista toimintaa. ja Seuroissa toimivat osaavat vetäjät ja johtajat. Ampumaurheilun keskeisin toimintayksikkö on seura. Lähtökohtana on luoda seuroihin innostuneisuuden ilmapiiri, joka tukee mukana olevien eri motiiveja ja kehittymistä pienestä ampumaurheilijasta isoksi ihmiseksi. Aluetoimijapäivät järjestettiin Kisakallion Urheiluopistolla Seminaarissa oli osallistujia SAL:n alueilta, sinettiseuroista ja lajijaostoista yhteensä 18 henkilöä. 22

23 Kilpailujärjestäjien koulutus SM kilpailujärjestäjien koulutustilaisuus siirrettiin vuodelle Painopisteet Seurojen ja alueiden avaintoimijaverkoston vahvistaminen Seuratoimintanäkemyksen kirkastaminen. Me Yhdessä toimintatapa, joka ohjaa koko liiton toimintaa. Keskeisimmät tulokset: - Aluetoiminnan toimintamallia selkeytettiin - Seuratoiminnan kehittämisessä keskityttiin nuorten toimintaedellytysten vahvistamiseen - Seuratoiminnassa painotettiin monipuolisuutta luodun seuratoimintaidean mukaisesti kaikissa eri seuratoimintaan liittyvissä koulutuksissa. Seuratoiminnassa ovat osaavat valmentajat ja ohjaajat. 6.4 Tuomarikoulutusjärjestelmä Tuomarikurssien järjestäjinä toimivat liiton kilpailuvaliokunta sekä alueorganisaatiot ja lajijaostot. Liiton kilpailuvaliokunta vastaa ylituomarikoulutuksesta, kouluttajakoulutuksesta sekä koulutusmateriaalin ajantasaisuudesta, valvoo koulutustoiminnan laatua sekä järjestää yhdessä lajijaostojen kanssa kansalliseen ylituomaritutkintoon liittyvän koulutuksen ja tarvittavat kokeet ISSF:n lajeissa. Muissa lajeissa kansallisesta ylituomaritutkinnosta vastaavat lajijaostot, jotka ilmoittavat kilpailuvaliokunnalle kurssista ja kouluttajista. Kaikista lajeista kouluttajat toimittavat kurssitulokset kilpailuvaliokunnalle, joka hyväksyy ylituomarit. Alueorganisaatiot ja lajijaostot järjestävät II- ja I-luokan tuomarikursseja tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa jokaisella alueella. Kurssien järjestämisestä on ilmoitettava liiton toimistoon. Ylituomarikoulutus 2012 Vierumäellä järjestettiin ylituomarikoulutus kivääri-, pistooli-, haulikko- ja liikkuvan maalin lajeissa. Kokeen hyväksytysti suoritti yhteensä 31 ylituomaria. Kouluttajina kurssilla oli: Kalle Hasu kiväärilajit, Erkki Mauno pistoolilajit, Jarmo Smura liikkuvan maalin lajit ja Curt Sjöblom haulikkolajit. Kilpailutoiminnan yleisen osan koulutti Georg-Peter Björkqvist. Tuomo Silvastilla, Markku Kuminilla ja Alf Sjöblomilla oli voimassa oleva kansainvälinen tuomarikortti, joten lajikoulutusta heidän osaltaan ei tarvittu. Ylituomarikokeen hyväksytysti suorittaneet: Kivääri: Pistooli: Matti Vähäpassi, KA Matti Hyvärinen, KSA Touko Koivisto, MU Pertti Sinkko, KAS Toni-Kristian Karlsson, MU Timo Rouvali, SaSA Tapio Jurvanen, LAS Pauli Kärkkäinen, RSA Jukka Ruissalo, SaSA Haulikko: Armas Andersson, RS Jussi Anttonen, OSU Lawrence Mariani-Cerati, RS Simo Köylinen, OSU Martti Heinäaho, KaA Pekka Maunula, OSU Erkki Pulkkinen, PAMS Liikkuva maali: Arto Timonen, SaSA Rainer Hirvonen, P-HA Mirka Kyyrönen, SSG Bror Skogster, SSG Tomas Piippola, SSG Tommi Juvander, TSA Jari Pekkola, HeiA Håkan Mansner, SSG Jyrki Ikonen, SaSA Jari Laaksonen, TSA Harri Karvonen, HeiA Jari Lehtonen, TSA 23

24 Ylituomarikokeen kilpailutoiminnan yleisen osan hyväksytysti suorittaneet kansainväliset tuomarit: Tuomo Silvast, SiiLa (pistooli) Markku Kumin, LovAs (pistooli) Alf Sjöblom, SSG (haulikko) 6.5. Eettinen ja antidopingkoulutus Suomen Ampumaurheiluliiton toimintojen arvolähtökohtana on eettisesti kestävä ja puhdas urheilu kaikilla tasoilla. Antidopingkoulutus kuului mm. SAL:n valmentajien koulutusohjelmiin sekä ampumaurheilun valmennusjärjestelmään. Anidopingkoulutus on kiinteä osa mm. Tehoryhmiin pyrkivien urheilijoiden valmennusta. Valistustyötä tehtiin yhteistyössä ADT:n kanssa. ADT:n vihkosta kielletyistä aineista ja menetelmistä on jaettu aktiivisesti liiton eri valmennusryhmille. Eettiset ohjeet ja pelisääntökeskustelut kuuluivat kiinteänä osana myös lasten ja nuorten Kultahippu-passiin ja Sinetti seuratoimintaohjeisiin Ympäristö- ja lakikoulutus Messukeskuksessa pidettiin Ampumaharrastusfoorumin järjestämänä seminaari, jonka teemana oli Turvallisen ampumarata. Loppuvuodesta 2012 saatiin valmiiksi myös uudistettu ympäristökoulutusmateriaali. Materiaalin tekeminen toteutettiin yhteistyössä Ampumaharrastusfoorimin kanssa ja käytännön kirjoitustyöstä vastasi Ramboll Oy. 7. VALMENNUSTOIMINTA 7.1. Huippu-urheilun valmennustoiminta Päätavoitteet Olympiadin päätavoite oli menestys Lontoon 2012 olympialaisissa ja paralympialaisissa. Vuoden 2012 huippu urheilutoiminnan päätavoite oli saada onnistuneesti päätökseen Lontoo 2012 olympia- ja paralympiaprojektit. Yhteistyössä Olympia- ja Paralympiakomitean kanssa yhdessä kehitettiin ja tuettiin Lontooseen valmistautuvien urheilijoiden valmentautumista entistä pitkäjänteissemmäksi ja suunnitelmallisemaksi. Ampumaurheilu jatkaa olympiakomitean järjestelmätukilajina ja paralympiakomitean priorilajina vuoteen 2012 asti. Toisena tavoitteena olivat ilma-aseiden EM-kilpailut Vierumäellä Ilma-aseiden EM-kilpailut järjestettiin Vierumäellä, jossa jaettiin ampumaurheilun viimeiset olympiapaikat Lontoon 2012-kisoihin. Tavoitteena oli saada 2-3 maapaikkaa Lontoon 2012 kesäkisoihin, mutta siinä ei onnistuttu. Menestyksestä vastasi Liikkuvan maalin urheilijat, jotka toivat kaikkiaan 10 mitalia. Toteutus: Ennen ilma-aseiden EM-kilpailuja olympiapaikan saavuttaneet urheilijat valittiin ensimmäisessä valintavaiheessa jo joulukuussa 2011 o Valinta mahdollisti pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen laji- ja urheilijakohtaisen valmentautumisen kohti päätavoitetta ja huippukunnon ajoituksen Lontooseen Lontoon valmistautumiseen liittyvät tarkemmat suunnitelmat ja konkreettiset toimenpiteet tehtiin laji- ja urheilijakohtaisesti yhteistyössä Olympiakomitean kanssa. Lähtökohtana oli suoritusvarmuuden ja perustason nostaminen riittävän korkealle tasolle keskittymällä olennaisiin ja perusasioihin Lontoon esikoisoissa tutustuttiin olosuhteisiin ja tarkennettiin ohjelmat sekä joukkueen toiminnot tulevia kisoja ajatellen 24

25 Tukitoimenpiteiden tehostaminen laji- ja urheilijakohtaisesti: o Psyykkinen valmennus toteutettiin psykologien (Niilo Konttinen, Sampo Kettunen ja Jukka Kataja) kanssa yhteistyössä o Ase- ja patruunatestauksia tehtiin suunnitelmien mukaisesti ja tilanne Lontoossa oli kunnossa o Näkötestaukset: jokainen olympiaurheilija tarkistutti näkönsä ammunnan näköklinikalla (erikoislääkäri/näköfysiologi Juha Päällysaho) ja tarvittavat muutokset tehtiin. Pistooliampujille suoritettiin näkötestit Münchenissä, jossa heille valmistettiin ammuntalasit o Tekniikkaseurantaa suoritettiin koko olympiadin ajan kivääriampujille Tulosperusteisen valmennustukijärjestelmän edelleen kehittäminen o Toteutettiin maajoukkuevalinnat tiukempien kriteerien mukaisesti o Suunnattiin valmennustuki selkeämmin kriteerien mukaisesti o Priorisoitiin toimintaa ja tukea, pääpaino selkeästi olympialajeihin ja potentiaalisiin urheilijoihin, jotka täyttivät huippu urheilukriteerit o Olympia/paralympiavuonna viidelle olympiaurheilijalle selkeä taloudellinen panostus o Tiukentuneet arvokilpailujen valintakriteerit onnistuivat ja tukivat omalta osaltaan menestystä Ammattimaisemman valmennusorganisaation uudistaminen ja kehittäminen o lajeille (haulikko, kivääri ja pistooli) päävalmentajat ja selkeät lajikohtaiset valmennustiimit o vuonna 2012 päätoimiset päävalmentajat ja olympiavalmentajat kiväärissä ja skeetissä (Juha Hirvi ja Peeter Päkk) ja osa aikainen pistoolissa (Mathias Hahn), tämän lisäksi nuorten olympiavalmentaja Matti Nummela (osa-aikainen) ja Pasi Wedman sekä paralympialajeissa Pirjo Peltola sekä Tapio Säynevirta (osa-aikainen) Ampujien henkilökohtaisen harjoittelun ja päivittäisvalmennuksen kehittäminen o parannettiin pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta erityisesti kansainvälisten kilpailujen ja harjoittelun yhteensovittamisessa o liittojohtoisen maajoukkuevalmennuksen roolia edelleen korostettiin Henkilökohtaisten ja liiton valmentajien yhteistyön tehostaminen o pyrittiin saamaan henkilökohtaiset valmentajat mukaan maajoukkueleireille o ryhmien leiri- ja kilpailuvuorokaudet ryhmistä riippuen vaihtelivat vuorokauteen vuodessa Muut tukitoimet o priorisoitiin koskemaan ensisijaisesti olympiaurheilijoita o Ampumaurheilun jatko seuraavalle olympiadille Olympia- ja paralympiakomiteoiden huipputukilajeina varmistettiin vuoden lopulla käydyissä kehityskeskusteluissa Kolmantena tavoitteena oli aloittaa seuraava olympiaprojekti kohti Rio Janeiroa Projektin tavoitteena on saada sellaisia potentiaalisia urheilijoita nostettua A/Olympiaryhmään mukaan, joilla näemme olevan mahdollisuuksia kilpailla Rion kesäkisoissa 2016 ja tarjota heille sellaisen valmistautumisohjelman, jolla myös menestytään 2016 kisoissa. Projektiin kuuluu olennaisena osana saada sellainen valmentajaryhmä toimintaan mukaan, joka on sitoutunut 2016 kisoihin saakka. Projektin ryhmävalintoja ja tukimuotoja käytiin läpi Olympiakomitean Huippu-urheilun muutostyöryhmän kanssa. 25

26 Toteutus: Valintakriteerejä tiukennettiin, niin että olympia-, maajoukkue ja haastatajaryhmiin valittavien urheilijoiden tulee olla kansainvälisissä kilpailuissa tuloslistalla parhaan kolmanneksen joukossa. Muutettiin ryhmäjako seuraavaksi: olympiaryhmä, EM/MM-maajoukkueryhmä, haastajaryhmä, nuorten maajoukkueryhmä ja tehoryhmä. Ryhmien valinta saatiin pääosin suoritettua vasta vuoden lopulla, koska Olympiakomitean tukijärjestelmästä ei saatu riittävää tietoa. Neljäntenä tavoiteena oli, että vuonna 2010 aloitettuja tutkimus- ja kehityshankkeita pystyttäisiin jatkamaan täysipainoisesti aina 2016 saakka. Ohjelman keskeisinä tavoitteina on tukea ja tehostaa huippuvalmennusta ja turvata näin kansainvälinen menestys erityisesti olympia- ja paralympialajeissa. Hanke on myös uudenlainen yhteistyöpilotointi lajiliiton, valmennuskeskuksen ja KIHUn välillä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on seuraavien keskeisten visioiden toteutuminen: a) Huippuammunnan visio Suomalaiset ampumaurheilijat ovat kansainvälisesti menestyviä huippu-ampujia, joilla on ammattitaitoinen valmentaja. Lajivalmennus ja sen tukitoimet toteutetaan alueellisesti hyvissä harjoittelu- ja rataolosuhteissa. Huippu-urheilun toimintamallit rakentuvat eettisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle huomioiden kokonaisvaltaisen vastuunkannon urheilijan elämänurasta. b) Valmentajakoulutuksen visiona osaava ammattilainen Suomalainen ampumaurheiluvalmentaja on tulevaisuudessa osaava ammattilainen, joka ottaa kokonaisvastuun itsensä kehittämisestä ja osaa valmentaa ja kasvattaa itsenäisiä ja laadukkaasti valmentautuvia urheilijoita c) Kehittämis- ja tutkimustoiminnan visiona laadukas toiminta Suomalainen ampumaurheilun kehittämis- ja tutkimustoiminta on laadukasta, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja se tukee huippuvalmennusta ja edesauttaa kansainvälistä menestystä. Sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä huippuammunnan yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa Strategiset painopisteet Kehityshankkeet SAL:n ja OK:n yhdessä käynnistämän oman lajin huippu-urheilun kehitysprosessin loppuraportti julkistettiin syyskuussa 2011, jolloin seuraavien vuosien ( ) strategisiksi kehityshankkeiksi valittiin seuraavat 1 HUIPPUAMPUJAN POLKU 2 SEURATYÖN AMMATTIMAISTAMINEN 3 URHEILUN JA OPISKELUN UUDET RATKAISUT 4 OLOSUHDEVERKOSTON VAHVISTAMINEN 5 LAJIANLYYSIEN PÄIVITYS VALMENNUKSEN LINJAUKSET 6 KILPAILUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Tämän huippu-ammunnan kehitysprosessin keskeiset tavoitteet ovat: Huippu-urheilujärjestelmän kehittäminen Huippu-urheilun tuloksentekokyvyn parantaminen Lajin kehittämisosaamisen vahvistaminen Lajin huippu-urheilukulttuurin syventäminen Itsekriittinen oppimis- ja muutosprosessi 26

27 Eteneminen kehityshankkeissa 1 Urheilijan polun jalkautus Ampumaurheilijan polku saatiin syksyllä 2011 valmiiksi kiväärin osalta. Jalkautusta alotettiin tehdä mm. Me Yhdessä- seuratuki prosessin yhtenä osana. Muiden lajien osalta urheilijan polku mallit ovat vielä kesken ja niiden valmistuminen siirtyi vuodelle Seuratyön ammattimaistaminen Tätä kehitysprosessia on viety eteenpäin Me Yhdessä- seuranprosessin kautta. Ks. Kohta Me Yhdessä Urheilun ja opiskelun uudet ratkaisut Käynnistettiin akatemiahankkeiden selvitystyö. Hankkeen tavoitteena on saada luotua yhteistyömalleja ampumaurheilijoille eri koulutustasoisten oppilaitosten että akatemioiden kanssa ja näin saada kehitettyä harjoitteluolosuhteita sekä saada palkattua uusia valmentajia. Tavoitteena on myös saada muiden lajiliittojen kanssa luotua uusia yhteistyömalleja ja sitä kautta tehokkaampaa valmennusta/harjoitteluolosuhteita. Hankkeen toteutus siirtyi vuodelle 2013, jolloin se toteutetaan yhteistyössä OK:n Huippu-urheilun yksikön kanssa. 4 Olosuhdeverkoston vahvistaminen Huippu-ammunnan osalta ryhmien harjoittelu on tapahtunut lähinnä Vierumäen Areenalla, Tanhuvaarassa sekä Kuortaneella että Inkoossa, joissa kaikissa on elektroniset taululaitteet. Edellä mainituissa paikoissa on pystytty harjoittelemaan sekä ilma-aseilla että ruutiaseilla. Seurat ja myös yksittäiset urheilijatkin ovat hankkineet elektronisia taululaitteita. Päivittäisen harjoittelun osalta elektronisten taululaitteiden määrän lisääntyminen on helpottanut urheilijoiden harjoittelua, mutta kehitys on ollut hidasta johtuen laitteiden korkeahkosta hinnasta ja siitä että laitteille ei ole Suomessa ollut maahantuojia kevääseen 2013 saakka. Haulikkolajien osalta harjoitteluolosuhteet ovat haastavimmat pitkän talven johdosta. Huippuurheilijat ja maajoukkueryhmät ovatkin harjoitelleet talvikautena Espanjassa ja Kyproksella. 5 Lajianalyysien päivittäminen Hankkeen tavoitteena oli kaikkien lajien (olympialajit) lajianalyysien päivittäminen/uusiminen. Tämän tarkoituksena on parantaa lajituntemusta sekä päivittää analyysit vastaamaan 2010-luvun tilannetta. Hanke toteutetaan yhdessä KIHU:n kanssa. Lajianalyyseistä valmiiksi saatiin kiväärin lajianalyysi. Pistoolin ja haulikkolajien analyysit pyritään saamaan tehdyksi Kilpailujärjestelmän kehittäminen Kilpailujärjestelmän kehittäminen on ajoitettu aikajaksolle, koska ISSF sääntömuutokset ovat uusine peruskilpailu ja finaaleineen on tarkalleen tiedossa Urheilijan ja valmentajan ympärillä toimivien tukijoukkojen ja rahoittajien yhteistyötä ja koordinoinnin edelleen kehittäminen. o Huippu urheilun päätöksentekoa, työnjakoa selkiyttämistä sekä uusien toimintamallien ja toimenpiteiden luominen käynnistyi hitaasti osin siksi, ettei liitolla ollut päätoimista valmennuksen johtajaa, vaan työtä tehtiin toiminnanjohtajan ja liiton nykyisen puheenjohtajan toimesta. Olympiakomitean kanssa pisettiin säännöllisesti yllä keskusteluyhteyttä koskien suunniteltuja ja tehtyjä toimenpiteitä Liiton huippu-urheilun tulosperusteisen priorisoinnin ja valmennusjärjestelmän sekä valmennuksen uudistamisen ja kehittämisen jatkaminen vastaamaan nykypäivän huippuurheilukriteerien vaatimuksia. 27

28 o o Maajoukkuekriteereitä tiukennettiin ja tavoitteena oli taata potentiaalisille ammattimaiseen harjoitteluun sitoutuneille urheilijoille optimaaliset valmentautumisolosuhteet ja sitä kautta turvata jatkossa kansainvälinen menestys. Käytiin kehitys- ja tuloskesusteluja Olympiakomitean kanssa Nuorten huippu-urheilujärjestelmän kehittäminen o Huippuampumaurheilun tulevaisuuden turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä jatketiin nuorten huippu-urheiluohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää ja tehostaa lahjakkaiden nuorten ja uusien kykyjen määrätietoista huippu-urheiluun tähtäävää valmentautumista. Yhteistyössä Olympiakomitean kanssa jatkettiin vuonna 2010 käynnistettyä nuorten huippu-urheilun järjestelmätuen kehittämistä koskemaan entistä kokonaisvaltaisemmin urheilijoiden valmentautumista Huippu - urheilutoiminnan markkinoinnin ja viestinnän tehostaminen o Tavoitteena oli edistää Lontoon 2012 Olympialaisiin ja Paralympialaisiin tähtäävien urheilijoiden valmistautumista. Viestintää kehitettiin yhteistoiminnassa valmentajien kanssa Terveydenhuolto- ja tukijärjestelmän edelleen kehittäminen o Tukitoimenpiteet, terveydenhuolto ja olympia- ja paralympiaprojektien tutkimus- ja kehityshankkeet olivat selkeänä ja konkreettisena osana Lontoo - projekteja Kivääri- ja pistoolilajeissa Vierumäen valtakunnallisen valmennuskeskuksen ja sen olosuhteiden kehittäminen olympiaryhmille oli yksi keskeisimmistä huippu urheilun painopisteistä menneellä olympiadilla. o Vierumäen Areenan hyödyntäminen onnistui kohtalaisesti. Haastena oli areenalla tapahtuneiden muiden urheilulajien ja maajoukkuen ryhmien toimintojen aikatauluttaminen kustannustehokkaasti. Haulikkolajeissa talvikauden harjoittelut ja perusharjoittelut toteutettiin pääosin ulkomailla ISSF:n ei-olympialajien maajoukkuetoiminta ja valmennusjärjestelmän kehittäminen arvioidaan vuoden 2012 aikana. o Arviointia ei päästy suorittamaan henkilöresurssien ja Urheilukoulun jatkon epäselvyyden takia Huippu-urheilun toimintamallit rakentuvat eettisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle huomioiden kokonaisvaltainen vastuunkanto urheilijan elämänurasta. o Valmennustoiminta pohjautuu SAL:ssa puhtaan urheilun periaatteelle. Hallitus päätti jatkaa valmennustyön kehittämistä jatkamalla valmentajien työsopimuksia haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Olympiakomitean tuet ohjattiin olympiaryhmään kuuluville tiukennetuin kriteerein valituille urheilijoille. Liitolla oli käytössä Kasva urheilijana- ohjelma Huippu-urheilutoiminnan painopiste oli jatkossa edelleen ISSF:n olympialajeissa ja IPC:n paralympialajeissa. o Taloudellisessa ja muussa panostuksessa painopiste oli linjauksen mukainen Valmennusorganisaatio SAL:n liittojohtoisen valmennusorganisaation operatiivisen rungon muodostivat valmennuksen johtaja, lajien päävalmentajat ja olympia- ja paralympiavalmentajat sekä lajivalmentajat ja nuorten valmentajat (liite 1). Valmennuksen johtajan operatiivisena apuna huippu urheilutoiminnan kehittämisessä toimi 28

29 valmennuksen johtoryhmä (VJR), jonka muodostivat valmennuksen johtaja (puheenjohtaja), lajien päävalmentajat/olympia- ja paralympiavalmentajat, nuorten olympiavalmentajat sekä kutsutut huippu urheilun asiantuntijat Valmennuksen kehittäminen Liittojohtoista maajoukkuevalmennusta tehostettiin edelleen käynnistämällä Olympia- ja Paralympiakomitean Huippu-urheilun muutostyöryhmän linjauksien mukaisia toimintoja sekä sekä käynnistettiin Rio 2016 projektin huippuvalmennustiimit. Liiton valmennustoiminnan kehittämisen periaatteisiin kuului noudattaa liiton omaa antidoping ja eettistä ohjelmaa. Tulosperusteisen valmennus- ja valintajärjestelmän kehittämistä jatkettiin ja maajoukkue- ja arvokilpailujen valintakriteerejä uudistettiin edelleen loppu vuodesta tavoitteena taata kansainvälinen menestys. Valmennustuet ja muu tukitoiminta suunnattiin entistä suunnitelmallisemmin niihin potentiaalisiin menestyslajeihin, joissa valmentautuminen ja urheilijoiden ja valmentajien toiminta sekä asenne täyttävät huippu-urheilun kriteerit. Nuorten tehoryhmätoiminta haulikossa, kiväärissä, pistoolissa ja liikkuvassa maalissa tuki vuotiaita lahjakkaita urheiluampujia ja heidän seurojaan valmennuksessa ja valmennuksen suunnittelussa ja toimi osana liiton kykyjenetsintäjärjestelmää. ISSF:n ei-olympialajien valmennustoimintaa edelleen kehitettiin päätavoitteena menestys vuoden 2012 ilma-aseiden ja 2013 ISSFlajien EM kilpailuissa. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palveluksessa valmentautui myös liiton maajoukkueurheilijoita sekä Urheilukoulussa varuspalveluksensa suorittavia urheilijoita. Erityisesti varusmiespalvelun suorittaminen Urheilukoulussa tuki osaltaan erinomaisesti liiton valmennusjärjestelmää. Jatkettiin Vierumäen valtakunnallisen valmennus-, koulutus- ja kehityskeskuksen sekä alueellisten harjoittelukeskusten toiminnan ja olosuhteiden kehittämistä tavoitteena luoda olot huippuampumaurheilijoille ja valmentajille ammattimaiseen valmentautumiseen ja valmennuksen kehittämiseen. Valmennuksen tukitoimenpiteitä kehitettiin edelleen tavoitteena liittää ne entistä kiinteämmäksi osaksi kokonaisvaltaista ja ammattimaista valmentautumista ja kattamaan koko olympiadi. Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) ja Vierumäen valmennuskeskuksen kanssa jatkettiin yhteistyötä tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä harjoittelun seuranta- ja testausjärjestelmien kehittämishankkeissa. Tehostettiin yhteistyötä varuste- ja välinevalmistajien kanssa takaamaan suomalaisille huippuampujille parhaat välineet käyttöön. Lisättiin entisestään kansainvälistä yhteistyötä ja tieto-taidon hyödyntämistä suomalaisen valmennusjärjestelmän kehittämisessä kutsumalla muiden maiden maajoukkueita harjoitusleireille Suomeen sekä tekemällä yhteisiä testejä heidän kanssaan. Paralympialajien toimintojen siirtyminen SAL:n alaiseksi toiminnaksi on lisännyt tasa-arvoisuutta ja monimuotoisuutta suomalaiseen ampumaurheiluun. Tavoitteen mukaisesti jatkettiin päätoiminen paralympia kehityspäällikkö työsuhdetta takaamaan vammaishuippuammunnan kehitys ja menestys paralympialaisissa myös jatkossa. Huolimatta paralympiakomitean vähentyneestä huippu-urheilutuesta, liitto panosti merkittävissä määrin vammaishuippuammuntaan ja sen järjestelmän kehittämiseen vuoden 2012 aikana. Katso muut kehitystoiminnat kohta Muu valmennustoiminta Ei- ISSF- lajien valmennustoiminta Ei - ISSF- lajien valmennustoiminta on ollut jaostojohtoista. Liitto avusti perusampumavalmennuksen järjestämisessä jaostojen sitä pyytäessä. 29

30 7.3. Nuorten valmennustoiminta Tehoryhmätoiminta Tehoryhmätoiminnan tarkoituksena on tukea vuotiaita nuoria lahjakkaita urheiluampujia ja heidän seurojaan valmennuksessa ja valmennuksen suunnittelussa. Tehoryhmän nuoret eivät vielä kuulu maajoukkueryhmiin, mutta tavoite on asetettu menestykseen kilpaurheilussa. Tehoryhmätoimintaa järjestettiin kivääri-, pistooli-, haulikko- ja riistamaaliampujille. Ampujat jaettiin viiteen kivääriryhmään, kahteen pistooliryhmään, yhteen liikkuvan maalin ryhmään, yhteen trap ryhmään, yhteen kaksoistrap ryhmään ja kolmeen skeet ryhmään. Tehoryhmävalmennuksessa oli 95 (77) urheilijaa. Kiväärissä 40, pistoolissa 17, liikkuvassa maalissa 6, 2-trapissa 3, Trapissa 10 ja skeetissa 16. Tehoryhmän toiminta perustuu lajiryhmittäin alueellisiin pienryhmäleireihin. Kesäkuussa järjestettiin yhteisleiri Orimattilassa Marraskuussa järjestettiin testi- ja valintaleirit, joihin osallistuvat ryhmiin kuuluvat ja niihin pyrkivät. Tehoryhmät kivääri, pistooli ja riistamaali Suomen Urheiluopistolla, Vierumäellä ja Trap-ryhmälle Kisakallion Urheiluopistolla Lohjalla KILPAILUTOIMINTA Kilpailutoimintaa järjestetään paikallistasolla (seurat), aluetasolla (laji- ja aluejaostot), kansallisella tasolla (aluejaostot ja liitto) sekä kansainvälisellä tasolla (kv-liitot). Ampumaurheilun arvokilpailuja ovat SM-kisat, maaottelut, PM-, EM-, MM- ja EC- ja MC-kilpailut sekä olympialaiset ja paralympialaiset. Sarjajako kansallisessa kilpailutoiminnassa vaihtelee 8-70 vuosien välillä. Kansainvälisessä kilpailutoiminnassa (ISSF - lajeissa) kilpaillaan nuorten (alle 20-v.) ja aikuisten sarjassa, tyttöjen/naisten ja poikien/miesten sarjoissa erikseen. Ei- ISSF- lajeissa kilpaillaan pääsääntöisesti aikuisten sarjoissa Huippu-urheilun kansainvälinen kilpailutoiminta Suomalaiset osallistuvat kansainväliseen kilpailutoimintaan ISSF:n lajeissa, paralympialajeissa sekä ns. ei- ISSF-lajien kansainvälisien liittojen järjestämiin PM-, EM-, MM-, ja EC- ja MC-kilpailuihin. Kansainvälisen kilpailutoiminnan huipputapahtumat olivat Ilma-aseiden EM-kilpailut Vierumäellä, haulikon EM-kilpailut Kproksella, nuorten luotilajien EM-kilpailut Italiassa, Liikkuvan maalin MM-kilpailut Ruotsissa sekä Lontoon olympia- ja paralympialaiset. Huippu-urheilun kansainväliset arvokilpailut Ilma-aseiden EM-kilpailut Vierumäki, Suomi Haulikkolajien EM-kilpailut Larnaka, Kypros Liikkuvanmaalin MM-kilpailut Tukholma, Ruotsi Nuorten luotilajien EM-kilpailut Bologna, Italia XXX-Olympialaiset Lontoo, Iso-Britannia Paralympialaiset Lontoo, Iso-Britannia PM-kilpailut Oslo, Norja Nuorten ilma-asemaaottelut Viro Suomi Viro ? Nuorten maaottelu Suomi- Viro Suomi Maailman Cup-kilpailut 2012 Haulikko Tucson, USA Lontoo, GBR 30

31 Lonato, ITA Peking, CHN Maribor, SLO (Finaali) Kivääri ja pistooli Lontoo, GBR Milan, ITA München, GER Peking, CHN Kivääri 300 m Eurooppa Cup-kilpailut EC Thun / SUI EC Eskilstuna / SWE EC Plzen / CZE EC Final Granada / ESP Iso- ja vakiopistoolin Eurooppa Cup-kilpailut Hannover, GER NOR/SUI Århus, SWE Hamina, FIN Upsala, SWE (Finaali) Universiadit Kazan, RUS Ei-ISSF-lajien kilpailutoiminta Ei-ISSF-lajeissa kilpaillaan pääsääntöisesti aikuisten sarjoissa. Osallistuttiin kansainväliseen kilpailutoimintaan talousarvion puitteissa. Urheilijoilla tulee olla hallituksen päätöksen mukaisesti voimassa oleva kilpailijasopimus. Valinnat - kv.kilpailutoiminnan valintajärjestelmä ja kriteerit liitteenä. Päätavoite ja kansainvälinen menestys Päätavoitteena oli saavuttaa Lontoon Olympialaisissa 2 finaalipaikkaa ja yksi mitali. Olympiadin muina tavoitteina oli kansainvälinen menestys arvokilpailuissa (EM-, MM- ja MC kilpailut) sekä 8 maapaikkaa olympialaisiin kaikista kolmesta lajiryhmästä, haulikko, kivääri ja pistooli. Tavoitteena oli myös kaikkien maapaikan ampuneiden urheilijoiden valinta Lontooseen ensimmäisessä valintakokouksessa joulukuussa Tällä pyrittiin mahdollistamaan pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen valmentautuminen kohti päätavoitetta ja huippu kunnon ajoitusta olympialaisiin. Toteutuma ja saavutukset Ampumaurheilu jäi olympiakomitean sille asettamasta tavoitteesta järjestelmätukilajina eli mitali jäi saavuttamatta. Ampumaurheilijoita Olympialaisissa oli neljä; haulikossa yksi, kiväärissä yksi ja pistoolissa kaksi. Paralympialaisissa suomalaisia ampumaurheilijoita oli kaksi kiväärilajeissa. Suomi saavutti Lontoon olympialaisista yhden finaalipaikan sekä yksi sijoitus 8 ja yksi sijoitus 16 parhaan joukkoon. Kaj Jahnsson sijoittui ilmapistoolin finaalissa kahdeksanneksi. Satu Mäkelä-Nummela uusi finaalipaikasta pitkään sijoittuen lopulta seitsemänneksi. Neljästä urheilijasta kaksi (50 %) saavutti olympialaisissa joko kauden parhaan tuloksensa tai arvokilpailuennätyksensä. Ammunta oli Lontoossa kuitenkin kolmanneksi paras suomalaislaji. Kansainvälisellä menestyksellä mitaten ampumaurheilu oli kuitenkin kuluneen olympiadin menestynein suomalaiskesälaji 31

32 Paralympialaisista saavutuksena oli yksi sijoitus(14.) 16 parhaan joukkossa. Olympiakomitean tukiurheilijoina on ollut kuluneella olympiadilla yhteensä 13 ampujaa, joista neljä osallistui olympialaisiin. Selkeänä epäonnistumisena oli miesten haulikkolajien jääminen ilman olympiapaikkaa. ISSF:n lajeissa Liikkuvan maali oli selvästi menestynein laji, sillä se saavutti EM- ja MM-kilpailuissa yhteensä 24 mitalia, joista 2 oli nk. GP-mitalia (osanottavia maita liian vähän).naisten trapin joukkue ampui pronssimitaleille haulikon MM-kilpailuissa. Kauden päättäneissä Maailman Cupin finaaleissa puolestaan Satu Mäkelä-Nummela korjasi voiton naisten trapissa. Nuorten EM-kilpailussa (kivääri ja pistoolilajit) ainoan mitalin toi Jaakko Björkbacka sijoituttuaan hopealle kiväärin makuukilpailussa. Iso- ja vakiopistoolin parhaan sijoituksen ampui Marko Räsänen sijottumalla Eurooppa Cupin finaalissa hopealle. Suomeen tuli upea kaksoisvoitto 300m kiväärin Lapua Eurooppa cupin finaalissa, kun Antti Puhakka voitti ja Juha Rutonen oli toinen Kroatian Zagrebissa perjantaina järjestetyssä makuuasennon kilpailussa. Puhakan tulos oli 599, ja Rutonen jäi hänestä pisteen. Ei-ISSF-lajeissa saavutettiin mitalimenestystä tasaisesti (Ks. lajijaostojen toimintakertomukset). Olympiaryhmän urheilijat Kiväärilajit Marjo Yli-Kiikka ( ) Hanna Etula ( ) Henri Häkkinen ( ) Juho Kurki ( ) Haulikkolajit Satu Mäkelä-Nummela, trap ( ) Marjut Heinonen, skeet ( ) Marko Kemppainen, skeet ( ) Timo Laitinen, skeet ( ) Heikki Meriluoto, skeet ( ) Lauri Leskinen, skeet ( ) Pistoolilajit Kai Jahnsson, ilma- ja vapaapistooli( ) Karoliina Helle ( ) Mira Suhonen, ilmapistooli ( ) Taulukko 1. Suomalaisampujien menestys ISSF lajeissa (MM, EM, MC) Mitalit (henkilökohtaiset) kaikki lajit Olympiapaikat Olympiamitalit 2 - Mitalit olympialajit (aikuiset) Mitalit joukkuekilpailu Pistesijat Finaalipaikat (EM, MM, MC) MC finaalipaikat EC finaalipaikat

33 Arvokilpailumitalit Ilma-aseiden EM-kilpailut Vierumäki, Suomi 5 kultaa, 2 hopeaa, 1 pronssi, tarkemmat tiedot kv.arvokisatuloksissa kertomuksen lopussa Haulikkolajien EM-kilpailut Larnaka, Kypros 1 pronssi, tarkemmat tiedot kv.arvokisatuloksissa kertomuksen lopussa Liikkuvanmaalin MM-kilpailut Tukholma, Ruotsi 7 kultaa, 4 hopeaa, 3 pronssia, tarkemmat tiedot kv.arvokisatuloksissa kertomuksen lopussa Nuorten luotilajien EM-kilpailut Bologna, Italia 1 hopea, tarkemmat tiedot kv.arvokisatuloksissa kertomuksen lopussa Haulikko Kivääri Pistooli Liikkuva maali 33 Yhteensä Mitali Pistesijat (4.-8.) Sijat (9.-16.) Taulukko 2. Ampujien vuonna 2012 saavuttamat henkilökohtaiset arvokisamitalit (EM-, MM-kisat) ja sijoitukset sijoille Maailman cupin osakilpailujen finaalisijoitukset 2012 Kai Jahnsson 4. Lontoo Marika Salmi 5. Lontoo Henri Häkkinen 6. Lontoo Satu Mäkelä-Nummela 3. Lonato Maailman cupin finaalipaikat 2012 Satu Mäkelä-Nummela, trap 1. Kai Jahnsson. Ilmapistooli Ei-ISSF-lajien kilpailutoiminta Henkilökohtaiset EM- ja MM mitalit: Kasa-ammunta. EM-kilpailut 6 kultaa, 1 hopea, 2 pronssia Sporting, EM-kilpailut 1 pronssi Practical: EM-kilpailut 5 kultaa, 2 hopeaa, 2 pronssia Practical MM-kilpailut: 2 kultaa, 3 hopeaa Siluetti MM-kilpailut: 1 kulta, 1 hopea, 4 pronssia Mustaruuti MM-kilpailut: 1 hopea Ks. kilpailut lajijaostojen toimintakertomukset ja kv.tulostilasto kertomuksen lopussa Kansainvälinen tuomaritoiminta 2012 EM-kilpailut, Ilma-aseet, Vierumäki - vetoomusjury Matti Mähönen - taulutarkastusjury Erkki Mauno - ase- ja varustarkastusjury Ralf Westerlund - kiväärijury Georg-Peter Björkqvist Mikko Taussi - pistoolijury Markku Kumin Tuomo Silvast Pentti Järvinen - liikkuvamaali Pekka Kuusisto - antidopingvalvoja Hannu Järvinen

34 WC Munchen - Vetoomusjury pj MM Liikkuva maali Tukholma - Tekninen delegaatti - vetoomusjuryn jäsen WC Finaali Maribor - Vetoomusjuryn jäsen Pekka Kuusisto Pekka Kuusisto Curt Sjöblom 8.2 Kansallinen kilpailutoiminta Kilpailutoiminta mahdollistaa urheilijan uran harrastajasta huippu-urheilijaksi Kilpailujärjestelmä kiinnostaa ja motivoi Yleistä Liiton kilpailutoiminta mahdollistaa kilpailemisen omissa ikäluokissaan, nuoresta juniorista ikäihmiseen saakka. Naisilla on omat sarjansa, mutta he voivat mittauttaa tasonsa myös miesten sarjoissa, kuten junioritkin. Myös liikuntavammaisille taataan kilpailuihin osallistumismahdollisuus. ISSF:n lajeissa kansalliset (ennätyskelpoiset) kilpailut anottiin kilpailuvaliokunnalta. Lajijaostot toimivat valmistelevana osapuolena. Avoimet alueelliset ja aluemestaruuskilpailut anottiin aluejaostoilta. Aluejaostot toimittivat hyväksymistään kilpailuista kilpailukalenterin liiton toimistolle. Practical-, siluetti-, mustaruuti- ja kasa-ammuntalajien osalta kansallisesta kilpailutoiminnasta vastasivat lajijaostot. Mestaruuskilpailut anottiin näissäkin lajeissa kilpailuvaliokunnalta Kilpailuvaliokunta ja kokousten määrä Kilpailuvaliokunta koostuu puheenjohtajan ja hallituksen edustajan lisäksi eri lajijaostojen jäsenistä (kivääri, pistooli, haulikko, liikkuva maali, practical, kasa-ammunta, mustaruuti ja siluetti). Osa kilpailuvaliokunnan jäsenistä kuului myös sääntötyöryhmään, joka toimii kilpailuvaliokunnan alaisuudessa. Kansallisen kilpailutoiminnan organisointi, haku- ja myöntämisjärjestelmä ja kilpailutoiminnan koordinointi ja kokonaisvaltainen kehittäminen ja valvonta kuuluivat kilpailuvaliokunnalle. Kilpailuvaliokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän (7) kertaa Kansallinen kilpailutoiminta Vuoden aikana järjestettiin Suomessa yhteensä 247 kilpailua (v ), joista Suomen mestaruuskilpailuja 43 ( ) Ennätyskelpoisia kilpailuja 43 ( ) Avoimia alueellisia kilpailuja 115 ( ) Aluemestaruuskilpailuja 46 ( ) Arvokilpailut Suomessa EM ilma-aseet, Vierumäki Hollola Mo nuoret Suomi-Viro, Mikkeli EM kasa-ammunta, Lohtaja Eurooppa cup 25m pistooli, Hamina Lisäksi järjestettiin Orimattilassa International Junior Shotgun Cup (skeet, trap ja kaksoistrap), kilpailussa oli osanottajia kymmenestä maasta. ISSF:n lajien Suomen ennätyksiä ja niiden sivuamisia hyväksyttiin vuonna kpl. (vuonna kpl) 34

35 HENKILÖKOHTAISET SUOMEN ENNÄTYKSET 300m kivääri 30 ls. makuu Y70 SE 295 Kauko Kaartinen, RS Hollola 300m vakiokivääri 30 ls. makuu Y60 SE 295 Ralf Westerlund, RS Hollola Y70 SE 291 Kauko Kaartinen, RS Hollola 300m kivääri 3x20 ls. Y60 SE 562 Ismo Käärmeniemi, ESA Hollola 50m kivääri 60 ls. makuu Y20 siv. SE 598 Jaakko Björkbacka, LehA Laukaa Y20 FSE 701,7 ( ,7) Jaakko Björkbacka, LehA Laukaa N18 siv. SE 593 Saana Tattari, HlAS Laukaa Y70 SE 588 Sergei Tretjakov, PAS Kontiolahti 10m ilmakivääri 40 ls. N SE 400 Hanna Etula, LAS Sävsjö Y16 SE 388 Sebastian Långström, ESF Turku Y16 SE 393 Sebastian Långström, ESF Turku N50 SE 387 Sirkka Savukari, KAS Kauhava 10M ilmakivääri 3X20 ls. Y16 SE 589 Sebastian Långström, ESF Raseborg Y50 SE 587 Lauri Lauste, SA Raseborg 10M ilmapistooli 60 ls. Y SE 588 Kai Jahnsson, PAS Lontoo Y FSE 687,9 (588+99,9) Kai Jahnsson, PAS Lontoo 10m ilmapistooli 40 ls. Y50 SE 380 Laurui Lauste, SA Kauhava Y60 SE 378 Tapio Kaitila, V-SA Turku Y70 SE 376 Seppo Mäkinen, TSA Kauhava 10M ilmaolympiapistooli 60 ls. Y18 SE 561 Niko Roos, RSA Sastamala Y50 SE 559 Jaakko Sand, SUA Sastamala 35

36 25 m olympiapistooli 60 ls. Y FSE 21 osumaa Ari Meinander, LAS Kontiolahti Y FSE 24 osumaa Marko Talvitie, LehA Mikkeli Y FSE 28 osumaa Marko Talvitie, LehA Laukaa Y20 FSE 9 osumaa Aleksi Pirttimäki, SsA Kontiolahti Y20 FSE 13 osumaa Jesse Piippo, P-HA Mikkeli Y20 FSE 16 osumaa Jani Sokura, KaA Laukaa Y60 SE 567 Lars Holmberg, HyMAS Laukaa N SE 548 Sari Björnholm, PAS Laukaa N20 SE 516 Noora Kivistö, SsA Laukaa N50 SE 275 Merja Ahonen, KaA Laukaa 50 m pistooli 60 ls. Y50 siv. SE 533 Heino Pitkäkangas, KaHa Mikkeli Y50 SE 534 Kari Leskinen, LAS Laukaa 25 m pistooli 60 ls. (Urheilupistooli) N20 FSE 760,0 ( ) Therese Lindgren, RS Mikkeli 25 m vakiopistooli 60 ls. Y18 SE 542 Joonas Kuusela, SodA Kontiolahti Y18 SE 543 Aleksi Anttila, SodA Laukaa 25m isopistooli 60 ls. Y50 SE 579 Jaakko Sand, SUA Laukaa 50 m liikkuva maali nj. N16 SE 480 Elli Räsänen, KAMS Kuopio N16 SE 495 Elli Räsänen, KAMS Kuopio 50m liikkuva maali nj. Y50 SE 386 Jarmo Pyyhtiä, K Kuopio N50 SE 333 Sirkka Savukari, ESA Kuopio 50m liikkuva maali 40 sj. Y70 SE 351 Toivo Sneck, SaarA Kuopio 36

37 N50 SE 352 Sirkka Savukari, ESA Kuopio N16 SE 324 Elli Räsänen, KAMS Kuopio Hirvi 20x2 Y SE 391 Krister Holmberg, RS Halikko Y50 SE 379 Reino Uuttu, TSA Kuopio Hirvi 40x1 Y18 SE 390 Jani Suoranta, K Kuopio Y50 SE 382 Matti Suoranta, K Kuopio 10m liikkuva maali nj Y20 SE 580 Sami Heikkilä, K Inkoo 10m liikkuva maali nj. N50 SE 313 Tiina Aalto, SMY Kuopio N16 SE 305 Pipsa Taskinen, NUMA Vierumäki 10m liikkuva maali 40 sj. Y20 SE 384 Sami Heikkilä, K Inkoo Haulikkolajeissa ikämiesten sarjat muuttuivat lukien Y50 ja Y60, (ennen Y55 ja Y65). Ennätyksiksi hyväksyttiin kauden parhaat tulokset. skeet 125 kiekkoa + finaali Y15 SE 111 Eetu Kallioinen, A-HA Hyvinkää Y15 FSE 134 (111+23) Eetu Kallioinen, A-HA Hyvinkää Y15 SE 112 Eetu Kallioinen, A-HA Laukaa Y15 FSE 135 (112+23) Eetu Kallioinen, A-HA Laukaa Y17 FSE 139 (114+25) Timi Vallioniemi, A-HA Ylistaro Y20 SE 121 Lauri Tiainen, KSA Orimattila Y50 SE 119 Vesa Lamminmäki, P-HA Hyvinkää Y50 SE 119 Jukka Turtiainen, SMY Hyvinkää Y50 FSE 143 (119+24) Jukka Turtiainen, SMY Hyvinkää Y60 SE 112 Rauno Kortelainen, IEM Ilomantsi Y60 FSE 134 (112+22) Rauno Kortelainen, IEM Ilomantsi 37

38 Y70 SE 97 Reijo Saarinen, P-HA Hyvinkää Y70 FSE 116 (97+19) Reijo Saarinen, P-HA Hyvinkää Trap 125 kiekkoa+finaali Y50 SE 112 Matti Nummela, OSU Siilinjärvi Y50 SE 112 Risto Rämö, LAS Mäntsälä Y50 FSE 134 (111+23) Juhani Kallio, P-HA Siilinjärvi Y60 SE 106 Erkki Malmgren, VihA Sipoo Y60 SE 106 Raimo Jokiniemi, LoA Hollola Y60 FSE 122 (106+16) Raimo Jokiniemi, LoA Hollola Trap 75 kiekkoa+finaali N20 SE 65 Micaela Qvarnström, RS Shul, Saksa Kaksoistrap 150 kiekkoa+finaali Y15 SE 113 Miki Ylönen, PiekSA Hollola Y15 FSE 152 (113+39) Miki Ylönen, PiekSA Hollola Kaksoistrap 120 kiekkoa+finaali Y50 SE 85 Jari Rämö, K Hollola Y50 FSE 112 (85+27) Jari Rämö, K Hollola Y60 SE 89 Raimo Jokiniemi, LoA Hollola Y60 FSE 118 (89+29) Raimo Jokiniemi, LoA Hollola Kansallinen trap 75 kiekkoa+finaali Y50 SE 67 Timo Polvi, RMY Siilinjärvi Y50 FSE 90 (67+23) Timo Polvi, RMY Siilinjärvi Y60 SE 69 Matti Salo, CAL Siilinjärvi Y60 FSE 88 (65+23) Raimo Jokiniemi, LoA Siilinjärvi Automaattitrap 75 kiekkoa+finaali Y50 SE 70 Matti Nummela, OSU Orimattila Y50 FSE 90 (70+20) Matti Nummela, OSU Orimattila Y60 SE 66 Matti Honkaharju, RMY Orimattila 38

39 Y60 FSE 83 (66+17) Matti Honkaharju, RMY Orimattila JOUKKUEIDEN SUOMEN ENNÄTYKSET 300m kivääri 30 ls. makuu Y50 JSE 882 Säkylän Seudun Ampujat Hollola Matti Viljakainen, Jouko Forstén, Heikki Ranne 50m kivääri 3x20 ls. N16 JSE 1647 Poliisien Ampumaseura Laukaa Armi Häkkinen, Jenna Kuisma, Henna Viljanen 50m kivääri 40 ls. makuu Y16 JSE 1154 Mikkelin Ampujat Laukaa Satu Korhola, Mika Varjo, Aatu Rahikainen N16 JSE 1159 Poliisien Ampumaseura Laukaa Armi Häkkinen, Jenna Kuisma, Henna Viljanen 10m ilmakivääri 40 ls. N16 JSE 1124 Poliisien Ampumaseura Turku Armi Häkkinen, Johanna Mukkala, Henna Viljanen N16 JSE 1128 Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura Kauhava Riina Karhu, Marianne Palo, Sofia Perttu 10M ilmakivääri 3X20 ls. Y16 JSE 1746 Poliisien Ampumaseura Raseborg Matias Kiuru, Armi Häkkinen, Henna Viljanen 10M ilmapistooli 60 ls. Y18 JSE 1614 Seinäjoen Seudun Ampujat Kauhava Aleksi Pirttimäki, Noora Kivistö, Samuel Turigin 10m ilmapistooli 40 ls. N16 JSE 1021 Poliisien Ampumaseura Turku Essi Kuisma, Henna Viljanen, Sandra Toivonen Y50 JSE 1117 Tikkakosken Ampujat Kauhava Juhani Öhman, Pasi Koivunen, Esko Halla-Aho 10M ilmaolympiapistooli 60 ls. Y18 JSE 1560 Kankaanpään Ampujat Sastamala Oskari Eloranta, Tuomas Pukaralammi, Jani Pitkänen Y20 JSE 1615 Seinäjoen Seudun Ampujat Sastamala Noora Kivistö, Aleksi Pirttimäki, Samuel Turigin Y JSE 1660 Pohjois-Hämeen Ampujat Sastamala Ari Huhtamäki, Jussi Saari, Ismo Harju Y JSE 1660 Asikkalan Ampumaseura Sastamala Ali Tommola Jussi Laukkanen, Timo Paalanen N JSE 1477 Pohjois-Hämeen Ampujat Sastamala 39

40 Pia Pitkänen, Merja Petäjistö, Elina Rahomäki 25 m olympiapistooli 60 ls. Y50 JSE 1650 Hyvinkään Metsästys- ja Ampumaseura Lars Holmberg, Pasi Törmälä, Tapio Heikkonen Laukaa 25 m pistooli 60 ls. (Urheilupistooli) Y18 JSE 1505 Kankaanpään Ampujat Laukaa Oskari Eloranta, Jani Pitkänen, Tuomas Pukaralammi 25m pistooli 40 ls. (Urheilupistooli) N16 JSE 998 Poliisien Ampumaseura Laukaa Essi Kuisma, Sandra Toivonen, Henna Viljanen 25 m vakiopistooli 60 ls. Y18 JSE 1561 Sodankylän Ampujat Laukaa Aleksi Anttila, Joonas Kuusela, Tommi Ojaniemi 50 m liikkuva maali nj. Y JSE 1750 Kymppi Kuopio Sami Heikkilä, Tomi-Pekka Heikkilä, Jani Suoranta 50m liikkuva maali 40 sj. Y JSE 1168 Kymppi Kuopio Sami Heikkilä, Tomi-Pekka Heikkilä, Jani Suoranta Hirvi 40x1 Y JSE 584 Kymppi Kuopio Sami Heikkilä, Tomi-Pekka Heikkilä, Jani Suoranta Y50 JSE 554 Kymppi Kuopio Jarmo Pyyhtiä, Matti Suoranta, Hannu Niemelä 10m liikkuva maali 40 sj. Y JSE 1137 Raseborg Skyttar Inkoo Krister Holmberg, Henrik Holmberg, Niklas Hyvärinen Haulikkolajeissa ikämiesten sarjat muuttuivat lukien Y50 ja Y60, (ennen Y55 ja Y65). Ennätyksiksi hyväksyttiin kauden parhaat tulokset. skeet 125 kiekkoa + finaali Y50 JSE 319 Pohjois-Hämeen Ampujat Hyvinkää Vesa Lamminmäki, Jukka-Pekka Heikkilä, Hannu Haapaniemi Trap 125 kiekkoa+finaali Y50 JSE 298 Lahden Ampumaseura Mäntsälä Ari Lehtonen, Seppo Törnroos, Heikki Keskitalo Kansallinen trap 75 kiekkoa+finaali Y50 JSE 194 Ruotsalon Metsästysyhdistys Siilinjärvi Timo Polvi, Ari Heikkiniemi, Matti Honkaharju 40

41 Automaattitrap 75 kiekkoa+finaali Y50 JSE 180 Raseborgs Skyttar Orimattila Jarl Österman, Rolf Hellgren, Magnus Backman Kaksoistrap 120 kiekkoa+finaali Y50 JSE 231 Lohjan Ampujat Hollola Matti Tupola, Raimo Jokiniemi, Risto Kaukinen LIIKUNTAVAMMAISTEN SUOMEN ENNÄTYKSIÄ Liikuntavammaisten henkilökohtaiset Suomen ennätykset R5 / SH2 ilmakivääri 40 ls. makuu Y50 SE 398 Seppo Levonperä, HaaAs Turku Y60 SE 400 Risto Murisoja, HaaAs Turku Y70 SE 395 Aimo Lassila, HaaAs Turku 50m kivääri 60 ls. makuu R9 SH Risto Murisoja, HaaAs Kontiolahti Skeet 75 kiekkoa+finaali LV1 siv. SE 52 Pasi Niikkonen, KuuA Hyvinkää LV1 FSE 71 (52+19) Pasi Niikkonen, KuuA Hyvinkää Kansallinen trap 75 kiekkoa+finaali LV3 SE 51 Seppo Ronkanen, SUMA Siilinjärvi LV3 FSE 70 (51+19) Seppo Ronkanen, SUMA Siilinjärvi LV2 SE 66 Kai Hyvärinen, SaSA Siilinjärvi LV3 SE 56 Heikki Santti, SiUra Siilinjärvi LV3 FSE 74 (56+18) Heikki Santti, SiUra Siilinjärvi Trap 75 kiekkoa+finaali LV2 FSE 55 (38+17) Juha Myllymäki, KP-V Siilinjärvi Automaattitrap 75 kiekkoa+finaali LV2 FSE 63 (46+17) Juha Myllymäki, KP-V Orimattila EPÄVIRALLISET ENNÄTYKSET Kiväärilajeissa Y24 ja N24 sarjojen ja 50m pistoolin N sarjan ennätykset kirjattiin epävirallisina, koska Kyseessä oli kokeiluluontoiset sarjat. Kokeilu päätty EPÄVIRALLISET HENKILÖKOHTAISET SUOMEN ENNÄTYKSET 50m pistooli 60 ls. N SE 527 Kirsti Kaaro, KAS Halikko 41

42 300m kivääri 60 ls. makuu N24 SE 576 Petra Liljeberg, KSF Hollola 50m kivääri 60 ls. makuu Y24 SE 598 Juho Kurki, KaA Laukaa Y24 FSE 699,3 ( ,3) Juho Kurki, KaA Laukaa 50m kivääri 3x20 ls. N24 SE 575 Paula Peltoniemi, ÄäA Laukaa N24 FSE 671,6 (575+96,6) Paula Peltoniemi, ÄäA Laukaa 50m kivääri 3x40 ls. Y24 SE 1164 Juho Kurki, KaA Laukaa Y24 FSE 1261,6 ( ,6) Juho Kurki, KaA Laukaa 10m ilmakivääri 60 ls. Y24 FSE 702,1 Juho Kurki, KaA Turku ( ,1) 10m ilmakivääri 40 ls. N24 FSE 494,5 ( ,5) Katariina Långström Turku EPÄVIRALLISET JOUKKUEIDEN SUOMEN ENNÄTYKSET 50m kivääri 60 ls. makuu Y24 JSE 1771 Lehtimäen Ampujat Laukaa Gisela Miettinen, Jaakko Björkbacka, Anton Miettinen 10m ilmakivääri 40 ls. N24 JSE 1156 Hämeenlinnan Ampumaseura Turku Taina Ruokolainen, Katariina Laine, Saana Tattari Pohjolan malja Pohjolan malja kilpailun tulokset ovat toimintakertomuksen lopussa Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suositukset Kilpailutoiminnan suositusten tavoitteena on linjata eri ikäryhmien kilpailutoiminta tukemaan lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Aiemmin tehtyjen sääntömuutosten lisäksi nuorisovaliokunta on avaintoimijaseminaareissa ja kilpailujärjestäjille laatimissaan tiedotteissa korostanut sitä, että lasten kilpailuissa ilmapiiri ja lasten ehdoilla tekeminen on kilpailuiden pääasia. Seuroja ja aluejaostoja on kannustettu järjestämään seurojen välisiä seura- tai aluekilpailuita, jotta alle 15- vuotiaille saadaan enemmän kilpailumahdollisuuksia lähellä kotipaikkakuntaa. Sen myötä, että ns. tukisarjat vuonna 2006 lisättiin kilpailutoiminnan yleissääntöihin virallisten SAL: n sarjojen joukkoon, lapsille on tarjoutunut lisää mahdollisuuksia kilpailla alueellisissa kilpailutapahtumissa. 42

43 Lasten ja nuorten kilpailujärjestelmä Kultahippukilpailuissa käytetään suorituksen helpottamiseksi ampumatukia. Henkilökohtaisten sarjojen lisäksi ammutaan joukkuekilpailuita. Tytöt ja pojat ampuvat samassa sarjassa. Kultahippujärjestelmän kilpailusarjaan kuuluvat ilma-asekaudella maakunta- ja aluekilpailut sekä valtakunnallinen finaali ilmakiväärillä ja -pistoolilla. Ikäluokat ovat alle 8-, 10-, 12- ja 14-vuotiaat. Ensimmäistä vuotta ampuville on oma sarjansa 11-14A. Ruutiasekaudella lapset hakevat kokemusta alueellaan järjestettävistä kilpailuista ampuen pienoiskiväärillä ja -pistoolilla. Kauden päätteeksi järjestetään valtakunnallinen finaali. Sarjat ovat alle 12- ja 14-vuotiaat. Kultahippufinaali ilma-aseilla järjestettiin Kuopiossa. Järjestyksessä 19. ilma-aseiden finaalitapahtumaan osallistui 387 (364 vuonna 2011) ampujaa ja he edustivat 44 (49) seuraa. Joukkuekilpailuun osallistui 93 (110) joukkuetta. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Kuopion Metsästysja Ampumaseuran, Maaningan Metsästys- ja Ampumaseuran sekä Siilinjärven Luotiampujien kanssa. Ruutiaseiden kultahippufinaali järjestettiin Ahvenanmaalla. Finaalikilpailuun osallistui 68 (96 vuonna 2011) kilpailijaa 15 (23) seurasta. Joukkuekilpailuihin osallistui 15 (16) joukkuetta. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Ålands Sportskytteföreningin kanssa. 8.4 Kilpailulisenssit ja vakuutukset Lisenssikausi Käytössä vuonna 2012 olivat seuraavat lisenssit: A. Kilpailulisenssi 35 B. Nuorisolisenssi 8 C. Harrastelisenssi 20 D. Seniorilisenssi 11 E. Kultahippulisenssi 3 F. Aikuisten ampumakouluvakuutus 4,50 G. Vammaisurheilijalisenssi 10,00 Lisenssejä lunastettiin yhteensä kpl (2011: 7228), joista nuorten lisenssejä oli 651 kpl (2011: 676), kultahippulisenssejä 1003 kpl (2011: 974), aikuisten ampumakouluvakuutuksia 181 kpl (2011: 112), seniorilisenssejä 554 kpl (2011: 518), harrastelisenssejä 595 kpl (2011: 686), kilpailulisenssejä kpl (2011: 4238) ja vammaisurheilijalisenssejä 34 (2011: 24). 9. NUORISO- JA HARRASTUSTOIMINTA 9.1.Painopisteet ja keskeisimmät tulokset vuonna 2012 Nuoriso- ja harrastetoiminta Nuorisotoiminnan avaintoimijaverkoston toiminta Seuratoiminnan kehittäminen Me yhdessä hengessä. Keskeisimmät tulokset: - Avaintoimijaverkosto kokoontui Vantaalla 28.4., Kisakallion Urheiluopistolla sekä Grande Finalen yhteydessä Ohjaajakoulutuksen sisältöä ja toimintamalli vakiintui. Perustekniikan oppaat pistooli- ja kivääriammuntaan ja haulikkonammunnasta harrastusesite olivat suosittuja materiaaleja seuratoiminnassa. Tukiammuntaseminaari pidettiin Grande Finalen yhteydessä. 43

44 Ampumaurheiluliiton strategiassa esitettyjen arvojen lisäksi nuorisotoiminnan toimialalla painottuvat kasvatukselliset sekä eettisesti kestävään toimintaan liittyvät periaatteet. Tärkeänä asiana on myös monipuolisen ja moniarvoisen seuratoiminnan kannustaminen. Ampumaurheilun nuorisotoiminnan tehtävänä on varsinaisen urheilutoiminnan lisäksi viedä nuorisotoiminnan strategiassa esitetyt linjaukset seuratoiminnan sisältöihin ja arvoihin sekä ylläpitää keskustelua toiminnan eettisyydestä. Nuoren Suomen kehittämistuki 2012 Suomen Ampumaurheiluliiton kolmetoista seuraa haki tukea. heistä kaksi jäsenseuraa saivat Nuoren Suomen kehittämistukea yhteensä Hämeenlinnan Ampumaseura sai 3500 aikuisten terveyttä edistävän liikuntaan. Harrastusmahdollisuuksien lisääminen 6-12 vuotiaille sai tukea Keuruun Seudun Ampujat Yleistä Nuorten jäsenmäärä oli yhteensä 3134 (3467 vuosi 2011), joista poikien osuus oli 2520 (2817) ja tyttöjen 614 (650). Nuorten lisenssien määrä oli yhteensä 651 (676). Ampumakoululaisia oli 59 seurassa 1209 (1392). Kultahippupassin lunasti 1003 (974) lasta 63 (61) seurasta. Seurojen järjestämissä koululaistilaisuuksissa lajiin tutustui 7347 (6620) lasta ja nuorta. Liiton ja aluejärjestöjen järjestämien koulutusten osallistujamäärä oli 1060 (1004) henkeä ja erilaisille leireille osallistui 885 (1322) henkeä Eettinen kehitystyö Toimintavuonna jatkettiin eettisesti kestävään toimintaan ohjaavien teemojen ja toimenpiteiden tukemista. Operaatio pelisäännöt sekä turvallisuuteen ja vastuullisuuteen liittyvät asiat olivat esillä ohjaajakoulutuksissa, aloittelijan oppaissa, nuorisoesitteissä sekä nettisivuilla. Urheiluampuja-lehdessä jatkettiin Kilpailo-haastattelusarjaa Reilusti radalla Seuroja kannustettiin eettisesti kestävään toimintaan, jotta jokainen mukana oleva kokee ampumaurheilun reiluksi ja oikeudenmukaiseksi lajiksi. Eettisiä asioita tuotiin esille ohjaaja- ja valmentajakoulutuksissa, koulutusmateriaaleissa ja lehdessä Reilusti Radalla -sloganin avulla. Pääteemoina olivat: - seuratoiminnan sosiaalisuus ja yhteisöllisyys, - rehellisyys ja oikeudenmukaisuus, - toimintaa lasten ehdoilla ja - monipuoliset tekemisen mahdollisuudet Avaintoimijat Nuorisotoiminnan ns. avaintoimijoilla tarkoitetaan nuorisovaliokuntaa, alue- ja lajijaostojen nuorisovastaavia ja sinettiseurojen nuorisovastaavia sekä muita nuorisotoiminnan kehittämiseen osallistuvia. Avaintoimijat kokoontuivat Vantaalla, Kisakallion Urheiluopistolla. Sinettiseuraseminaarissa Helsingissä sekä Grande Finalen yhteydessä Avaintoimijoille on tarjottu käyttöön Ampumaurheilunetin ekstranettiä Nuorisovaliokunta ja jaostot Nuorisovaliokunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Toimintavuoden suurimmat asiakokonaisuudet olivat seurojen urheiluampumakoulutoiminnan kehittäminen, Ohjaajakoulutus, sinettiseurojen koulutus, ja ilma-ase ampumakortin koulutus Kultahipputoimintaan sekä tukiammunnan sääntöjen tarkastelu Sinettiseurat Sinettiseurat ovat eri lajien nuorisourheilun laatuseuroja, jotka ovat saaneet tunnustuksen laadukkaasta nuorisotoiminnasta. Ampumaurheilussa oli vuoden lopussa yhdeksän sinettiseuraa: 44

45 Mäntsälän Urheilijat/ampujat, Orimattilan Seudun Urheiluampujat, Turun Seudun Ampujat, Härmän Seudun Ampujat, Kankaanpään Ampumaurheilijat, Hämeenlinnan Ampumaseura, Mikkelin Ampujat, Pieksämäen Seudun Ampujat sekä Sodankylän Ampujat. Ampumaurheilun sinettiseurat kokoontuivat yhteiseen koulutustilaisuuteen valtakunnalliseen sinettiseuraseminaariin Helsingissä Lasten seuratoiminta Alle 15-vuotiaiden toimintaa kutsutaan Kultahipputoiminnaksi. Toiminnan sisältö ja ampumalajit on suunniteltu lasten tarpeet ja valmiudet huomioonottaen. Kultahipputoimintaa järjestettiin 68 seurassa. Kultahipputoiminta käsittää ampumakoulutoiminnan lisäksi kilpailutoiminnan Urheiluampumakoulut Urheiluampumakouluja järjesti 59 (56) seuraa, jotka ilmoittivat ampumakoululaisten yhteismääräksi 1209 (1392). Ampumakoululaisia varten on käytössä Kultahippuampujan passi, johon lapsi voi kirjoittaa itselleen tärkeitä asioita harrastuksestaan. Passiin kuuluu myös vakuutus ja kilpailulupa kultahippukilpailuihin. Kaudelle kultahippupassiin yhdistettiin myös ilma-ase ampumakortin koulutus. Kultahippuseuroja ja ampumakouluja varten oli tarjolla ampumakoulujulisteita ja diplomeita, nuorisoesitteitä sekä suositut pistooli- ja kivääriammunnan perustekniikan oppaat Leiri- ja harrastetoiminta Lasten ja nuorten leiritoimintaa on järjestänyt aluejaostoista Etelä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Pohjanmaan, Itä-Suomi ja Lappi yhteensä 30 (31) leiriä osallistujia 326 (524). Ampumaurheilu on ollut mukana yhtenä lajina SLU- alueiden koordinoimilla nuorten leireillä (PHLU/Leiritulet, Pokali/Sporttileiri, PLU/Sporttis, JukuJuku leiri); ammunnan ryhmissä on ollut useita osallistujia. Ammunnan lajitoiminnasta leireillä ovat vastanneet aluejaostot ja seurat Harrastustoiminta Ampumaurheilua voi harrastaa kuka vaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Ampumaurheilussa onnistumisen elämyksiä haetaan niin harjoittelusta kuin kilpailuistakin. Lisäksi seuratoiminta, ohjaaja- ja tuomaritehtävät tarjoavat harrastajille mahdollisuuden olla mukana lajin parissa. Monisukupolvisuus on arvokas piirre ampumaurheilussa. Se tuo lisäarvoa toimintaan. Ampumaurheilua harrastaa monessa perheessä kolme eri sukupolvea. Ampumaurheilu yhdistää sukupolvia ja näin tietoa ja perinnettä siirretään nuoremmille. Vammaisampumaurheilun integrointi tuo lajiin uuden ulottuvuuden. Seuroja kannustetaan ottamaan toimintaansa mukaan myös vammaisampumaurheilijoita. Vammaisampumaurheilijoiden mukaan tulo asetti haasteita olosuhteiden kunnostamiselle Kilpailutoiminta Ampumaurheilun monimuotoinen kilpailujärjestelmä luo lajia harrastaville mahdollisuuden kilpailla ja mitata omia taitojaan. Naiset voivat kilpailla oman sarjansa lisäksi myös yleisessä sarjassa. Kilpailusarjoja on alle 15-vuotiaiden sarjoista yli 70-vuotiaisten sarjoihin saakka. Kansallisen tason kilpailutapahtumia järjestettiin yhteensä 257 (272) kpl Lajiesittelyt ja tapahtumat Kansallinen Ampumaurheiluviikko järjestettiin Viikon aikana ampumaurheiluseuroja kannustettiin tulemaan esille ihmisten keskelle esittelemään lajia ja omaa toimintaansa. Liitto tarjosi seuroille tukimateriaalia lajiesittelyihin ja tapahtuman markkinointiin. 45

46 Toimintavuoden aikana yhteistyössä aluejaostojen ja seurojen kanssa järjestettiin valtakunnallisissa tapahtumissa lajiesittelyitä ja kokeiluita seuraavasti: Liikunnan ja terveystiedon opettajapäivät Hämeenlinna, GoExpo- messut Helsinki, Paralympiapäivä Narikkatori Helsinki, Stafettkarnevaalit Helsinki, Erämesssut Riihimäki, Leiritulet leiri Vierumäki, JukuJuku-leiri Kalajoki, Liikuntamessut Karkkila, Metrosport tapahtuma Helsinki, Be Young IV tapahtuma Kouvola. Seurat järjestivät useita tapahtumia yrityksille ja työyhteisöille 65 (54) seuraa järjesti yhteensä 621(447) tapahtumaa, joiden osallistujamäärä oli (8345) henkilöä Harrastetoiminta ja vapaaehtoistyö Seuroissa on entistä paremmin noudatettu avointa toimintakulttuuria ja ovia on pidetty avoimina uusille harrastajille ympäri vuoden. Harrastetoiminta rakentuu kotiseura-ideologian mukaisesti ihmisen omien motiivien pohjalle. Seurat ja aluejaostot järjestivät seurojen välisiä ystävyysotteluita, naisten välisiä kilpailuja sekä laserammuntatapahtumia. Ampumaurheilun vapaaehtoistyössä oli mukana n (11000) henkeä, joista oli naisia parituhatta. 10. OLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖ SAL jatkoi yhteistyötä muiden ammuntaa harjoittavien ja sitä lähellä olevien tahojen kanssa. Näitä tahoja ovat mm. metsästäjäjärjestöt, reserviläisjärjestöt ja niiden urheiluliitto sekä alan teollisuus. Edellä mainitut ryhmät muodostivat ns. Ampumaharrastusfoorumin, jonka puheenjohtajana toimi Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja. Lisäksi yhteistyötä tehtiin ampuma-alan viranomaistahojen kanssa. Yhteistyö kohdistui lähinnä ampumarata-asioihin ja lainsäädäntötyöhön. Olosuhde- ja ympäristöasioiden kehittäminen ja edunvalvonta toteutettiin yhteistyössä Ampumaharrastusfoorumin ympäristötyöryhmän kanssa. SAL:n asettamat tavoitteet sisällytettiin AMPUhankkeen tavoitteisiin, lukuun ottamatta järjestön kansainväliseen yhteistoimintaan, laatupalkintoon sekä virallisiin lausunnonantoihin liittyviä asioita. Yhteistyöllä vältetään päällekkäisen työn tekeminen sekä saavutetaan merkittäviä synergiahyötyjä. Yhteistyö muiden lajiliittojen kanssa varmistettiin siten, että ympäristövaliokunnan puheenjohtaja on nimetty SAL:n edustajaksi SLU:n olosuhderyhmään. Yhteistyö on painottunut keskinäiseen tiedonvaihtoon eikä merkittäviä yhteishankkeita toteutettu AMPU-hanke Aselainsäädännön uudistamistyö Sisäasiain ministeriö asetti hankkeen ampumaratojen perustamista ja ylläpitoa koskevan lainsäädännön sekä eräitä ilma- ja jousiaseita koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Hankkeen valmistelun tueksi perustettiin työryhmä, jossa on edustajia sisäasiainministeriön lisäksi Poliisihallituksesta, poliisilaitoksista, ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, Suomen Ampumaurheiluliitosta (Jorma Riissanen), Reserviläisurheiluliitosta, Suomen riistakeskuksesta, Ampumaharrastusfoorumista (Tapio Hänninen) ja Suomen Ilma-aseharrastajista. Työryhmän pysyviksi asiantuntijoiksi kutsuttiin lisäksi edustajat Suomen Metsästäjäliitosta, Asealan Elinkeinonharjoittajista ja Suomen Asekauppiaitten liitosta. Työryhmä asetti tavoitteekseen, että työryhmän kannanotot olisivat valmiit vuoden 2012 loppuun mennessä ja että lausunnot työryhmätyön pohjalta tehdystä luonnoksesta hallituksen esitykseksi voitaisiin 46

47 pyytää kevään 2013 aikana, jolloin hallituksen esitys voitaisiin antaa Eduskunnalle kevätistuntokauden lopussa. Pykäläehdotuksia perusteluineen ei saatu valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Työryhmä jatkaa työtään vuoden 2013 puolella. Työryhmän alustavien kannanottojen ollessa suurelta osalta muotoutuneet, kutsui työryhmä asiaan vaikuttavia harrastus- ja viranomaistahoja kuulemistilaisuuteen SAL:n edustajana kuulemistilaisuudessa oli varapuheenjohtaja Curt Sjöblom ja ampumaharrstusfoorumin edustajana valiokunnan puheenjohtaja Markku Lainevirta. Vuoden 2012 loppuun mennessä työryhmä sai valmiiksi ehdotuksen terveydenhuollon henkilöstön ilmoitusvelvollisuutta ja -oikeutta poliisille koskevien säännösten muuttamisesta. Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ehdotetaan rajattavaksi kahteen konkreettisesti määriteltyyn tapaukseen henkilö todettu mielenterveystutkimuksessa itselleen tai toisille vaaralliseksi ja itsemurhayrityksen vuoksi otettu tahdosta riippumattomaan hoitoon. Oikeus ilmoituksen tekoon säilyy muissakin tapauksissa sekä lääkärillä, että muulla terveydenhoitohenkilöllä. Samoin valmistui ehdotus aseiden säilyttämistä koskeviksi säännöksiksi, jotka kirjataan myös asekaapin käytön osalta lakiin. Jos omistaa ERVA-aseen tai yli 5 muuta asetta on asekaappi pakollinen. Jos aseita on vähemmän, niitä on säilytettävä lukitussa paikassa tai muutoin lukittuna niin, etteivät asiattomat henkilöt saa niitä käsiinsä. Ase voidaan myös purkaa osiin, jolloin osien säilyttäminen lukittuna saattaa helpottua. Uutena asiana ehdotetaan ampuma-aselakiin ns. asehotellia. Asealan elinkeinon harjoittaja voi tarjota aseiden säilytyspalvelua esimerkiksi sairauden, ulkomaan matkan tai opiskelun ajaksi. Aseiden säilytystä toisen omistamassa asekaapissa myös selkeytetään. Aseiden kuljetukseen liittyvistä periaatteista työryhmä on antamassa myös esityksen. Aseiden lainauksen pituuteen tulee todennäköisesti myös tarkennus. Ilmaaseista ehdotetaan luvanvaraisiksi yli 6.35 mm kaliiperiltään olevat aseet. Jousiaseita työryhmä ei esitä luvanvaraisiksi. Ehdotus ampumaratalaiksi on myös varsin pitkällä. Ehdotusta laadittaessa paljon keskustelua aiheuttivat maanomistajan oikeus ampua omalla maallaan, väliaikaisen ampumapaikan perustaminen jonkin muun tapahtuman yhteydessä ja ampumaradan pitäjän oikeus varmistaa ampumaradan käyttäjän oikeus ampua ampumaradalla ja käytettyjen aseiden laillisuus. Näistä kaksi ensimmäistä jäänevät lain yksityiskohtaisiin perusteluihin ja viimeinen on lakiehdotuksessa lievässä muodossa Ympäristönsuojelulain uudistaminen Ympäristöministeriö asetti tavoitteekseen, että ympäristönsuojelulaki ja -asetus uudistetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Uudistuksen tavoitteena on saattaa laki vastaamaan hallitusohjelmassa sille esitettyjä tavoitteita sekä saattaa teollisuuspäästödirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lain valmistelun alkuvaiheessa järjestettiin eri tahojen kuulemistilaisuuksia. Ympäristötyöryhmässä linjattiin harrastajakunnan osalta seuraavia tavoitteita lakiuudistukseen liittyen, jotka esiteltiin järjestetyssä kuulemistilaisuudessa: 1) Ampumaratojenluokittelu lupatarpeen mukaan 2) Melun ohjearvojen uudelleenarviointi 3) Melun mallinnustapojen määrittely 4) Melun mittauksen ja mallinnuksen välisen suhteen määritys lupaprosessissa 5) Hiljaisten aikojen määrittämisperusteet lupaehdoissa Perusteluina tuotiin esille muun muassa seuraavia näkemyksiä: Eritasoiset ampumaradat edellyttävät eritasoista ympäristölupamenettelyä Ampumaratojen määritelmien on oltava yhtenäisiä sekä ampumaratalaissa että ympäristönsuojelulaissa ja niiden on tuettava eritasoisen ympäristölupamenettelyn tavoitetta 47

48 Eri lajien ja ammuttavien laukausten määrä vaihtelee merkittävästi eri radoilla Ympäristönsuojelullisten tavoitteiden kannalta ratojen sijoitus on erilainen Uudistetussa laissa tai sen perusteluissa tulee selvästi mainita, että tullaan antamaan valtioneuvoston asetus ampumaratamelun ohjearvoista. Nykyiset arvot on annettu yli 10 vuotta sitten kumotun meluntorjuntalain nojalla. Jos päädytään siihen, että ohjearvojen asemasta annetaan raja-arvoja, näiden on oltava mm. melun osalta selvästi suuremman melun sallivia kuin nykyiset ohjearvot. Uudistettuun lakiin tulisi sisällyttää nykyistä selvempi määrittely lain 6 :ssä mainitusta mahdollisuuksien mukaan -käsitteen sisältämästä lupaviranomaisen harkintavelvoitteesta. Se mikä on mahdollista ja kohtuullista suurelle teollisuuslaitokselle, ei ole tätä pienelle ampumaseuralle. Esim. Ruotsin miljöbalken tuntee ajatuksen, että vaatimusten tulee olla luvan saajalle taloudellisesti kohtuullisia. On kohtuutonta edellyttää, että pieni ampumaseura joutuu ottamaan vastuun validoimattomien laskenta- ja arviointimenetelmien epätarkkuuksista tai että YSL 5 :n selvilläolovelvollisuus edellyttäisi sitä, että kunkin yksittäisen ampumaseuran tulee selvittää mallien epätarkkuus oman ratansa ympäristössä ja oloissa. Toistaiseksi voimassa olevan luvan tarkistuksessa tulee kunnioittaa vanhan luvan perusteena olevia oikeuden päätöksiä ja mittaus- ja selvitysaineistoja, ellei haittaa aiheuttavia olosuhdemuutoksia ole tapahtunut. Tutkimukset ja mittaukset luvan hakuvaiheeseen, ei lupakaudelle ilman erityistä perustetta Hiljaisten aikojen määrittelyssä tulee ottaa huomioon ampumalajien ominaispiirteet ja kunnioittaa melumittausten tuottamia arvoja. Ammunta on kesälaji. Äänetöntä rataosaa ei saa sulkea tai sen käyttöä rajoittaa meluperusteella. Loppuvuonna pyydettiin lausunnot ympäristönsuojelulakiluonnoksesta. Esitys ei sisältänyt keväällä tavoiteltuja asioita, koska pääosa niistä kuuluu ilmeisesti lain perusteella annettaviin asetuksiin ja muuhun ohjeistukseen. Näitä ei ollut vielä valmiina, joten jätetyssä lausunnossa tuotiin esille toistamiseen kuulemistilaisuussa esitetyt tavoitteet Ampumaratojen turvallisuuden ja ympäristövaikutusten hallinnan kehittäminen Hankkeen painopistealueita ovat melu, maaperä ja pohjavesi, ampumaradan nykyiset ja tulevat rataympäristöön tai lupamenettelyyn liittyvät oppaat, joita on valmiina tai suunnitteilla. Teknisistä ratkaisuista luettelossa on luotiloukut ja lyijynkeruu. SAL ja Ampumaharrastusfoorumi ovat esittäneet, että ympäristövaikutuksia voidaan äänen osalta huomioida sillä, että kaavoituksessa huomioidaan aina ns. suoja-alue ampumaratojen ympärille. Suoja-alueelle ei tulisi tehdä asumiseentms. liittyviä kaavoituksia, jotka voivat häiriintyä voimakkaasta äänestä. Ko. kaavoitustoiminnalla vältettäisiin kaalliit valittamiskierteet radoilla. Rataturvallisuus- ja sisäilman laatuhankkeet ovat käynnissä. Ampumaradan työturvallisuushankkeeseen liittyen laadittiin luonnos työturvallisuusohjeesta ampumaradalla työskentelevälle henkilöstölle. Ohjeessa on otettu huomioon mm. kemialliset ja fysikaaliset altisteet (esim. melu) sekä tapaturman uhka. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu ratavalvojille ja huollosta vastaaville. Ohjetta varten tilattiin Työterveyslaitokselta työhygieeninen selvitys Töölöntorinkadun ampumaradalta. Sen yhteydessä altistumisen arvioimiseksi mitattiin ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia ammuntojen aikana. Mitattavia altisteita olivat ammunnan aikana mahdollisesti ilmaan vapautuvat pienhiukkaset (pöly), lyijy ja muut ammusten raaka-ainemetallit (kupari ja sinkki) sekä ruudin palamisesta syntyvät hiilimonoksidi, hiilidioksidi ja typen oksidit. Ilmanäytteiden lisäksi kerätään ampumaradan pinnoilta ja ampujien iholta pyyhintänäytteitä, joista analysoidaan lyijy (ja muut metallit). Työturvallisuusohjetta täydennetään saatujen mittaustulosten perusteella ja se valmistuu vuoden 2013 aikana. 48

49 Ampumaratietojen keruuhanke toteutui keväällä Sen kunnianhimoisena tavoitteena oli, että kaikki Suomen merkittävimmät sisäampumaradat ja noin 650 ulkoampumarataa päivitetään tiedoiltaan Lipasrekisteriin. Järjestötoimijoille suunnattu kysely lähti yhteensä 3066 vastaanottajalle. Vastaanottajat oli pääasiassa kerätty Ampumaharrastusfoorumin jäsenjärjestöjen jäsenrekistereistä. Myös joitain yksittäisiä henkilöitä, joiden tiedettiin olevan sidoksissa ampumaratoihin, lisättiin manuaalisesti lähetyslistalle. Kaiken kaikkiaan yhteistyö järjestötoimijoiden kanssa toimi erinomaisesti. Järjestötoimijoille lähteneeseen kyselyyn saatiin yhteensä 514 vastausta. Näistä täydellisiä vastauksia oli 242 ja epätäydellisiä 272. Täydellisellä vastauksella tarkoitetaan vastausta, joka on täytetty loppuun asti asianmukaisesti. Epätäydellinen puolestaan tarkoittaa vastausta, joka on jäänyt kesken, joko vastaajan aloitteesta tai järjestelmän virheellisestä toiminnasta johtuen. Kunnille lähetetty kysely tuotti yhteensä 111 vastausta, joista 35 oli täydellisiä ja 76 epätäydellisiä. Toivottavaa olisi ollut, että järjestötoimijoiden täydellisten vastausten määrä olisi kivunnut tehtäväkuvauksessa määriteltyyn 400 kappaleeseen. Kokonaisvastausmääräävoidaan kuitenkin pitää tyydyttävänä. LIPAS-rekisterin päivittämisen kannalta uusia tietoja saatiin yli 200 rata-alueesta. Kuva: Vastausten alueellinen jakautuminen 49