Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 47/2002 vp Rantsilan kunta EU:n tavoite 1 -alueeseen Eduskunnan puhemiehelle Rantsilan kunta on useaan otteeseen esittänyt kunnan siirtämistä Siikalatvan seutukunnan muiden kuntien (Haapavesi, Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Pyhäntä) kanssa samaan EU:n tavoiteohjelman eli 1-ohjelman piiriin. Myös Pohjois-Pohjanmaan liitto aluekehitysviranomaisena on tehnyt asiasta virallisen esityksen sisäasiainministeriölle. Perusteluina on esitetty kaikkien EU:n tunnuslukujen puoltavan Rantsilan mukanaoloa 1-alueessa. Rantsilan kunnanvaltuusto päätti jo syksyllä 1998 (kvalt ) hakea sisäasiainministeriöltä siirtoa Lakeuden seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan, koska se vastasi olosuhteiltaan ja elinkeinorakenteeltaan kunnan omaa tilannetta sekä historiallisia siteitä. Tuolloin kaikki osapuolet eli Lakeuden seutukunta, Siikalatvan seutukunta ja Pohjois-Pohjanmaan liitto antoivat hanketta puoltavan lausunnon. Päätöstä ministeriössä ei kuitenkaan tehty ennen kuin vasta Tosiasiallisesti Rantsila oli jo vuodesta 1999 mukana Siikalatvan seutukunnan kehittämistyössä ja tuli mm. jäseneksi Kehittämiskeskuksen kuntayhtymään Aluejaon muutokset ovat mahdollisia, koska EU:n piirissä komissio on hyväksynyt tavoitealueiden muutoksia vuoden 2001 aikana Italiassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa, kun niitä on kansallisesti perustellusti esitetty. Rantsilan kunnalle ja kuntalaisille koituu sisäasiainministeriön seutukuntamuutoksen viivyttelystä ja siitä seuranneesta 1-tavoitealueen ulkopuolelle jäämisestä huomattavat taloudelliset menetykset ohjelmakauden aikana. Keskimääräisellä rahoitustasolla EUraha on 770 mk/asukas/vuosi + samansuuruinen kansallinen rahoitus, yhteensä 22,5 miljoonaa markkaa (noin 4,8 miljoonaa euroa), eli vuodessa 3,2 Mmk/v ( euroa). Rantsilan siirtäminen 1-tukialueeseen olisi myös kansallinen etu, koska 1-alueen väestö vähenee vuosittain enemmän kuin on Rantsilan väkiluku. Rantsila on myös ainoa kunta, joka joutui seutukuntajärjestelyssä tilanteeseen, jossa seutukunnan kaikki muut kunnat ovat eri EU:n ohjelma-aluetta kuin yksi seutukuntaan liittynyt kunta. Siikalatvan seutukunnalle aiheutuu myös ylimääräistä byrokratiaa tilanteen vuoksi, kun samasta hankkeesta joudutaan tekemään kahdet hakemukset, kirjanpito ja hallinto. On pelättävissä, että tilanne jatkuu ennallaan myös tulevaisuudessa, ellei kansallisesti tehdä päätöksiä tilanteen korjaamiseksi. Kuntaan ei ole myöskään saatu asiassa mitään hallintomenettelylain mukaista perusteltua päätöstä. Sisäasiainministeriön tulisikin pikaisesti tehdä virallinen päätös tavoitealuejaon tarkistamisesta Rantsilan kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämällä tavalla ja hakea muutokselle EU:n komission hyväksyntä mm. samoilla perusteilla kuin edellä mainituille kolmelle EUmaalle on myönnetty. Rantsilan ulosjäänti 1-ohjelma-alueesta on siis ollut kansallinen virhe, kun kunnan seutukuntamuutoshakemusta ei ole käsitelty ajoissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

2 Onko sisäasiainministeriö käsitellyt virallisesti tavoitealuemuutoshakemuksen, onko sisäasiainministeriö tiedostanut, kuinka suuret taloudelliset menetykset Rantsilan kunnalle ja kuntalaisille aiheutui seutukuntamuutoksen viivyttelystä ja aikooko hallitus siirtää Rantsilan tavoite 1 -alueeseen ja hakea muutokselle EU:n komission hyväksynnän? Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2002 Antti Rantakangas /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 47/2002 vp Antti Rantakangas /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 47/2002 vp: Onko sisäasiainministeriö käsitellyt virallisesti tavoitealuemuutoshakemuksen, onko sisäasiainministeriö tiedostanut, kuinka suuret taloudelliset menetykset Rantsilan kunnalle ja kuntalaisille aiheutui seutukuntamuutoksen viivyttelystä ja aikooko hallitus siirtää Rantsilan tavoite 1 -alueeseen ja hakea muutokselle EU:n komission hyväksynnän? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen tavoitealueet 1 ja 2 (mukaan lukien ns. siirtymäkauden alueet) sekä kansalliset tukialueet vuosiksi Sen jälkeen sisäasiainministeriölle on tullut joitakin aloitteita yksittäisten kuntien tai naapurikuntien aseman parantamiseksi jommassa kummassa jaossa. Viime aikoina yhä enemmän on kuitenkin tullut aloitteita ja tiedusteluja aluejakojen perustana käytettävän seutukuntajaon muuttamiseksi. Siihen on lähinnä syynä se, että kunnat ovat alkaneet uudelleen arvioimaan seutukuntayhteistyön merkitystä ja suuntautumistaan sen näkökulmasta. Parhaillaan sisäasiainministeriön hallinnonalalla käynnissä olevat seutuhanke, aluekeskushanke ja osaamiskeskushanke ovat varmaan osaltaan vaikuttaneet kuntayhteistyön seutuistumiseen ja organisoitumiseen osin uudella tavoin. Rantsilan kunnan kannalta Euroopan komission aluejakopäätösten ajankohta oli erittäin huono. Seutukuntajakomuutoksia valmisteltiin pitkään ja ne tulivat voimaan siitä syystä, että samassa yhteydessä oli tarkoitus muuttaa myös kihlakuntajakoa. Seutukuntajaon muutoksia on syytä tehdä harkitusti suurempi määrä kerrallaan, koska seutukuntajako on myös tilastoaluejako eikä tilastojen jatkuvuuden kannalta ole suotavaa usein tapahtuvat muutokset. Näin ollen ei ole tarkoituksenmukaista tehdä seutukuntajakomuutoksia pelkästään yhden kunnan toiveiden mukaisesti. Rantsilan kunnalle ei nykytilanteesta ole aiheutunut mitään tappioita, koska Rantsilan kunta ei ole aikanaan ollut oikeutettu tavoite 1 -alueeseen. Sehän on Pohjois-Pohjanmaan osalta sama kuin kaudella ollut tavoite 6 alue, johon Rantsila ei kuulunut. Näin ollen kansanedustaja Rantakankaan esittämät laskelmat Rantsilan kärsimistä taloudellisista menetyksistä ovat teoreettisia. Euroopan komission tavoitealuepäätöksen muuttaminen kesken sen voimassaolokauden on vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on tavoite 1 -alueiden osalta, sillä se edellyttäisi jäsenmaiden yksimielistä päätöstä voimassa olevan tukialuejaon muuttamisesta. Sen sijaan tavoite 2 -alueiden osalta komissiolla on mahdollisuus tarkistaa tukialuejakoa, vaikka sekin on työläs prosessi. Sisäasiainministeriö on tiedustellut komissiolta mahdollisuuksia tavoitealueen muuttamiseen Rantsilan kunnan tapauksessa. Komissiolta saadun selvityksen mukaan tavoite 1 -ohjelmaan kuuluvat alueet määriteltiin vuonna Mikäli tavoite 1:n alueella jokin seutukunta muuttuu ja siihen liittyy uusia kuntia, niin nämä uudet kun- 3

4 Ministerin vastaus nat jäävät tavoite 1 -ohjelman ulkopuolelle. Tavoite 1 -alue on määritelty päätöstä tehtäessä alueena yksiselitteisesti. Tavoitealuejaoista on 1- alueiden osalta sovittu jäsenmaiden kesken, joten niitä ei voi kansallisella eikä komissionkaan päätöksellä muuttaa myöhemmin. Rantsilan kunnan seutukuntajakoa voidaan kyllä muuttaa kansallisella päätöksellä, kuten tehtiin , mutta se ei merkitse sitä, että Rantsila pääsisi tavoite 1 -alueeseen ja tavoite 1 -tukien piiriin tällä rakennerahastokaudella. Kansanedustaja Antti Rantakankaan viittauksella Italiaan, Ranskaan ja Iso-Britaniaan ei ole tässä yhteydessä merkitystä, koska samaa periaatetta on noudatettu myös niiden aluejakojen muutoksissa. Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2002 Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen 4

5 Ministerns svar KK 47/2002 vp Antti Rantakangas /kesk Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Antti Rantakangas /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 47/2002 rd: Har inrikesministeriet officiellt behandlat ansökan om förändring av målområdet, är inrikesministeriet medvetet om hur stora ekonomiska förluster det blev för Rantsila kommun och kommuninvånarna på grund av dröjsmålet i ändringen av den ekonomiska regionen, har regeringen för avsikt att överföra Rantsila kommun till mål 1-området och att söka ändring i EU kommissionens beslut? Som svar på detta spörsmål vill jag högaktningsfullt framföra följande: Europeiska kommissionen har godkänt Finlands målområden 1 och 2 (inklusive de så kallade övergångsperiodens områden) samt de nationella stödområdena för åren Efter det har inrikesministeriet fått några initiativ från enstaka kommuner eller grannkommuner om förbättring av deras ställning i endera fördelningen. På sista tiden har det dock kommit allt fler initiativ och förfrågningar om ändring av de ekonomiska regionerna som ligger som grund för områdesindelningarna. Orsaken till detta är närmast att kommunerna har på nytt börjat värdera betydelsen av samarbetet mellan ekonomiska regioner och sina egna målsättningar ur det perspektivet. Regionstödprojektet, regioncentraprojektet och kompetenscentraprojektet som pågår som bäst inom inrikesministeriets förvaltningsområde har för sin del på ett nytt sätt påverkat organiseringen av kommunsamarbetet och inriktningen på ekonomiska regioner. För Rantsila kommuns del var tidpunkten för Europeiska kommissionens områdesindelningsbeslut mycket dåligt. Ändringarna av indelningen i ekonomiska regioner förbereddes länge och trädde i kraft först , därför att det var meningen att samtidigt också ändra på häradsindelningen. Det är skäl att samtidigt och efter noggrann bedömning göra en större mängd ändringar i regionkommunernas indelning, då indelningen i regionkommuner också är en statistikområdesindelning och ofta gjorda ändringar inte är önskvärda sett ur den statistiska kontinuitetens synvinkel. Följaktligen är det inte skäl att ändra regionkommunsindelningen på basis av endast en kommuns önskemål. Nuläget har inte åsamkat Rantsila kommun någon som helst förlust, då Rantsila kommun inte heller tidigare har hört till mål 1-området. Området är ju för Norra Österbottens del detsamma mål 6-område som under perioden och till det hörde inte Rantsila. Beräkningarna angående de ekonomiska förlusterna i Rantsila, som riksdagsedamot Antti Rantakangas presenterar, är följaktligen teoretiska. Det är svårt att ändra på Europeiska kommissionens beslut om målområden mitt under giltighetstiden. Särskilt svårt är det i fråga om mål 1- områdena, eftersom en ändring av ikraftvarande stödområdesindelning kräver ett enhälligt beslut av medlemsstaterna. Däremot kan kommissionen justera stödområdesindelningen för mål 2- områdena, trots att också det är en arbetsdryg process. 5

6 Ministerns svar Inrikesministeriet har frågat kommissionen om möjligheterna att ändra målområdet för Rantsila kommuns del. Enligt kommissionens utredning definierades områdena som hör till mål 1-programmet år Om gränserna för en regionkommun ändras och nya kommuner tillkommer, blir dessa nya kommuner utanför mål 1-programmet. Mål 1-området definierades entydigt då beslutet gjordes. Mål 1-områdenas målområdesindelning har överenskommits av medlemsstaterna, så de kan inte ändras senare varken av kommissionen eller nationellt. Rantsila kommuns regionkommunsindelning kan nog ändras genom ett nationellt beslut, vilket man gjorde , men det betyder inte att Rantsila skulle bli en del av mål 1-området och få del av mål 1-stöden under denna strukturfondsperiod. Riksdagsledamot Antti Rantakangas hänvisning till Italien, Frankrike och Storbritannien saknar i detta hänseende betydelse, eftersom samma princip har tillämpats då deras områdesindelningar har ändrats. Helsingfors den 1 mars 2002 Region- och kommunminister Martti Korhonen 6