Liite 1 SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO TOIMINTAKERTOMUS 2009

Transkriptio

1 Liite 1 SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO TOIMINTAKERTOMUS 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT 3 2. SAL:N SUURET LINJAT JA PAINOPISTEET PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO 5 4. TALOUS YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN KOULUTUSTOIMINTA VALMENNUSTOIMINTA KILPAILUTOIMINTA NUORISO- JA HARRASTUSTOIMINTA OLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖ VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI PALKITSEMISET JA HUOMIONOSOITUKSET LAJIJAOSTOT ALUEJAOSTOT LIITTEET 88 - Tuloslaskelma ja tase liitetietoineen, tilintakastajien lasunto 88 - Arvokilpailujoukkueet 93 - Jäsenseurat 95 - Jäsenmäärät alueittain Pohjolan Malja Kv.arvokisamenestys 104 2

3 1. KATSAUS JUHLAVUOTEEN 2009 Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL) täytti 90 vuotta Urheilujärjestönä SAL haluaa tarjota kasvun mahdollisuuden pienestä ampumaurheilijasta isoksi ihmiseksi. Isoksi ihmiseksi kasvamiseen löytyy monia teitä, mm harrastajan tie, huippu-urheilijan tie, ohjaajan ja valmentajan tie, seurajohtajan ja -toimijan tie. Näillä reiteillä on yksi yhteinen nimittäjä SALlilainen ampumaurheilija tiedostaa vastuunsa aseen käyttäjänä, tuntee vastuuta ympäröivästä luonnosta, tiedostaa ja osaa käyttää asetta turvallisesti ja vain niille tarkoitetuilla paikoilla eli ampumakeskusten radoilla. 90-vuotisjuhlaa juhlistettiin työn merkeissä esittelemällä ampumaurheilun parhaita puolia kilpailutoiminnan, seminaarien ja muiden tapahtumien sekä näyttelyn kautta. Juhlavuoden keskeisimpiä teemoja olivat turvallisuus, osaaminen ja yhteisöllisyys. SAL:n eri toimijatahojen osaamista varmistettiin uusituilla ohjaaja-, valmentaja- ja seuratoimija koulutuksilla. Yhteisöllisyyden rakentamiseen kuului olennaisena osana nuorten osallistumisen ja toimintamahdollisuuksien lisääminen. Yhteisöllisyyttä osaltaan osoitti myös lähes 350 osallistujan 90-v pääjuhla. SAL toimi aktiivisesti yhteistyössä Ampumaharrastusfoorumin kanssa toimivan ampuma-aselain ja ampumaratalain kehittämiseksi sekä aikaansaamiseksi. Lisäksi SAL panosti aktiivisesti ns. AMPUMAKORTTIkoulutusohjelmaan, jonka tavoitteena on yhtenäistää ampumaharrastusta ja -urheilua harjoittavien tahojen ampumatoiminnan peruskoulutus. Uuden strategiamme jalkauttamista tehtiin alue- ja avaintoimijapäivillä sekä alueellisissa Hyvä Seuratapaamisissa, joissa tavattiin 71 seuraa ja 160 seuratoimijaa. Vuosi 2009 aloitti uuden olympiadin, jonka päätepisteenä ovat Lontoon 2012 olympialaiset ja paralympialaiset. Ensimmäisenä askelmerkkinä olivat ilma-aseiden EM-kilpailut Prahassa helmikuussa, ruutiaseiden kaikkien ISSF-lajien EM-kilpailut heinäkuussa Kroatiassa ja haulikon MM-kilpailut elokuussa Sloveniassa. Tähän toimintakertomuksen olemme koonneet tärkeimmät toimintomme ja tuloksemme vuodelta Toteutuakseen ne ovat tarvinneet lukuisien ihmisten apua ja työtä yhdessätekemistä. Kiitos vuodesta kuuluu kaikille toimintaan osallistuneille! Mikko Nordquist puheenjohtaja Risto Aarrekivi toiminnanjohtaja 3

4 2. SAL:N SUURET LINJAT JA PAINOPISTEET 2009 Suomen Ampumaurheiluliiton vuoden 2009 toimintasuunnitelma toteutti SAL:n uudistuneen strategian näkemyksiä ja painotuksia. Uuden strategian hallitus hyväksyi ja lopullisesti sen hyväksyi SAL:n kokous Liiton tarkoitus Sääntöjen mukaisesti Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnan tarkoituksena on edistää ja kehittää ampumaurheilua Suomessa sekä vaikuttaa että osallistua kansainväliseen ampumaurheilu-toimintaan. Liiton toiminnan perustana ovat eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa Arvot, visio, missio Ampumaurheilun päälinjaukset ovat seuraavat: Arvot Toimintamme arvopohja rakentuu liikunnan ja urheilun eettisille arvoille ja reilun pelin säännöille sekä Avoimuudelle Oikeudenmukaisuudelle Turvallisuudelle Ympäristön huomioimiselle Visio Ampumaurheilu on arvostettu, kansainvälisesti menestyvä, innostava, turvallinen urheilumuoto, jota harrastetaan nykyaikaisilla suorituspaikoilla. Missio Edistää ja kehittää ampumaurheilua, turvata sen toimintamahdollisuudet ja tarjota onnistumisen elämyksiä Strategiset tavoitteet Ampumaurheilun visiosta johdetut tavoitteet ovat seuraavat: Toimintamme on arvostettua Olemme kansainvälisesti menestyvä Toimintamme on innostavaa ja turvallista Suorituspaikkamme ovat nykyaikaiset 2.4. Ampumaurheilun eri lajit Suomen Ampumaurheiluliiton alaisuudessa harjoitetaan ISSF:n (Kansainvälinen Ampumaurheilu-liitto) kivääri-, pistooli-, haulikko-, riistamaalilajien lisäksi niin sanottuja ei-issf-lajeja eli siluetti-, practical-, mustaruuti- ja kasa-ammuntalajeja sekä haulikon sporting ja compact lajeja. Liiton huippu-urheilun ja kansainvälisen kilpailutoiminnan painopiste on olympia- ja paralympialajeissa. 4

5 2.5. Painopisteet vuonna 2009 Valmennus- ja koulutusjärjestelmän kehittäminen Seuratoiminnan ja yhteisöllisyyden kehittäminen Olosuhteiden kehittäminen AMPU-hankkeen kautta Ammunnan peruskoulutuksen yhtenäistäminen (AMPUMAKORTTI) 2.6. SAL:n 90-vuotisjuhlavuosi Suomen Ampumaurheiluliitto täytti toimintavuonna 90 vuotta. Vuosijuhlaa juhlistettiin niin toiminnallisesti kuin myös näyttelyn ja juhlavan Grande Finalen kautta. Juhlavuosi jalkautui myös kentälle n. 20 eri SMkisaan, jossa kakkukahvein huomioitiin urheilijoita ja seura-aktiiveja. Syksyllä järjestettiin alueellisesti seurakohtaamiset (9 kpl), joissa tavattiin 71 seuraa. Juhlavuoden päätöstapahtuma oli järjestetty laajennettu Lajiparlamentti ja Grande Finale - vuoden parhaiden ampumaurheilijoiden palkitsemistilaisuus Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Grande Finalen yhteydessä järjestettiin liittohallituksen juhlakokous, vastaanotto, pääjuhla sekä juhlaillalliset. 90-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat pääjuhlaan, joka pidettiin Vierumäki Areenassa ja siihen osallistui lähes 350 juhlavierasta. Juhlaan toivat viralliset tervehdykset Opetusministeriö - valtiosihteeri Marcus Rantala, Suomen Liikunta ja Urheilu - puheenjohtaja Timo Laitinen sekä Suomen Olympiakomitea - valtuuskunnan varapuheenjohtaja Olli Puntila. Juhlassa palkittiin myös vuoden parhaat ampumaurheilijat. 3. PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO 3.1. SAL:n kokous ja liittovaltuusto Liittovaltuusto Liittovaltuuston jäsenien lukumäärä lisääntyi merkittävästi toimintasääntöjen muutoksen johdosta. Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa: kokous 1/ (valtuutettuja kokouksessa 31) ja kokous 2/ (valtuutettuja kokouksessa 35). Puheenjohtajana oli molemmissa kokouksissa Hannu Haapaniemi ja sihteerinä Risto Aarrekivi. Liittovaltuustoon kuului 33 SAL:n alueiden edustajaa, 5 jäsenliittojen edustajaa, 3 lisäjäsentä. Jäseniä valtuustossa oli yhteensä 41. Liittovaltuuston puheenjohtaja: I varapuheenjohtaja: II varapuheenjohtaja: Hannu Haapaniemi, SAL:n Hämeen alue Anna-Kaisa Räsänen, SAL:n Itä-Suomen alue Tapio Hänninen, SAL:n Lapin alue Alue Varsinainen jäsen Varajäsen Etelä-Suomen alue Elof Juselius Kari Sankala Runar Lindholm Rabbe Österlund Anders Holmberg Sven Holmberg Antero Lindberg Toni Karlsson Väinö Ylitalo Ari Dufvelin Hämeen alue Hannu Haapaniemi Jukka-Pekka Heikkilä Tapio Jurvanen Eino Kivisalmi Olavi Malminen Marja Maunula Jorma Laakso Juha Hautamäki Pekka Toukola Rainer Hirvonen 5

6 Itä-Suomen alue Martti Halttunen Rauno Kortelainen Anna-Kaisa Räsänen Seppo Asikainen Seppo Mahlamäki Heikki Pääkkönen Kaakkois-Suomen alue Marko Leppä Olga Wolkoff Marko Matilainen Seppo Sorvali Tauno Tuhkanen Matti Hahl Jaakko Puisto Karri Hokkanen Jukka Jokinen Mikko Mattila Keski-Suomen alue Teemu Lahti Juhani Öhman Juhani Sillanpää Otso Heikkinen Lapin alue Tapio Hänninen Jukka Törmänen Atso Sipola Eero Heikkilä Lounais-Suomen alue Ritva Lapinniemi Raimo Suominen Jorma Röppänen Matti Viljakainen Jarmo Engblom Esa Esala Juho Jussila Ilkka Ratamo Peter Hellsten Henry Pettersson Pohjanmaan alue Jukka Yliketola Seija Ahomäki Teijo Kimpimäki Marko Talvitie Aulis Leppänen Jukka-Pekka Parkkamäki Marjo Yli-Kiikka Hanna Keinänen Pohjois-Pohjanmaan alue Veikko Huotari Paavo Karjalainen Hannu Säävälä Vesa Äikäs Jäsenliitot RUL Seppo Sundberg Hannu Lahtinen Reserviläisliitto Tapani Kaistila Olli Nyberg UAY Vesa Nissinen Eija Pulkki Päällystöliitto Jyrki Latvala Jorma Lindfors SFS Georg-Peter Björkqvist Christian von Schantz Lisäjäsenet Pekka Karras Seppo Ronkanen Hannu Herranen 3.2. Liittohallitus, nimenkirjoittajat ja kunniajäsenet Liittohallitus Kokouksia 13 pöytäkirjan pykäliä 185, hallitus ja vastuualueet Mikko Nordquist, puheenjohtaja, 12 kertaa puheenjohtaja Olli Nepponen, varapuheenjohtaja 8 yhteiskunta- ja julkishallinto Curt Sjöblom, varapuheenjohtaja 12 kilpailu- ja sääntöasiat Jukka-Pekka Alanen 9 lakiasiat Heikki Keskitalo 13 ympäristöasiat Markku Lainevirta 11 Puolustusvoimat, AMPU-hanke Pia Nybäck 11 valmennnus/huipppu-urheilu,vjr Paula Viitasaari 9 nuorisoasiat Paavo Palokangas 12 viestintä Hannu Haapaniemi liittovaltuuston puheenjohtaja Risto Aarrekivi, sihteeri/esittelijä 13 Pirjo Manninen, sihteeri 13 6

7 Liiton nimenkirjoittajat Puheenjohtaja Mikko Nordquist Varapuheenjohtaja Curt Sjöblom Varapuheenjohtaja Olli Nepponen Toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi Kunniajäsen Suomen Ampumaurheiluliiton kunniajäsen on Olavi Eronen Tilintarkastajat Anja Ilkko-Virtanen, KHT Hannu Sohlman, KHT Varatilintarkastajat: Jaana Salmi, KHT Leena Rajala, KHT 3.4. Valiokunnat, jaostot ja henkilöstö Suomen Ampumaurheiluliitto ry:ssä toimivat seuraavat valiokunnat: kilpailuvaliokunta (kilpailuasiat, sääntöasiat), ympäristövaliokunta (ampumaradat, ympäristöasiat), nuorisovaliokunta, viestintävaliokunta, valmennuksen johtoryhmä (valmennustoiminta, valmentaja-koulutus) sekä sääntötyöryhmä (kilpailusäännöt) ja SAL 90- vuotta työryhmä. Kiväärin, pistoolin, haulikon ja riistamaalin lajijaostojen tehtävät painottuivat yhä enemmän oman lajin edistämiseen kaikilla harrastustasoilla. Siluetin, practicalin, mustaruudin ja kasa-ammunnan lajijaostot vastasivat kokonaan oman lajinsa toiminnasta budjetin puitteissa. Liiton organisaatio, valiokuntien ja jaostojen kokoonpanot 2009 Liiton organisaatiossa (LV, LH, valiokunnat, jaostot ja tukihenkilöt) toimi 253 henkilöä, joista 32 oli naisia. Valiokuntien ja jaostojen kokoonpanot (puheenjohtaja ensin mainittuna): Ympäristövaliokunta Jorma Jussila, Rauno Pääkkönen, Pekka Tuunanen, Harry Manninen, Riina Rantsi, esittelijä/sihteeri Risto Aarrekivi. Valiokunta kokoontui 3 kertaa. Valmennuksen johtoryhmä Leena Paavolainen, puheenjohtaja ja esittelijä, Juha Hirvi, Pirjo Peltola, Matthias Hahn, Peeter Päkk, Matti Nummela, Pasi Wedman. Johtoryhmä kokoontui 3 kertaa. Kiväärijaosto Jorma Röppänen, Henri Häkkinen, Pirjo Peltola, Ralf Westerlund, Hanna Etula, Yrjö Etula, Maria Takala, Jarmo Ebgblom. Jaosto kokoontui 4 kertaa. Pistoolijaosto Teemu Lahti, Pentti Järvinen, Mirja Nevansuu, Reino Peltomäki, Heikki Lipsanen, Ritva Lapinniemi, Teijo Kimpimäki. Jaosto kokoontui 2 kertaa. Riistamaalijaosto Krister Holmberg, Antti Aho, Jarmo Smura, Markku Jetsonen, Vesa-Matti Sallinen, Mika Mankinen. Jaosto kokoontui 2 kertaa. 7

8 Haulikkojaosto Aarne Klemetti, Taavi Jarva, Kari Sankala, Heikki Keskitalo, Joonas Pärnänen, Aku Lindström, Marja Maunula, Raija Tiiva. Jaosto kokoontui 4 kertaa. Siluettijaosto Juhani Lehtosaari, Sami Mäkelä, Veikko Huotari, Janne Mäntynen, Esko Lempola, Jyrki Viitakoski. Jaosto kokoontui 5 kertaa. Mustaruutijaosto Risto Kiema, Tapio Hautakangas, Taisto Kilpinen, Ari Salin, Pekka Paatinen, Pekka Raukko, Erkki Lehtonen. Jaosto kokoontui 4 kertaa. Kasa-ammuntajaosto Jens Lågas, Voitto Puutio, Timo-Heikki Varis, Hannu Murisoja, Jorma Tikkanen, Janne Juntunen. Jaosto kokoontui 3 kertaa. Practical-jaosto Timo McKeown, Markku Koistinen, Esa Marjoniemi, Juha-Pekka Vuorinen, Mikko Pasanen, Henri Munck. Jaosto kokoontui 2 kertaa. Nuorisovaliokunta Jukka Törmänen, Anu Finsk, Veli-Matti Matikainen, Terhi Hopiavori, Juhani Forsman. Esittelijä ja sihteeri Timo Rautio. Valiokunta kokoontui 3 kertaa. Kilpailuvaliokunta, varsinainen jäsen/varajäsen: Georg-Peter Björkqvist, Jarmo Smura/Antti Aho, Kari Sankala/Marja Maunula, Pentti Järvinen/Teemu Lahti, Ralf Westerlund/Juha Peltonen, Juhani Lehtosaari/Esko Lempola, Veikko Ratsula/Veli-Pekka Karvinen, Timo McKeown, Sakari Keckman/Marko Rautelin, sihteeri Kirsi Kankaanmäki. Valiokunta kokoontui seitsemän (7)kertaa. Viestintävaliokunta Aarne Klemetti, Ville Virtanen. Esittelijä ja sihteeri Matti Viitanen. Valiokunta kokoontui 2 kertaa. Sääntötyöryhmä Georg-Peter Björkqvist, Curt Sjöblom, Ralf Westerlund, Erkki Mauno, Jarmo Smura SAL 90.vuotta työryhmä Mikko Nordquist, Alpo Vehanen, Pia Nybäck, Risto Aarrekivi Oto-Valmentajat 2009 Lauri Siltavirta Pentti Saari Satu Pusila Pekka Maunula Reino Peltomäki Marko Leppä Ville Häyrinen lajivalmentaja, skeet nuorten valmentaja, skeet lajivalmentaja, trap lajivalmentaja, kaksoistrap nuorten valmentaja, pistooli lajivalmentaja, iso- ja vakiopistooli lajivalmentaja, liikkuva maali Palkatut valmentajat 2009 Katso kohta henkilökunta. 8

9 Tehoryhmän valmentajat 2009 Kivääri: Marko Matilainen, Mikko Mattila, Hanna Pitkänen, Jukka Yliketola, Jukka Törmänen, Rabbe Österlund Pistooli: Teijo Kimpimäki, Ville Peltoniemi, Jukka Törmänen Riistamaali: Mika Mankinen Haulikko: Harri Bister, Jaakko Louhelainen, Seppo Mahlamäki, Heikki Romppanen, Risto Suurla, Satu Pusila, Pekka Maunula, Ari Heikkiniemi Valmennuksen tukihenkilöt 2009 Harri Hakkarainen Hannu Järvinen Juha Nakari Pia Pekonen Rami Virlander Mika Hallikainen Leena Kansanen Juha Päällysaho Tapio Säynevirta Niilo Konttinen Sampo Kettunen Jukka Viitasalo Kyösti Lampinen Kaisu Mononen Riku Valleala lääkäri, Lontoo 2012 olympiaprojekti lääkäri fysioterapeutti, kivääri- ja pistoolilajit fysioterapeutti, haulikkolajit testaus- ja seuranta Wieru-hierojat hieroja näköfysiologi, silmälääkäri ase- ja patruunatestaus psykologi, tutkimus- ja kehitystoiminta psykologi tutkimus- ja kehitystoiminta tutkimus- ja kehitystoiminta tutkimus- ja kehitystoiminta tutkimus- ja kehitystoiminta Liiton toimisto SLU:n toimitalossa os. Radiokatu 20, Helsinki Henkilökunta Risto Aarrekivi Pirjo Manninen Leena Paavolainen Maila Pynnönen Kirsi Kankaanmäki Timo Rautio Matti Viitanen Pirjo Peltola Juha Hirvi Matthias Hahn Matti Nummela Peeter Päkk Tapio Säynevirta Pasi Wedman toiminnanjohtaja talouspäällikkö valmennuksen johtaja toimistosihteeri kilpailusihteeri nuoriso- ja koulutuspäällikkö viestintä- ja markkinointipäällikkö paralympia kehityspäällikkö, lajivalmentaja kivääri olympialajit olympiavalmentaja, kivääri päävalmentaja olympiavalmentaja nuorten olympiavalmentaja, haulikko (traplajit) olympiavalmentaja, skeet lajivalmentaja, kiväärilajit nuorten olympiavalmentaja, kivääri 3.5. SAL:n alueet SAL:n toiminta oli jaettu yhdeksään (9) aluejaostoon. Aluetoiminnan tarkoituksena oli edistää ja kehittää ampumaurheilua alueellaan sekä toimia SAL:n organisaation osana yhteistoiminnassa lajijaostojen ja alueen seurojen kanssa. SAL:n aluejaostot olivat suora jatke liiton toiminnoille, joiden tarkoituksena oli: 1. edistää SAL:n tavoitteiden toteutumista alueellaan 2. toimia alueensa seurojen yhdyssiteenä, 9

10 3. tukea alueensa seurojen toimintaa, 4. koordinoida ja järjestää lajijaostojen kanssa alueellista tuomari- ja valmennustoimintaa, 5. järjestää muuta alueellista koulutustoimintaa, 6. ohjata ja valvoa alueellista kilpailutoimintaa, 7. kehittää alueellaan nuoriso- ja harrastetoimintaa, 8. hoitaa alueellaan urheiluammunnan yhteiskuntasuhteita 9. vastata alueensa urheiluammunnan tiedottamisesta ja markkinoinnista 10. seurata ja vaikuttaa alueensa rataolosuhteiden kehittymiseen. Liiton taloudellinen tuki alueille perustui toteutettuun toimintaan. Aluetuki kohdistui varsinaiseen, alueen itsensä järjestämään toimintaan, erityisesti nuorisotoimintaan ja siihen vaikuttivat mm. jäsenmäärän kehitys, sovittujen tavoitteiden toteutuminen. Liiton rahallinen tuki aluejaostoille määriteltiin alueiden toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä alueiden varallisuuden pohjalta. Avustuksen tuloutus ja seuranta tapahtuivat suoritettujen toimintojen (raporttien) pohjalta. Alueiden viestintä on toiminut liiton internetsivujen kautta. Liiton internetsivujen kautta on nähtävissä myös aluetason kilpailutoiminta. Edunvalvonta alueilla Ns. maakuntakaavojen tai maakuntakaavoihin liittyvien vaihekaavojen valmisteluluihin osallistui sekä aluejaostojen henkilöitä että liiton ympäristövaliokunnan ja toimiston jäseniä. Etelä-Suomen alue Rabbe Österlund, Minna Bloigu, Markus Ahtiainen, Veli-Matti Matikainen, Runar Lindholm, Harri Koski, Antero Lindberg, kokouksia 8. Hämeen alue Tapio Jurvanen, Anu Finsk, Jorma Laakso, Heikki Romppanen, Aimo Linden, Timo Kivelä, Rainer Hirvonen, sihteeri Helena Kämäräinen, kokouksia 6. Itä-Suomen alue Martti Halttunen, Seppo Asikainen, Pirjo Hulkko, Anna-Kaisa Räsänen, Pentti Saari, Seppo Mahlamäki, Heikki Pääkkönen, Rauno Kortelainen, kokouksia 4. Kaakkois-Suomen alue Jaakko Puisto, Marko Leppä, Olga Wolkoff, Matti Hahl, Jorma Hyrkkänen, kokouksia 6. Keski-Suomen alue Antti Mustonen, Juha Sirkka, Teemu Lahti, Viljo Kuparinen, Pasi Lehikoinen, Markku Uusitalo, Otso Heikkinen, kokouksia 2. Lapin alue Tapio Hänninen, Juhani Törmänen, Matti Piirto, Jukka Törmänen, Atso Sipola, Reijo Alkku, Eero Heikkilä, kokouksia 1. Lounais-Suomen alue Jarmo Engblom vpj, Matti Viljakainen, Esa Esala, Johanna Keskitalo, Juho Jussila, Juhani Forsman, kokouksia 6. Pohjanmaan alue Jukka Yli-Ketola, Aulis Leppänen, Jyrki Kaaranka, Marjo Yli-Kiikka, Teijo Kimpimäki, Seija Ahomäki, Jukka- Pekka Parkkamäki, Hanna Keinänen, kokouksia 9. 10

11 Pohjois-Pohjanmaan alue Veikko Huotari, Hannu Säävälä, Paavo Karjalainen, Kauno Ylitalo, Markku Lämsä, Erkki Välikangas, Pekka Vaarala, Tapio Toratti, kokouksia 3.6. SAL:n jäsenet Jäsenmäärä Jäsenyhdistyksiä Jäsenmäärä Naisten jäsenmäärän kehitys

12 Miesten jäsenmäärän kehitys Tyttöjen jäsenmäärän kehitys Poikien jäsenmäärän kehitys Uusia jäseniä Vuonna 2009 SAL:n liittyi kaksi uutta jäsenseuraa: Temppelikylän Ampujat Kaakkois--Suomen alue Etelä-Suomen Ampujat Etelä-Suomen alue Eronneet seurat Vuonna 2009 SAL:sta erosi yksi seura: Multian Ampujat Keski-Suomen alue Koko maan käsittävät yhdistykset ja yhteisöjäsenet Svenska Finlands Skytteförbund (SFS) - jäsenmäärä mukana niiden piirien kautta, johon seurat kuuluvat Posti- ja Telelaitoksen Ampujat (PTA) - jäsenmäärä laskettu tilastoon erillisenä Suomen Kasa-Ampujat 12

13 - jäsenmäärä laskettu tilastoon erillisenä Suomen Veteraaniampujat - jäsenmäärä mukana niiden seurojen kautta, joihin yhdistyksen jäsenet kuuluvat Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) Reserviläisliitto (RES) Päällystöliitto - näiden jäsenmäärä ei sisälly tilastoon Upseerien Ampumayhdistys (UAY) - jäsenmäärä laskettu tilastoon erillisenä Seurat ja jäsenmäärät, jäsentilasto alueittain - toimintakertomuksen lopussa 4. TALOUS Vuoden 2009 toiminnan kulut olivat yhteensä ,20 ja tulot ,92, tulos oli alijäämäinen ,28. Talous perustui keväällä 2008 hyväksyttyihin jäsen-, lisenssi- ym. maksuihin. Tulojen merkittävimmät osa-alueet olivat omavarainen varainhankinta (jäsen- ja lisenssimaksut, sopimus- ja ilmoitustulot), OPM:n myöntämä tulospohjainen valtionavustus sekä Olympiakomitean ja Paralympiakomitean avustukset. Yleisavustukset kokonaisuudessaan, erityishankkeet mukaan lukien oli Poistoja tehtiin ,49. SAL:n yhdeksän alueen kirjanpito sisältyy liiton kirjanpitoon, alueiden tulos vuodelta 2009 oli 76,75. Tulojen muodostus

14 Menojen muodostus 2009 Valtion määrärahat Menot päätoimialueittain

15 Tulot t Menot t Tulos t Tase t SAL:n tulot, menot, tulos ja tase Tuloslaskelma ja tase liitetietoineen liitteissä kertomuksen lopussa. 5. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN 5.1. Kansallinen vaikuttaminen Suomen Ampumaurheiluliitto tekee kansallista edunvalvontatyötä seuraavilla toimialoilla: lupa- ja lainsäädäntötyö, ympäristö- ja olosuhdeasiat, järjestöjen välinen yhteistyö, antidoping- ja eettinen työ, valmennus- ja koulutustyö, liikuntapolitiikka, harraste- ja nuorisotoiminta sekä huippu-urheilu. Edunvalvontatyötä tekevät liiton kaikki toimielimet. SAL tekee edunvalvontayhteistyötä kansainvälisten liittotahojensa lisäksi mm. seuraavien kotimaisten tahojen kanssa: Eduskunta (laki- ja olosuhdeasiat) Opetusministeriön liikuntaosasto (mm. avustukset, urheilupaikkarakentaminen, kehitysprojektit ) Sisäasiainministeriön poliisiasiainosasto, Arpajais- ja aselautakunta (laki, lupa-asiat jne) Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus, Maakuntien Ympäristökeskukset (ympäristöasiat) Valtion Liikuntaneuvosto (olosuhdeasiat jne.) Suomen Liikunta ja Urheilu ja sen alueorganisaatiot (tasa-arvo, liikuntapolitiikka, koulutus jne.) Nuori Suomi, Nuorten Akatemia (nuorisotoiminta) Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea (huippu-urheilu) Suomen Invalidien Urheiluliitto ja Näkövammaisten Keskusliitto (vammaisurheilu) Svenska Finlands Skytteförbund (ruotsinkielinen ampumaurheiluliitto Suomessa, kilpailu- ja muu toiminta) Opiskelijoiden Liikuntaliitto (huippu-urheilu, nuorisotoiminta) Antidopingtoimikunta ADT (antidopingvalistus) Kuntoliikuntaliitto (harraste- ja terveysliikunta) Metsästäjäin Keskusjärjestö (lakiasiat) Suomen Metsästäjäliitto (laki- ja olosuhde- ja ympäristöasiat) Puolustusvoimat (valmennus, rata- ja turvallisuusasiat) 15

16 Rajavartiolaitos (rata- ja turvallisuusasiat) Reserviläisjärjestöt ja Maanpuolustuskoulutus (rata-asiat) Maakuntaliitot (ratahankkeet) Kuntien liikuntatoimet ja kaavoitus (olosuhteet, rata-asiat) Urheiluopistot ja Suomen Valmentajat ry (valmennus- ja koulutustoiminta) Urheilutyönantajat ry (työehtosopimukset) Urheilun oikeusturvalautakunta Liike ry (liikunnan kehitysyhteistyö) Uuden Ampuma-aselain valmistelussa tehtiin yhteistyötä tiiviisti muiden ampuma- ja asealan järjestöjen kanssa. Keskeisin yhteistyötaho oli Ampumaharrastusfoorumi, jonka puheenjohtajana toimii liiton toiminnanjohtaja ja sihteerinä SAL:n Jorma Riissanen. Foorumin AMPU-hankkeen hankepäällikkönä toimii SAL:sta Markku Lainevirta. Liitto antoi lausunnot aselakiluonnoksesta ja oli asiantuntijana mm. Puolustusvaliokunnassa. Ampumaharrastusfoorumi järjesti mm. aselakia käsittelevän seminaarin Go-Expo-messujen yhteydessä sekä yhteisen kansanedustajille tarkoitetun informaatiotilaisuuden Eduskunnassa. Kansalliset järjestöt Suomen Ampumaurheiluliitto kuului jäsenenä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:hyn ja kahdeksaan sen alueista, Suomen Olympiakomiteaan, Suomen Kuntoliikuntaliittoon ja Nuori Suomi ry:hyn sekä Suomen Paralympiakomiteaan. Liiton edustajat kansallisissa järjestöissä Suomen Olympiakomitean valtuuskunnassa varsinaisena edustajana oli Helena Walldén ja hänen henkilökohtaisena varamiehenään Hilkka Kaipainen, syksyllä edustajat vaihtuivat ja varsinaisena edustajana oli Mikko Nordquist henkilökohtaisena varamiehenä Curt Sjöblom. Suomen Olympiakomitean hallitukseen kuului Pia Nybäck, joka oli myös OK:n varapuheenjohtaja. Markku Lainevirta kuului Sisäministeriön Ampuma-aselautakuntaan ja SLU:n olosuhderyhmään, Sari Ollila Paralympiakomitean hallitukseen, Risto Aarrekivi Tanhuvaaran opiston valtuuskuntaan ja Suomen Urheilijoiden Tukisäätiön hallitukseen puheenjohtajana kevääseen Pirjo Manninen kuului Suomen Urheilijoiden Tukisäätiön hallitukseen Kansainvälinen vaikuttaminen Kansainväliset järjestöt International Shooting Sport Federation (ISSF) European Shooting Confederation (ESC) Nordic Shooting Region (NSR) Federation Internationale de Tir Aux Armes Sportives de Chasse (FITASC) Muzzle Loaders Association International Committee (MLAIC) World Bench Rest Council (WBRC) International Practical Shooting Confederation (IPSC) International Metallic Silhouette Shooting Union (IMSSU) Association de Federations de Tir Sportif De la C.E. (AFTSC) The Association of European Manufacturers of Sporting Ammunition (AFEMS) Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto Euroopan aluejärjestö Pohjoismaiden aluejärjestö Haulikko- ja Metsästysammunnan kansainvälinen liitto Mustaruutiammunnan kv.liitto Kasa-ammunnan kv.liitto Practical-ammunnan kv.liitto Siluettiammunnan kv.liitto EU:n jäsenmaiden ampujainliittojen edunvalvontajärjestö Eurooppalaisten patruunan valmistajien liitto 16

17 The World Forum on the Future of Sport Shooting Activities (WFSA) Ampumaurheilun tulevaisuusfoorumi, liitännäisjäsen Järjestötoiminta Suomen Ampumaurheiluliitto osallistui sääntöjensä edellyttämällä tavalla aktiivisesti lajin kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Perusteina aktiiviselle osallistumiselle olivat lajin kehitystyö, mielikuvan parantaminen ja markkinointi sekä ympäristöasiat, joissa Suomi tulee näyttelemään keskeistä roolia. SAL:n edustajat kansainvälisissä järjestöissä ISSF:n riistamaalikomitea, puheenjohtaja ja ISSF valtuuston jäsen ISSF:n lääketieteellinen komitea ISSF:n sääntökomitea ISSF:n urheilijakomitea, pj ja hallitus ESC:n varapuheenjohtaja ESC:n tekninen komitea jäsen ESC:n medical officer ESC:n ympristövaliokunta ESC:n aselakivaliokunta ESC:n viestintä- ja markkinointikomitea IMSSU Siluettiammunnan kv.liitto, varapj NSR:n puheenjohtaja NSR:n pääsihteeri NSR:n tekninen komitea AFTSC:n ympäristövaliokunta WFSA:n edustajiston jäsen Pekka Kuusisto Hannu Järvinen Risto Aarrekivi Juha Hirvi Pekka Kuusisto Maarit Lepomäki Hannu Järvinen Jorma Riissanen Jorma Jussila Risto Aarrekivi Sami Mäkelä Mikko Nordquist Risto Aarrekivi Georg-Peter Björkqvist Jorma Riissanen Jorma Riissanen 5.3. Laaja-alainen tasa-arvotyö Liiton yhteiskunta- ja tasa-arvotyö pohjautuu liiton sääntöihin sekä liikunnan ja urheilun Reilu Peli -ohjeisiin. Tasa-arvotyötä teemme laajamittaisesti monella eri tasolla. Naisten ja tyttöjen määrää lajin harrastajina on kasvanut vuoteen 2008 verrattuna. Liiton luottamuselimissä toimii 32 naistoimijaa. Laaja-alaiseen tasa-arvotyöhön kuuluu myös yhteiskuntavastuu ja yhteistyö muiden ampuma- ja asealan järjestöjen kanssa. Lähtökohtana tulee olla tasavertaisen harrastamisen mahdollisuudet ja ihmisten tasavertainen kohtelu. Yksi vuoden keskeisimpiä asioita edellä mainitussa asiassa olivat uuden aselain mahdollisesti mukanaan tuomat haasteet seura- ja harrastustoimintaan. Yhteistyötä jatkettiin eri vammaisjärjestöjen kanssa ja seuroja kannustettiin ottamaan mukaan ampumaurheilusta kiinnostuneet vammaisurheilijat. Olosuhde- ja ympäristöpuolen edunvalvonta on käsitelty kohdassa Olosuhteet ja ympäristö. 17

18 6. KOULUTUSTOIMINTA 6.1. Valmentajakoulutus Valmentajakoulutus ja sen kehittäminen oli yksi liiton vuoden 2009 painopistealue. Suunnitelmien mukaisesti liiton valmentajakoulutusjärjestelmän uudistamista ja kehittämistä jatkettiin yhteistyössä Suomen Urheiluopiston ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa. Valmentajakoulutuksen tavoitteeksi asetettiin, että suomalainen ampumaurheiluvalmentaja on tulevaisuudessa osaava ammattilainen, joka ottaa kokonaisvastuun itsensä kehittämisestä ja osaa valmentaa ja kasvattaa itsenäisiä ja laadukkaasti valmentautuvia urheilijoita. I-tason valmentajakoulutus I tason valmentajakoulutuksen suoritti yhteensä 48 valmentajaa haulikko-, kivääri-, pistooli- ja riistamaalilajeista. I-tason valmentajiksi valmistui 2009 Vierumäeltä 24 valmentajaa: kiväärissä 3, pistoolissa 9, kivääri ja pistooli 5 ja trap 7. I-tason valmentajiksi valmistui 2009 Kuortaneelta 24 valmentajaa: kiväärissä 8, pistoolissa 7, liikkuvamaali 1, kivääri ja pistooli 1 ja skeet 7. II-tason valmentajakoulutus SAL: n uudistuneen II-tason valmentajakoulutuksen aloitti 2009 syksyllä Vierumäellä 21 henkilöä kiväärissä 5, skeetissä 3, pistoolissa 5, trapissa 3 ja practical 1 Lisäksi kaksi lajikouluttajaa osallistui I ja II tasojen valmentajakoulutusten kouluttajakoulutukseen Vierumäellä syksyllä Liiton valmentajakoulutus-järjestelmän kehittämisprojekti sai erillistä VOK (Valmentaja- ja ohjaajakoulutus) hankerahaa myös kaudella Ammattikoulutus Kiväärin olympiavalmentaja Pasi Wedman opiskeli Jyväskylän yliopiston Liikuntabiologian laitoksen valmennus- ja testausopin opintolinjalla (V taso). Neljä ampumaurheiluvalmentajaa jatkoi IV tason valmentajan ammattitutkinnon suorittamista Suomen Urheiluopistolla Ohjaajakoulutus I-tason Ampumakouluohjaajatutkinto Ampumakouluohjaajatutkintoja järjestettiin toimintavuonna kuusi. Lajiosat järjestettiin: Hämeenlinna (18 osallistujaa), Sodankylä (21), Siilinjärvi (22), Savonlinna 5.9. (26), Haapajärvi (7) ja Orimattila (12 osallistujaa). Kouluttajina toimivat vuorotellen Terhi Hopiavuori ja Anu Finsk. Osallistujat suorittivat yleisosan koulutuksena Lasten Urheilun perusteet (Nuori Suomi). I-tason ampumakouluohjaajatutkinnon suoritti yhteensä 106 henkilöä Järjestö- ja seurajohtajakoulutus Järjestö- ja seurajohtajakoulutuksen visiot ovat: Seurat tarjoavat jäsenilleen ja eri kohderyhmille suunnattua säännöllistä, ihmisten tarpeet huomioivaa ohjattua ja monipuolista toimintaa. ja Seuroissa toimivat osaavat vetäjät ja johtajat. Ampumaurheilun keskeisin toimintayksikkö on seura. Lähtökohtana on luoda seuroihin innostuneisuuden ilmapiiri, joka tukee mukana olevien eri motiiveja ja kehittymistä pienestä ampumaurheilijasta isoksi 18

19 ihmiseksi. Koulutusta suunnattiin vuoden 2009 aikana jäsenseuroille, joissa olennaisena osana on avaintoimijoiden, kuten puheenjohtajien, sihteerien, nuorisopäälliköiden, ohjaajien ja valmentajien osaamisen varmistaminen ja toiminnan tukeminen. Painopisteet Seurojen ja alueiden avaintoimijaverkoston vahvistaminen Seuratoimintanäkemyksen kirkastaminen Keskeisimmät tulokset - Aluetoiminnan toimintamallia selkeytettiin - Kohdattiin 71 seuraa ja 160 seuratoimijaa - Seuratoiminnan kehittämisessä keskityttiin nuorten toimintaedellytysten vahvistamiseen - Seuratoiminnassa painotettiin monipuolisuutta luodun seuratoimintaidean mukaisesti kaikissa eri seuratoimintaan liittyvissä koulutukissa. SAL: n Hyvä Seura -koulutukset SAL: n Hyvä Seura tilaisuuksiin syksyllä 2009 osallistui yhteensä 160 henkilöä 71 seurasta. Tilaisuudet järjestettiin: Pohjois-Pohjanmaa, Jääli 1.10., Pohjanmaa, Ylihärmä, 2.10., Häme, Tampere , Kaakkois- Suomi, Mikkeli, , Itä-Suomi, Juankoski, , Lappi, Rovaniemi , Lounais-Suomi, Säkylä, 3.11., Häme, Lahti, 4.11., Keski-Suomi, Jyväskylä, ja Etelä-Suomi, Helsinki, Hyvä Seura tilaisuuksien teemoina oli: * Alueen ja SAL: n koulutustarjonta: - ohjaaja-, valmentajakoulutus ja tuomarikoulutus * Kultahippuvalmennus, -leirit, -kilpailut/karsinnat ja Finaalit 2010 Turku ja Joensuu * Seurojen ampumakoulutoiminta * Nuorten kilpailutoiminta * Aselaki ja ampumakortti * SAL: n seuraluokittelu > * Paikalliset ampumaradat / -olosuhteet Tilaisuuksien kouluttajina olivat SAL: sta Risto Aarrekivi ja Timo Rautio 6.5 Tuomarikoulutusjärjestelmä Tuomarikurssien järjestäjinä toimivat liiton kilpailuvaliokunta sekä alueorganisaatiot ja lajijaostot. Liiton kilpailuvaliokunta vastaa tuomarikoulutuksesta, kouluttajakoulutuksesta sekä koulutusmateriaalin ajantasaisuudesta, valvoo koulutustoiminnan laatua sekä järjestää yhdessä lajijaostojen kanssa kansalliseen ylituomaritutkintoon liittyvän koulutuksen ja tarvittavat kokeet ISSF:n lajeissa. Muissa lajeissa kansallisesta ylituomaritutkinnosta vastaavat lajijaostot, jotka ilmoittavat kilpailuvaliokunnalle kurssista ja kouluttajista. Kaikista lajeista kouluttajat toimittavat kurssitulokset kilpailuvaliokunnalle, joka hyväksyy ylituomarit. Alueorganisaatiot ja lajijaostot järjestävät II- ja I-luokan tuomarikursseja tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa jokaisella alueella. Kurssien järjestämisestä on ilmoitettava liiton toimistoon. Ylituomarikoulutus Ajalla järjestettiin seuraavat ylituomarikurssit: Haulikkolajien ylituomarikurssi Tampereella, kivääri- ja pistoolilajien ylituomarikurssi Joensuussa, Kivääri-, pistooli-, haulikko- ja liikkuvan maalin lajeissa ylituomarikurssi Vierumäellä, kivääri-, pistooli- ja liikkuvan maalin lajeissa ylituomarikurssi Ylihärmässä. 19

20 Ylituomarikokeen hyväksytysti suorittaneet: Pistooli: Kivääri: Karoliina Helle, SaSA Juha Ahomäki, KA Seppo Jortikka, HlAS Jussi Ahomäki, HSA Pentti Järvinen, HVA Heikki Helassalo, RSA Matti Kauppinen, KontU Ossi Hellman, TiA Vesa Kemppi, KSA Minna Hytönen, KSA Johanna Keskitalo, SaSA Taisto Häkkinen, JA Kari Komi, OSU Jarmo Järvelä, SySi Teemu Lahti, LAS Jari Lehtinen, KSA Mika Limatius, JA Hannu Majalahti, ParkA Voitto Limatius; JA Aarne Markko, TiA Antero Lindberg PorkkA Marko Matilainen, PiekSA Juha Moijanen, P-HA Petri Myller, KontU Kalle Mykkänen, TiA Pertti Myllylä, KaA Antti Pahalahti, LuhA Veli-Pekka Niiranen, JA Ville Peltoniemi, IU Jaana Parviainen, SUA Juhani Riutta, HSA Uolevi Piispanen, SaSA Hannu Räsänen KSA Kari Puustinen, JA Olavi Savolainen, JA Heikki Pääkkönen, KAMS Juha Sirkka, KonnA Aarne Ratinen, KSA Asko Terkola, SaSA Juha Rinta-Keturi, SäSa Yrjö Tiilikainen, KontU Mikko Rönkkö, SiUra Ari Valtonen, RSA Mauri Röppänen, KaA Jyrki Varis, JA Tapio Säynevirta, JA Keijo Vilander, OrJy Tauno Tuhkanen, MA Asser Vuola, P-HA Helena Valtonen, RSA Alpo Vehanen, SA Matti Viljakainen, SäSa Matti Vähäpassi, KA Henri Häkkinen, JA Jussi Ahomäki, HSA Jari Hemminki, KA Juha Ahomäki, KA Irma Kivistö, NoSA Jyrki Leppälä, AlavA Jukka Yliketola, HSA Teijo Kimpimäki, JjA Aarno Ala-Honkola, AlavA Ari Menna, NoSA Tapio Linjala, AlavA Kasa-ammunta Olavi Iso-Oja, VS-VA Voitto Puutio Liikkuva maali: Rainer Hirvonen, P-HA Anders Holmberg, RS Bertel Holmberg, RS, Henrik Holmberg, RS Krister Holmberg, RS Markku Jetsonen, KAMS Håkan Mansner, SSG Osmo Mäkelä, MSA Jarmo Pyyhtiä, K-64 Veli-Matti Sallinen, K-64 Bror Skogster, SSG Matti Suoranta, K-64 Juha Väätäinen, SUMA Pauli Konttinen, SUMA Haulikko: Jari Korja, AEM Kai Korpi, AEM Seppo Tarvainen, KSA Olavi Alanen, KurA Klaus Aremaa, LoA Hannu Haapaniemi, P-HA Jukka-Pekka Heikkilä, P-HA Jaakko Horkka, P-HA Juhani Kallio, P-HA Heikki Keskitalo, LAS Aarne Klemetti, LoA Kari Knuuttila, LAS Heimo Lehtola, JMS Jarmo Lehtonen, RSA 20

21 Haulikko jatkuu. Harri Hyvönen, NUMA Antti Mäkelä NoSA Ismo Peltola, JMS Matti Lindegren, K-64 Rainer Majanen, KellMS 6.6. Viestintäkoulutus Viestinnän koulutusta tehtiin seurakohtaisesti mm. TSA:ssa, OSU:ssa ja SSG:ssä. Koulutuksen yhteydessä tehtiin mm. seurojen uudet internet-sivustot Eettinen ja antidopingkoulutus Suomen Ampumaurheiluliiton toimintojen arvolähtökohtana on eettisesti kestävä ja puhdas urheilu kaikilla tasoilla. Antidopingkoulutus kuului mm. SAL:n valmentajien koulutusohjelmiin sekä uuteen ampumaurheilun valmennusjärjestelmään. Valistustyötä tehtiin yhteistyössä ADT:n kanssa, joka osallistui liiton pyynnöstä omalla osastollaan Ilma-aseiden SM-kisoihin Vierumäelle maaliskuussa. ADT:n vihkosta kielletyistä aineista ja menetelmistä on jaettu aktiivisesti liiton eri valmennusryhmille. Eettiset ohjeet ja pelisääntökeskustelut kuuluivat kiinteänä osana myös lasten ja nuorten Kultahippu-passiin ja Sinetti seuratoimintaohjeisiin Ympäristö- ja lakikoulutus Ympäristö- ja ampuma-aselakiin liittyviä tietoiskuja järjestettiin Hyvä Seura-tapaamissa sekä Helsingin Messukeskuksessa järjestetyssä ase- ja ampuma-alan neuvottelupäivien seminaarissa. 7. VALMENNUSTOIMINTA 7.1. Huippu-urheilun valmennustoiminta Painopistealueet ja päätavoitteet Vuonna 2009 käynnistettiin liiton huippu-urheilutoiminnan uusi strategia päätavoitteena visio 2020: Suomalaiset ampumaurheilijat ovat kansainvälisesti menestyviä huippuampujia, joilla on ammattitaitoinen valmentaja. Valmennus toteutetaan hyvissä harjoitteluolosuhteissa huomioimalla kokonaisvaltainen vastuunkanto laadukkaasti valmentautuvan urheilijan koko elämän urasta. Huippu-urheilun toimintamallit rakentuivat eettisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle huomioiden huippu-urheilun arvopohjan: huippuosaaminen, korkea laatu ja vastuullisuus. Olympiadin päätavoitteena on menestyä Lontoon 2012 olympialaisissa ja paralympialaisissa sekä muissa kansainvälisissä arvokilpailuissa ja MC kilpailuissa. Menestystä tavoitellaan kaikissa kolmessa lajiryhmässä, haulikko, kivääri ja pistooli. Huippu-urheilun vuoden 2009 päätavoite olikin käynnistää Lontoo 2012 olympia- ja paralympiaprojektit. Tavoitteena oli myös jatkaa Olympiakomitean järjestelmätukilajina ja Paralympiakomitean priorilajina Lontoon 2012 olympiadille. Toisena keskeisenä tavoitteena oli huippu 21

22 urheilun taloudellisten resurssien lisääminen ja osana tätä ammattimaisen valmennusorganisaation ja valmentajapalkkauksen edelleen kehittäminen ja päätoimisten valmentajien palkkaaminen kaikkiin olympiaryhmiin. Näissä päätavoitteissa onnistuttiin erinomaisesti ja suunnitelmien mukaisesti Valmennusorganisaatio SAL:n liittojohtoisen valmennusorganisaation operatiivisen rungon muodostivat valmennuksen johtaja, lajien päävalmentajat ja olympia- ja paralympiavalmentajat sekä lajivalmentajat ja nuorten valmentajat (liite 1). Valmennusorganisaatiota edelleen vahvistettiin, toimintaedellytyksiä kehitettiin ja olympia- ja paralympialajien avainvalmentajat palkattiin päätoimisiksi. Valmennuksen johtajan operatiivisena apuna huippu urheilutoiminnan kehittämisessä toimi valmennuksen johtoryhmä (VJR), jonka muodostivat valmennuksen johtaja (puheenjohtaja), lajien päävalmentajat/olympia- ja paralympiavalmentajat, nuorten olympiavalmentajat sekä kutsutut huippu urheilun asiantuntijat Valmennuksen kehittäminen Liittojohtoista maajoukkuevalmennusta tehostettiin edelleen ja käynnistettiin Lontoo 2012 projektien huippuvalmennustiimit. Yhteistyössä Olympia- ja Paralympiakomitean kanssa kehitettiin ja tuettiin Lontooseen valmistautuvien urheilijoiden valmentautumista entistä ammattimaisemmin, pitkäjänteisemmin ja suunnitelmallisemmin vastaamaan nykypäivän huippu-urheilukriteerien vaatimuksia. Valmennuksen painopisteenä oli päivittäisharjoittelun määrän ja laadun jatkuva parantaminen, kansainvälisyyden lisääminen ja yksilöllisen valmennuksen kehittäminen. Valmentautumisen suunnitelmallisuutta, seurantaa ja raportointia kehitettiin. Tulosperusteisen valmennus- ja valintajärjestelmän kehittämistä jatkettiin ja maajoukkue- ja arvokilpailujen valintakriteerejä uudistettiin edelleen tavoitteena taata kansainvälinen menestys. Valmennustuet ja muu tukitoiminta suunnattiin entistä suunnitelmallisemmin niihin potentiaalisiin menestyslajeihin, joissa valmentautuminen ja urheilijoiden ja valmentajien toiminta sekä asenne täyttävät huippu-urheilun kriteerit. Liittojohtoista nuorten ja aikuisten maajoukkuevalmennusta ja kansainvälistä kilpailutoimintaa oli lajiryhmästä riippuen vrk vuoden 2009 aikana. Huippuampumaurheilun tulevaisuuden turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä jatkettiin nuorten huippuurheiluohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää ja tehostaa lahjakkaiden nuorten ja uusien kykyjen määrätietoista huippu-urheiluun tähtäävää valmentautumista. Päivittäisharjoittelua, harjoitteluolosuhteita ja urheilijoiden osallistumista kansainväliseen kilpailutoimintaan tuettiin. Nuorten kansainvälisten kilpailujen valintajärjestelmää ja kriteereitä kehitettiin tavoitteena kokonaisvaltaisen valmentautumisen tukeminen. Nuorten tehoryhmätoiminta haulikossa, kiväärissä, pistoolissa ja liikkuvassa maalissa tuki vuotiaita lahjakkaita urheiluampujia ja heidän seurojaan valmennuksessa ja valmennuksen suunnittelussa ja toimi osana liiton kykyjenetsintäjärjestelmää. ISSF:n ei-olympialajien valmennustoimintaa edelleen kehitettiin päätavoitteena menestys vuoden 2010 MM kilpailuissa. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palveluksessa valmentautui myös liiton maajoukkueurheilijoita sekä Urheilukoulussa varuspalveluksensa suorittavia urheilijoita. Tämä toiminta tuki osaltaan liiton valmennusjärjestelmää. Jatkettiin Vierumäen valtakunnallisen valmennus-, koulutus- ja kehityskeskuksen sekä alueellisten harjoittelukeskusten ja Urheiluakatemioiden toiminnan ja olosuhteiden kehittämistä tavoitteena luoda olot huippuampumaurheilijoille ja valmentajille ammattimaiseen valmentautumiseen ja valmennuksen kehittämiseen. 22

23 Valmennuksen tukitoimenpiteitä kehitettiin edelleen tavoitteena liittää ne entistä kiinteämmäksi osaksi kokonaisvaltaista ja ammattimaista valmentautumista ja kattamaan koko olympiadi. Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) ja Vierumäen valmennuskeskuksen kanssa jatkettiin yhteistyötä tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä harjoittelun seuranta- ja testausjärjestelmien kehittämishankkeissa. Yhteistyössä KIHUn, Vierumäen valmennuskeskuksen, olympiakomitean ja paralympiakomitean kanssa käynnistettiin suomalaisen huippuammunnan kehitys- ja tutkimusohjelman pilottivaihe tavoitteena taata suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen huippuammunnan tutkimus- ja kehittämistoiminta. Tehostettiin yhteistyötä varuste- ja välinevalmistajien kanssa takaamaan suomalaisille huippuampujille parhaat välineet käyttöön. Lisättiin entisestään kansainvälistä yhteistyötä ja tieto-taidon hyödyntämistä suomalaisen valmennusjärjestelmän kehittämisessä. Yhteistyössä Olympiakomitean, oppilaitosten ja harjoittelukeskusten kanssa kehitettiin maajoukkueurheilijoiden opintotukijärjestelmää ja noudatettiin SAL:n omaa eettistä ja antidopingohjelmaa kaikilla tasoilla huippu-urheilussa. Urheilijan ja valmentajan ympärillä olevien toimijoiden yhteistyötä ja koordinointia edelleen selkeytettiin ja kehitettiin. Tavoitteena on luoda tuloksentekoon riittävät taloudelliset, olosuhde- ja kehittämisresurssit. Erityisesti tämä koskee olympiakomitean järjestelmätukilajeja, joilta edellytetään lähtökohtaisesti mitalia olympialaisista. Paralympialajien toimintojen siirtyminen SAL:n alaiseksi toiminnaksi on lisännyt tasa-arvoisuutta ja monimuotoisuutta suomalaiseen ampumaurheiluun. Tavoitteen mukaisesti vuoden 2009 alusta palkattiin päätoiminen paralympia kehityspäällikkö takaamaan vammaishuippuammunnan kehitys ja menestys paralympialaisissa myös jatkossa. Huolimatta paralympiakomitean vähentyneestä huippu-urheilutuesta, liitto panosti merkittävissä määrin vammaishuippuammuntaan ja sen järjestelmän kehittämiseen vuoden 2009 aikana Muu valmennustoiminta Ei- ISSF- lajien valmennustoiminta Ei - ISSF- lajien valmennustoiminta on ollut jaostojohtoista. Liitto avusti perusampumavalmennuksen järjestämisessä jaostojen sitä pyytäessä Nuorten valmennustoiminta Tehoryhmätoiminta Tehoryhmätoiminnan tarkoituksena on tukea vuotiaita nuoria lahjakkaita urheiluampujia ja heidän seurojaan valmennuksessa ja valmennuksen suunnittelussa. Tehoryhmän nuoret eivät vielä kuulu maajoukkueryhmiin, mutta tavoite on asetettu menestykseen kilpaurheilussa. Tehoryhmätoimintaa järjestettiin kivääri-, pistooli-, haulikko- ja riistamaaliampujille. Tehoryhmän toiminta perustuu lajiryhmittäin alueellisiin pienryhmäleireihin. Kesäkuussa järjestettiin yhteisleiri Mikkelissä Tehoryhmävalmennuksessa oli 76 urheilijaa. Kiväärissä 48, pistoolissa 16, riistamaalissa 6, 2-trapissa 3, Trapissa 1 ja skeet 2. Loka-marraskuussa järjestettiin testi- ja valintaleirit, joihin osallistuvat ryhmiin kuuluvat ja niihin pyrkivät. Haulikkoampujat olivat ensimmäistä vuotta mukana, mutta eivät vielä osallistuneet yhteisleireille. Testi- ja valintaleirit: Lahti, Hälvälä, Trap, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki, kivääri, pistooli ja riistamaali 23

24 Testi- ja valintaleirien jälkeen tehoryhmiin valittiin 38 uutta ampujaa. Ryhmissä jatkoi jo mukana olleista nuorista 51. Yhteensä tehoryhmävalmennuksessa on 89 urheilijaa kaudelle Ampujat jaettiin viiteen (5) kivääriryhmään, kahteen (2) pistooliryhmään, yhteen (1) riistamaaliryhmään, yhteen (1) trap ryhmään, yhteen (1) kaksoistrap ryhmään ja kolmeen (3) skeet ryhmään. 8. KILPAILUTOIMINTA 8.1. Huippu-urheilun kansainvälinen kilpailutoiminta Kansainvälisen kilpailutoiminnan päätapahtumat olivat ilma-aseiden EM-kilpailut Tsekissä, ruutilajien EMkilpailut Kroatiassa, haulikon MM-kisat Sloveniassa sekä liikkuvan maalin MM-kilpailut Suomessa. Suomalaisampujat menestyivät sekä henkilökohtaisissa että joukkuekilpailuissa hyvin. Vuoden 2009 päätavoitteena oli saavuttaa finaalisijoituksia kaikissa lajiryhmissä sekä vakiinnuttaa kärkiampujien tulostaso arvokilpailujen finaalitasolle. Päätavoitteet saavutettiin muilta osin, paitsi pistoolissa jäimme ilman finaalipaikkaa. Urheilijoiden taso on laajentunut, mistä kertoo se, että saavutimme aiempaa selvästi enemmän pistesijoja (4 8) ja finaalipaikkoja EM-, MM-, ja MC-tasolla. ISSF-lajeista liikkuva maali oli selvästi vuoden 2009 menestynein lajiryhmä. Onnistujiin voidaan lukea myös olympialajeista miesten skeet, naisten trap ja kiväärilajit Mitalit (henkilökohtaiset) kaikki lajit Olympiapaikat Olympiamitalit 2 - Mitalit olympialajit (aikuiset) Mitalit joukkuekilpailu Pistesijat 4 8 (aikuiset) Finaalipaikat (EM, MM, MC) MC finaalipaikat EC finaalipaikat 4 6 Taulukko 1. Suomalaisampujien menestys ISSF lajeissa Haulikko Kivääri Pistooli Riistamaali Yhteensä Mitali Pistesijat (4.-8.) Sijat (9.-16.) Taulukko 2. Ampujien vuonna 2009 saavuttamat henkilökohtaiset arvokisamitalit (EM-, MM-kisat) ja sijoitukset sijoille

25 Arvokilpailumitalit (EM, MM) Ilma-aseiden EM-kilpailut , Praha, Tsekki HOPEA Tulos Poikien joukkue 10 m liikkuva maali, normaalijuoksut 1654 (Heikkilä Sami, Heikkilä Tomi-Pekka, Westerlund Mårten) PRONSSI Poikien joukkue 10 m liikkuva maali, sekajuoksut 1094 (Heikkilä Sami, Heikkilä Tomi-Pekka, Westerlund Mårten) Kaikkien lajien EM-kilpailut , Osijek, Kroatia HOPEA Hanna Etula 50 m pienoiskivääri makuu 60 ls 593 Krister Holmberg 50 m liikkuva maali 40 ls sekajuoksut 394 Naisten joukkue 50 m pienoiskivääri makuu 60 ls naiset 1773 (Hanna Etula, Tiia Törmälä, Marjo Yli Kiikka) Poikien joukkue 50 m liikkuva maali 60 ls normaalijuoksut 1721 (Heikkilä Sami, Heikkilä Tomi-Pekka, Westerlund Mårten) Poikien joukkue 50 m liikkuva maali 40 ls sekajuoksut 1148 (Heikkilä Sami, Heikkilä Tomi-Pekka, Westerlund Mårten) PRONSSI Sami Heikkilä 50 m liikkuva maali 60 ls normaalijuoksut, pojat Haulikon MM-kilpailut , Maribor, Slovenia HOPEA Miesten joukkue Haulikko, skeet 125k 361 (Kemppainen Marko, Meriluoto Heikki, Leskinen Lauri) PRONSSI Satu Mäkelä-Nummela Haulikko, trap 75k 89 (74+15) - tulos sivuaa ME:tä Liikkuvan maalin MM-kilpailut , Vierumäki, Suomi HOPEA Staffan Holmström 50 m liikkuva maali 40 ls sekajuoksut 392 Krister Holmberg 50 m liikkuva maali 60 ls normaalijuoksut 590 Tomi-Pekka Heikkilä 50 m liikkuva maali 60 ls normaalijuoksut, pojat 577 Miesten joukkue 50 m liikkuva maali 40 ls sekajuoksut 1168 (Holmberg Krister, Saviahde Vesa, Holmström Staffan) Miesten joukkue 50 m liikkuva maali 60 ls normaalijuoksut 1752 (Holmberg Krister, Saviahde Vesa, Holmström Staffan) Poikien joukkue 10 m liikkuva maali, 40 ls sekajuoksut 1102 (Heikkilä Sami, Heikkilä Tomi-Pekka, Westerlund Mårten) Poikien joukkue 10 m liikkuva maali, 60 ls normaalijuoksut 1665 (Heikkilä Sami, Heikkilä Tomi-Pekka, Westerlund Mårten) 25

26 Poikien joukkue 50 m liikkuva maali 40 ls sekajuoksut 1130 (Heikkilä Sami, Heikkilä Tomi-Pekka, Westerlund Mårten) Poikien joukkue 50 m liikkuva maali 60 ls normaalijuoksut 1710 (Heikkilä Sami, Heikkilä Tomi-Pekka, Westerlund Mårten) PRONSSI Tomi-Pekka Heikkilä 10 m liikkuva maali 40 ls sekajuoksut, pojat Maailman cupin osakilpailujen finaalisijoitukset 2009 Hanna Etula, naiset ilmakivääri, sijoitus 5., Peking, Kiina Hanna Etula, naiset kivääri 3x20 ls., sijoitus 7., Peking, Kiina Tiia Törmälä, naiset kivääri 3x20 ls., sijoitus 7., Munchen, Saksa Henri Häkkinen, miehet ilmakivääri, sijoitus 3., Milano, Italia Henri Häkkinen, miehet kivääri makuu, sijoitus 7., Peking, Kiina Heikki Meriluoto, miehet skeet, sijoitus 2., Minsk, Valko-Venäjä Marko Kemppainen, miehet skeet, sijoitus 3., Kairo Egypti Maailman cupin finaalipaikat 2009 Henri Häkkinen, ilmakivääri Heikki Meriluoto, skeet Marko Kemppainen, skeet Satu Mäkelä- Nummela, trap Ei-ISSF-lajien kilpailutoiminta Ks. kilpailut lajijaostojen toimintakertomukset Kansainvälinen tuomaritoiminta WC-kilpailut, 2009 San Marino - vetoomusjury Curt Sjöblom EM-kilpailut, 2009 Kroatia - riistamaalijury pj Pekka Kuusisto - haulikkojury Maarit Lepomäki MM-kilpailut, 2009 Suomi - riistamaalijury pj Pekka Kuusisto - vetoomusjury Mikko Nordquist 8.2. Kansallinen kilpailutoiminta Kilpailutoiminta mahdollistaa urheilijan uran harrastajasta huippu-urheilijaksi. Kilpailujärjestelmä kiinnostaa ja motivoi Yleistä Liiton kilpailutoiminta mahdollistaa kilpailemisen omissa ikäluokissaan, nuoresta juniorista ikäihmiseen saakka. Naisilla on omat sarjansa, mutta he voivat mittauttaa tasonsa myös miesten sarjoissa, kuten junioritkin. Myös liikuntavammaisille taataan kilpailuihin osallistumismahdollisuus. 26

27 ISSF:n lajeissa kansalliset (ennätyskelpoiset) kilpailut anottiin kilpailuvaliokunnalta. lajijaostot toimivat valmistelevana osapuolena. Avoimet alueelliset ja aluemestaruuskilpailut anottiin aluejaostoilta. Aluejaostot toimittivat hyväksymistään kilpailuista kilpailukalenterin liiton toimistolle. Practical-, siluetti-, mustaruuti- ja kasa-ammuntalajien osalta kansallisesta kilpailutoiminnasta vastasivat lajijaostot. Mestaruuskilpailut anottiin näissäkin lajeissa kilpailuvaliokunnalta Kilpailuvaliokunta ja kokousten määrä Kansallisen kilpailutoiminnan organisointi, haku- ja myöntämisjärjestelmä ja kilpailutoiminnan koordinointi ja kokonaisvaltainen kehittäminen ja valvonta kuuluivat kilpailuvaliokunnalle. Kilpailuvaliokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän (7) kertaa Kansallinen kilpailutoiminta Vuoden aikana järjestettiin Suomessa yhteensä 334 kilpailua (v ), joista Suomen mestaruuskilpailuja 38 ( ) Kansallisia kilpailuja 73 ( ) Avoimia alueellisia kilpailuja 170 ( ) Aluemestaruuskilpailuja 53 ( ) Arvokilpailut Suomessa Nuorten maaottelu, Suomi-Viro, ilmakivääri ja - pistooli, Turku Eurooppa Cup, iso- ja vakiopistooli, Vierumäki Siluetin PM-kilpailut, Heinola Kasa-ammunnan PM-kilpailut, Lohtaja Liikkuvan maalin MM-kilpailut, Vierumäki Suomen ennätyksiä ja niiden sivuamisia hyväksyttiin vuonna kpl. (vuonna ) 300m kivääri 30 ls. makuu Y50 SE 295 Kalle Leskinen, KontU Oulu Y60 SE 290 Juhani Ojala, VäVi Oulu Y70 SE 288 Olli Silanto, SaSA Oulu 300m kivääri 3x20 ls. Y50 SE 571 Jukka Salonen, KSA Oulu Y60 SE 538 Juhani Ojala, VäVi Oulu Y70 SE 523 Olli Silanto, SaSA Oulu 300m vakiokivääri 30 ls, makuu Y50 SE 296 Jukka Salonen, KSA Oulu Y50 SE 296 Matti Korhonen, OMAS Oulu Y60 SE 293 Juhani Ojala, VäVi Oulu Y70 SE 285 Olli Silanto, SaSA Oulu 300m vakiokivääri 3x20 ls. Y50 SE 572 Jukka Salonen, KSA Oulu Y60 SE 540 Juhani Ojala, VäVi Oulu Y70 SE 533 Antti Tyrväinen, P-HA Oulu 27