SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY

Transkriptio

1 SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2007

2 SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO, VUOSIKERTOMUS 2007 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Hallinto 5 3. Yhteiskuntavastuu 7 4. Reilun peli 8 5. Talous 9 6. Kansainvälinen toiminta Järjestötoiminta Jäsenet Palkitsemiset Nuorisotoiminta Harrastustoiminta Kansallinen kilpailutoiminta Huippu-urheilu Valmentaja- ja ohjaajakoulutus Ympäristö ja ampumaradat Viestintä Lajijaostojen toimintakertomukset - Kiväärijaosto 38 - Pistoolijaosto 39 - Haulikkojaosto 40 - Riistamaalijaosto 43 - Siluettijaosto 44 - Mustaruutijaosto 45 - Practicaljaosto 46 - Kasa-ammuntajaosto Aluejaostojen toimintakertomukset - Etelä-Suomi 49 - Häme 51 - Itä-Suomi 51 - Kaakkois-Suomi 53 - Keski-Suomi 56 - Lappi 57 - Lounais-Suomi 58 - Pohjanmaa 60 - Pohjois-Pohjanmaa Jäsenseurat Pohjolan Malja Talous ja tilinpäätös Liitteet 75 Liite 1: Valmennusorganisaatio Liite 2: Valmennuksen tukihenkilöstö Liite 3: ISSF ja IPSC lajien arvokisajoukkueet Liite 4: Arvokilpailujen tuloksia Liite 5: Valmennusryhmät

3 1. YLEISTÄ Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) vuoden 2007 toiminta pohjautui SAL:n Puhtaita osumia - strategiasta nouseviin näkemyksiin ja painotuksiin. Liiton perustoimintoja ja palveluja olivat seurojen elinvoiman ja osaamisen varmistaminen, nuoriso-, harrastus-, valmennus- ja kilpailuolosuhteiden ja -järjestelmien kehittäminen, sekä lajin koulutus, markkinointi ja viestintä Toiminnan arvopohja Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnan arvot olivat: 1. Avoimuus 2. Kestävä kehitys 3. Oikeudenmukaisuus 4. Puhdas urheilu 5. Tasa-arvo 6. Turvallisuus 1.2. Liiton toiminnan tarkoitus Sääntöjen mukaisesti Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnan tarkoituksena on edistää ja kehittää ampumaurheilua Suomessa, sekä vaikuttaa että osallistua kansainväliseen ampumaurheilutoimintaan. Liiton toiminnan perustana ovat eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Liiton missio on toiminnallaan edistää ja kehittää turvallista radoilla tapahtuvaa ohjattua ampumaurheiluharrastusta. Ampumaurheilun suuri visio on määritelty seuraavasti: Ampumaurheilu on kansalaisten laajalti hyväksymä ja arvostama viihtyisillä suorituspaikoilla, kestävän kehityksen ehdoilla toimiva turvallinen ja haastava urheilumuoto Ampumaurheilun eri lajit Suomen Ampumaurheiluliiton alaisuudessa harrastettiin ISSF:n (Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto) kivääri-, pistooli-, haulikko-, riistamaalilajien lisäksi ns. ei-issf-lajeja eli compaq-, sporting-, siluetti-, practical-, mustaruuti- ja kasa-ammuntalajeja. Liiton huippu-urheilun ja kansainvälisen kilpailutoiminnan pääpaino oli olympialajeissa Liiton toimialojen visiot vuoteen 2008 Nuorisotoiminta: Ampumaurheilun nuorisotoiminta on eettisesti hyväksyttyä ja laadukkaasti ohjattua toimintaa, joka tarjoaa lapsille ja nuorille entistä parempia ja helpommin saavutettavia mahdollisuuksia kokeilla urheiluammuntaa. Harrastetoiminta: Ampumaurheilu on hauskaa ja tuottaa mukana oleville positiivia elämyksiä Kilpailutoiminta: Kilpailutoiminta mahdollistaa urheilijan uran harrastajasta huippu-urheilijaksi. Kilpailujärjestelmä kiinnostaa ja motivoi. 3

4 Huippu-urheilu: Suomalaiset ampumaurheilijat ovat kansainvälisesti menestyviä huippu-ampujia, joilla on ammattitaitoinen valmentaja. Lajivalmennus ja sen tukitoimet toteutetaan alueellisesti hyvissä harjoittelu- ja rataolosuhteissa. Koulutustoiminta: Seuroissa toimivat osaavat vetäjät ja johtajat. Viestintätoiminta: Suomalaisilla on myönteinen mielikuva ampumaurheilusta. Olosuhteet: Puhtaita osumia viihtyisällä ampumaradalla.. Seuratoiminta: Seurat tarjoavat jäsenilleen ja eri kohderyhmille suunnattua säännöllistä, ihmisten tarpeet huomioivaa ohjattua ja monipuolista toimintaa Painopisteet ja keskeisimmät tulokset vuonna 2007 Seura- ja järjestötoiminta Seurojen ja alueiden avaintoimijaverkoston vahvistaminen Seuratoimintanäkemyksen kirkastaminen Keskeisimmät tulokset: - Aluetoiminnan toimintamallia selkeytettiin - Kohdattiin 42 seuraa ja 140 seuratoimijaa - Seuratoiminnan kehittämisessä keskityttiin nuorten toimintaedellytysten vahvistamiseen Nuoriso- ja harrastetoiminta Nuorisotoiminnan avaintoimijaverkoston vahvistaminen I-tason koulutuksen kehittäminen Seurakoulutuksen järjestäminen Keskeisimmät tulokset: - Avaintoimijaverkosto kokoontui kahdesti; mukana on 35 henkeä. - Aloitettiin I-tason valmentajakoulutuksen kehittäminen. Ohjaajakoulutuksen sisältöä ja toimintamallia uudistettiin. Perustekniikan oppaat pistooli- ja kivääriammuntaan valmistuivat. - Seurajohtajakoulutus järjestettiin yhteistyössä Suomen Urheiluopiston Johtoinstituutin kanssa; mukana 5 seuraa. Alue- ja seurakehittämisen foorumeina toimivat myös nuorisotoiminnan avaintoimijapäivät huhtikuussa ja syyskuussa sekä ns. lajiparlamentti marraskuussa. Niissä kohdattiin kaikkiaan 300 seuratoimijaa, valmentajaa ja urheilijaa. Kansallinen kilpailutoiminta Kilpailujärjestelmän kehittäminen Keskeisimmät tulokset: - Kilpailujärjestelmän kehittäminen käynnistettiin ja sitä jatketaan vuonna

5 Huippu-urheilu ja valmennus Huippuampujatie-ohjelman jatkaminen Tulosperusteisen valmennusjärjestelmän kehittäminen Valmentajakoulutuksen uudistaminen Kansainvälinen menestys: olympiapaikat Keskeisimmät tulokset: - Käynnistettiin tulosperusteisen valmennus- ja valintajärjestelmän kehittäminen - Käynnistettiin valmennusorganisaation uudistaminen - Käynnistettiin valmentajakoulutuksen uudistaminen yhteistyössä Suomen Urheiluopiston kanssa - Maapaikkoja Pekingin Olympialaisiin yhteensä 8 kpl ja Paralympialaisiin 4 kpl - MM/EM-mitaleja ISSF- lajeissa yhteensä 8 kpl Ympäristö- ja olosuhteet Ampumarataluokituksen jatkaminen Osaamisen vahvistaminen Ympäristökoulutus ja ympäristökatselmukset Valmennuskeskus Vierumäelle Keskeisimmät tulokset: - 11 ampumaradan pilottiluokitus saatettiin loppuun - Luokitusmateriaali viimeisteltiin - Tehtiin 3 radalla ympäristökatselmus - Suomen Urheiluopisto aloitti Vierumäen ampumakeskuksen rakentamisen Viestintä Viestintäverkoston luominen Viestintäpalvelut medioille Keskeisimmät tulokset: - Urheiluampuja-lehden ulkoasu ja osin sisältöä uudistettiin - Ampumaurheilunetin yllöpitotyökalun ja sen myötä Ampumaurheilunetin toiminta ja ulkoasua uudistettiin - lähettiin 293 tiedotetta medialle 2. HALLINTO 2.1. Liittovaltuusto Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa: kokous 1/ (valtuutettuja kokouksessa 23) ja kokous 2/ (valtuutettuja kokouksessa 26). Puheenjohtajana oli molemmissa kokouksissa Mikko Nordquist ja sihteerinä Risto Aarrekivi. Liittovaltuustoon kuului 22 SAL:n alueiden edustajaa, 5 jäsenliittojen edustajaa, 3 lisäjäsentä. Jäseniä valtuustossa oli yhteensä 30. Liittovaltuuston puheenjohtaja: I varapuheenjohtaja: II varapuheenjohtaja: Mikko Nordquist, SAL:n Lounais-Suomen alue Leena Piipponen, SAL:n Etelä-Suomen alue Olavi Malminen, SAL:n Hämeen alue 5

6 Alue Varsinainen jäsen Varajäsen Etelä-Suomen alue Leena Piipponen Kalevi Lehtinen Timo Alanen Kari Kalliomäki Anders Holmberg Sven Holmberg Antero Lindberg Toni Karlsson Curt Sjöblom Kari Puustinen Hämeen alue Hannu Haapaniemi Jukka-Pekka Heikkilä Tapio Jurvanen Eino Kivisalmi Olavi Malminen Pentti Saloranta Itä-Suomen alue Martti Halttunen Seppo Asikainen Anna-Kaisa Räsänen Seppo Mahlamäki Kaakkois-Suomen alue Marko Leppä Annika Häkkänen Marko Matilainen Seppo Sorvali Tauno Tuhkanen Jaakko Puisto Keski-Suomen alue Teemu Lahti Pirkko Karjalainen Lapin alue Tapio Hänninen Jukka Törmänen Lounais-Suomen alue Jorma Koski Ilkka Ratamo Jorma Röppänen Matti Viljakainen Mikko Nordquist Esa Esala Pohjanmaan alue Jukka Yliketola Teijo Kimpimäki Ville Peltoniemi Marjo Yli-Kiikka Pohjois-Pohjanmaan alue Veikko Huotari Paavo Karjalainen Hannu Säävälä Pekka Hakalin Jäsenliitot RUL Jussi Keskitalo Hannu Lahtinen Reserviläisliitto Tapani Kaistila Olli Nyberg UAY Vesa Nissinen Juhani Sillanpää Päällystöliitto Timo Taskinen Jyrki Latvala SFS Georg-Peter Björkqvist Christian von Schantz Lisäjäsenet Pekka Karras Seppo Ronkanen Hannu Herranen 2.2. Liittohallitus Kokouksia 14 pöytäkirjan pykäliä 167 hallitus ja vastuualueet Helena Walldén, puheenjohtaja, 12 kertaa puheenjohtaja Jouko Juppala, varapuheenjohtaja (13) aselautakunta ja kilpailuvaliokunta Olli Nepponen, varapuheenjohtaja ( 7 ) yhteiskunta- ja julkishallinto Jukka-Pekka Alanen ( 9 ) lakiasiat Heikki Keskitalo (11) järjestötoiminta Markku Lainevirta (12) Puolustusvoimat Pia Nybäck ( 8 ) valmennnus/huipppu-urheilu Sari Ollila ( 9 ) nuorisotyö Paavo Palokangas ( 9 ) ympäristöasiat Timo Alanen ( 5 ) liittovaltuuston edustaja kevät Mikko Nordquist ( 9 ) liittovaltuuston puheenjohtaja Risto Aarrekivi, sihteeri/esittelijä (14) Pirjo Manninen, sihteeri (14) 6

7 2.3. Liiton nimenkirjoittajat Puheenjohtaja Helena Walldén Varapuheenjohtaja Jouko Juppala Varapuheenjohtaja Olli Nepponen Toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi 2.4. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet Suomen Ampumaurheiluliiton kunniapuheenjohtaja vuorineuvos Kauko Rastas kuoli Suomen Ampumaurheiluliiton kunniajäsen on Olavi Eronen Tilintarkastajat Anja Ilkko-Virtanen, KHT Antti Tervola Varatilintarkastajat: Hannu Sohlman, KHT Matti Siurola, HTM Emeritus 3. YHTEISKUNTAVASTUU Yhteistyö ja etutoiminta kotimaassa ampumaharrastustoimintaa harjoittavien tahojen välillä oli vilkasta. Ampumatoimintaa harjoittavien siviilijärjestöjen perustamaa Ampumarataforumia, jonka toimintakenttänä on ympäristö-, laki- ja rata-asiat, johdetiin SAL-johtoisesti. Puheenjohtajana forumissa toimi SAL:sta Risto Aarrekivi ja sihteerinä Jorma Riissanen. Sisäministeriön Poliisiosaston Ampuma-aselautakunnan jäsenenä SAL:sta toimi varapuheenjohtaja Jouko Juppala. Yhteiskuntavastuun kantaminen näkyy SAL:n toiminnassa laaja-alaisena eettisenä työnä perustuen Liikunnan ja urheilun Reilun Pelin periaatteeisiin. Liitto osallistui myös Liikunnan Kehitysyhteistyö Liike ry:n toimintaan. Liitolla oli kummikoulu Mwenge Mtapikan koulu Kaakkois-Tansaniassa. Suomen Ampumaurheiluliitto teki edunvalvontayhteistyötä kansainvälisten liittotahojensa lisäksi mm. seuraavien kotimaisten tahojen kanssa: Opetusministeriö (mm. avustukset, urheilurakentaminen, kehitysprojektit jne.) Valtion Liikuntaneuvosto Sisäministeriön poliisiasiainosasto (laki, lupa-asiat jne) Sisäministeriön Ampuma-aselautakunta (lupa-, ja lakiasiat) Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus (ympäristöasiat) Puolustusvoimat (ympäristö- ja rata-asiat, valmennustoiminta) Rajavartiolaitos (ympäristö- ja rata-asiat) Suomen Liikunta ja Urheilu (tasa-arvo, liikuntapolitiikka, koulutus jne.) ja Liikunnan aluejärjestöt Nuori Suomi, Nuorten Akatemia (lapset ja nuoriso) Suomen Olympiakomitea (huippu-urheilu) Suomen Paralympiakomitea (huippu-urheilu) Kuntoliikuntaliitto ry (harraste- ja terveysliikunta) SFS (ruotsinkielinen ampumaurheiluliitto) Suomen Invalidien Urheiluliitto ja Näkövammaisten Keskusliitto (erityisryhmien liikunta) Suomen Metsästäjäliitto (nuoriso-,laki-, rata- ja ymp.asiat) Metsästäjäin Keskusjärjestö (laki- ja ymp.asiat) Reserviläisjärjestöt (rata-ja ymp.asiat) Maanpuolustuskoulutus (rata-asiat) Liikunnan Kehitysyhteistyö Liike (kv-kehitysyhteistyö) 7

8 3.1. Kansalliset järjestöt Suomen Ampumaurheiluliitto kuului jäsenenä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:hyn ja kahdeksaan sen alueista, Suomen Olympiakomiteaan, Suomen Kuntoliikuntaliittoon ja Nuori Suomi ry:hyn Liiton edustajat kansallisissa järjestöissä Suomen Olympiakomitean valtuuskunnassa varsinaisena edustajana oli Helena Walldén ja hänen henkilökohtaisena varamiehenään Hilkka Järvinen. Suomen Olympiakomitean hallitukseen kuului Pia Nybäck. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jorma Riissanen kuului SLU:n ympäristövaliokuntaan, Jouko Juppala Sisäministeriön Ampuma-aselautakuntaan ja Risto Aarrekivi SLU:n tasa-arvovaliokuntaan, Suomen Paralympiakomitean hallitukseen sekä Suomen Urheilijoiden Tukisäätiön hallitukseen puheenjohtajana syksystä Pirjo Manninen kuului Suomen Urheilijoiden Tukisäätiön hallitukseen Kansainväliset järjestöt International Shooting Sport Federation (ISSF) European Shooting Confederation (ESC) Nordic Shooting Region (NSR) Federation Internationale de Tir Aux Armes Sportives de Chasse (FITASC) Muzzle Loaders Association International Committee (MLAIC) World Bench Rest Council (WBRC) International Practical Shooting Confederation (IPSC) International Metallic Silhouette Shooting Union (IMSSU) Association de Federations de Tir Sportif De la C.E. (AFTSC) The Association of European Manufacturers of Sporting Ammunition (AFEMS) Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto Euroopan aluejärjestö Pohjoismaiden aluejärjestö Haulikko- ja Metsästysammunnan kansainvälinen liitto Mustaruutiammunnan kv.liitto Kasa-ammunnan kv.liitto Practical-ammunnan kv.liitto Siluettiammunnan kv.liitto EU:n jäsenmaiden ampujainliittojen edunvalvontajärjestö Eurooppalaisten patruunan valmistajien liitto 4. REILU PELI Reilun Pelin periaatteet olivat keskeisiä toiminnan periaatteita Suomen Ampumaurheiluliitossa. Näkyvimmin Reilu Peli toimii nuorisotoiminnassa, ympäristötoiminnassa, kilpailutoiminnassa sekä tasa-arvotyössä, mutta läpäisyperiaatteella myös kaikissa toimialoissa. Vammaisampumaurheilun integrointi ja inkluusio on onnistunut hyvin yhdeksi SAL:n perustoiminnaksi. Nuorisotoiminnan puolella jatkui eettinen kehityshanke Nuoren Suomen tukemana. Ympäristö- ja olosuhdeasioissa SAL toimi edunvalvojana ympäristö- ja olosuhdeasioissa edesauttaen näin kaikkien ampumatoimintaa harjoittavia siviilijärjestöjä. Kilpailutoiminnassa näkyi tasa-arvotyö merkittävästi mm. naisten mahdollisuutena osallistua kilpailuissa samaan sarjaan miesten kanssa. Sukupuolinen tasa-arvoisuus näkyi myös SAL:n luottamushenkilövalinnoissa. 8

9 5. TALOUS Vuoden 2007 toiminnan kulut olivat yhteensä ,38 ja tulot ,40, tulos oli ylijäämäinen ,02. Talous perustui keväällä 2006 hyväksyttyihin jäsen-, lisenssi- ym. maksuihin. Tulojen merkittävimmät osa-alueet olivat omavarainen varainhankinta (jäsen- ja lisenssimaksut, sopimus- ja ilmoitustulot), OPM:n myöntämä tulospohjainen valtionavustus sekä Olympiakomitean ja Paralympiakomitean avustukset. Yleisavustukset kokonaisuudessaan, erityishankkeet mukaan lukien oli ,59. Poistoja tehtiin ,90. SAL:n yhdeksän alueen kirjanpito sisältyy liiton kirjanpitoon, alueiden tulos vuodelta 2007 oli 217,45. Tulojen muodostus 2007 Menot pääluokittain Jäsenmaksut Opetusministeriö OK,PARA,NS Lisenssimaksut Sopimus,ilmoitus Osanottomaksut Lahjoitukset Myyntitutot Tot.2007 Budj Henkilöstökulut Urheilija- ja val.tuet Matka- ja majoitus Materiaalikulut Ulkopuoliset palvelut Vuokrat Muut toimintakulut tot2007 budj Menot päätoimialoittain VALTIONAPU Kvtoimintja Nuoriso- harraste Hallinto Tiedotus Huippuurheilu ja julkaisu Tot 2007 Budj.2007 Vuosi Tulot Menot Tulos Tase Olympiakomitea

10 6 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 6.1. Järjestötoiminta Suomen Ampumaurheiluliitto osallistui sääntöjensä edellyttämällä tavalla aktiivisesti lajin kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Perusteina aktiiviselle osallistumiselle olivat lajin kehitystyö, mielikuvan parantaminen ja markkinointi sekä ympäristöasiat, joissa Suomi tulee näyttelemään keskeistä roolia.. SAL:n edustajat kansainvälisissä järjestöissä ISSF:n riistamaalikomitea, puheenjohtaja ja ISSF valtuuston jäsen Pekka Kuusisto ISSF:n lääketieteellinen komitea Hannu Järvinen ISSF:n sääntökomitea Risto Aarrekivi ISSF:n urheilijakomitea, pj ja hallitus Juha Hirvi ESC:n tilintarkastaja Helena Walldén ESC:n pistoolikomitea, pj Alpo Vehanen ESC:n haulikkokomitea Curt Sjöblom ESC:n riistamaalikomitea Pekka Kuusisto ESC:n kiväärikomitea Harri Marjala ESC:n viestintä ja markkinointikomitea Risto Aarrekivi ESC:n medical officer Hannu Järvinen ESC:n ympristövaliokunta Jorma Riissanen IMSSU Siluettiammunnan kv.liitto, varapj Sami Mäkelä NSR Risto Aarrekivi NSR:n tekninen komitea Harri Marjala AFTSC:n ympäristövaliokunta Jorma Riissanen ESC:n yleiskokous pidettiin Espanjan Granadassa. Kokoukseen osaalistuivat SAL:sta nimettyinä edustajina Pekka Kuusisto ja Risto Aarrekivi sekä Tampereen kaupungin edustajana Matti Kaario ja Suomen Urheiluopiston edustajana Pertti Kärpänen. SAL haki Suomeen sekä haulikon että ilmaseiden EM-kisoja. ESC:n yleiskokouksessa ESC muutti organisaatiotaan ja lakkautti lajikomiteat. Perustettiin uusi ESC:n tekninen komitea, jonka puheenjohtajaksi valittiin Pekka Kuusisto. Joulukuussa komiteaa täydennettiin ja haulikon edustajana komiteaan nimettiin Maarit Lepomäki Kansainväliset kilpailut Vuonna 2007 liiton urheilijat osallistuivat seuraaviin arvokilpailuihin: Kaikkien lajien MM-kilpailut, haulikon MM-kilpailut, ilma-aseiden EM-kilpailut, vammaisampumaurheilun EM-kilpailut, World Cup-kilpailut ja World Cup-kilpailujen finaali sekä nuorten ilma- ja ruutiasemaaottelut Viroa vastaan. Siluettiampujat, practical- ja mustaruutiampujat osallistuivat EM-kilpailuihin ja kasa-ampujilla oli MM-kisavuosi Kansainvälinen tuomaritoiminta Ilma-aseiden EM-kilpailut 2007 Ranska: - pistoolijury, puheenjohtaja Alpo Vehanen EM-kilpailut 2007 Espanja: - antidoping Hannu Järvinen - haulikko Curt Sjöblom - riistamaali Jarmo Smura MM-kilpailut 2007 Kypros: - haulikkojury Curt Sjöblom Munchen maailman cup: - vetoomusjury Alpo Vehanen 10

11 7. JÄRJESTÖTOIMINTA 7.1. Seuratoiminta Visio: Seurat tarjoavat jäsenilleen ja eri kohderyhmille suunnattua säännöllistä, ihmisten tarpeet huomioivaa ohjattua ja monipuolista toimintaa Seuroissa on osaavat johtajat Seuratoiminnan mallina oli kotiseura-ajattelu, jossa seuran toiminta rakentuu ihmisten tarpeiden pohjalta hänen tasonsa ja ikänsä mukaan sekä tasa-arvoiseen ihmisen kohtaamiseen. Kohtaaminen on myös välittämistä. Välittämisellä tarkoitetiin tässä kohdin erilaisten toimintojen ja tukipalvelujen tuottamista seuroissa jäsenille ja liittotasolla alue- ja seurajohdolle ja vapaaehtoisille seuratoimijoille. Monisukupolvisuus oli kotiseura-ajattelun kulmakivi. Parhaimmillaan seuratoiminta tarjosi jokaiselle toimintamahdollisuuden läpi elämänkaaren. Seuratoimintaa tuettiin järjestämällä ympäristö-, ohjaaja-, ja valmennuskoulutuksen lisäksi myös Hyvä Seura-ideologian mukaista koulutusta. Seuroja tuettiin myös ympäristö-, rata-, ja EUasioissa. Hyvä Seura- koulutus toteutettiin yhteistyössä Suomen Urheiluopiston Johtoinstituutin kanssa. Koulutuksen perustana olivat kotiseura-toimintamallin esille nostamat asiat sekä Reilun Pelin eettiset ohjeistukset sekä toimintastrategioiden luominen seuroille. Seurojen jäsenmarkkinoinnin tueksi järjestettiin järjestyksessä neljäs Kansallinen ampumaurheiluviikko, jonka aikana seurat järjestivät avoimen ovien päiviä ja esittelytilaisuuksia. Tavoitteena oli saada uusia harrastajia seuroihin. Liiton toimisto työsti pohjamateriaalia seurojen käyttöön. Seurakoulutus Seurajohtajakoulutusta järjestettiin yhteistyössä Suomen Urheiluopiston johtoinstituutin kanssa. Seurajohtajakoulutus käynnistyi maaliskuussa, toinen jakso oli huhtikuussa ja viimeinen lähijakso syyskuussa. Kaksi ensimmäistä lähijaksoa käsittelivät seuran johtamista ja seuran strategiaa. Kolmas jakso käsitteli seuran markkinointia ja viestintää. Jaksojen välillä tehtiin etätehtäviä omissa seuroissa. Koulutuksen suorittivat Porvoon Ampujat, Pohjois-Hämeen Ampujat, Suomen Metsästysyhdistys, Säkylän Seudun Ampujat ja Oulun Metsästys- ja Ampumaseura. Yhteensä mukana oli 10 henkeä. Muut tapahtumat Seurajohtajakoulutuksen lisäksi nuorisotoiminnan avaintoimijapäivät huhtikuussa ja syyskuussa sekä ns. lajiparlamentti marraskuussa toimivat alue- ja seurakehittämisen foorumeina. Niissä kohdattiin kaikkiaan 300 seuratoimijaa, valmentajaa ja urheilijaa Aluetoiminta SAL:n toiminta oli jaettu yhdeksään (9) aluejaostoon. Aluetoiminnan tarkoituksena oli edistää ja kehittää ampumaurheilua alueellaan sekä toimia SAL:n organisaation osana yhteistoiminnassa lajijaostojen ja alueen seurojen kanssa. SAL:n aluejaostot olivat suora jatke liiton toiminnoille, joiden tarkoituksena oli: 1. edistää SAL:n tavoitteiden toteutumista alueellaan 2. toimia alueensa seurojen yhdyssiteenä, 3. tukea alueensa seurojen toimintaa, 11

12 4. koordinoida ja järjestää lajijaostojen kanssa alueellista tuomari- ja valmennustoimintaa, 5. järjestää muuta alueellista koulutustoimintaa, 6. ohjata ja valvoa alueellista kilpailutoimintaa, 7. kehittää alueellaan nuoriso- ja harrastetoimintaa, 8. hoitaa alueellaan urheiluammunnan yhteiskuntasuhteita 9. vastata alueensa urheiluammunnan tiedottamisesta ja markkinoinnista 10. seurata ja vaikuttaa alueensa rataolosuhteiden kehittymiseen. Liiton aluetoiminnalle luotiin yhdessä alueiden puheenjohtajien kanssa yhteinen toimintamalli ja yhteiset tavoitteet vuodelle Liiton taloudellinen tuki alueille perustui toteutettuun toimintaan. Aluetuki kohdistui varsinaiseen, alueen itsensä järjestämään toimintaan, erityisesti nuorisotoimintaan ja siihen vaikuttivat mm. jäsenmäärän kehitys, sovittujen tavoitteiden toteutuminen. Liiton rahallinen tuki aluejaostoille määriteltiin alueiden toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä alueiden varallisuuden pohjalta. Avustuksen tuloutus ja seuranta tapahtuivat suoritettujen toimintojen (kuittien ja raporttien) pohjalta. Vuoden 2007 aikana jatkettiin alueilla liittojohtoiseen valmennus- ja koulutustoimintaan siirtymistä. Alueille on saatu nimettyä aluevalmennuksesta vastaavia henkilöitä. Alueiden viestintä on toiminut liiton internetsivujen kautta. Liiton internetsivujen kautta on nähtävissä myös aluetason kilpailutoiminta Avaintoimijoiden tapaamiset Alueiden puheenjohtajat kutsuttiin koolle kahdesti. Vierumäellä tapaamisen aiheina olivat vuoden 2008 painopistealueet ja ajankohtaiset asiat. Helsingissä järjestetyn tapaamisen aiheina olivat toiminnan vuosikello, aluerahojen maksaminen, toimintasuunnitelman tekeminen ja toimintavuoden raportointi. Nuorisotoiminnan avaintoimijat ja valmentajat kokoontuivat kolmesti. Kokoontumisten teemoina olivat toiminnan seurannan ja suunnittelun lisäksi mm. yhteistyö lajiemme välillä sekä nuorten toiminnan ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen. Niissä kohdatiin yhteensä 188 seuratoimijaa ja valmentajaa. Perinteinen Lajiparlamentti ja Vuoden Parhaiden palkitsemistilaisuus pidettiin Vierumäellä Vierumäellä piti samaan aikaan kokouksen ESC:n tekninen komitea, jonka jäsenet osallistuivat myös iltajuhlan. Yhteisissä osioissa tutustuttiin mm. Vierumäelle nousevaan Vierumäki-areenaan. Lajiparlamenttiin osallistui kaikkian reilut 160 ampumaurheilun eri toimijaa Edunvalvonta alueilla Ns. maakuntakaavojen tai maakuntakaavoihin liittyvien vaihekaavojen valmisteluluihin osallistui sekä aluejaostojen henkilöitä että liiton ympäristövaliokunnan jäseniä Valiokunnat, jaostot ja henkilöstö Suomen Ampumaurheiluliitto ry:ssä toimivat seuraavat valiokunnat: kilpailuvaliokunta (kilpailuasiat, sääntöasiat), ympäristövaliokunta (ampumaradat, ympäristöasiat) ja nuorisovaliokunta sekä valmennuksen johtoryhmä (valmennustoiminta, valmentaja-koulutus). Kiväärin, pistoolin, haulikon ja riistamaalin lajijaostojen tehtävät painottuivat yhä enemmän oman lajin edistämiseen kaikilla harrastustasoilla. Siluetin, practicalin, mustaruudin ja kasa-ammunnan lajijaostot vastasivat kokonaan oman lajinsa toiminnasta budjetin puitteissa. 12

13 Liiton organisaatio, valiokuntien ja jaostojen kokoonpanot 2007 AMPUMAURHEILULIITON ORGANISAATIO LIITTOKOKOUS, joka toinen vuosi LIITTOVALTUUSTO, pj + 29 jäs. LIITTOHALLITUS, pj + 8 jäs. TOIMIHENKILÖT toiminnanjohtaja, päävalmentaja, nuorisopäällikkö, tiedotuspäällikkö, 3 sihteeriä. Valiokunnat: Lajijaostot: Aluejaostot: Jäsenet: Valmennuksen johtoryhmä (pj+7 jäs.) Kiväärijaosto pj+5 jäs Etelä-Suomi pj+6 jäs Seuroja 313 Nuorisovaliokunta pj + 5 jäs. Viestintävaliokunta pj + 4 jäs. Ympäristövaliokunta pj + 5 jäs. Kilpailuvaliokunta pj + 5 jäs. Pistoolijaosto pj + 5 jäs. Haulikkojaosto pj + 6 jäs. Riistamaalijaosto pj + 5 jäs. Siluettijaosto pj + 5 jäs. Mustaruutijaosto pj + 6 jäs. Practicaljaosto pj + 5 jäs. Kasa-ammuntajaosto pj + 5 jäs. Häme pj + 7 jäs. Itä-Suomi pj + 7 jäs. Kaakkois-Suomi pj + 6 jäs. Keski-Suomi pj + 6 jäs. Lappi pj + 7 jäs. Lounais-Suomi pj + 5 jäs. Pohjanmaa pj + 6 jäs. Pohjois-Pohjanmaa pj + 7 jäs. Jäseniä Liiton organisaatiossa (LV, LH, valiokunnat, jaostot ja tukihenkilöt) toimi 247 henkilöä, joista 34 oli naisia. Valiokuntien ja jaostojen kokoonpanot (puheenjohtaja ensin mainittuna): Ympäristövaliokunta Jorma Riissanen, Rauno Pääkkönen, Pekka Tuunanen, Harry Manninen, Riina Rantsi, esittelijä/sihteeri Risto Aarrekivi. Valiokunta kokoontui seitsemän (7) kertaa. Valmennuksen johtoryhmä Leena Paavolainenpuheenjohtaja jaesittelijä, Pirjo Peltola, Erkki Rintakoski, Matthias Hahn, Lauri Siltavirta, Matti Nummela. Johtoryhmä kokoontui kolme (3) kertaa. Kiväärijaosto Jorma Röppänen, Henri Häkkinen, Pirjo Peltola, Ralf Westerlund, Hanna Etula, Yrjö Etula. Jaosto kokoontui kaksi (2) kertaa. Pistoolijaosto Teemu Lahti, Jyrki Latvala, Jari Koivu, Pentti Järvinen, Mirja Nevansuu, Pirkko Karjalainen. Jaosto kokoontui viisi (5) kertaa. Riistamaalijaosto Krister Holmberg, Antti Aho, Jarmo Smura, Markku Jetsonen, Teppo Koskue, Vesa-Matti Sallinen. Jaostolla oli kaksi (2) puhelinkokousta ja yksi (1) kokous. 13

14 Haulikkojaosto Hannu Haapaniemi, Taavi Jarva, Mikael Antell, Kari Sankala, Heikki Keskitalo, Aarne Klemetti, Antti Viljanen, Sanna Kähkönen. Jaosto kokoontui neljä (4) kertaa. Siluettijaosto Sami Mäkelä, Veikko Huotari, Juhani Lehtosaari, Heikki Ovaska, Esko Lempola, Jyrki Viitakoski. Jaosto kokoontui viisi (5) kertaa. Mustaruutijaosto Veikko Ratsula, Tapio Hautakangas, Veli-Pekka Karvinen, Risto Kiema, Taisto Kilpinen, Ari Salin, Pekka Paatinen. Jaosto kokoontui kaksi (2) kertaa. Kasa-ammuntajaosto Jari Raudaskoski, Heikki Kotamäki, Voitto Puutio, Veikko Haara, Matti Lukkarila, Juha Söderholm. Jaosto kokoontui kaksi (2) kertaa. Practical-jaosto Timo McKeown, Jani Korpela, Markku Koistinen, Esa Marjoniemi, Jarmo Jääskeläinen, Harri Kykkänen. Jaosto kokoontui kolme (3) kertaa. Nuorisovaliokunta Jukka Törmänen, Ville Peltoniemi, Tauno Tuhkanen, Anu Finsk, Veli-Matti Matikainen, Terhi Mansikkamäki. Esittelijä ja sihteeri Riikka Lahti. Valiokunta kokoontui kolme (3) kertaa. Kilpailuvaliokunta, varsinainen jäsen/varajäsen: Marko Leppä, Jarmo Smura/Markku Jetsonen/Antti Aho, Kari Sankala/Mikael Antell, Jyrki Latvala/Eeva Vilander, Ralf Westerlund/Jorma Röppänen, Georg-Peter Björkqvist, sihteeri Kirsi Kankaanmäki. Valiokunta kokoontui kahdeksan (8) kertaa. Maajoukkuevalmentajat Kivääri: Pirjo Peltola, Tapio Säynevirta, Erkki Rintakoski, Mervi Rajamäki (paralympia) Pistooli: Matthias Hahn, Paula Viitasaari, Reino Peltomäki Haulikko: Lauri Siltavirta, Matti Nummela, Jorma Korhonen, Pekka Maunula, Satu Pusila Riistamaali: Pasi Wedman Tehoryhmän valmentajat Kivääri: Marko Matilainen, Mikko Mattila, Kari Ruokolainen, Mikko Törmälä, Jukka Törmänen, Jukka Yliketola. Pistooli: Teijo Kimpimäki, Ville Peltoniemi, Jukka Törmänen. Riistamaali: Mika Mankinen, Tarmo Koskela, Pasi Wedman. Valmennuksen tukihenkilöt Hannu Järvinen, Leena Kasanen, Jarmo Valtonen, Juha Päällysaho, Niilo Kontinen, Toni Mets, Sampo Kettunen, Timo Hannula, Jyrki Latvala 14

15 ALUEJAOSTOT Etelä-Suomen alue Kari Sankala, Markus Ahtiainen, Raimo Nikander, Runar Lindholm, Hanna Piipponen, Harri Koski, Antero Lindberg, kokouksia 6 Hämeen alue Tapio Jurvanen, Marja Maunula, Jorma Laakso, Aimo Linden, Reino Landstedt, Timo Kivelä, Rainer Hirvonen, sihteeri Helena Kämäräinen, kokouksia 4 Itä-Suomen alue Seppo Asikainen, Pirjo Hulkko, Anna-Kaisa Räsänen, Martti Halttunen, Pentti Saari, Seppo Mahlamäki, Taisto Häkkinen, Heikki Pääkkönen, kokouksia 4 Kaakkois-Suomen alue Marko Matilainen, Marko Leppä, Olga Wolkoff, Jaakko Puisto, TaunoTuhkanen, Jari Korja, Jukka Jokinen, kokouksia 3 Keski-Suomen alue Pirkko Karjalainen (erosi), Antti Mustonen vt. pj, Juha Sirkka, Teemu Lahti, Viljo Kuparinen, Pasi Lehikoinen, Markku Uusitalo, Mikko Aivio, kokouksia 3 Lapin alue Tapio Hänninen, Jaakko Salmenkaita, Juhani Törmänen, Matti Piirto, Juhani Posio, Jukka Törmänen, Atso Sipola, kokouksia 2 Lounais-Suomen alue Mikko Nordquist, Jarmo Engblom, Matti Viljakainen, Ari Valtonen, Esa Esala, Johanna Keskitalo, Hannu Majalahti, tiedottaja Jorma Koski, kokouksia 6 Pohjanmaan alue Jukka Yli-Ketola, Jyrki Kaaranka, Marjo Yli-Kiikka, Terhi Mansikkamäki, Teijo Kimpimäki, Ville Peltoniemi, Jukka-Pekka Parkkamäki, kokouksia 8 Pohjois-Pohjanmaan alue Veikko Huotari, Hannu Säävälä, Paavo Karjalainen, Kauno Ylitalo, Markku Lämsä, Kari-Seppo Heikkinen, Erkki Välikangas, Pekka Hakalin, kokouksia Liiton toimisto SLU:n toimitalossa os. Radiokatu 20, Helsinki Henkilökunta Risto Aarrekivi Pirjo Manninen Leena Paavolainen Maila Pynnönen Kirsi Kankaanmäki Riikka Lahti Matti Viitanen Erkki Rintakoski Pirjo Peltola Matti Nummela Lauri Siltavirta Tapio Säynevirta Pasi Wedman toiminnanjohtaja talouspäällikkö valmennuksen johtaja toimistosihteeri kilpailusihteeri nuorisopäällikkö viestintä- ja markkinointipäällikkö kehitys- ja koulutuspäällikkö valmentaja valmentaja valmentaja valmentaja projetityöntekijä 15

16 8. JÄSENET Jäsenmäärä Jäsenyhdistyksiä Uusia jäseniä Vuonna 2007 SAL:n liittyi yksi uusi jäsenseura: Kemijärven Toiminta-ampujat Lapin alue 8.2. Eronneet seurat Vuonna 2007 SAL:sta ei eronnut yhtään seuraa Koko maan käsittävät yhdistykset ja yhteisöjäsenet Svenska Finlands Skytteförbund (SFS) - jäsenmäärä mukana niiden piirien kautta, johon seurat kuuluvat Posti- ja Telelaitoksen Ampujat (PTA) - jäsenmäärä laskettu tilastoon erillisenä Suomen Kasa-Ampujat - jäsenmäärä laskettu tilastoon erillisenä Suomen Veteraaniampujat - jäsenmäärä mukana niiden seurojen kautta, joihin yhdistyksen jäsenet kuuluvat Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) Reserviläisliitto (RES) Päällystöliitto - näiden jäsenmäärä ei sisälly tilastoon Upseerien Ampumayhdistys (UAY) - jäsenmäärä laskettu tilastoon erillisenä 8.4. Seurat ja jäsenmäärät, jäsentilasto alueittain - toimintakertomuksen lopussa 9. PALKITSEMISET JA ANSIOMERKIT 9.1. Vuoden 2007 parhaat Vuoden ampuja 2007 Mira Nevansuu, Kuortaneen Kunto Vuoden 2007 cup-kilpailun voittaja Henri Häkkinen, Joensuun Ampujat Vuoden 2007 yllättäjä Kai Jahnsson, Poliisien Ampumaseura Vuoden 2007 nuori ampuja Tiia Törmälä, Rauman Seudun Urheiluampujat Vuoden 2007 valmentaja Seppo Nevansuu, Kuortaneen Kunto Vuoden 2007 vammaisampumaurheilija Minna Leinonen, Kajaanin Ampujat 9.2. Ympäristöpalkinto SAL:n Ympäristöpalkinto Siilinjärven Urheiluampujat 16

17 9.3. Nuorisotoiminnan ja lajien palkitut Kultahippupalkinnot Vuoden kultahippuampuja: Elin Liewendahl, Ålands Sportskytteförening Vuoden kultahippuohjaaja: Erkki Pekkala, Haapajärven Ampumaseura Vuoden kultahippuseura: Sodankylän Ampujat Haulikkolajien palkitut Trap, N-sarja: Mopsi Veromaa, Sibbo Skyttegille Trap, juniori: Veli-Matti Matikainen, Sibbo Skyttegille Trap, Y-sarja: Janne Kirvesmäki, Karstulan Seudun Metsästys- ja ampumaseura Trap, Y55-sarja: Heikki Siivonen, Lahden Ampumaseura Skeet, N-sarja: Marjut Heinonen, Haapaveden Ampumaseura Skeet, juniori: Vesa Pietarila, Lounais-Hämeen Ampujat Skeet, Y-sarja: Janne Himanka, Himangan Metsästysseura. Skeet, Y55-sarja: Ismo Peltola, Jurvan Metsästysseura Kiväärilajien palkitut Kiväärimies: Henri Häkkinen, Joensuun Ampujat Kiväärinainen: Hanna Etula, Lahden Ampumaseura Kivääripoika: Olli Ruokolainen, Hämeenlinnan Ampumaseura Kiväärityttö: Tiia Törmälä, Rauman Seudun Urheiluampujat Pistoolilajien palkitut Pistooliampuja: Mira Nevansuu, Kuortaneen Kunto. Vuoden yllätysteko: Kai Jahnsson, Poliisien Ampumaseura Siluettilajien palkitut: Vuoden siluettiampuja: Marko Nikko, Sibbo Skyttegille. Practical-lajien palkitut Vuoden practical-ampuja: Petri Runtti, Range Masters Vuoden practical-seura: Loimaan Laukojat Kasa-ammunnan palkitut Vuoden kasa-ampuja: Mauri Mukari, Vähäkyrön Viesti. Mustaruudin palkitut: Vuoden ampuja 2007: Timo Näätänen-Lihavainen, Sibbo Skyttegille SAL:n ansiomerkit järjestötoiminnasta Vuonna 2007 myönnettiin 80 SAL:n eriasteista ansiomerkkiä, joista 75 oli järjestötoiminnan ansiomerkkejä ja 5 ampujalle kilpailumenestyksestä myönnettyä ansiomerkkiä. Ansiomerkkiluettelo on aakkosjärjestyksessä saajan nimen mukaan. Ampujan ansiomerkit Kultainen ansiomerkki Hopeinen ansiomerkki Tiia Törmälä, EM 1. pk 60 ls makuu Timo Näätänen-Lihavainen, EM 1. Miquelet Mira Nevansuu EM 2. ilmapistooli Tarmo Ansamaa, EM 2. Mariette Henri Häkkinen, EM 2. ilmakiv, EM m kiv 3x40 ls 17

18 Järjestötoiminnan ansiomerkit ANSIOMERKIT 2007 KULTAVIIRI (4) Jokiaro Sylvester Lapin Ampujat n:o 22 Haapaniemi Hannu Pohjois-Hämeen Ampujat n:o 23 Kuusisto Pekka Rauman Seudun Urheiluampujat n:o 24 Turunen Erkki Siilinjärven Urheiluampuja n:o 25 KULTAINEN (19) Auramaa Matti Euran Seudun Ampujat Conzales Ruiz Jose Espanja Fernanzed Antonio Espanja Kokkonen Vilho Haapajärven Ampumaseura Laine Markku Keuruun Seudun Ampujat Lepomäki Maarit Satakunnan Ampujat Mastosalo Onni Alavuden Ampujat Mursula Risto Alavuden Ampujat Peltola Elmar Poliisien Ampumasura Penttilä Pekka Mäntän Seudun Ampujat Pietikäinen Timo Haapajärven Ampumaseura Pihlajamäki Tauno Seinäjoen Seudun Ampujat Piipponen Leena Poliisien Ampumasura Saari Leo Poliisien Ampumasura Siikarla Aarne Satakunnan Ampujat Ternero Juani Espanja Turpeinen Reijo Haapajärven Ampumaseura Turpeinen Kimmo Haapajärven Ampumaseura Ylitalo Väinö Poliisien Ampumasura HOPEINEN (18) Halla-aho Esko Haapajärven Ampumaseura Honkala Harri Haapajärven Ampumaseura Hytti Kalle Haminan Erämiehet Ilmavirta Veijo Keski-Uusimaan Ampumaseura Kekkonen Paavo Haapajärven Ampumaseura Kettunen Veikko Haminan Erämiehet Latvala Jyrki Hämeenlinnan Ampumaseura Lehtinen Kalevi Poliisien Ampumaseura Lehtinen Jari Muuramen Urheilijat Liuska Jouni Haapajärven Ampumaseura Liuska Unto Haapajärven Ampumaseura Murisoja Juha Haapajärven Ampumaseura Nevala Heino Poliisien Ampumaseura Nopanen Arja Poliisien Ampumaseura Nykänen Pekka Viialan Luoti Ollila Jari Haapajärven Ampumaseura Piipponen Hanna Poliisien Ampumaseura Prättälä Veikko Haapajärven Ampumaseura Ristolainen Hannu Poliisien Ampumaseura 18

19 PRONSSINEN (34) Anttila Hannu Poliisien Ampumaseura Friberg Ulfr Poliisien Ampumaseura Harmaala Eino Haapajärven Ampumaseura Hytönen Minna Muuramen Urheilijat Kekkonen Leo Haapajärven Ampumaseura Kemi Lauri Hämeenlinnan Ampumaseura Kilja Urpo Haapajärven Ampumaseura Korkeakoski Armas Haapajärven Ampumaseura Korkeakoski Jouko Haapajärven Ampumaseura Kukkola Matti Poliisien Ampumaseura Kuvaja Janne Poliisien Ampumaseura Lehtomäki Elina Haapajärven Ampumaseura Leppänen Petri Hämeenlinnan Ampumaseura Luoma Jorma Satakunnan Ampujat Milityinen Matti Haapajärven Ampumaseura Mäntylä Seppo Satakunnan Ampujat Niemelä Pekka Nokian Seudun Ampujat Nyholm Alf Poliisien Ampumaseura Ollila Aarne Haapajärven Ampumaseura Peräaho Seppo Haapajärven Ampumaseura Pietilä Ville Haapajärven Ampumaseura Pietilä Pekka Haapajärven Ampumaseura Pihlajamaa Antti Haapajärven Ampumaseura Pöysti Tapani Satakunnan Ampujat Rintala Paavo Haapajärven Ampumaseura Ryttäri Hannu Haapajärven Ampumaseura Suomala Sirkka Satakunnan Ampujat Teirioja Pekka Haapajärven Ampumaseura Tiitto Urpo Haapajärven Ampumaseura Tretjakov Sergei Poliisien Ampumaseura Uusi-Rantala Voitto Satakunnan Ampujat Westerrlund Eila Poliisien Ampumaseura Viitakoski Jyrki Satakunnan Ampujat Wikström Rolf Poliisien Ampumaseura 10. NUORISOTOIMINTA Ampumaurheiluliiton strategiassa esitettyjen arvojen lisäksi nuorisotoiminnan toimialalla painottuvat kasvatukselliset sekä eettisesti kestävään toimintaan liittyvät periaatteet. Tärkeänä asiana on myös monipuolisen ja moniarvoisen seuratoiminnan kannustaminen. Ampumaurheilun nuorisotoiminnan tehtävänä on varsinaisen urheilutoiminnan lisäksi viedä nuorisotoiminnan strategiassa esitetyt linjaukset seuratoiminnan sisältöihin ja arvoihin sekä ylläpitää keskustelua toiminnan eettisyydestä Yleistä Nuorten jäsenmäärä oli yhteensä 3757, joista poikien osuus oli 3076 ja tyttöjen 681. Nuorten lisenssien määrä oli yhteensä 697. Kultahippupassin lunasti 1043 lasta. Seurat ilmoittivat ampumakoululaistensa määräksi kaikkiaan Seurojen järjestämissä koululaistilaisuuksissa 19

20 lajiin tutustui lasta ja nuorta. Liiton ja aluejärjestöjen järjestämien nuorisotoiminnan koulutusten osallistujamäärä oli 89 henkeä ja erilaisille leireille osallistui 213 henkeä Eettinen kehitystyö Toimintavuonna jatkettiin eettisesti kestävään toimintaan ohjaavien teemojen ja toimenpiteiden tukemista. Reilusti Radalla -teema, Operaatio pelisäännöt sekä turvallisuuteen ja vastuullisuuteen liittyvät asiat olivat esillä ohjaajakoulutuksissa, aloittelijan oppaissa, nuorisoesitteissä sekä nettisivuilla. Urheiluampuja-lehdessä käynnistettiin KilpaIlo haastattelusarja. Nuori Suomi tuki ampumaurheilun eettistä kehityshanketta Pienestä ampujasta isoksi ihmiseksi. Tuki oli kolmivuotinen ja sen kolmas ja viimeinen kausi päättyi syyskuussa Avaintoimijat Nuorisotoiminnan ns. avaintoimijoilla tarkoitetaan nuorisovaliokuntaa, alue- ja lajijaostojen nuorisovastaavia ja sinettiseurojen nuorisovastaavia sekä muita nuorisotoiminnan kehittämiseen osallistuvia. Avaintoimijat kutsutaan koolle kahdesti vuodessa. Avaintoimijoille on tarjottu käyttöön Ampumaurheilunetin ekstranettiä. Nuorisovaliokunta ja jaostot Nuorisovaliokunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. (17.2. Kankaanpää, Hämeenlinna, Helsinki). Sinettiseuratoiminnan ja tehoryhmätoiminnan kehittäminen olivat toimintavuoden suurimmat asiakokonaisuudet. Nuorisovaliokunta esitti toiveen, että jokaisella alue- ja lajijaostolla on nimetty nuorisovastaava. Tämä edesauttaa keskustelua ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Sinettiseurat Nuori Suomi sinettiseurat ovat eri lajien nuorisourheilun laatuseuroja, jotka ovat saaneet tunnustuksen laadukkaasta nuorisotoiminnasta. Ampumaurheilussa oli vuoden lopussa kahdeksan sinettiseuraa: Härmän Seudun Ampujat, Kankaanpään Ampujat, Hämeenlinnan Ampumaseura, Lehtimäen Ampujat, Mikkelin Ampujat, Posion Ampujat, Siilinjärven Urheiluampujat sekä Sodankylän Ampujat. Pieksämäen Seudun Ampujat haki syksyllä sinettiseuraksi, ja sinetti tullaan myöntämään Lehtimäen Ampujat ja Posion Ampujat eivät jatka sinettiseuroina Nuoren Suomen järjestämälle Sinettiristeilylle osallistui yhteensä 12 edustajaa viidestä sinettiseurasta (HSA, HlAS, MA, SodA, SiUra). Sinettiristeilyn yhteydessä järjestettiin SAL:n nuorisotoiminnan avaintoimijapäivät. Avaintoimijapäivät Nuorisotoiminnan Avaintoimijapäivät 1/2007 järjestettiin Laukaassa huhtikuuta. Seminaariin osallistui 24 henkilöä. Seminaarin aikana pohdittiin oman seuran organisaatiota, ampumaurheilun lajien välistä yhteistyötä ja nuorten seuratoiminnan tukemista. Avaintoimijaseminaari 2/2007 järjestettiin syyskuuta yhtä aikaa Sinettiseuraristeilyn kanssa. Alueiden ja seurojen yhteistyötä käsittelevien ampumaurheilun lajipalaverien lisäksi osallistuttiin Nuoren Suomen järjestämiin luentoihin ja keskustelutilaisuuksiin. Seminaariin osallistui 30 henkeä; seitsemän eri seuran edustajien lisäksi Pohjanmaan, Hämeen, Kaakkois-Suomen ja Lounais-Suomen edustajia sekä neljä nuorisovaliokunnan jäsentä. 20

21 10.4. Lasten seuratoiminta Alle 15-vuotiaiden toimintaa kutsutaan Kultahipputoiminnaksi. Toiminnan sisältö ja ampumalajit on suunniteltu lasten tarpeet ja valmiudet huomioonottaen. Kultahipputoimintaa järjestettiin 61 seurassa. Kultahipputoiminta käsittää ampumakoulutoiminnan lisäksi kilpailutoiminnan. Ampumakoulut Ampumakouluja järjesti 70 seuraa, jotka ilmoittivat ampumakoululaisten yhteismääräksi Ampumakoululaisia varten on käytössä Kultahippuampujan passi, johon lapsi voi kirjoittaa itselleen tärkeitä asioita harrastuksestaan. Passiin kuuluu myös vakuutus ja kilpailulupa kultahippukilpailuihin. Kultahippuseuroja ja ampumakouluja varten on tarjolla ampumakoulujulisteita ja diplomeita sekä nuorisoesitteitä. Vuoden alussa valmistui uudet pistooli- ja kivääriammunnan perustekniikan oppaat. Kilpailujärjestelmä Kultahippukilpailuissa käytetään suorituksen helpottamiseksi ampumatukia. Henkilökohtaisten sarjojen lisäksi ammutaan joukkuekilpailuita. Tytöt ja pojat ampuvat samassa sarjassa. Kultahippujärjestelmän kilpailusarjaan kuuluvat ilma-asekaudella maakunta- ja aluekilpailut sekä valtakunnallinen finaali ilmakiväärillä ja -pistoolilla. Ikäluokat ovat alle 8-, 10-, 12- ja 14-vuotiaat. Ensimmäistä vuotta ampuville on oma sarjansa 11-14A. Ruutiasekaudella lapset hakevat kokemusta alueellaan järjestettävistä kilpailuista ampuen pienoiskiväärillä ja -pistoolilla. Kauden päätteeksi järjestetään valtakunnallinen finaali. Sarjat ovat alle 12- ja 14-vuotiaat. Ilma-asekaudella järjestettiin 14 maakuntakilpailua ja kahdeksan aluekilpailua. Kultahippufinaali ilma-aseilla järjestettiin Ylihärmässä. Finaalitapahtumaan osallistui 325 ampujaa ja he edustivat 49 seuraa. Joukkuekilpailuun osallistui 98 joukkuetta. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Härmän Seudun Ampujien kanssa. Ruutiaseiden kultahippufinaali järjestettiin Laukaan Leppävedellä. Finaalikilpailuun osallistui 140 kilpailijaa 27 seurasta. Joukkuekilpailuihin osallistui 26 joukkuetta. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Keski-Suomen Ampujien kanssa. Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suositukset Kilpailutoiminnan suositusten tavoitteena on linjata eri ikäryhmien kilpailutoiminta tukemaan lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Aiemmin tehtyjen sääntömuutosten lisäksi nuorisovaliokunta on avaintoimijaseminaareissa ja kilpailujärjestäjille laatimissaan tiedotteissa korostanut sitä, että lasten kilpailuissa ilmapiiri ja lasten ehdoilla tekeminen on kilpailuiden pääasia. Seuroja ja aluejaostoja on kannustettu järjestämään seurojen välisiä seura- tai aluekilpailuita, jotta alle 15-vuotiaille saadaan enemmän kilpailumahdollisuuksia lähellä kotipaikkakuntaa. Sen myötä, että ns. tukisarjat vuonna 2006 lisättiin kilpailutoiminnan yleissääntöihin virallisten SAL:n sarjojen joukkoon, lapsille on tarjoutunut lisää mahdollisuuksia kilpailla alueellisissa kilpailutapahtumissa Nuorten valmennustoiminta Tehoryhmätoiminta Tehoryhmätoiminnan tarkoituksena on tukea vuotiaita nuoria lahjakkaita urheiluampujia ja heidän seurojaan valmennuksessa ja valmennuksen suunnittelussa. Tehoryhmän nuoret eivät vielä kuulu maajoukkueryhmiin, mutta tavoite on asetettu menestykseen kilpaurheilussa. Tehoryhmätoimintaa järjestettiin kivääri-, pistooli- ja riistamaaliampujille. Loppuvuodesta päätettiin, että haulikkoampujat otetaan mukaan vuoden 2008 alusta. 21

22 Tehoryhmän toiminta perustuu lajiryhmittäin alueellisiin pienryhmä leireihin. Kesäkuussa järjestetään kaikille ryhmiin kuuluville yhteisleiri. Marraskuussa järjestetään testi- ja valintaleirit, joihin osallistuvat kaikki ryhmiin kuuluvat ja niihin pyrkivät. Yhteisleiri Laukaan Leppävesi Kivääriampujien testi- ja valintaleirit: Kuortaneen Urheiluopisto Tanhuvaaran Urheiluopisto Pistooliampujien valintaleiri: Kuortaneen Urheiluopisto Riistamaaliampujien valintaleiri: Tanhuvaaran Urheiluopisto Marras-joulukuun testi- ja valintaleirien jälkeen nuorten tehoryhmiin valittiin 27 uutta ampujaa. Ryhmissä jatkoi jo mukana olleista nuorista 38. Tehoryhmäläisiä oli vuoden lopussa kaikkiaan 65. Ampujat jaettiin neljään kivääriryhmään, yhteen pistooliryhmään ja yhteen riistamaaliryhmään. Lisäksi Lapin ryhmässä oli sekä kivääri- että pistooliampujia. Leiri- ja harrastetoiminta Lasten ja nuorten leiritoimintaa on järjestänyt aluejaostoista Kaakkois-Suomi (2 leiriä/63 leiriläistä), Pohjanmaan (7/59), Hämeen (2/18), Lounais-Suomi (1/4). Ampumaurheilu on ollut mukana yhtenä lajina SLU-Alueiden koordinoimilla nuorten leireillä (PHLU/Leiritulet, Pokali/Sporttileiri, PLU/Sporttis); ammunnan ryhmissä on ollut 64 osallistujaa. Ammunnan lajitoiminnasta leireillä ovat vastanneet aluejaostot ja seurat Hyvä Harjoittelu selvitystyö Ampumaurheiluliitto on yksi 14 lajiliitosta, joka osallistuu lasten ja nuorten harjoittelemista koskevaan Hyvä Harjoittelu selvitystyöhön. Selvityksen taustalla ovat Nuori Suomi, Olympiakomitea ja Suomen Valmentajat. Selvityksen tavoitteena on selvittää 8-18-vuotiaiden liikunta- ja harjoitusmääriä sekä pääelinjärjestelmien kuormitusta eri vuoden aikoina. Tuloksia tullaan hyödyntämään lasten ja nuorten harjoittelun yleisessä ohjeistuksessa ja valmentajakoulutuksessa. Selvityksen kokonaisotos oli 4000, joista ampumaurheilijoita oli 240. Mukaan valittujen lasten ja nuorten toivottiin täyttävän harjoittelupäiväkirjoja yhden viikon ajan kolmesti vuodessa. Ampumaurheilun koordinaattoreina selvityksen toteuttamisessa toimivat Pasi Wedman ja Terhi Mansikkamäki. Selvitys käynnistyi heinäkuussa ja se päättyy vuoden 2008 aikana Lajimarkkinointi Seurojen toimesta koululaistilaisuuksia järjestettiin ympäri maan, ja niihin osallistui 76 paikkakunnalla koululaista. Toimintavuoden aikana järjestettiin yhteistyössä aluejaostojen ja seurojen kanssa useissa valtakunnallisissa tapahtumissa lajiesittelyitä ja kokeiluita. Kts. harrastustoiminta. Lajimarkkinoinnin materiaaleina on käytetty nuorisoesitettä, Urheiluampujalehtiä sekä ilmakiväärin ja pistoolin perustekniikan oppaita. 22

23 11. HARRASTUSTOIMINTA Visio: Ampumaurheilu on hauskaa ja tuottaa harrastajalleen positiivisia elämyksiä. Ampumaurheilua voi harrastaa kuka vaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Ampumaurheilussa onnistumisen elämyksiä haetaan niin harjoittelusta kuin kilpailuistakin. Lisäksi seuratoiminta, ohjaaja- ja tuomaritehtävät tarjoavat harrastajille mahdollisuuden olla mukana lajin parissa. Monisukupolvisuus on arvokas piirre ampumaurheilussa. Se tuo lisäarvoa toimintaan. Ampumaurheilua harrastaa monessa perheessä kolme eri sukupolvea. Ampumaurheilu yhdistää sukupolvia ja näin tietoa ja perinnettä siirretään nuoremmille. Vammaisampumaurheilun integrointi tuo lajiin uuden ulottuvuuden. Seuroja kannustetaan ottamaan toimintaansa mukaan myös vammaisampumaurheilijoita. Vammaisampumaurheilijoiden mukaan tulo asetti haasteita olosuhteiden kunnostamiselle Kilpailutoiminta Ampumaurheilun monimuotoinen kilpailujärjestelmä luo lajia harrastaville mahdollisuuden kilpailla ja mitata omia taitojaan. Naiset voivat kilpailla oman sarjansa lisäksi myös yleisessä sarjassa. Kilpailusarjoja on alle 15-vuotiaiden sarjoista yli 70-vuotiaisten sarjoihin saakka. Kansallisen tason kilpailutapahtumia järjestettiin yhteensä 239 kpl Lajiesittelyt ja tapahtumat Kansallinen Ampumaurheiluviikko järjestettiin Viikon aikana ampumaurheiluseuroja kannustettiin tulemaan esille ihmisten keskelle esittelemään lajia ja omaa toimintaansa. Liitto tarjosi seuroille tukimateriaalia lajiesittelyihin ja tapahtuman markkinointiin. Ampumaurheiluviikon aikana järjestettiin 12 tapahtumaa eri puolilla maata. Toimintavuoden aikana yhteistyössä aluejaostojen ja seuraojen kanssa järjestettiin valtakunnallisissa tapahtumissa lajiesittelyitä ja kokeiluita seuraavasti: Terveysliikuntapäivillä Helsingissä, Pohjois-Suomen Erämessuilla Oulussa, Stafettkarnevaaleilla Helsingissä, Suomen Maatalousnäyttely Farmarissa Kuopiossa, Kuntofestareilla 1.9. Espoossa ja Ampuvälinemessuilla Tampereella. Seurat järjestivät useita tapahtumia yrityksille ja työyhteisöille. 81 seuraa järjesti yhteensä 700 tapahtumaa, joiden osallistujamäärä oli henkeä Harrastetoiminta ja vapaaehtoistyö Seuroissa on entistä paremmin noudatettu avointa toimintakulttuuria ja ovia on pidetty avoimina uusille harrastajille ympäri vuoden. Harrastetoiminta rakentuu kotiseura-ideologian mukaisesti ihmisen omien motiivien pohjalle. Seurat ja aluejaostot järjestivät seurojen välisiä ystävyysotteluita, naisten välisiä kilpailuja sekä laserammuntatapahtumia. Ampumaurheilun vapaaehtoistyössä oli mukana n henkeä, joista oli naisia parituhatta. 23

24 12. KANSALLINEN KILPAILUTOIMINTA Visiot Yleistä Kilpailutoiminta mahdollistaa urheilijan uran harrastajasta huippu-urheilijaksi Kilpailujärjestelmä kiinnostaa ja motivoi Liiton kilpailutoiminta mahdollistaa kilpailemisen omissa ikäluokissaan, nuoresta juniorista ikäihmiseen saakka. Naisilla on omat sarjansa, mutta he voivat mittauttaa tasonsa myös miesten sarjoissa, kuten junioritkin. ISSF:n lajeissa kansalliset (ennätyskelpoiset) kilpailut anottiin kilpailuvaliokunnan kautta. Lajijaostot toimivat valmistelevana osapuolena. Avoimet alueelliset ja aluemestaruuskilpailut anottiin aluejaostoilta. Aluejaostot toimittivat hyväksymistään kilpailuista kilpailukalenterin liiton toimistolle. Practical-, siluetti-, mustaruuti- ja kasa-ammuntalajien osalta kansallisesta kilpailutoiminnasta vastasivat omat jaostot. Mestaruuskilpailut anottiin näissäkin lajeissa kilpailuvaliokunnan kautta Kilpailuvaliokunta ja kokousten määrä Kansallisen kilpailutoiminnan organisointi, haku- ja myöntämisjärjestelmä ja kilpailutoiminnan koordinointi ja kokonaisvaltainen kehittäminen ja valvonta kuuluivat kilpailuvaliokunnalle. Kilpailuvaliokunta kokoontui vuoden aikana 8 kertaa Kansallinen kilpailutoiminta Vuoden aikana järjestettiin Suomessa yhteensä 239 kilpailua (v ), joista Suomen mestaruuskilpailuja 38 ( ) Kansallisia kilpailuja 43 ( ) Avoimia alueellisia kilpailuja 127 ( ) Aluemestaruuskilpailuja 31 ( ) Arvokilpailut Suomessa: Maaottelu Suomi-Viro nuoret, ilmakivääri ja pistooli, Jämsä PM Practical, kivääri, open semi-auto ja standard semi-auto, Hamina PM Practical, pistooli open, stanrard, Sipoo PM Kasa-ammunta, Ahvenanmaa Suomen ennätykset Suomen ennätyksiä ja niiden sivuamisia hyväksyttiin vuonna kpl. (vuonna kpl.) Henkilökohtaiset ennätykset: 300 m vakiokivääri 30 ls, makuu Y20 SE siv. 295 Olli Ruokolainen, HIAS Hälvälä 300 m vakiokivääri 3x20 ls. Y SE 588 Henri Häkkinen, JA Hamina 50 m kivääri 60 ls, makuu Y20 FSE 698,6 Olli Ruokolainen, HIAS Viro ( ,6) N SE siv. 598 Viivi Koivu, MyA Säkylä 24