Kotka/Lappeenranta

Transkriptio

1 Kotka/Lappeenranta Työ- ja elinkeinoministeriö Alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa PL VALTIONEUVOSTO Asia: RAKENTEELLISEN MUUTOKSEN TUKI KOKEILUN TOTEUTTAMINEN KAAKKOIS- SUOMESSA Aluekehityslain mukaisen yhteistoiminta-alueen muodostavat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan Liitot esittävät, että maakuntien alueella toteutetaan rakenteellisen muutoksen tuki kokeilu vuosina Kaakkois-Suomi on kärsinyt 1970-luvulta lähtien metsäteollisuuden rakennemuutoksesta. Aikaisemmin teollisuuden rationalisointi merkitsi työntekijöiden vähentämistä ja vanhimpien koneiden sulkemista. Uusimpia koneita kuitenkin modernisoitiin ja tuotantomäärät kasvoivat. Kiihtynyt globalisaatiokehitys yhdistyneenä yleismaailmalliseen lamaan ja paperin kysynnän supistumiseen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa suljetaan kokonaisia integraatteja ja tuotantoa leikataan pysyvästi. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan metsäteollisuuden työpaikoista onkin poistunut vuoden 2006 jälkeen jo lähes kolmannes. Silti kaikesta alueen teollisuudesta 2/3 on edelleen metsäteollisuussidonnaista. Teollisuudesta riippuvaisen logistiikan volyymin laskusta kertoo Kotkan ja Haminan satamien liikenteen tonnimääräinen lasku. Se oli viimeisen vuoden aikana noin -30 %. Metsäteollisuus ja logistiikka ovat kuitenkin edelleen Kaakkois-Suomessa aluetaloudellisesti merkittävämpiä kuin muualla Suomessa. Liitteenä 1. oleva tilastoaineisto osoittaa, että Kaakkois-Suomi on viime vuosien aikana ajautunut maan heikoimpien, moniongelmaisten alueiden joukkoon. Nykyinen aluepolitiikka ei kuitenkaan tätä huomioi, vaan esimerkiksi Kymenlaakso on entistä Kuusankoskea lukuun ottamatta kokonaan kansallisten tukialueiden ulkopuolella. Suomen valtiolla on yhdessä EU:n kanssa välineitä äkillisen rakennemuutoksen hoitoon. Niillä pyritään nopeaan reagointiin ja pitkäkestoisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Valtioneuvosto nimeää rakennemuutosalueet 1-2 vuodeksi kerrallaan. Metsäteollisuuden voimakasta, alueellista rakenteellista muutosta ei voida kuitenkaan hoitaa tehokkaasti tehdas kerrallaan, joten äkillisen rakennemuutoksen tuki on Kaakkois-Suomen tilanteeseen liian lyhytjänteinen. Pitkäkestoisen rakenteellisen muutoksen hoitoon tarvitaan kestoltaan pidempi, välineistöltään monipuolisempi ja joustavampi rakenteellisen muutoksen tuki. Rakenteellisen muutoksen tuki Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot esittävät, että maakuntien alueella, joka vastaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen aluetta, toteutetaan vuosina Rakenteellisen muutoksen tuki kokeilu. Tukikokeilu muodostuisi 1. verotuksellisista toimenpiteistä, 2. korotetuista määrärahoista nykyisiin instrumentteihin, 3. korotetuista tuki-intensiteeteistä sekä 4. kokonaan uusista instrumenteista. Osa toimenpiteistä on hoidettavissa kansallisesti ja osa vaatii vaikuttamista Euroopan Unioniin.

2 Tuki tulisi, siltä osin kuin mahdollista, myöntää könttänä alueelle ja sen kohdentamisesta päätettäisiin alueen ELY:ssä ja maakuntaliitoissa sekä osin seudullisissa kehittämisyhtiöissä, jotka voisivat myöntää rahoitusta myös edelleen. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala muodostavat uuden Aluekehittämislain mukaisen yhteistoiminta-alueen ja ne ovat laatineet vuosien maakuntaohjelmiinsa yhteisen osion. Yhteisessä osiossa esitetään Rakenteellisen muutoksen tuki kokeilun toteuttamista Kaakkois-Suomessa. Kokeiluvaiheen jälkeen tuki voitaisiin ottaa käyttöön laajemminkin vastaavilla rakennemuutosalueilla Suomessa. 1.Verotukselliset toimenpiteet Kaakkois-Suomen tulevaisuuden mahdollisuudet liittyvät suurelta osin puun monipuoliseen ja mahdollisimman suuren lisäarvon tuottavaan hyödyntämiseen. Puusta voidaan tehdä sellun ja paperin lisäksi energiaa sekä monia muitakin tuotteita, joissa kilohinta voi nousta hyvinkin korkeaksi. Toisaalta teollisuuskäytössä olevista/olleista kiinteistöistä saadaan nopeasti ja edullisesti toimivia sijoituspaikkoja biojalostamoille ja muillekin uusille yrityksille. Alueen strategiaan kuuluu myös kansallisen tuulivoimaklusterin rakentaminen. Näkyvimpänä esimerkkinä tästä on WinWindin kokoonpanotehtaan käynnistyminen Haminassa. Valtiolta kaivataan uusiutuvien energiamuotojen selkeitä ja pitkäjänteisiä verotuslinjauksia. Ravinnoksi kelpaamattomista raaka-aineista valmistettujen, kehittyneiden biopolttoaineiden valmisteveroa tulee alentaa. Tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetulle sähkölle tulee luoda markkinaehtoinen, riittävän korkea takuuhintajärjestelmä/syöttötariffi. Nämä toimenpiteet ovat kansallisia ratkaisuja. 2. Korotetut alueelle osoitetut/varatut määrärahat Rakenteellisen muutoksen hoito edellyttää monipuolista, nopeaa ja joustavaa keinovalikoimaa sekä riittävän suuria määrärahoja, joiden jakamisesta päätetään joustavasti alueella. Koko Suomen tukijärjestelmä vaatisi täydellistä remonttia, mutta se ei lähitulevaisuudessa ole realistista. Esitämmekin, että Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitoille osoitettuja/varattuja määrärahoja korotetaan. Lisää määrärahoja tarvitaan etenkin: - energiatukeen - yrityksen kehittämisavustukseen - teknologiarahoitukseen - toimintaympäristön kehittämisavustukseen - työllisyysperusteiseen investointitukeen - osaamiskeskusohjelmarahoitukseen - ohjelmiin sitomattomaan maakunnan kehittämisrahaan - äkillisen rakennemuutoksen reservirahoitukseen, mikäli se säilyy. Seuraavaan EU:n rakennerahastokauteen tulee varautua niin, että Kaakkois-Suomen asema rakennerahasto-ohjelmissa paranee, tai vähintään säilyy nykyisellään.

3 3. Korotetut tuki-intensiteetit ja laajennetut kohderyhmät Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot ovat maakuntaohjelmiensa yhteisessä osiossa päättäneet Kaakkois-Suomen kehittämisen painopisteet: 1. Metsäteollisuusklusterin uudistuminen 2. Puhdas energia- ja ympäristöteknologia 3. Venäjä 4. Logistiikka ja infrastruktuuri 5. Osaamis- ja koulutusrakenteet 6. ICT-liiketoiminta ja sisältötuotanto. Lisäksi etenkin Etelä-Karjalassa panostetaan matkailuun ja Kymenlaaksossa taas palvelualoihin yleisesti sekä turvallisuusalaan. Jotta elinkeinorakenteen uudistaminen saataisiin voimakkaaseen vauhtiin, tulisi Kaakkois- Suomen painopisteisiin kuuluvissa kehittämis- ja investointihankkeissa (kohdassa 2. mainitut tukimuodot) voida myöntää tukea nykyistä korkeammilla tukiprosenteilla. Lisäksi tukien tulisi kohdentua myös suuryritysten, kehittämisyhtiöiden ja esim. kuntaomisteisten kiinteistöyhtiöiden hankkeisiin. Alueiden kehittämislakiin perustuva valtioneuvoston päätös kehitysalueista on voimassa vuoden 2013 loppuun. Tukialueita koskevan väliarvioinnin yhteydessä vuoden 2010 keväällä nykyiseen tukialuejakoon on tehtävä muutos ja Kymenlaakso on nostettava kehitysalueen II-tukialueeseen. Näin koko Kaakkois-Suomi olisi samalla tukitasolla. Käytännössä tämä tarkoittaisi Kymenlaaksoa vastaavan asukasmäärän alueen pudottamista kehitysalueiden ulkopuolelle. Liitteenä oleva tilastoaineisto osoittaa, että useat nykyiset kehitysalueet, etenkin Pohjois-Pohjanmaa ovat viime vuosina kehittyneet selvästi Kaakkois-Suomea paremmin. 4. Uudet instrumentit ja muut toimenpiteet Olemassa oleviin tukimuotoihin tehtävien määräraha- ja tukiprosenttitarkistusten lisäksi Kaakkois-Suomessa tarvitaan kokonaan uusia rahoitusmuotoja ja muita täsmäinstrumentteja. Suhteellisen helposti käyttöön otettavissa olisi de minimis pohjainen investointituki, kuten nyt harvaan asutun maaseudun mikroyritysten hankkeissa. Ryhmäpoikkeusasetuksen 14 artiklan mukainen tuki vastaperustetuille pienille yrityksille voitaisiin taas toteuttaa ilmoittamalla siitä EU:n komissiolle. EU:n päästökauppadirektiivin NER300-rahaston tuki uusiutuvan energian demonstraatiohankkeille mahdollistaa jatkossa käytännössä mm. suurten biojalostamohankkeiden toteuttamisen Kaakkois-Suomessa. Edellytyksenä on kuitenkin edellä kohdassa 3. mainittu IItukialuepäätös. Rakenteellisen muutoksen perusrahoitusta tulisi myöntää alueelle 10 /asukas/v. Se myönnettäisiin esim. maakunnan kehittämisrahan muodossa maakunnallisille liitoille kohdennettavaksi edelleen rakenteellisen muutoksen johtamisesta päävastuun kantaville seudullisille toimijoille/kehittämisyhtiöille.

4 Kehittämisyhtiöitä tulisi myös pääomittaa EAKR- ja siihen liittyvällä kansallisella rahoituksella. Se mahdollistaisi etenkin teollisuuden käytöstä vapautuvien toimitilojen nopean ja tehokkaan uusiokäytön. Esitämme myös, että Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle annettaisiin kansallinen koordinointivastuu metsäteollisuusklusterin uudistumiseen, logistiikkaan ja tuulivoimaklusteriin liittyvien keskeisten kansallisten kehittämishankkeiden rahoituksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa ELY-keskuksen henkistä ja taloudellista lisäresursointia ja kansallisen mandaatin myöntämistä. Kokeiluvaiheen jälkeen voitaisiin vastaavia kansallisia koordinointivastuita antaa myös muille ELY-keskuksille. Lisäksi korostamme, että valtion panostukset Kaakkois-Suomen keskeisimpiin väylähankkeisiin tulee toteuttaa välittömästi! Hankkeilla on tärkeä kansainvälinen merkitys ja ne ovat Suomen elinkeinoelämän kannalta välttämättömiä. EU:n ja Venäjän taloudellinen integraatio toteutuu alueellisesti erityisesti Kaakkois-Suomessa % tulliliiton rajan ylittävästä henkilö- ja tavaraliikenteestä kulkee alueen raja-asemien kautta, joten Kaakkois-Suomen väylät palvelevat laajasti EU:n ja Venäjän taloutta. Väylähankkeet priorisoidaan Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien yhteisessä osiossa syyskuussa Järjestys perustuu parhaillaan laadittavana oleviin liikennejärjestelmäsuunnitelmiin. Alueen viimeaikainen kehitys Kaakkois-Suomi on metsäteollisuuden rakennemuutoksen kaikkein pahiten koettelemaa aluetta. Rakennemuutos voimistui jälleen vuonna 2006, kun UPM päätti sulkea Voikkaan tehtaan ja supistaa merkittävästi henkilöstöään UPM:n Kaukaan tehtailla Lappeenrannassa. Vuonna 2007 StoraEnso päätti sulkea Haminan Summan tehtaan ja tehdä merkittäviä henkilöstösupistuksia Anjalankoskella ja Imatran tehtailla. Elokuussa 2009 StoraEnso ilmoitti uusista supistamistoimista, jotka kohdistuvat erityisen raskaasti Kotkaan, mutta myös Imatralle, josta vähennetään 365 työpaikkaa vuoden 2011 loppuun mennessä. UPM puolestaan ilmoitti Lappeenrannassa sijaitsevan Kaukaan vaneritehtaan sulkemisesta lopullisesti Vaneritehtaalla työskenteli 300 henkilöä. Lisäksi UPM vähensi 38 henkeä muista toiminnoista. Edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden 9500 työpaikasta on poistunut vuoden 2006 jälkeen noin 3000, eli lähes kolmasosa. Työpaikkapoistuman arvioidaan toimialajärjestelyistä johtuen nousevan vuoden 2011 loppuun mennessä kuitenkin jopa -40 prosenttiin. Samaan aikaan Kaukaan vaneritehtaan lakkauttamisuutisen kanssa luettiin myös Itella Oy:n päätöksestä irtisanoa 54 työntekijää Lappeenrannan jakelukeskuksesta. Konnunsuon vankilan lakkauttaminen vuoden 2011 loppuun mennessä vie Lappeenrannan seutukunnasta 140 työpaikkaa. Lisäksi Delta Auto vähensi 49 työpaikkaa. Metsäteollisuuden ohella merkittäviä tehtaiden sulkemisia tai tuotannon supistamisia on tapahtunut myös metalliteollisuudessa, lasiteollisuudessa ja vaatetusteollisuudessa. Samalla kuljetustoimialan volyymi on oleellisesti vähentynyt viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi Kotkan ja Haminan satamien liikenne on vähentynyt -30 %. Alalla on tapahtunut mittavia irtisanomisia ja yt-menettelyjä on edelleen käynnissä. Satamaoperaattori Steveco Oy ilmoittikin maaliskuun lopussa irtisanovansa 96 henkilöä Kotkan ja Haminan satamista.

5 Tammikuussa 2010 ABB Oy Sähkökoneet ilmoitti käynnistävänsä yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on 75 työpaikan pysyvä vähennys. Yt-neuvottelujen päätyttyä ilmoitettiin UPM Voikkaan tiloihin kaksi vuotta sitten sijoittuneen 37 henkilöä työllistävän tehtaan sulkemisesta kokonaan. Viime vuoden ja tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana Kaakkois- Suomen merkittävissä yrityksissä on irtisanottu jo 1076 henkilöä ja työttömyysuhan alla on 1543 henkilöä. Työttömyysaste on noussut 13,2 prosenttiin. Seutukunnittain tilanne oli seuraava: Seutukunta Työttömyys % 2/2010 Työvoima 08 Irtisanotut Työttömyysuhan alla olevat Kotkan Haminan 14, Kouvolan 12, Lappeenrannan 12, Imatran 15, Yhteensä 13, Saavutettuja tuloksia Kaakkois-Suomessa on viime vuosina, useiden toimijoiden yhteistyönä, tehty hyvää ja tuloksekasta työtä elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja uuden yritystoiminnan sijoittumiseksi alueelle. Tuoreita esimerkkejä tästä ovat: Yritys ja kohde Investointi Työpaikat M rak.vaihe / htv nyt tavoite EUPEC, Kotkan kaasuputkien pinnoituslaitos M Google, Haminan palvelinkeskus Holiday Club Saimaa Lappeenranta, kylpylähotelli ym. Lacel Oy, Iitin kuitukangastehdas WinWind Oy, Haminan kokoonpanotehdas M M M M Yhteensä 360 M

6 Parhaillaan ovat neuvottelut käynnissä useista uusista etabloitumisista. Lisäksi Kaakkois- Suomen kunnissa on tehty lukuisia kaupallisia ja julkisia palveluihin liittyviä investointeja. Taloudellisesta lamasta, työpaikkojen menetyksistä ja kuntien verotulojen vähenemisestä huolimatta alueella on selkeä tahto ja sen toimijoilla myös kyky kääntää rakennemuutos voitoksi. Kaikkia toimenpiteitä kehityksen muuttamiseksi positiiviseksi tarvitaan, myös tukialuepolitiikkaa. Lisätietoja asiasta antavat Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Timo Puttonen, , Kymenlaakson liiton maakuntajohtaja Tapio Välinoro, , sekä asiaa valmistellut kehittämisjohtaja Jussi Lehtinen, , KYMENLAAKSON LIITTO ETELÄ-KARJALAN LIITTO Harri Helminen maakuntahallituksen pj. Eeva Arvela maakuntahallituksen pj. Liitteet: Tiedoksi: 1. Kaakkois-Suomen tilastoja 2. Rakenteellisen muutoksen tuki ppt-esitys Valtiovarainministeriö Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymen vaalipiirin kansanedustajat Jäsenkunnat