LASSILAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Transkriptio

1 HÄMEENLINNA Iso-Munakas ja Välijoki Tilat: KIVITASKU HIRVIHAKA (osa tilasta) LASSILAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS , ,

2 Tämä kaavaselostus koskee päivättyä ranta-asemakaavakarttaa. 1. TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Lassilan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaupunki: Hämeenlinna (109) Kylät: Hattelmala (402) ja Kankaantaka (407) Tilat: Kivitasku RN:o 6:26 (402) ja Hirvihaka RN:o 1:15 (407) Kaavan laadituttajat ja tilojen maanomistajat: Kaavan laatija: Tilan Kivitasku RN:o 6:26 omistaja: Tilan Hirvihaka RN:o 1:15 omistajat: Suvi Lassila-Mäki Suvi Lassila-Mäki (1/3-osuus) Katiskoskentie 77, Hämeenlinna Juha Mäki (2/3-osuus), sama osoite p , p , Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa / yhteyshenkilöt Arto Remes ja Piia Tuokko Sibeliuksenkatu 11 B 1, Hämeenlinna puh , etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa Iso-Munakkaan ja Välijoen ranta-alueilla. Ranta-asemakaavan muutosalueeseen kuuluu Iso-Munakkaan rannalla sijaitsevan Kivitaskun tilan RN:o 6:26 alue. Ranta-asemakaavan laajennus laaditaan Välijoen varrella sijaitsevan Hirvihaan tilan (RN:o 1:15) ranta-alueelle. Ranta-asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Hämeenlinnan kaupunginhallitus: Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto: Voimaantulo:

3 SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Hallinnollinen käsittely Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Suunnittelu- ja mitoitusperusteet Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Ajoyhteydet ja tekninen huolto Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavan seurantalomake (tilasto) 3. Kaavakartan ja -määräysten pienennös

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireille tulovaihe Ranta-asemakaavahankkeen valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta kesällä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) järjestettiin Hämeen ELY-keskuksessa. Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen, Hämeenlinnan kaupungin ja kaavan laatijan edustajat sekä maanomistajat. (muistio) Kaavan vireille tulosta kuulutettiin/tiedotettiin Hämeen Sanomissa, kaupungin palvelupisteissä ja kaupungin Internet-sivuilla. Naapuritilojen ja välittömän vaikutusalueen maanomistajia tiedotettiin kirjeitse. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin yleisesti nähtävillä Hämeenlinnan kaupungin maankäytön ja ympäristön palvelupisteessä, kaupungin Palvelupiste Kastellissa sekä Hämeenlinnan kaupungin Internetsivuilla. OAS:sta ei esitetty mielipiteitä nähtävillä olon aikana. Valmisteluvaihe (kaavaluonnos) Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos käsiteltiin Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunnassa ( 136). Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos pidettiin yleisesti nähtävillä Hämeenlinnan kaupungin Palvelupiste Kastellissa sekä Hämeenlinnan kaupungin Internet-sivuilla. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Lausuntonsa antoivat Hämeen liitto, Hämeen ELY-keskus ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaan. Museovirasto ilmoitti, ettei se anna lausuntoa kaavasta. Kaavaluonnokseen tehtiin nähtävillä olon jälkeen yksi teknisluonteinen korjaus: talousrakennusten rakennusalan kaavamerkintää täsmennettiin talousrakennusten enimmäiskerrosalan osalta. Uuden merkinnän mukaan rakennusalalle t saa sijoittaa yhden kerrosalaltaan enintään 80 m² suuruisen talousrakennuksen ja kaksi enintään 50 m² suuruista talousrakennusta rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuden (450 m²) puitteissa. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista kaavaluonnosaineistosta mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään osallisen mielipidettä. Ehdotusvaihe Kaavaehdotus pidettiin yleisesti nähtävillä Naapuritilojen maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Koska kaavaan ei tehty oleellisia muutoksia, ei kaavaehdotusvaiheessa pyydetty viranomaislausuntoja. 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan muutosalueeseen kuuluu Iso-Munakkaan rannalla sijaitsevan Kivitaskun tilan RN:o 6:26 alue. Kaavan muutosalueelle on osoitettu voimassa olevassa ranta-asemakaavassa erillispientalon rakennuspaikka (AO, 330 k-m 2 ), lomaasunnon rakennuspaikka (RA-1, 140 k-m 2 ) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Kaavamuutoksella nostetaan AO-tontin rakennusoikeuden kokonaismäärä 450 k-m 2 :iin ja RA-1 -tontille osoitetaan rakennusoikeutta 150 k-m 2 Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen ja nykyisen rantasuunnittelukäytännön mukaisesti. Lisäksi kaavamuutosalueelle osoitetaan yksi uusi lomarakennuspaikka rakennusoikeuden siirtona ranta-asemakaavan laajennusalueelta. Ranta-asemakaavan laajennus (uusi ranta-asemakaava) laaditaan Välijoen varrella sijaitsevan Hirvihaan tilan (RN:o 1:15) ranta-alueelle. Alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). 2

5 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutetaan maanomistajien tarpeiden ja aikataulun mukaisesti. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. Ranta-asemakaava-alueella ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä (MRL 128 ). Maisematyöluvan ratkaisee kaupungin rakennusvalvontaviranomainen tai kaupungin määräämä muu viranomainen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Ranta-asemakaavan muutosalueeseen kuuluu Iso-Munakkaan länsirannalla sijaitsevan Kivitaskun tilan RN:o 6:26 alue. Ranta-asemakaavan laajennus laaditaan Välijoen varrella sijaitsevan Hirvihaan tilan (RN:o 1:15) ranta-alueelle. Rantaasemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 3,65 ha ja siihen kuuluu n. 0,47 km Iso- Munakkaan rantaviivaa. Ranta-asemakaavan laajennusalueen pinta-ala on n. 2,72 ha ja siihen kuuluu n. 0,08 km Välijoen rantaviivaa. (Kuva 2) Kuva 2. Suunnittelualueeseen kuuluvien tilojen rajaus. 3

6 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolosuhteet Suunnittelualueeseen kuuluvan Kivitaskun (RN:o 6:26) tilan ranta-alueelle on rakentunut yksi omakotitalo ja autotalli. Muutoin tila on kangasmetsäistä rinnettä, joka on tilan pohjoisosan osalta kuivaa ja viettää järveen jyrkemmin (Kuva 3), kun taas eteläosa on tuoretta kangasta ja viettää järveen päin loivemmin (Kuva 4). Eteläosan ranta-alueet ovat kokonaisuudessaan alavat ja rehevämmät kuin muu ympäröivä maasto. Suunnittelualueen lävitse laskee myös pieni oja kohti itä-koillista (Kuva 5). Alueen luontoarvoja on selvitetty voimassa olevaa ranta-asemakaavaa varten tehdyssä luontoselvityksessä vuonna 2003 (Mäki, J. & Sarkkola, S.). Suunnittelualueella ei esiinny luontoselvityksen perusteella LSL 29 :n mukaisia luontotyyppejä eikä metsä- tai vesilain mukaisia kohteita. Alueella ei myöskään esiinny uhanalaisluokituksessa mainittuja lajeja tai direktiivilajistosta. Suunnittelualueeseen kuuluva Hirvihaan tilan (RN:o 1:16) osa on rakentumatonta metsäaluetta ja Katiskoskentiehen rajoittuvilta osin ojitettua suota (Kuva 6). Alueen metsäojia on myös kunnostettu lähiaikoina, koska kaivuumaat näkyvät kasoina ojien reunoilla. Välijoen rantavyöhyke on pääosin maastoltaan korkeampaa kangasmetsää, joka soveltuu hyvin myös rakentamisalueeksi. Kuva 3. Pohjoisosan kuivaa mäntykangasta. Kuva 4. Eteläosan tuoretta kangasmetsää. Kuva 5. Suunnittelualueen lävitse laskeva oja. Kuva 6. Hirvihaan tilan aluetta Välijoen palstalla. Luonnonsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei sijaitse suojelualueita, suojeluohjelmien alueita eikä merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä. 4

7 Vesistön ominaispiirteet Iso-Munakas on karu, kirkasvetinen, keskisuuri järvi (72 ha, suurin syvyys 10 m) ja sen tila on melko hyvä. Järven karusta luonteesta huolimatta sen happitilanne on loppukesällä päällysvettä lukuun ottamatta huono. Lähivaluma-alue käsittää enimmäkseen ojitettujen soiden pirstomaa metsämaata, mikä näkyy kohonneina väriarvoina ja lievänä humusleimana. (Jutila 2007) Iso-Munakkaan yläpuolinen vesistöalue, Alajärvi, on luokiteltu uusimman ( ) vesistöjen tilan arvioinnin mukaan ekologiselta tilaltaan hyväksi ja Välijoelta etelään päin laskevat vedet tyydyttäväksi. Vedet laskevat Pikku-Munakkaan, Suojärven, Viralanjärven ja Kuotolanjärven kautta Kernaalanjärveen ja sieltä Vanajaveden reittivesistöön. Virkistys Iso Munakkaan ranta-alueet on osoitettu yleiskaavassa laajasti maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) ja Välijoen rantaalueet maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai erityisiä ympäristöarvoja (MU/MY). Käytännössä ranta-alueille ei kuitenkaan ole rakentunut reittejä ulkoilua varten ja alueen rantojen virkistyskäyttö perustuu lähinnä jokamiehenoikeuksiin. Katiskoskentie on mainittu pyöräilykartassa ja muutenkin järveä ympäröivää tiestöä voidaan käyttää ulkoiluun. Lisäksi Iso-Munakkaalla ja Välijoella kulkee melontareitti Alajärveltä Katiskoskelle Kivitaskun tilan RN:o 6:26 alue ei sovellu jokamiehenoikeuksin tapahtuvan liikkumisen johtuen alueen ja sen lähiympäristön olevasta rakentamistilanteesta. Välijoen ranta-alueella sijaitsevan Hirvihaan tilan RN:o 1:16 alue soveltuu rakentamattomana alueena paremmin jokamiehenoikeuksin tapahtuvaan liikkumiseen. Suunnittelualueen rannoilla ei kuitenkaan ole erityisiä rantautumiseen houkuttelevia rannanosia esim. luonnonsatamia tai hiekkarantoja eikä alueella ole havaittavissa merkkejä yleisestä virkistyskäytöstä. Maisema Iso-Munakkaan ja Välijoen ympäristö kuuluvat maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen: Vanajaveden kulttuurimaisemat. Maisemakokonaisuutta on kuvailtu Kanta-Hämeen maakuntakaavan aineistoissa seuraavasti: Vanajavesi ja siihen laskevat lukuisat vesireitit ovat koko hämäläisen kulttuurimaiseman ydin. Alue on maakunnan maisema-alueista laajin ja merkittävin. Suurelle Vanajanselälle päättyvien järvi- ja jokireittien lisäksi maisemakuvaan kuuluvat vesistön pääsuuntaa noudattelevat jyrkkäpiirteiset harjujonot. Kulttuuriympäristön moniarvoisuuden vuoksi alue on kansallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävä Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä alueet kuulu arvokkaiksi luokiteltuihin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Väestö ja rakennuskanta Suunnittelualueeseen kuuluvan Kivitaskun (RN:o 6:26) tilan ranta-alueelle on toteutunut nykyisen kaavan mukainen erillispientalon rakennuspaikka, jolle on rakentunut 250 m²:n omakotitalo ja 50 m²:n autotalli (Kuvat 7 ja 8). Muutoin Kivitaskun tila on metsäaluetta. Naapuritiloista vain suunnittelualueen eteläpuolinen lomarakennuspaikka on rakentunut, mutta rakennuskanta ei erotu metsikön lävitse suunnittelualueelle. Välijoella sijaitseva Hirvihaan tilan (RN:o 1:16) ranta-alue on rakentumatonta metsäaluetta. Laajemmin tarkasteltuna Iso-Munakkaan rannoilla sijaitsee runsaan lomarakennuskannan lisäksi myös vakituista asutusta. Iso-Munakkaan rannoilla on 33 rakentunutta lomarakennuspaikkaa ja kuusi vakituisessa käytössä olevaa asuinrakennuspaikkaa, Syöksynsuun leirikeskus sekä muutamia vielä rakentumattomia lomarakennuspaikkoja. 5

8 Kuvat 7 ja 8. Kivitaskun (RN:o 6:26) tilan omakotitalo ja autotalli. Palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella ei ole palveluita tai työpaikkoja. Alueella harjoitetaan metsätaloutta. Lähimmät palvelut sijaitsevat Luolajan ja Jukolan kaupunginosissa n. 6 km etäisyydellä ja Hämeenlinnan keskustassa noin 8 km etäisyydellä. Rengon kirkonkylän palvelut sijaitsevat noin 10 km päässä Iso-Munakkaalta. Liikenne Iso-Munakkaan ranta-alueilla on kattava tieverkosto ja kaava-alueeseen kuuluvat rannanosat ovat hyvin saavutettavissa nykyistä tiestöä pitkin. Turun Valtatieltä (10) alkava Katiskoskentie kulkee suunnittelualueen länsipuolitse kohti etelä-kaakkoa. Tiestö on pääosin alueen asukkaiden ja loma-asukkaiden käytössä, eikä tiestöllä kulje raskasta liikennettä. Tekninen huolto Turun Valtatien pohjoispuolella kulkee Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n siirtoviemäri. Vesihuoltoverkosto ei kuitenkaan nykyisellään ulotu Iso-Munakkaan ranta-alueille. Suunnittelualueen rakennuspaikkojen vesi- ja jätevesihuolto järjestetään rakennuspaikkakohtaisin ratkaisuin. Suunnittelualueella on jakelujännitteinen sähköverkko Maanomistus Tilan Kivitasku RN:o 6:26 omistaja: Suvi Lassila-Mäki, Katiskoskentie 77, Hämeenlinna p , Suvi.Lassila-maki@pohjantahti.fi Tilan Hirvihaka RN:o 1:15 omistajat: Juha Mäki (2/3-osuus), sama osoite p , Juha.Maki@westas.fi Suvi Lassila-Mäki (1/3-osuus) 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Vat) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoitteet. 6

9 Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa ja se sai lainvoiman KHO:n päätöksellä Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä (Kuva 9) Suunnittelualueeseen kohdistuvat seuraavat maakuntakaavan merkinnät: Maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Maisema-alue: Kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeää aluetta. Kuva 9. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan yhdistelmästä. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus ja siihen perustuvat maakuntakaavamuutokset ovat nähtävillä Toisessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään erityisesti tuulivoimaloiden sijoittumista sekä soiden käyttöä. Suunnittelualueille ei ole osoitettu aluevarauksia vaihemaakuntakaavoissa. Yleiskaava Iso-Munakkaan rannat kuuluvat vuodelta 1983 olevan Hämeenlinnan yleiskaavan alueeseen. Kivitaskun tilan RN:o 6:26 alue on osoitettu yleiskaavassa osittain loma-asuntoalueeksi (RA) ja osittain MUalueeksi (Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta). Hirvihaan tilan ranta-alue on osoitettu MU/MY-alueeksi (maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai erityisiä ympäristöarvoja). Kuva 10. Ote Hämeenlinnan yleiskaavasta (1983). 7

10 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan muutosalueella on voimassa ( 34) hyväksytty Lassilan ranta-asemakaava. Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu yksi erillispientalojen korttelialue (AO), yksi loma-asuntojen korttelialue (RA-1), sekä maa- ja metsätalousaluetta. AO-tontin suurin sallittu kerrosluku on II. Tontin päärakennusalalle saa rakentaa enintään 300 k-m² asuinrakennuksen ja erilliselle saunan rakennusalalle enintään 30 k-m² saunarakennuksen. RA-1-tontin suurin sallittu kerrosluku on I. Tontin päärakennusalalle saa rakentaa enintään 120 k-m² ja erilliselle saunan rakennusalalle sallitaan 20 k-m²:n saunarakennuksen rakentaminen. Muilta osin kaava on suunnittelualueen osalta maa- ja metsätalousaluetta (M). Kuva 11. Ote Lassilan ranta-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Hämeenlinnan kaupungin uusi rakennusjärjestys on tullut voimaan Päätös kaavan muutoksen käynnistämisestä Hämeenlinnan kaupungin päätös (viranhaltijapäätös/aimo Huhdanmäki) kaavamuutoksen käynnistämisestä on tehty Pohjakartta Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana käytetään 1:2000-mittakaavaista voimassa olevan ranta-asemakaavan hyväksyttyä pohjakarttaa. Uusi ranta-asemakaava (laajennus) Hirvihaan tilan ranta-alueelle laaditaan maanmittauslaitoksen aineistosta tehdylle 1:2000-mittakaavaiselle pohjakartalle (Ympäristönsuunnittelu Oy), jonka Hämeenlinnan kaupunki on hyväksynyt kaavan pohjakartaksi Rakennuskiellot Suunnittelualuetta ei ole asetettu rakennuskieltoon. Käytännössä Hirvihaan tilan ranta-alueella on voimassa MRL 72 :n mukainen suunnittelutarve, koska alueelta puuttuu MRL mom:n mukainen asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava. Lassilan voimassa oleva ranta-asemakaava ohjaa Kivitaskun tilan RN:o 6:26 rakentamista. 8

11 Oleva selvitysaineisto ja inventoinnit Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Museovirasto; Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKYinventointi 2009) - Alue ei kuulu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Museovirasto; Muinaisjäännösrekisteri. - Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain mukaisia kohteita. Hämeen liiton julkaisu V: ; Kanta-Hämeen muinaisrannat - Julkaisussa ei ole mainintoja alueen muinaisrantoihin liittyvistä muodostelmista. Hämeen ympäristökeskus; Kolmen kunnan rakennusinventointi: Hauho, Lammi, Tuulos (HATULA) Aineistoissa ei ole mainintaa suunnittelualueella sijaitsevista rakennuskohteista. Luonnonympäristö ja maisema Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1993) - Alue ei kuulu valtakunnallisesti maisemallisesti arvokkaiksi luettaviin kohteisiin. Vanajaveden laakson maisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto (2001). Hämeen ympäristökeskuksen julkaisu. Ympäristöministeriön julkaisu 2011: Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat - Alueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita tuuli- tai rantakerrostumia. Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA. - Aineistoissa ei ole mainintoja sellaisista suunnittelualueella sijaitsevista kohteista, jotka vaikuttaisivat alueen suunnitteluun. Muu aineisto Kanta-Hämeen maakuntakaavan aineistot Voimassa olevan ranta-asemakaavan aineistot (mm. luontoselvitys) - Ranta-asemakaavan muutosalueella ei ole huomioitavia luontokohteita. Ranta-asemakaavan muutosta/ranta-asemakaavaa varten laaditut selvitykset Hankkeessa tukeudutaan olevaan selvitysaineistoon. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan muutokseen on ryhdytty, koska suunnittelualueella sijaitsevalle AO-tontille on tarpeen saada lisärakennusoikeutta talousrakennusten rakentamista varten. Säilytys- ja varastotilaa tarvitaan esimerkiksi lumitöiden sekä metsätaloustöiden koneiden ja kaluston säilyttämisessä. Uuden ranta-asemakaavan laatimiseen on ryhdytty, jotta selvitettäisiin rantasuunnittelun emätilalle Hirvihaka RN:o 1:15 kuuluvan rakennusoikeuden määrä ja mahdollisuudet siirtää Välijoelta muodostuva rakennusoikeus Iso-Munakkaalle, Kivitaskun tilalle RN:o 6:26. Tämän rakennusoikeuden siirtäminen Välijoen rannalta Iso- Munakkaalle turvaisi osaltaan Välijoen ranta-alueen säilymisen yhtenäisesti rakentamisesta vapaana kokonaisuutena. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan muutoksen valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta kesällä Kaavahanke on käynnistynyt maanomistajan Hämeenlinnan kaupungille toimittamasta hakemuksesta Hämeenlinnan kaupungin päätös (viranhaltijapäätös/aimo Huhdanmäki) kaavamuutoksen käynnistämisestä on tehty

12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Naapuritilojen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Hämeenlinnan kaupungin hallintokunnat: Yhdyskuntalautakunta Vireille tulo Ranta-asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Hallinnollinen käsittely Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen käynnistämispäätös (viranhaltijapäätös/aimo Huhdanmäki) YHLA YHLA Kaavan valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen käsittely Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunnassa. Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto päätettiin asettaa nähtäville 30 vrk ajaksi osalliskuulemista varten. Kaavaehdotuksen käsittely Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunnassa. Kaavaehdotus päätettiin asettaa nähtäville 30 vrk ajaksi osalliskuulemista varten Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely AJANKOHTA SUUNNITTELUVAIHE Kaavan vireille tulosta kuulutettiin / tiedotettiin Hämeen Sanomissa, kaupungin palvelupisteissä ja kaupungin Internetsivuilla. Naapuritilojen ja välittömän vaikutusalueen maanomistajia tiedotettiin kirjeitse Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Hämeenlinnan kaupungin maankäytön ja ympäristön palvelupisteessä, kaupungin Palvelupiste Kastellissa, sekä Hämeenlinnan kaupungin Internet-sivuilla. Tiedotuskirjeet naapuritilojen ja välittömän vaikutusalueen maanomistajille. OAS:sta ei esitetty mielipiteitä nähtävillä olon aikana Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos pidettiin yleisesti nähtävillä. Naapuritilojen ja välittömän vaikutusalueen maanomistajia tiedotettiin kirjeitse. Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavasta. - Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä nähtävillä olon aikana Kaavaehdotus pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä. Nähtävillä olosta kuulutettiin ja naapuritilojen maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Osallisilla oli mahdollisuus jättää kirjallinen muistutuksensa. - Kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta nähtävillä olon aikana. 10

13 4.3.5 Viranomaisyhteistyö AJANKOHTA SUUNNITTELUVAIHE Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) Hämeen ELY-keskuksessa. Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen, Hämeenlinnan kaupungin ja kaavan laatijan edustajat sekä maanomistaja. Neuvottelussa käsiteltiin kaavoituksen lähtökohdat sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. (Muistio) Museovirasto ilmoitti päivätyssä sähköpostiviestissä, että Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta eikä näin ollen ole tarvetta olla mukana kaavan jatkovalmistelussa Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos pidettiin yleisesti nähtävillä. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Lausuntonsa antoivat Hämeen liitto, Hämeen ELY-keskus ja Kanta- Hämeen pelastuslaitos. Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaan. Museovirasto ilmoitti, ettei se anna lausuntoa kaavasta. ELY-keskus ilmoitti, että mikäli kaavaan ei tehdä oleellisia muutoksia, niin siitä ei tarvitse pyytää lausuntoa enää kaavaehdotusvaiheessa. Kaavaluonnokseen tehtiin nähtävillä olon jälkeen yksi teknisluonteinen korjaus: talousrakennusten rakennusalan kaavamerkintää täsmennettiin talousrakennusten enimmäiskerrosalan osalta. Uuden merkinnän mukaan rakennusalalle t saa sijoittaa yhden kerrosalaltaan enintään 80 m² suuruisen talousrakennuksen ja kaksi enintään 50 m² suuruista talousrakennusta rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuden (450 m²) puitteissa Koska viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaan luonnosvaiheessa, eikä kaavaan tehty tämän jälkeen oleellisia muutoksia, kaavaehdotusaineistoista ei pyydetty viranomaisten lausuntoja. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Lassilan ranta-asemakaavan muutos koskee Iso-Munakkaan vesistön länsirannalla sijaitsevan Kivitaskun tilan RN:o 6:26 ranta-aluetta (voimassa olevan kaavan erillispientalojen korttelin 4 (AO) tonttia, tontin pohjoispuolista maa- ja metsätalousaluetta sekä loma-asuntojen korttelin 3 (RA-1) tonttia. Uutta ranta-asemakaavaa (vanhan kaavan laajennus) laaditaan Välijoen länsirannalla sijaitsevan Hirvihaan tilan RN:o 1:15 ranta-alueelle. Korttelin 4 AO-tontin kaavan mukaista rakennusoikeuden kokonaismäärää on tavoitteena nostaa Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen ja nykyisen rantasuunnittelukäytännön mukaiselle tasolle 450 k-m 2 :iin talousrakennusten lisärakentamistarpeen vuoksi. Tavoitteena on myös sallia AO-tontin rakennusten kokonaislukumääräksi viisi. Näitä tavoitteita perustelee tarve rakentaa varasto- ja säilytystilaa haja-asutusalueella asumiseen ja metsätalouden harjoittamiseen tarvittavien koneiden ja kaluston säilyttämiseksi. Lisäksi tavoitteena on osoittaa Kivitaskun tilalle RN:o 6:26 yksi uusi lomarakennuspaikka rakennusoikeuden siirtona ranta-asemakaavan laajennusalueelta (tilan Hirvihaka RN:o 1:15 ranta-alueelta), jolloin Hirvihaan tilan ranta-alue kaavoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi. Hirvihaan muodostunut tila RN:o 1:15 on rantasuunnittelun emätila, jonka rantarakennusoikeus yleisten rantasuunnitteluperiaatteiden mukaisesti yksi rakennuspaikka. Tämän rakennusoikeuden siirtäminen Välijoen rannalta Iso-Munakkaalle turvaa osaltaan Välijoen ranta-alueen säilymisen yhtenäisesti rakentamista vapaana kokonaisuutena. Rakennusoikeus on mahdollista sijoittaa Iso-Munakkaan ranta-alueelle tukeutuen yhtenäisesti jo olevaan rakentamisalueeseen eikä siirron kohteena olevalla alueella ole huomioitavia luonnon- tai rakennetun ympäristön arvoja. 11

14 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Lassilan ranta-asemakaavan muutos (Iso-Munakas, Kivitasku RN:o 6:26) Ranta-asemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 3,65 ha ja siihen kuuluu n. 0,47 km Iso-Munakkaan rantaviivaa. Kaavan muutosalueelle on osoitettu yksi voimassa olevan ranta-asemakaavan mukainen erillispientalotontti (AO), jonka rakennusoikeuden kokonaismäärä nostetaan 450 k-m 2 :iin. Loma-asuntotontin (RA-1) rakennusoikeuden kokonaismäärä nostetaan 150 k-m 2 :iin. Lisäksi kaavamuutosalueelle on osoitettu yksi uusi lomarakennuspaikka (RA, 150 k-m 2 ) rakennusoikeuden siirtona ranta-asemakaavan laajennusalueelta. Muutoin kaavan muutosalue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Ranta-asemakaavan laajennus (Välijoki, Hirvihaka RN:o 1:15) Ranta-asemakaavan laajennusalueen (uuden ranta-asemakaavan) pinta-ala on n. 2,72 ha ja siihen kuuluu n. 0,08 km Välijoen rantaviivaa. Alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). 5.2 Suunnittelu- ja mitoitusperusteet Kivitaskun tilan (RN:o 6:26) rakentamista ohjaa vuonna 2005 voimaan tullut Lassilan ranta-asemakaava, jonka yhteydessä on tehty kantatilaselvitys ja määritelty tilalle kuuluvan rakennusoikeuden määrä. Kaavamuutos ei tältä osin lisää rakennuspaikkojen määrää alueella, vaan kaavamuutoksella nostetaan voimassa olevan rantaasemakaavan mukaisten rakennuspaikkojen rakennusoikeus Hämeenlinnan kaupungin nykyisen suunnittelukäytännön ja rakennusjärjestyksen mukaiselle tasolle. Kaavamuutos nostaa voimassa olevan kaavan mukaisten tonttien rakennusoikeuden määrää yhteensä 130 k-m 2. Hirvihaan tilan (RN:o 1:15) rantarakennusoikeus perustuu siihen, että kyseessä on muodostunut ns. rantasuunnittelun emätila. Rantasuunnittelun emätilan rajaamisajankohtana käytetään Lassilan ja lähiympäristön ranta-asemakaavoissa sekä yleisesti Hämeenlinnan kaupungin alueen rantasuunnittelussa käytettyä ajankohtaa Emätilan rantarakennusoikeus on yleisten rantasuunnitteluperiaatteiden mukaisesti vähintään yksi rakennuspaikka riippumatta tilan laskennallisesta rakennusoikeudesta, kun emätilan ranta-alue on rakentamiskelpoinen. Hirvihaan tilaan / emätilaan kuuluu n. 80 m Välijoen rantaviivaa. Iso-Munakkaalle osoitettavan uuden loma-asuntotontin (RA) pinta-ala on 5732 m 2. Ko. alue on voimassa olevassa ranta-asemakaavassa maa- ja metsätalousaluetta (M). RA-tontilla on osoitettu rakennusoikeutta 150 k-m², jolloin kaava-alueen kokonaisrakennusoikeuden määrä nousee yhteensä 280 k-m 2 :ä verrattuna voimassa olevaan kaava- ja rakentamistilanteeseen. Kaava-alueen rakentamisen kokonaismääräksi tulee kaavan toteutuessa yhteensä enintään 750 k-m 2. Hirvihaan tilan rakennusoikeuden siirtäminen Välijoen rannalta Iso-Munakkaalle, Kivitaskun tilan alueelle, turvaa osaltaan Välijoen ranta-alueen säilymisen yhtenäisesti rakentamisesta vapaana kokonaisuutena ja virkistysreittiyhteytenä. Rakennusoikeus on mahdollista sijoittaa Iso-Munakkaan ranta-alueelle tukeutuen yhtenäisesti jo olevaan rakentamisalueeseen eikä siirron kohteena olevalla alueella ole huomioitavia luonnon- tai rakennetun ympäristön arvoja. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2003 tehdyn luontoselvityksen mukaan alueella ei tavata luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä tai vesilain mukaisia kohteita, jotka tulisi erityisesti huomioida maankäytön suunnittelussa. Haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset määritellään kaavan laatimisajankohtana Valtioneuvoston asetuksessa 209/2011. Jätevesien käsittelyn on vähennettävä ympäristöön joutuvaa kuormitusta (orgaaninen ai- 12

15 nes, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) asetuksen vaatima määrä eli nykyisin ympäristön kannalta kestävälle talousjätevesien puhdistustasolle on olemassa raja-arvot. Kun kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen jätevesien käsittely hoidetaan asetuksen säädösten mukaisesti, niin kaavan mukaisten rakennuspaikkojen toteutuminen tai rakennusoikeuden nosto ei vaikuta merkittävästi Iso-Munakkaan vesistön tilaan. Kaavalla ohjataan alueen rakentamista ympäristön ominaispiirteet huomioiden. Kaavalla myös osaltaan turvataan ja edistetään alueen ympäristön erityispiirteiden säilymistä. 5.4 Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan loma-asuntojen korttelialue (RA-1) 3 muodostuu yhdestä loma-asunnon rakennuspaikasta. Korttelialue 4 muodostuu erillispientalon rakennuspaikasta (AO) tontista 1 ja loma-asuntoalueen (RA) tontista 2. Korttelialue 3 Loma-asuntojen korttelialueen 3 (RA-1) yksi omarantainen loma-asuntotontti sijaitsee kaavamuutosalueen eteläosassa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti. Tontin pinta-ala on 1,1918 ha, eikä tontilla sijaitse rakennuskantaa. RA-1 - tontin rakennusoikeuden kokonaismäärä nostetaan kaavamuutoksella 150 k-m 2 :iin, jolloin rakennusoikeutta tulee lisää 10 k-m 2. Rakennuspaikalle sijoitettavien rakennusten kerrosluku saa olla I u 1/2. RA-1 -tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon ja tarvittavat talousrakennukset. Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla korkeintaan neljä. Kerrosalaltaan enintään 120 m² suuruinen loma-asunto sekä talousrakennukset tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle päärakennusalalle. Erillinen, kerrosalaltaan enintään 25 m² suuruinen saunarakennus voidaan sijoittaa myös kaavassa osoitetulle rakennusalalle (sa). RA-1 -tontin rantaan on osoitettu melko laajalti luonnonmukaisena säilytettävää aluetta (lu). Alueelle saa rakentaa sellaisia vähäisiä rakennelmia ja laitteita, esim. laituri ja portaikko, jotka eivät turmele alueen luonnontilaa tai maisema-arvoja. Alueella saa suorittaa metsänhoidollisia toimenpiteitä. Korttelialue 4 Erillispientalojen korttelialue (AO) Ranta-asemakaavan muutosalueelle on osoitettu yksi voimassa olevan rantaasemakaavan mukainen korttelin 4 erillispientalotontti (AO), jonka rakennusoikeuden kokonaismäärä nostetaan 450 k-m 2 :iin. Rakennusoikeutta tulee tällöin lisää 120 k-m 2. Erillispientalotontin pinta-ala 9127 m 2 vastaa voimassa olevaa rantaasemakaavaa. AO-tontin asuinrakennuksen suurin sallittu kerrosluku on II (2) ja muiden rakennusten I (1). AO-tontille saa sijoittaa yhden asuinrakennuksen sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla korkeintaan viisi ja yhteenlaskettu kerrosala enintään 450 m². Kerrosalaltaan enintään 350 m² suuruinen asuinrakennus tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle (as). Erillinen, kerrosalaltaan enintään 30 m² suuruinen saunarakennus tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle (sa-1). Muut talousrakennukset tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle (t). Eri rakennusalojen (as, sa-1, t) täsmälliset määräykset on esitetty selostuksen kohdassa 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset. Loma-asuntojen korttelialue (RA) Loma-asuntojen korttelialue (RA) sijaitsee korttelissa 4, kaavamuutosalueen pohjoisosassa. Kortteliin on osoitettu yksi omarantainen loma-asunnon tontti rakennusoikeuden siirtona ranta-asemakaavan laajennusalueelta. Ko. alue on voimassa olevassa ranta-asemakaavassa maa- ja metsätalousaluetta (M). RA-tontin pinta-ala on 5732 m 2. Rakennuspaikalle sijoitettavien rakennusten kerrosluku saa olla I u 1/2. 13

16 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. RA-tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon ja tarvittavat talousrakennukset. Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla korkeintaan neljä ja yhteenlaskettu kerrosala enintään 150 m². Loma-asunnon kerrosala saa olla korkeintaan 120 m² ja erillisen saunan korkeintaan 25 m². Loma-asunnon etäisyys keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillinen saunarakennus voidaan rakentaa myös kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rakentamisalueilla huomioitavia yleismääräyksiä - Kaavassa esitettyjen tonttien lukumäärää ei saa ylittää. - Alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. - RA-tonteilla on säilytettävä ja ylläpidettävä riittävä puusto ja muu kasvillisuus, jolla varmistetaan rakennusten sopeutuminen ympäristöön ja tonttien rantavyöhykkeen luonnonmukaisena säilyminen. - Rantametsien hoidossa tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevia rantametsien hoitosuosituksia. - RA-alueiden vesihuolto on järjestettävä kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Hämeenlinnan kaupungin määräysten mukaisesti. Jätevesistä ei saa aiheutua pohja- ja pintaveden pilaantumisvaaraa Muut alueet Maa- ja metsätalousalueet (M) Ranta-asemakaavan muutosalue on osoitettu kahta korttelialuetta lukuun ottamatta maa- ja metsätalousalueeksi (M). M-alueet sijaitsevat kahdessa osassa kaavan muutosalueen etelä- ja pohjoisosissa ja alueiden yhteispinta-ala on n. 1 ha. M-alue pienentyy voimassa olevaan ranta-asemakaavaan verrattuna uuden RA-tontin pintaalan (5732 m 2 ) verran. Iso-Munakkaan M-alueet toimivat suojaviheralueina viereisiin rakentamisalueisiin nähden. Ranta-asemakaavan laajennusalue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M), jonka pinta-ala on 2,7158 ha. Kaavan M-alueiden kokonaispinta-ala on 3,6897 ha Ajoyhteydet ja tekninen huolto Kaava-alueeseen kuuluvat rannanosat ovat hyvin saavutettavissa nykyistä tiestöä pitkin. Katiskoskentie kulkee kaava-alueen länsipuolitse. Kaavalla osoitettujen tonttien vesihuolto tulee järjestää kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Hämeenlinnan kaupungin määräysten mukaisesti. 5.5 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita. Välijoen ranta-asemakaavoitettava alue ja sen välitön lähiympäristö ovat rakentamattomat. Iso-Munakkaan ranta-asemakaavan muutosalueella sijaitsee yksi rakentunut vakituinen asuinrakennuspaikka. Lisäksi Iso-Munakkaan ympäristössä sijaitsee tavanomaisia lomarakennuspaikkoja. 14

17 Kaavamuutoksessa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaiset rakennuspaikat sijoittuvat samoille paikoille ja säilyvät samankokoisina. Kaavamuutos ei siten muuta nykyistä kaavatilannetta tältä osin. Iso-Munakkaalle osoitettu uusi RA-tontti sijoittuu vanhojen rakennuspaikkojen viereen siten, että uuden tontin ja naapuritilan väliin jää suojaviheralueeksi maa- ja metsätalousalueen (M) kaistale, joka on n. 60 m leveä. Uuden rakentamisen vaikutukset nykyiseen rakennettuun ympäristöön ovat hyvin vähäisiä, koska naapuritilojen rakennuskanta ei juurikaan edes erotu suunnittelualueelle. Mikäli pohjoispuolinen vanha rakennuspaikka rakentuisi, niin rakennuspaikkojen väliin jäisi silti vähintään 60 m leveä metsäkaistale suojaamaan pohjoispuolisen naapurin lähiympäristöä. Muutosvaikutus onkin huomattavampi lähinnä kaavamuutosalueen sisällä. Arvioidaan, että kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Suunnittelualueella ei ole erityisen arvokkaita luontokohteita (suojelualueita, luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain mukaisia suojeltavia elinympäristöjä) eikä alueella myöskään tavata sellaisia tärkeitä eläin- tai kasvilajeja, jotka tulisi erityisesti huomioida maankäytön suunnittelussa. Alueen luonnonympäristöä on selvitetty vuonna 2003 laaditussa luontoselvityksessä. Kaavamuutoksessa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaiset rakennuspaikat sijoittuvat samoille paikoille ja säilyvät samankokoisina. Kaavamuutos ei siten muuta nykyistä kaavatilannetta tältä osin. Iso-Munakkaalle osoitettu uusi RA-tontti sijoittuu vanhojen rakennuspaikkojen viereen, kaava-alueen pohjoisosaan, tavanomaiselle mäntykankaalle. Korttelin 3 RA-1 -tontin alavalle ranta-alueelle on osoitettu melko laajalti luonnonmukaisena säilytettävää aluetta (lu). Alueelle saa rakentaa sellaisia vähäisiä rakennelmia ja laitteita, esim. laituri ja portaikko, jotka eivät turmele alueen luonnontilaa tai maisema-arvoja. Myös alueen läpi kulkeva pieni oja on jätetty rakentamisen ulkopuolelle voimassa olevan kaavan mukaisesti ja osoitettu M-alueeksi. Välijoen kaavaalue on osoitettu kokonaisuudessaan M-alueeksi. Kokonaisuutena arvioiden kaavamuutoksella / kaavalla edistetään alueen paikallisten luonnonympäristön arvojen säilymistä eikä kaavan rakentamisalueiden toteutumisella ole merkittävää vaikutusta suunnittelualueen tai sen läheisten ranta-alueiden luonnonympäristöön tai maisemaan eikä Iso-Munakkaan vesistön tilaan Sosiaaliset vaikutukset Kaavan toteutumisen sosiaalisia vaikutuksia voidaan ennustaa olevan alueen käyttäjämäärän vähäinen lisääntyminen. Yhden rakennuspaikan lisäyksen kasvattaman käyttäjien määrää alueen tiestöllä tai jokamiehenoikeuksiin perustuen lähiympäristön maa- ja vesialueilla voidaan kuitenkin katsoa olevan vähäisen. Korttelin 4 rakentamisalueen kokonaisuus laajenee, mikä saattaa lisätä kortteleiden sekä vierekkäisten rakennuspaikkojen omistajien ja käyttäjien välistä kanssakäymistä. Iso-Munakkaan rakennuspaikat on osoitettu kaavamuutoksessa pääosin voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti huomioiden ko. ranta-alueen oleva yhdyskuntarakenne. Uuden tontin rakentuminen pääosin ennestään rakentuneiden rakennuspaikkojen viereen ei vaikuta laajemmin lähiympäristön olevan loma-asutuksen tai vesialueen muiden käyttäjien virkistys tai liikennöintimahdollisuuksiin. Kaavan muutoksella ja laajennuksella on turvattu Välijoen säilyminen tältä osin rakentamisesta vapaana rannanosana. Kaavalla osaltaan edistetään Välijoen säilymistä rakentamisesta vapaana kokonaisuutena, ja kaavaratkaisu turvaa Välijoen virkistyskäyttöarvoa esim. melontareittinä. Arvioidaan, että kokonaisuutena kaavamuutoksesta / kaavasta ei aiheudu merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia nykyiseen kaavatilanteeseen verrattuna. 15

18 5.5.4 Taloudelliset vaikutukset Ranta-alueiden rakennusoikeuden määrittäminen kaavalla jäsentää ja turvaa rantoihin liittyviä taloudellisia arvoja. Ranta-asemakaavan muutoksen / ranta-asemakaavan voidaan arvioida nostavan alueen tilojen arvoa Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kokonaisuutena rakennuspaikkojen sijoittamisessa on tukeuduttu ranta-alueen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen (vanhat rakennuspaikat, tiestö) ja samalla on pyritty turvaamaan mahdollisimman laajojen rannanosien säilyminen yhtenäisesti rakentamisesta vapaina. Iso-Munakkaan kaava-alueella ei ole olevasta rakentamistilanteesta ja maastosta johtuen nykyiselläänkään yleiseen rantautumiseen sopivia rannanosia, joten kaavamuutos ei muuta juurikaan tätä tilannetta. Kaavalla turvataan Välijoen rannanosan säilyminen rakentamattomina ja edelleen edistetään Välijoen virkistyskäyttöarvon säilymistä ja turvataan kaava-alueen osalta mahdollisuus jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen. Kaavaratkaisu tulee Välijoen ranta-alueen osalta nähdä yhtenä mahdollisuutena turvata Välijoen rantaalueen säilymistä kokonaisuutena rakentamisesta vapaana. Hirvihaan tilan alue rajautuu pohjoispuolelta Mäki-Lassilan ranta-asemakaavan alueeseen, jossa Iso- Munakkaan ja Hirvihaan tilan välinen Välijoen länsipuolen ranta-alue on osoitettu rakentamisesta vapaaksi maa- ja metsätalousalueeksi. Myös Välijoen itäranta on osoitettu Mäki-Lassilan ranta-asemakaavassa laajasti rakentamisesta vapaaksi maa- ja metsätalousalueeksi. Voidaan arvioida, että kaavalla osoitetut rakentamisalueet tukeutuvat jo muodostuneeseen ranta-alueen yhdyskuntarakenteeseen, ja rakennuspaikat on sijoitettu siten, että suunnittelualueella säilyy myös yhtenäisiä rakentamisesta vapaita rantoja Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Maanomistajien tasapuolinen kohtelu tulee huomioiduksi tässä ranta-asemakaavassa siten, että kaavamuutoksella nostetaan Kivitaskun tilan voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisten rakennuspaikkojen rakennusoikeus Hämeenlinnan kaupungin nykyisen suunnittelukäytännön ja rakennusjärjestyksen mukaiselle tasolle. Välijoella sijaitsevan Hirvihaan tilan rantarakennusoikeus perustuu yleisesti käytettyyn rantasuunnittelun emätilaperiaatteen tulkintaan, jonka mukaan rakennuskelpoisen ennen rantasuunnittelun emätilan rajaamisajankohtaa (Hämeenlinnassa ) muodostuneen tilan rakennusoikeus on vähintään yksi rakennusyksikkö riippumatta rantaviivan pituuteen perustuvasta laskennallisesta rakennusoikeudesta muodostunut Hirvihaan tila RN:o 1:15 on siten rantasuunnittelun emätila. Emätilaperiaatteen noudattaminen turvaa osaltaan maanomistajien tasapuolista kohtelua. Kivitaskun tilan vanhan kaavan mukaiset rakennuspaikat puolestaan perustuvat Lassilan ranta-asemakaavan emätilaselvitykseen. Arvioidaan, että tällä ranta-asemakaavalla ja ranta-asemakaavan muutoksella ei vaikeuteta Iso-Munakkaan ja Välijoen ranta-alueiden muiden maanomistajien tai Hämeenlinnan kaupungin muiden vesistöjen ranta-alueiden maanomistajien mahdollisuuksia hyödyntää ranta-alueitaan vastaavalla tavalla ominaisuuksiltaan samankaltaisissa olosuhteissa. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole todettu sijaitsevan ympäristöä kuormittavia tai muita häiriötekijöitä, eikä kaavan toteuttamisen voida arvioida niitä myöskään aiheuttavan. 16

19 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset 17

20 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan rakentamisalueet toteutuvat maanomistajan rakentaessa tai myydessä kaavan mukaisia tontteja. Rakentamisalueiden toteuttaminen riippuu maanomistajan tarpeista ja aikatauluista. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. Ranta-asemakaava alueella ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä (MRL 128 ). Maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen tai kunnan määräämä muu viranomainen. Hämeenlinnassa , , Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK) Piia Tuokko ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 18

21 LIITE 1 HÄMEENLINNA Iso-Munakas ja Välijoki TILAT: KIVITASKU HIRVIHAKA (osa tilasta) Lassilan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , , ,

22 1. Tunnistetiedot Kaavan nimi: Lassilan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaupunki: Hämeenlinna (109) Kylät: Hattelmala (402) ja Kankaantaka (407) Tilat: Kivitasku RN:o 6:26 (402) ja Hirvihaka RN:o 1:15 (407) Kaavan laadituttajat ja tilojen maanomistajat: Tilan Kivitasku RN:o 6:26 omistaja: Tilan Hirvihaka RN:o 1:15 omistajat: Suvi Lassila-Mäki Suvi Lassila-Mäki (1/3-osuus) Katiskoskentie 77, Hämeenlinna Juha Mäki (2/3-osuus), sama osoite p , p , Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilöt: Arto Remes ja Piia Tuokko Sibeliuksenkatu 11 B 1, Hämeenlinna puh , etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi 2. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa Iso-Munakkaan ja Välijoen rantaalueilla. Ranta-asemakaavan muutosalueeseen kuuluu Iso-Munakkaan rannalla sijaitsevan Kivitaskun tilan RN:o 6:26 alue. Ranta-asemakaavan laajennus laaditaan Välijoen varrella sijaitsevan Hirvihaan tilan (RN:o 1:15) ranta-alueelle. Suunnittelualueeseen kuuluu Iso- Munakkaan rantaviivaa n. 0,47 km ja Välijoen rantaviivaa n. 0,08 km. (Kuva 1) Suunnittelualueeseen kuuluvan Kivitaskun (RN:o 6:26) tilan ranta-alueelle on toteutunut nykyisen kaavan mukainen erillispientalon rakennuspaikka, jolle on rakentunut 250 m²:n omakotitalo ja 50 m²:n autotalli. Muutoin Kivitaskun tila on metsäaluetta. Hirvihaan tilan (RN:o 1:16) ranta-alue on rakentumatonta metsäaluetta. (Kuva 2) Laajemmin tarkasteltuna Iso-Munakkaan rannoilla sijaitsee runsaan lomarakennuskannan lisäksi myös pysyvää asutusta. Rantojen rakentamattomat alueet ovat pääosin metsätalouskäytössä. Välijoen ranta-alue on nykyisellään lähes kokonaan rakentamatonta metsäaluetta. Iso-Munakas ja Välijoki kuuluvat Alajärven ja Katiskosken väliseen melontareittiin. Iso- Munakkaan ja Välijoen länsipuolella kulkevaa Katiskoskentietä käytetään ulkoilureittinä. Ranta-asemakaavan muutosalue Ranta-asemakaavan laajennusalue Kuva 1. Suunnittelualueiden likimääräiset sijainnit on esitetty punaisilla ympyröillä. 2

23 6:26 1:15 Kuva 2. Suunnittelualueeseen kuuluvien tilojen aluerajaus (punaisella). 3. Tavoitteet Lassilan ranta-asemakaavan muutos koskee Iso-Munakkaan vesistön länsirannalla sijaitsevan Kivitaskun tilan RN:o 6:26 ranta-aluetta (voimassa olevan kaavan erillispientalojen korttelin 4 (AO) tonttia, tontin pohjoispuolista maa- ja metsätalousaluetta sekä loma-asuntojen korttelin 3 (RA-1) tonttia. Uutta ranta-asemakaavaa (vanhan kaavan laajennus) laaditaan Välijoen länsirannalla sijaitsevan Hirvihaan tilan RN:o 1:15 ranta-alueelle. Korttelin 4 AO-tontin kaavan mukaista rakennusoikeuden kokonaismäärää on tavoitteena nostaa Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen ja nykyisen rantasuunnittelukäytännön mukaiselle tasolle 450 k-m 2 :iin talousrakennusten lisärakentamistarpeen vuoksi. Tavoitteena on myös sallia AO-tontin rakennusten kokonaislukumääräksi viisi. Näitä tavoitteita perustelee tarve rakentaa varasto- ja säilytystilaa haja-asutusalueella asumiseen ja metsätalouden harjoittamiseen tarvittavien koneiden ja kaluston säilyttämiseksi. Lisäksi tavoitteena on osoittaa Kivitaskun tilalle RN:o 6:26 yksi uusi lomarakennuspaikka rakennusoikeuden siirtona rantaasemakaavan laajennusalueelta (tilan Hirvihaka RN:o 1:15 ranta-alueelta), jolloin Hirvihaan tilan ranta-alue kaavoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi. Hirvihaan muodostunut tila RN:o 1:15 on rantasuunnittelun emätila, jonka rantarakennusoikeus yleisten rantasuunnitteluperiaatteiden mukaisesti yksi rakennuspaikka. Tämän rakennusoikeuden siirtäminen Välijoen rannalta Iso-Munakkaalle turvaa osaltaan Välijoen ranta-alueen säilymisen yhtenäisesti rakentamista vapaana kokonaisuutena. Rakennusoikeus on mahdollista sijoittaa Iso-Munakkaan ranta-alueelle tukeutuen yhtenäisesti jo olevaan rakentamisalueeseen eikä siirron kohteena olevalla alueella ole huomioitavia luonnon- tai rakennetun ympäristön arvoja. 4. Aiemmat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Vat) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. 3

24 Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa ja se sai lainvoiman KHO:n päätöksellä (Kuva 3). Kuva 3. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta. Suunnittelualueeseen kohdistuvat seuraavat maakuntakaavan merkinnät: Maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Maisema-alue: Kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeää aluetta. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus ja siihen perustuvat maakuntakaavamuutokset ovat olleet nähtävillä Toisessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään erityisesti tuulivoimaloiden sijoittumista sekä soiden käyttöä. Suunnittelualueille ei ole osoitettu aluevarauksia vaihemaakuntakaavoissa. Yleiskaava Iso-Munakkaan rannat kuuluvat vuodelta 1983 olevan Hämeenlinnan yleiskaavan alueeseen. Kivitaskun tilan RN:o 6:26 alue on osoitettu yleiskaavassa osittain lomaasuntoalueeksi (RA) ja osittain MUalueeksi (Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta). Hirvihaan tilan ranta-alue on osoitettu MU/MY-alueeksi (maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai erityisiä ympäristöarvoja). Kuva 4. Ote Hämeenlinnan yleiskaavasta (1983) 4

25 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan muutosalueella on voimassa ( 34) hyväksytty Lassilan rantaasemakaava. Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu yksi erillispientalojen korttelialue (AO), yksi loma-asuntojen korttelialue (RA-1), sekä maa- ja metsätalousaluetta. AO-tontin suurin sallittu kerrosluku on II. Tontin päärakennusalalle saa rakentaa enintään 300 k-m² asuinrakennuksen ja erilliselle saunan rakennusalalle enintään 30 k-m² saunarakennuksen. RA-1-tontin suurin sallittu kerrosluku on I. Tontin päärakennusalalle saa rakentaa enintään 120 k-m² ja erilliselle saunan rakennusalalle sallitaan 20 k-m²:n saunarakennuksen rakentaminen. Muilta osin kaava on suunnittelualueen osalta maa- ja metsätalousaluetta (M). Kuva 5. Ote Lassilan ranta-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Päätös kaavan muutoksen käynnistämisestä Hämeenlinnan kaupungin päätös (viranhaltijapäätös/aimo Huhdanmäki) kaavamuutoksen käynnistämisestä on tehty Pohjakartta Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana käytetään 1:2000-mittakaavaista voimassa olevan ranta-asemakaavan hyväksyttyä pohjakarttaa. Uusi ranta-asemakaava (laajennus) Hirvihaan tilan ranta-alueelle laaditaan maanmittauslaitoksen aineistosta tehdylle 1:2000-mittakaavaiselle pohjakartalle (Ympäristönsuunnittelu Oy), jonka Hämeenlinnan kaupunki on hyväksynyt kaavan pohjakartaksi Olemassa oleva selvitysaineisto Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset * Museovirasto; Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-inventointi 2009) * Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö (2003). Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. 5

26 * Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys (2003). Lauri Putkonen ja Marja Ivars. * Museovirasto; Muinaisjäännösrekisteri. * Hämeen liiton julkaisu V: ; Kanta-Hämeen muinaisrannat Alue ei kuulu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, eikä alueella sijaitse huomioitavia maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain mukaisia kohteita, eikä alueella sijaitse muinaisrantoihin liittyviä muodostelmia. Luonnonympäristö ja maisema * Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1993) * Vanajaveden laakson maisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto (2001). Hämeen ympäristökeskuksen julkaisu. * Ympäristöministeriön julkaisu 2011: Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat * Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA. Alue ei kuulu valtakunnallisesti maisemallisesti arvokkaiksi luettaviin kohteisiin, eikä arvokkaisiin tuuli- tai rantakerrostumiin. Suunnittelualueella ei sijaitse kohteita, jotka vaikuttaisivat alueen suunnitteluun. Muu aineisto * Kanta-Hämeen maakuntakaavan aineistot * Voimassa olevan ranta-asemakaavan selvitykset ja aineistot (mm. luontoselvitys, kantatilaselvitys) Ranta-asemakaavan muutosalueella ei ole huomioitavia luontokohteita. 6. Laadittavat selvitykset Hankkeessa tukeudutaan olevaan selvitysaineistoon. 7. Vaikutusalue Välittömään vaikutusalueeseen kuuluvat suunnittelualueen lisäksi kaava-alueeseen rajautuvien naapuritilojen alueet. Myös laaja-alaisemmat vaikutukset mahdollisia (esim. vesistönäkymät, ulkoilu- ja virkistyskäyttö, vesiliikenne, emätilan rakennusoikeudelliset seikat jne). 8. Osalliset (MRL 62 ) Naapuritilojen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Hämeenlinnan kaupungin hallintokunnat: Yhdyskuntalautakunta (Osallisluetteloa täydennetään tarvittaessa työn edetessä.) 9. Kaavaprosessi Vireille tulovaihe Selvitysten laatiminen Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu Kaupungin hallinnollinen käsittely Kuulutus ja tiedottaminen kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä (30 vrk) 6

27 Valmisteluvaihe (Kaavaluonnosvaihe) Kaavaehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Kaavaluonnoksen valmistelu Kaupungin hallinnollinen käsittely Kuulutus ja tiedottaminen kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto nähtävillä (30 vrk) Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä valmisteluaineistosta sekä kaavaluonnoksesta Viranomaislausunnot valmisteluaineistosta sekä kaavaluonnoksesta Tarvittaessa viranomaisten työneuvottelu Kaavaehdotuksen valmistelu Kaupungin hallinnollinen käsittely Kaavaehdotus nähtävillä (30 vrk) Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä on mahdollisuus tehdä kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus nähtävillä oloaikana Viranomaislausunnot Tarvittaessa viranomaisneuvottelu Kaavan hyväksymisasiakirjojen valmistelu Kaupungin hallinnollinen käsittely; Rantaasemakaavan hyväksymisestä päättää Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto Kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 10. Tiedottaminen Ranta-asemakaavan muutoksen / ranta-asemakaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Hämeen Sanomissa, kaupungin ilmoitustauluilla ja kaupungin Internet-sivuilla. Lisäksi suunnittelualueeseen rajautuvien naapuritilojen maanomistajille lähetetään tiedostuskirje em. kaavavaiheissa. Nähtävillä oleviin aineistoihin voi tutustua: - Palvelupiste Kastellissa, Raatihuoneenkatu 11 - sekä kaupungin Internet-sivuilla Arvioitavat vaikutukset Ranta-asemakaavatyössä arvioidaan kaavaratkaisun vaikutuksia seuraavasti: ARVIOITAVAT TEKIJÄT Ympäristövaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntarakenne Taloudelliset vaikutukset SISÄLTÖ - Luonnonympäristö - Vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet - Rakennettu ympäristö - Arkeologinen kulttuuriperintö - Vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat - Virkistystarpeet/ulkoilun ohjaamistarpeet: veneilijät, ulkoilukäyttö, jokamiehenoikeus - Maanomistajien tasapuolinen kohtelu - Liikenne- ja kulkuyhteydet - Vesihuollon järjestäminen - Liittyminen nykyiseen rantarakentamiseen - Rakentamisesta vapaat rannat - Kiinteistön arvo 7

28 12. Alustava aikataulu TYÖVAIHE AJANKOHTA Kaavan vireille tulo Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Kaavan hyväksyminen 05 06/ Yhteystiedot ja palaute Ranta-asemakaavan suunnittelutyöstä vastaa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaan Hämeenlinnan toimisto. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, mielipiteet kaavan valmisteluvaiheessa sekä muistutukset kaavaehdotuksesta tulee nähtävilläoloaikana osoittaa Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunnalle ja toimittaa palvelupisteisiin tai postittaa osoitteella Hämeenlinnan kaupunki, Maankäytön suunnittelu, PL 84, Hämeenlinna. Kaavan laatija Hämeenlinnan kaupunki Ympäristönsuunnittelu Oy Kaavasuunnittelija Katja Ojala Yhteyshenkilöt: Raatihuoneenkatu 9 Arto Remes ja Piia Tuokko HÄMEENLINNA Sibeliuksenkatu 11 B 1 katja.s.ojala@hameenlinna.fi HÄMEENLINNA p. (03) etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi p ,

29 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 109 Hämeenlinna Täyttämispvm Kaavan nimi Lassilan rak muutos ja laajennus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 6,3700 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 2,7200 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,6500 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,55 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 6, , ,01 1, A yhteensä 0, , , P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 1, , ,02 0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 3, ,0 1,1745 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

30 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 6, , ,01 1, A yhteensä 0, , , AO 0, , , P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 1, , ,02 0, RA 0, , ,03 0, RA-1 1, , ,01 10 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 3, ,0 1,1745 M 3, ,0 1,1745 W yhteensä

31 I u1/2 ajo KARTTAOSA 1 2 M RA I u 1/ AO as II M sa-1 3 RA-1 I u 1/2 sa lu HÄMEENLINNA HATTELMALA JA KANKAANTAKA LASSILAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1:2000, karttaosat 1 ja 2 Ranta-asemakaavan muutos koskee tilan Kivitasku RN:o 6:26 alueella sijaitsevia kortteleita 3 ja 4 sekä maa- ja metsätalousalueita. Ranta-asemakaava (laajennus) koskee osaa tilasta Hirvihaka RN:o 1:15. Ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu korttelit 3 ja 4 sekä maa- ja metsätalousaluetta. RANTA-ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: AO RA RA-1 M Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa sijoittaa yhden asuinrakennuksen sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla korkeintaan viisi ja yhteenlaskettu kerrosala enintään 450 m². Kerrosalaltaan enintään 350 m² suuruinen asuinrakennus tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle (as). Erillinen, kerrosalaltaan enintään 30 m² suuruinen saunarakennus tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle (sa-1). Muut talousrakennukset tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle (t). Loma-asuntojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon ja tarvittavat talousrakennukset. Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla korkeintaan neljä ja yhteenlaskettu kerrosala enintään 150 m². Loma-asunnon kerrosala saa olla korkeintaan 120 m² ja erillisen saunan korkeintaan 25 m². Loma-asunnon etäisyys keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillinen saunarakennus voidaan rakentaa myös kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Loma-asuntojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden loma-asunnon ja tarvittavat talousrakennukset. Rakennusten kokonaislukumäärä saa olla korkeintaan neljä ja yhteenlaskettu kerrosala enintään 150 m². Kerrosalaltaan enintään 120 m² suuruinen loma-asunto sekä talousrakennukset tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle päärakennusalalle. Erillinen, kerrosalaltaan enintään 25 m² suuruinen saunarakennus voidaan sijoittaa myös kaavassa osoitetulle rakennusalalle (sa). Maa- ja metsätalousalue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Korttelin numero. Ohjeellinen tontin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusala. as Rakennusala, jolle saa sijoittaa yhden kaksikerroksisen, kerrosalaltaan enintään 350 m² suuruisen asuinrakennuksen. sa Rakennusala, jolle saa sijoittaa yhden kerrosalaltaan enintään 25 m² suuruisen saunarakennuksen. sa-1 Rakennusala, jolle saa sijoittaa yhden yksikerroksisen, kerrosalaltaan enintään 30 m² suuruisen saunarakennuksen. Rakennusala, jolle saa sijoittaa yhden kerrosalaltaan enintään 80 m² suuruisen talousrakennuksen ja kaksi enintään 50 m² suuruista talousrakennusta rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuden puitteissa. I t I I t