6Aika Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-rahoitus. Haun toinen vaihe päättyy

Transkriptio

1 6Aika Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-rahoitus Haun toinen vaihe päättyy

2 Tärkeät dokumentit ja tietolähteet: Rakennerahastoohjelma Hakuilmoitus Rakennerahastot.fi > ajankohtaista > hakuajat Hakijan opas 2

3 Lisätietoa Uudenmaan liiton ohjeita hankkeiden toteuttajalle sekä Starttipaketti EAKR-hankkeille -koulutuksen materiaalit löytyvät Etelä-Suomen materiaalipankista rakennerahastot.fi -sivulla. Rakennerahastot.fi > Etelä-Suomi > Etelä- Suomen materiaalipankki 6Aika-hakuun liittyvä materiaali 3

4 4 Hakemus EURA2014- järjestelmässä

5 Yhteishankkeet Yhteishankkeessa tuensaajat vastaavat projektista yhteisvastuullisesti. Jokaisen tuen hakijan on täytettävä tuen saajille asetetut edellytykset (mahdolliset tuensaajat määritelty ohjelma-asiakirjassa) Yhteishankkeen jokainen tuensaaja osallistuu hankkeeseen omalla rahoituksellaan Hakijoiden keskuudesta valittu päätoteuttaja jättää yhden yhteisen EURA2014-hakemuslomakkeen kaikkien yhteishankkeen hakijoiden puolesta. 5

6 Aikataulu Hakemukset tulee jättää EURA järjestelmässä viimeistään aikana (haku sulkeutuu vuorokauden vaihtuessa) Käyttöohje hakijalle 6

7 Hakemus jätetään sähköisesti EURA2014- järjestelmässä Täysin sähköinen asiointi ei papereiden allekirjoittamista ja postittamista Asiointi EURA järjestelmässä edellyttää hakijalta vahvaa sähköistä tunnistautumista Hakija käyttää tunnistautumiseen maksutonta Verohallinnon Katso-palvelua ( Viranomainen antaa päätökset sähköisesti EURA järjestelmän välityksellä. 7

8 Kuinka valmistaudun yhteishankkeen päähakijana EURA2014 -järjestelmän käyttöön? 1. Ota selvää, kuka on oman organisaatiosi Katsopääkäyttäjä Suomessa jo n organisaatiota on Katson piirissä, joten suurimmalla osalla rakennerahastohankkeiden hakijoista ja toteuttajista on todennäköisesti Katso-pääkäyttäjä tälläkin hetkellä. Mikäli Katso-pääkäyttäjää ei ole, sellainen voidaan perustaa. Lisätietoja: 2. Pyydä Katso-pääkäyttäjää perustamaan sinulle Katsoalitunniste ja sille sopiva EURA 2014 järjestelmän asiointirooli: 8

9 EURA järjestelmän Katso-asiointiroolit 1) TEM EURA asiointi/nimenkirjoittaja voi täyttää ja tallentaa hakemuksia sekä jättää ne viranomaiskäsittelyyn (vastaa henkilöä, joka allekirjoittaisi hakemuksen, mikäli ne toimitettaisiin paperilla) 2) TEM EURA asiointi/valmistelija voi täyttää ja tallentaa hakemuksia, mutta ei voi jättää niitä viranomaiskäsittelyyn Katso-pääkäyttäjällä on aina mahdollisuus täyttää hakemuksia ja jättää ne viranomaiskäsittelyyn ilman erillistä EURA asiointiroolia 9

10 Kuinka valmistaudun yhteishankkeen päähakijana EURA2014-järjestelmän käyttöön? 3. Katso-pääkäyttäjä perustaa sinulle EURA 2014 alitunnisteen ja kertoo käyttäjätunnuksen ja kiinteän salasanan Saat sähköpostiisi Katso-palvelun lähettämän automaattiilmoituksen alitunnisteen muodostamisesta. Vahvenna alitunnisteesi Katso-tunnisteeksi em. sähköpostin ohjeiden mukaan. Tässä tarvitset myös omia henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksiasi tai sirullista HST-henkilökorttia. Vaihtoehtoisesti voit vahventaa tunnisteesi käymällä henkilökohtaisesti verotoimistossa Katso-asiakasrekisteröintipisteessä. Tulosta vahventamisen yhteydessä kertakäyttö-salasanalista (vastaa verkkopankissa käytettävää avainlukulistaa) 10

11 Kuinka valmistaudun yhteishankkeen päähakijana EURA2014-järjestelmän käyttöön? 4. Kirjaudu EURA 2014-järjestelmään Katsokäyttäjätunnuksellasi, kiinteällä salasanallasi sekä kertakäyttösalasanallasi. Katso-tunnistautumispalvelusta saa lisätietoja Verohallinnon sivuilta: EURA-järjestelmän käyttöohjeet hakijalle: 11

12 12 Hankesuunnitelman rakenne ja sisältö

13 Hakemuksen sisältö 6Aika: Mallihanke Hakijaorganisaatio Päähakija Y-tunnus numeroina 13

14 Jokaiselle osatoteuttajalle luodaan oma taustalomake lisää osatoteuttaja -toiminnolla Päähakija

15 Hankkeen nimeäminen Hanke on nimettävä EURA järjestelmän hakemuslomakkeen kohdassa 3 niin, että nimen alussa on maininta 6AIKA. Esimerkiksi 6AIKA: Hankkeen työnimi 15

16 Hakijan organisaatiotyyppi Pääsääntöisesti (kuntaomisteiset) osakeyhtiöpohjalta toimivat kehitysyhtiöt ovat yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä Ratkaisevaa on kenen y-tunnuksen alla toimitaan ei omistajuus Onko kehitysyhtiöllä oma y-tunnus vai toimiiko se kaupungin y-tunnuksen alla? Esim. BusinessOulu toimii Oulun kaupungin y- tunnuksen alla ja on kunta 16

17 Organisaatiotyypin mukainen omarahoituksen laji 17 Kuntarahoitus = kunnalta tai kuntayhtymältä. Lisäksi liikelaitoskuntayhtymien omarahoitusosuus on kuntien rahoitusta. Yksityisoikeudellisten yhteisöjen (esim. osakeyhtiöt ) omarahoitus katsotaan kuntien rahoitukseksi silloin, jos kunnalla tai kuntayhtymällä on: suoraan tai välillisesti enemmistö osakepääomasta tai muusta merkitystä pääomasta; valvonnassaan osakkeiden tai osuuksien äänimäärän enemmistö; mahdollisuus asettaa enemmän kuin puolet hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä Lisäksi edellytetään, että toiminta perustuu kunnan toimialan mukaisten tehtävien hoitoon. Muu julkinen rahoitus = mm. valtion talousarviokirjanpitoon kuuluvat organisaatiot, yliopistot, ammattikorkeakoulut, seurakunnat Yksityinen rahoitus = mm. yritykset, yhdistykset ja järjestöt + usein myös säätiöt.

18 Hankkeen yhteinen päähakemus Lisäksi osatoteuttajien taustalomakkeet, joille kuvataan kunkin osatoteuttajan osuus hankkeen toteuttamisessa ja osahankkeen toimenpiteet Päähakija 18

19 19 Kysymysmerkistä lisätietoa ja täyttöohjeita!

20 Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

21 HAUN TEEMA: Älykkään kaupungin uudet ratkaisut (Eritystavoitteet 4.1 ja 5.1) Hyödynnetään kuutoskaupunkeja alustoina liiketoiminnan ja osaamisen kehittämisessä sekä uusien työpaikkojen luomisessa Tavoitellaan palveluja ja prosesseja uudistavia ratkaisuja Toimenpiteitä, jotka tukevat yrityksiä skaalautuvien ratkaisujen ja palveluiden lopputuotteistamisessa sekä käyttäjien osallistamisessa todellisissa kaupunkiympäristöissä Testataan ja kehitetään tulevaisuuden älykkäitä ratkaisuja Ratkaisut ja palvelut tukevat kaupunkien haasteita palveluympäristöjen toiminnan laadun parantamisessa ja tehostamissa 21

22 Erityistavoite 4.1: Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Tuettavia toimia esim. Yhteisen toimintamallin, käsitteistön, työkalujen ja verkoston synnyttämistä kaupunkien innovaatioympäristöjen toiminnan laadun parantamiseksi Uudenlaisten hankintatyökalujen, markkinavuoropuhelun menetelmien kehittämistä Kehitetään alueen elinkeinoelämää tukevaa TKI-toiminnan infrastruktuuria hyödyntäen pilotointi-, kokeilu- ja demonstraatioympäristöjä Lisätään yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten TKI-yhteistyötä Toimenpiteet ovat kaupunkien haasteisiin liittyviä pilottihankkeita. 22

23 Erityistavoite 5.1: Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Tuettavia toimia esim. Toimenpiteet, jotka kehittävät avoimen datan hyödyntämistä Avoimen datan tietovarantojen avaamista, tuottamista, julkaisua ja yhteistyömalleja Tuetaan yritysten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys huomioiden Uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita Kehitetään elinkeinoelämää tukevaa soveltavaa tutkimusta, selvityksiä ja kokeiluja sekä toiminta-, palvelu- ja kaupallistamisprosesseja 23

24 HAUN TEEMA: Kiertotalous ja resurssiviisaus (Erityistavoite 3.2) Hankkeet edistävät energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä uusiutuvaan energiaan perustuvaa liiketoimintaa Toimenpiteet avaavat mahdollisuuksia uudenlaisille energia- ja materiaalipalveluille Haetaan Alueellisia energia- ja materiaalivirtoja yhdistäviä ratkaisuja Kokeellista toimintaa Uusia toimintamalleja Ratkaisujen avulla vastataan kaupunkien haasteisiin liittyen mm. asumiseen, liikkumiseen, terveyteen ja lähipalveluihin 24

25 Erityistavoite 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Tuettavia toimia esim. Kehitetään innovaatioita, jotka vähentävät liikkumistarvetta, hajautuvaa kaupunkirakennetta sekä energiankäyttöä asunnoissa ja rakennusten lämmityksessä. Tuetaan vähähiilisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntä-ja käyttäjälähtöisyys sekä tuotteiden elinkaaren aikaiset ympäristökustannukset huomioiden Tuetaan uusien vähähiilisten tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita Luodaan alueellisia materiaali-ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevia verkostoja ja yhteistyömuotoja Kehitetään asumisen energiatehokkuutta parantavia innovaatioita ja teknologioita Kestäviä hankintoja edistävät uudet toimintamallit ja innovaatiot 25

26 26 Yritysten rooli hankkeissa

27 EAKR-hankkeilla tavoitellaan muutosta yrityskentässä Hanketoiminnassa keskeistä yritysten aktivointitoimet Yrityksiä mukaan tekemään yhteistyötä kaupunkien kanssa innovaatioympäristöissä Yritykset kehittämässä ja pilotoimassa tuotteita/palveluja Yritykset kehittämässä uusia tai parannettuja tuotteita markkinoille Yritykset mukaan tki-toimintaan Yrityksiin uutta liiketoimintaa Yrityksiin kohdistuvat toimenpiteet tulee määritellä hankehakemuksessa 27

28 Ohjelma-asiakirjan mukaiset kohderyhmät ja tuensaajat TOIMINTALINJA 2 Erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Erityistavoite 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Erityistavoite 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen KOHDERYHMÄT yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot yritykset yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat Pääosin maakunnan liittojen hankkeissa tuensaajina ovat alueelliset ja seudulliset kehittämisyhtiöt, alueellisia erityisohjelmia toteuttavat organisaatiot, järjestöt, kunnat sekä ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Huom! Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen tai sen oman liiketoiminnan toteuttamiseen. 28

29 Kohderyhmä = tahot, joille kehittämistoimia suunnataan ja joihin hankkeen toimenpiteet ensisijaisesti kohdistuvat Kenelle hanketta tehdään? Missä hankkeen tavoittelema muutos tapahtuu? EAKR-rahoituksella usein tavoitellaan muutosta laajemmin alueilla ja yritysten toimintaympäristössä. Kohderyhmä ei saa suoraan rahoitusta hankkeelta 29

30 Yritysten roolit hankkeessa? Kohderyhmä Yhteistyökumppani Alihankkija Osatoteuttaja ~ maakunnan liitto ei voi myöntää EAKRtukea yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen Pääasiassa EAKR-kehittämistoimet tarkoitettu pk-yrityksille, mutta tällä ohjelmakaudella suuryritykset voivat osallistua veturiyrityksinä 30

31 31 Hakemusten arviointi ja valintakriteerit

32 Hankkeen laillisuus- ja ohjelmanmukaisuusharkinta Uudenmaan liitossa läpi hankkeen elinkaaren Hakemusten käsittelyprosessi Avoin haku Hankehakemukset EURA järjestelmässä sähköisesti Uudenmaan liitolle Tarkoituksenmukaisuusharkinta Hakemusten käsittely ja arviointi 6Aika-ohjausryhmässä Hankkeiden valinta 6Aika-johtoryhmä tekee esityksen rahoitettavista hankkeista Juridinen päätös Uudenmaan liitto tekee hankkeelle juridisen rahoituspäätöksen EURA2014-järjestelmässä, jos hanke on laillinen ja ohjelmanmukainen 32 Huom! Hakemus arvioidaan sellaisena kuin se saapuu viranomaiskäsittelyyn EURA2014-järjestelmässä.

33 Valintaperusteita on kolmenlaisia 1. Yleiset valintaperusteet Perustuvat EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön Mikäli jokin yleinen valintaperuste ei täyty, hanke ei voi saada rahoitusta. Vain hakemukset, jotka täyttävät yleiset valintakriteerit, etenevät sisällölliseen arviointiin. 2. Erityiset valintaperusteet Erityistavoitekohtaisia Eivät rajaa hankkeiden tukikelpoisuutta, vaan pyrkivät nostamaan esille parhaita hankkeita. 3. Alueelliset tai teemakohtaiset tarkentavat valintaperusteet Eivät voi olla ristiriidassa muiden valintaperusteiden tai ohjelmaasiakirjan kanssa. 33

34 Yleiset valintaperusteet 1/2 Toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia. Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai asetettu liiketoimintakieltoon. Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu. 34

35 Yleiset valintaperusteet 2/2 Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen 35

36 Erityiset valintaperusteet Hanke parantaa alueen valmiuksia tutkimuksen ja innovoinnin osaamisen kehittämiseen ja teknologiseen muutokseen. (15%) Hanke luo valmiuksia uusien ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen. (20%) Hanke toteutetaan yritysten ja tutkimus- koulutus tai kehittämisorganisaatioiden yhteistyönä. (15%) Hanke tukee älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita. (12%) Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. (5%) Hanke kohdistuu osaamisintensiiviselle ja työllistävälle toimialalle. (12%) Hanke edistää kansainvälistymistä tai verkostoihin osallistumista. (5%) Hanke tukee vähähiilisen talouden edistämistä. (5%) Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. (2%) Hanke tukee yhdenvertaisuutta. (2%) Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. (5%) Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. (2%)

37 Erityiset valintaperusteet 5.1 Hanke tukee pk-yrityksen t&k-toimintaa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. (20%) Hanke tukee pk-yritysten tiivistä yhteistyötä tutkimus- koulutus- tai kehittämisorganisaatioiden kanssa. (20%) Hanke luo valmiuksia uuden yrityksen t&k-toiminnan käynnistymiselle. (20%) Hanke tukee vähähiilisen liiketoiminnan kehittämistä ja edistää työllisyyttä. (12%) Hanke tukee älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita. (12%) Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. (5%) Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. (2%) Hanke tukee yhdenvertaisuutta. (2%) Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. (5%) Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. (2%) 37

38 Erityiset valintaperusteet 3.2 Hanke tukee uusiutuvaan energiaan liittyvää tki-toimintaa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. (20%) Hanke tukee energia- tai materiaalitehokkuuteen lisäämiseen liittyvää t&ktoimintaa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. (20%) Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. (5%) Hanke tukee yhdyskuntien (yritysten ja kansalaisten) vähähiilisiä, uusia ratkaisuja. (12%) Hanke tukee älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita. (12%) Hanke lisää yritysten vähähiilisyyttä. (5%) Hanke tukee alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä koskevia verkostoja ja yhteistyömuotoja. (15%) Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. (2%) Hanke tukee yhdenvertaisuutta. (2%) Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. (5%) Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. (2%) 38

39 6Aika-spesifit hakukohtaiset valintakriteerit Hanke toteuttaa 6Aika-strategiaa ratkaisemalla konkreettisesti keskeisiä kaupunkikehittämisen haasteita, ja mahdollistamalla liiketoiminnan ja osaamisen kehittymistä sekä työpaikkojen syntymistä. (40 %) Hankkeen toimenpiteet toteutetaan tiiviissä kumppanuudessa kaupunkien, yritysten, t&k&i-toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. (40%) Hankesuunnitelman toimenpiteet ja toteuttajakonsortio ovat tarkoituksenmukaisia, ja tulosten laajamittaisen käyttöönoton toimenpiteet on selkeästi esitetty. (20%) 39

40 40 Kustannusten tukikelpoisuudesta

41 Tuen määrä ja omarahoitus Haettava EAKR + valtio rahoitus 6Aika-hankkeissa on enintään 67% Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää Tuen hakijan tulee osallistua itse omarahoituksella hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin Koskee yhteishankkeessa kaikkia tuen saajia 41

42 Kustannusten korvausperusteet 1) Osa hankkeen kustannuksista korvataan prosenttimääräisenä osuutena hankkeen palkkakustannuksista (flat rate) 2) Kertakorvaus (lump sum): julkinen rahoitus max ) Tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen Päätöksen hankkeen kustannusmallista tekee tuen myöntävä viranomainen Pääsääntönä kohtien 1 ja 2 mukaiset yksinkertaistetut kustannusmallit, jollei tuen myöntävä viranomainen erityisen painavasta syystä poikkeuksellisesti päätä toisin 42

43 Prosenttimääräinen korvaus (flat rate) EAKRhankkeissa kaksi vaihtoehtoa EAKR:ssä joko 24% tai 15% hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista 15 % on käytössä hankkeissa, joissa hankkeen sisällöstä johtuen on erityisen korkeat matkakulut. Flat rate 24 % Flat rate 15 % 1) Hankkeen matkakustannukset 2) Toimistokustannukset 3) Hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin 4) Hankehenkilöstön työterveyskustannukset kohdat 2 6 eli muut välilliset kustannukset paitsi EI matkakustannuksia, jotka ilmoitetaan hankkeen välittöminä kustannuksia. 5) Hankehenkilöstön toimitilat, koneet ja laitteet 6) Ohjausryhmän kustannukset Yhteishankkeessa kaikilla osatoteuttajilla sama flat rate -malli 43

44 Hankkeen kustannukset EAKR:n välittömät kustannukset, jotka muodostavat flat rate-laskentapohjan: Palkkakustannukset ja sivukulut, jotka ovat syntyneet hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä ja perustuvat lakiin tai virka- tai työehtosopimuksiin EAKR:n välittömät kustannukset, joiden perusteella ei lasketa flat rate -kustannuksia. Haetaan maksuun todellisen toteuman mukaisesti. hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut hankkeen tiedotuksesta ja markkinoinnista aiheutuvat kustannukset hankkeen tilintarkastuskustannukset hankkeen sisällön toteuttamiseen hankittavien rakennusten ja maa-alueiden hankinta- ja vuokrakustannukset hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta-, leasing-, poisto- ja vuokrakustannukset hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät aineelliset ja aineettomat hankinnat hankkeen matkakustannukset (mikäli valittuna 15 % flat rate) EAKR:n välilliset kustannukset, jotka korvataan flat ratella, esim. matkakustannukset (mikäli valittuna 24 % flat rate) hankehenkilöstön toimitilakulut, sisäisiin (hankehenkilöstölle suunnattuihin) kokouksiin ja tapahtumiin liittyvät tila- ja tarjoilukustannukset hankkeen hallinnointia varten hankittavat aineet ja materiaalit, toimistotarvikkeet sekä muut tarvikkeet, Hankehenkilöstön laitteiden ja koneiden hankinta-, vuokra- ja leasingkulut sekä poistot toimistokulut ja -palvelut kuten hankehenkilöstön puhelin-, internet- ja ohjelmistokustannukset, postitus, kopiointi, aulapalvelu hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin hankehenkilöstön työterveyskustannukset, TYKY-toiminta tms. ohjausryhmän toiminnasta aiheutuvat kustannukset Yleishallinnolliset kulut: kuten johdon hankehallinnointi, tukipalvelut ja taloushallinto- ja tietohallinto (sekä sisäiset että ostopalvelut) 44

45 Kustannus Tukikelpoisina voidaan hyväksyä esim. Palkkakustannukset Palkkakustannukset ja sivukulut, jotka ovat syntyneet hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä ja perustuvat lakiin tai virka- tai työehtosopimuksiin Ostopalvelut Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat palvelujen ostot (ml. palvelusta aiheutuvat matkakustannukset) Hankehenkilöstön ulkopuolisille asiantuntijoille maksettavat suunnittelu-, koulutus-, konsultointi-, luento- ja asiantuntijapalkkiot Markkinointiin, mainontaan ja tiedotukseen liittyvät palvelujen ostot, esim. tiedotus- ja markkinointimateriaalin suunnittelu-, painatus- ja käännöstyöt, ilmoituskustannukset sekä messuosastojen kustannukset Selvitykset, tutkimukset, ulkoiset arvioinnit Kohderyhmän koulutuksiin, valmennuksiin, seminaareihin ym. tilaisuuksiin liittyvät seminaaripaketit tai vastaavat järjestelyt Kohderyhmälle ostopalveluna hankitut kuljetukset seminaareihin, messuille ja tutustumiskäynneille tai vastaaviin tilaisuuksiin Tilintarkastus, mikäli edellytetty rahoituspäätöksessä Kone- ja laiteinvestoinnit Rakennukset ja maa-alueet Muut kustannukset Matkakustannukset (jos valittuna flat rate 15%) Flat rate 45 Voidaan hyväksyä vain pienimuotoisina. Kone- ja laitehankinnat, silloin kun ne ovat osa hankkeen sisällöllistä toteuttamista tai vastaavien koneiden ja laitteiden vuokra- ja leasing tai mahdolliset poistokustannukset. Huom! Hankehenkilöstön käyttöön tulevat laitteet (esim. tietokoneet ja puhelimet) katetaan flat ratesta. Ei hyväksytä Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat aineelliset ja aineettomat pienhankinnat, esim. Ohjelmistolisenssit silloin kun ne ovat osa hankkeen sisällöllistä toteuttamista Kohderyhmän käyttöön vuokrattujen tilojen kustannukset (tilakustannusten tulee olla suoraan kohdennettavissa hankkeelle) Tuensaaja-organisaation sisäiset hankehenkilöstön ulkopuolisten asiantuntijoiden palkat merkitään muihin kustannuksiin. (Tällaisiin tapauksiin viittaa erityisesti Tukikelpoisuusasetuksen muistion 16 perusteluissa kohta palkkakustannuksiin ei voi sisällyttää lyhyitä ostopalvelun luonteisia korvauksia.) Virka- ja työehtosopimuksen ja organisaatiossa noudatettavan matkustussäännön mukaiset korvattavat kustannukset hankkeen toteuttamiseen liittyvistä matkoista Huom! Ulkomaan matkakustannukset edellyttävät lähtökohtaisesti viranomaisen hyväksyntää Järjestelmä laskee automaattisesti palkkakustannusten perusteella

46 46 Muuta huomioitavaa

47 Hakemuksen liitteet Kuntarahoitussitoumus / sitoumus ulkopuolisesta rahoituksesta on toimitettava jo rahoitushakemuksen liitteenä, mutta viimeistään ennen rahoituspäätöksen tekemistä. Yhteishankkeissa aiesopimus, jolla osatoteuttajat sitoutuvat yhteishankkeeseen, valtuuttavat hallinnoijan jättämään EURA 2014-hakemuksen puolestaan ja sopivat yhteishankkeen toimintamallista (esim. siitä, kuka toimii hallinnoijana) Alv-selvitys (mikäli hakemuksella ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy arvonlisävero) Tarvittaessa erittely hakemuksen salassa pidettävistä tiedoista 47

48 Sopimus hankkeen toteuttamisesta Hakuvaiheessa riittää aiesopimus osatoteuttajat sitoutuvat yhteishankkeeseen, valtuuttavat hallinnoijan jättämään EURA hakemuksen puolestaan ja sopivat yhteishankkeen toimintamallista (esim. siitä, kuka toimii hallinnoijana) Huom! Lopullinen yhteistyösopimus tulee olla rahoittajan käytössä ennen rahoituspäätöksen tekemistä. Uudenmaan liiton ohje yhteishankkeen sopimuksesta rakennerahastot.fi verkkopalvelun Etelä-Suomen materiaalipankista 48

49 Hakemusten julkisuus Rakennerahastotoimintaan sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki, 621/1999), jonka mukaan rahoittajaviranomaisella olevat ja sille toimitettavat asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia Asiakirjojen salassapito on mahdollista laissa mainituilla perusteilla, jolloin kyseeseen voi tulla esimerkiksi liike- tai ammattisalaisuuden suojaaminen (julkisuuslaki 24 ). Hakijoiden tulee hankehakemusvaiheessa ottaa huomioon julkisuuslain vaatimukset 49

50 Henkilötiedot EURA-järjestelmässä EURA2014 ei ole henkilörekisteri vältettävä tallentamasta sellaisia henkilöön liittyvien tietojen yhdistelmiä, jotka voitaisiin tulkita henkilörekisteriksi Yhteyshenkilöiden, käsittelijöiden ja allekirjoittajien nimet voidaan tallentaa järjestelmän tietokenttiin Tauslomakkeen tietokenttiin EI SAA tallentaa henkilöiden nimiä käytettävä tehtävänimikkeitä tai vastaavia tunnisteita Tietokenttiin tai liitteisiin EI SAA tallentaa henkilötunnuksia Henkilötietojen yhdistelmiä sisältävistä liitteistä tulee luokitella luottamuksellisia tai salaisia tietoja sisältäviksi. Hankehenkilöstön osaamisesta kertovat liitteet tulee merkitä salaisiksi. EURA järjestelmään on tulossa ominaisuus vuoden 2015 loppuun mennessä, jonka avulla hakija voi merkitä liitteen luottamuksellisia tai salaisia tietoja sisältäväksi. 50

51 Esimerkki-caseja toteutetuista hankkeista Rahoitetut hankkeet löytyvät rakennerahastojen tietopalvelusta 51

52 Kiitos! Yhteyshenkilöt Uudenmaan liitossa: Rakennerahastoasiantuntija Hanna Laaksonen Ohjelmajohtaja Tiina Huotari 52