Kestävää kasvua ja työtä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankehaku Etelä-Suomessa

Transkriptio

1 Kestävää kasvua ja työtä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankehaku Etelä-Suomessa Kevään 2015 kaksivaiheinen haku ideahaku päättyy varsinainen haku päättyy

2 Maakunnan liittojen EAKR-rahoitus Etelä- Suomessa 2015 TL 1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky M TL 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen M EAKR + valtio yht. M Etelä-Karjala 0,686 1,269 1,955 Kanta-Häme 0,24 0,807 1,047 Kymenlaakso 0,821 1,676 2,497 Päijät-Häme 0 1,91 1,910 Uusimaa 0,787 0,802 1,589 Varsinais-Suomi 0 0,805 0,805 Yht. 2,534 7,269 9,803 2

3 Rakennerahasto-ohjelma ja EAKR-toimintalinjat 3

4 EAKR toimintalinjat, erityistavoitteet ja kohderyhmät Etelä-Suomessa TL 1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen (yritykset) 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen (yritykset) 3.1 Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen (yritykset) TL 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta (yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot) 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen (yritykset) 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen (yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat) Vähähiilinen talous 25% TL 1 ja 2 4

5 Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

6 Erityistavoite 3.2: Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen (Ylimaakunnallinen painotus) Rahoitettavat toimenpiteet esim. Tuetaan vähähiilisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys sekä tuotteiden elinkaaren aikaiset ympäristökustannukset huomioiden Tuetaan uusien vähähiilisten tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita Kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja Luodaan alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevia verkostoja ja yhteistyömuotoja Kohderyhmät: yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat Tuensaajat: Yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset 6

7 Kevään 2015 hakukierroksen painotukset 7

8 Alueelliset painotukset Kevään 2015 EAKR-haussa Etelä-Suomessa maakuntien yhteisenä painopisteenä on uusiutuva energia ja energiatehokkaat ratkaisut. ylimaakunnallisia hankkeita haetaan erityistavoitteeseen 3.2 Lisäksi maakunnat ovat määritelleet alueellisia painopisteitä, joihin liittyviä hankkeita tällä hakukierroksella ensisijaisesti haetaan rahoitettaviksi. 8

9 Hakukierroksen painotukset Etelä-Karjala Toimintalinja 1 Pk-yritystoiminnan kehittäminen kasvu- ja rakennemuutosaloilla Erityistavoite 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen Erityistavoite 2.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Toimintalinja 2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeista lähtevä tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminta Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Etelä-Karjalassa toimialakohtaisesti painotetaan etenkin hyvinvointialan sekä hyvinvointi-, terveys- ja luontomatkailun yritystoiminnan kehittämistä. 9

10 Hakukierroksen painotukset Kanta-Häme Toimintalinja 1 Yritysten kasvun sekä kansainvälistymisen ja viennin edistämisen tukitoimet Erityistavoite 2.1. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen. Toimintalinja 2 Suomen kasvukäytävän kehittämiskokonaisuus Ekologiset asumisratkaisut ja vaihtoehtoiset asumismuodot Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja jalostusarvon lisäys Teollinen internet ja digitalisaatio. Erityistavoite 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 10

11 Hakukierroksen painotukset Kymenlaakso Toimintalinja 1 Yritysten sijoittumis- ja investoimisedellytyksiä parantavat kehittämistoimet. Erityistavoite 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen 11

12 Hakukierroksen painotukset Päijät-Häme ja Uusimaa Päijät-Häme Toimintalinja 2 Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Uusimaa Toimintalinja 2 Vähähiilisen talouden edistäminen ja hiilineutraali Uusimaa Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 12

13 Hakukierroksen painotukset Varsinais-Suomi Resurssiviisaus Tuetaan materiaali-, energia- ja resurssitehokkaita ratkaisuja ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin sekä olemassa olevien elinkeinojen vahvistumiseen. Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalais en elinkeinoelämän edistämiseksi. Kumppanuus ja yhteistyötaidot Edistetään yrittäjyyttä ja kasvuyrittäjyyteen tähtäävää toimintaa. Huolehditaan yrittäjyysilmapiiristä sekä verkotetaan toimijoita keskenään. Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita 13

14 Hakukierroksen painotukset Varsinais-Suomi Toimintalinja 2 Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 14

15 Rahoituksen hakeminen 15

16 Ideahaku Varsinainen haku päättyy Tällä hakukierroksella hankkeiden tulee kohdistua Toimintalinja 1:n erityistavoitteisiin 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen 2.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Toimintalinja 2:n erityistavoitteisiin 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 16

17 Haku toteutetaan kaksivaiheisena 1. Ideahaku: toimitetaan tavallista hakemusta suppeampi projektin aiesuunnitelma 2. Varsinainen haku: hakemukset EURA 2014 järjestelmässä Ideahaku Varsinainen haku päättyy huhtikuussa (17.4.) 17

18 Miten valmistaudun ideahakuun? Ideahakua varten oma lomake! ajankohtaista hakuajat Valmistaudu kertomaan: Mitä, kuka, kenelle? Maantieteellinen kohdealue (kohdemaakunta/maakunnat) Hankeidean tiivistelmä Projektin päätavoite ja arvioidut tulokset Konkreettiset toimenpiteet Alustava kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma 18

19 Idealomakkeen jättäminen haun ensimmäisessä vaiheessa Allekirjoitettu ideahakulomake palautetaan klo Sähköpostin liitetiedostona (allekirjoitettuna ja skannattuna) osoitteeseen: Viestin aihe/otsikkokenttään merkintä EAKRideahaku Tai postitse Uudenmaan liitto / kirjaamo EAKR-ideahaku Esterinportti 2 B, Helsinki 19

20 Huom! Riippumatta valitsemastasi idealomakkeen toimitustavasta: Lisäksi täytetty ideahakulomake toimitetaan sähköpostin liitteenä (skannaamattomana) word- tai pdf-muodossa ilman allekirjoitusta osoitteeseen hakemusten sähköisen käsittelyn helpottamiseksi. 20

21 Hankeideoiden käsittely Kaikille haun ensimmäiseen vaiheeseen jätetyille projekti-ideoille annetaan kirjallinen palaute. Palautteessa joko suositellaan hakemuksen jättämistä varsinaiseen hakuun, ei suositella hakemuksen jättämistä varsinaiseen hakuun tai annetaan vinkkejä hakemuksen parantamiseen/täydentämiseen ennen hakemuksen jättämistä varsinaiseen hakuun. 21

22 Haun toinen vaihe: Varsinaisen hakemuksen jättäminen EURA2014 -järjestelmässä 22

23 Kakkosvaiheen varsinainen hakemus jätetään sähköisesti Eura2014-järjestelmässä Täysin sähköinen asiointi ei papereiden allekirjoittamista ja postittamista Asiointi EURA järjestelmässä edellyttää hakijalta sähköistä tunnistautumista Hakija käyttää tunnistautumiseen maksutonta Verohallinnon Katso-palvelua. Viranomainen antaa päätökset sähköisesti EURA2014- järjestelmässä 23

24 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? 1. Ota selvää, kuka on oman organisaatiosi Katsopääkäyttäjä Suomessa jo n organisaatiota on Katson piirissä, joten suurimmalla osalla rakennerahastohankkeiden hakijoista ja toteuttajista on todennäköisesti Katso-pääkäyttäjä tälläkin hetkellä. Mikäli Katso-pääkäyttäjää ei ole, sellainen voidaan perustaa. Lisätietoja: 2. Pyydä Katso-pääkäyttäjää perustamaan sinulle Katsoalitunniste ja sille sopiva EURA 2014 järjestelmän asiointirooli: 24 Etunimi Sukunimi

25 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? 3. Katso-pääkäyttäjä perustaa sinulle EURA 2014 alitunnisteen ja kertoo käyttäjätunnuksen ja kiinteän salasanan Saat sähköpostiisi Katso-palvelun lähettämän automaattiilmoituksen alitunnisteen muodostamisesta. Vahvenna alitunnisteesi Katso-tunnisteeksi em. Sähköpostin ohjeiden mukaan. Tässä tarvitset myös omia henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksiasi tai sirullista HST-henkilökorttia. Vaihtoehtoisesti voit vahventaa tunnisteesi käymällä henkilökohtaisesti verotoimistossa Katso-asiakasrekisteröintipisteessä. Tulosta vahventamisen yhteydessä kertakäyttö-salasanalista (vastaa verkkopankissa käytettävää avainlukulistaa) 25 Etunimi Sukunimi

26 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? 4. Kirjaudu EURA 2014-järjestelmään Katsokäyttäjätunnuksellasi, kiinteällä salasanallasi sekä kertakäyttösalasanallasi. Katso-tunnistautumispalvelusta saa lisätietoja Verohallinnon sivuilta: 26 Etunimi Sukunimi

27 EURA järjestelmän Katso-asiointiroolit EURA 2014-asiointiin on Katso-palvelussa kaksi erilaista työ-ja elinkeinoministeriön palveluihin kuuluvaa roolia: 1) TEM EURA asiointi/nimenkirjoittaja voi täyttää ja tallentaa hakemuksia sekä jättää ne viranomaiskäsittelyyn (vastaa henkilöä, joka allekirjoittaisi hakemuksen, mikäli ne toimitettaisiin paperilla) 2) TEM EURA asiointi/valmistelija voi täyttää ja tallentaa hakemuksia, mutta ei voi jättää niitä viranomaiskäsittelyyn Katso -pääkäyttäjällä on aina mahdollisuus täyttää hakemuksia ja jättää ne viranomaiskäsittelyyn ilman erillistä EURA asiointiroolia 27 Etunimi Sukunimi

28 Varsinaisen hakemuksen liitteet (haun 2. vaiheessa) kuntarahoitussitoumus, joka on toimitettava mielellään jo rahoitushakemuksen liitteenä, mutta viimeistään ennen rahoituspäätöksen tekemistä. yhteishankkeissa aiesopimus, jolla osatoteuttajat sitoutuvat yhteishankkeeseen, valtuuttavat hallinnoijan jättämään EURA 2014-hakemuksen puolestaan ja sopivat yhteishankkeen toimintamallista (esim. siitä, kuka toimii hallinnoijana) 28

29 Tuen myöntämisen yleiset edellytykset ja tuen määrä 29

30 Edellytyksiä tuen myöntämiselle Tuella tulee olla merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen Ei saa käyttää yleisenä toimintatukena Tuen saajalla oltava riittävät taloudelliset ja muut edellytyksen toteuttaa hanke Myös edellytykset vastata toiminnan jatkuvuudesta hankkeen jälkeen Kehittämishankkeen tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää Tuen hakijan tulee osallistua itse (omarahoitus) hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin Koskee yhteishankkeessa kaikkia tuen saajia 30

31 Tuen määrä ja omarahoitus Tuen säädösten mukainen enimmäismäärä 80 %, mutta hakijan kannattaa varautua enintään noin 70%:n tukitasoon Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää - Kaikilla tuensaajilla on pääsääntöisesti myös omarahoitusosuutta Lisäksi osan omarahoitusosuudesta voi kerätä muualta, esimerkiksi kunnilta, kaupungeilta tai yrityksiltä Jos hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset, ne voivat maksaa hankkeelle osallistumismaksua Hankkeeseen osallistuvien yritysten maksamat osallistumismaksut katsotaan tuloksi hankkeelle. Toteutuneet tulot vähennetään tukikelpoisista kustannuksista maksatuskausittain 31

32 EAKR-hankkeen rahoitus Yksityinen rahoitus Kunta ja muu julkinen Tukiprosentti kehittämishankkeessa max 80% Kehittämishankkeeseen sis. Investoinnissa max 70% Valtio EAKR Julkinen rahoitus 32 Etunimi Sukunimi

33 Kustannusten korvausperusteet 1) Osa hankkeen kustannuksista korvataan prosenttimääräisenä osuutena hankkeen palkkakustannuksista (flat rate) 2) Kertakorvaus (lump sum): julkinen rahoitus max ) Tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen Päätöksen hankkeen kustannusmallista tekee tuen myöntävä viranomainen Pääsääntönä kohtien 1 ja 2 mukaiset yksinkertaistetut kustannusmallit, jollei tuen myöntävä viranomainen erityisen painavasta syystä poikkeuksellisesti päätä toisin 33

34 Prosenttimääräinen korvaus (flat rate) EAKRhankkeissa kaksi vaihtoehtoa EAKR:ssä joko 24% tai 15% hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista 15 % on käytössä hankkeissa, joissa hankkeen sisällöstä johtuen on erityisen korkeat matkakulut. Flat rate 24 % Flat rate 15 % 1) Hankkeen matkakustannukset 2) Toimistokustannukset 3) Hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin 4) Hankehenkilöstön työterveyskustannukset kohdat 2 6 eli muut välilliset kustannukset paitsi EI matkakustannuksia, jotka ilmoitetaan hankkeen välittöminä kustannuksia. 5) Hankehenkilöstön toimitilat, koneet ja laitteet 6) Ohjausryhmän kustannukset 34

35 Kertakorvausmalli (Lump sum) Sopii pienille hankkeille, joiden tuotokset ovat helposti ja selkeästi todennettavissa. hankkeen tulokset ja toteutettavat toimenpiteet oltava selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä. Julkisen rahoituksen osuus on korkeintaan kustannusarviossa voidaan käyttää 24 % yleiskuluprosenttia (flat rate) 35

36 Luontoissuoritukset EAKR-osarahoitteisissa hankkeissa ei hyväksytä luontoissuorituksia (erikseen raportoitavia kustannuksia) osana hankkeen kustannuksia tai rahoitusta. 36

37 Yhteishankkeet Yhteishankkeessa tuensaajat vastaavat projektista yhteisvastuullisesti. Jokaisen tuen hakijan on täytettävä tuen saajille asetetut edellytykset (Mahdolliset tuensaajat määritelty ohjelmaasiakirjassa) Yhteishankkeen jokainen tuensaaja osallistuu hankkeeseen omalla rahoituksellaan Hakijoiden keskuudesta valittu päätoteuttaja jättää yhden yhteisen idealomakkeen ja haun toisessa vaiheessa EURA-hakemuslomakkeen kaikkien yhteishankkeen toteuttajien puolesta. 37

38 Sopimus hankkeen toteuttamisesta Tuen saajien tehtävä hankkeen toteuttamisesta sopimus, jossa sovitaan Osapuolten oikeudet ja velvollisuudet Määritellään hankkeen hallinnoija, joka vastaa yhteydenpidosta tuen myöstäneen viranomaisen kanssa Aiesopimus haun toisessa vaiheessa varsinaisen hankehakemuksen liitteenä 38

39 Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppani on taho, joka osallistuu hankkeeseen, mutta ei sisällytä kustannuksiaan hankkeen budjettiin. voi antaa hankkeeseen rahallisen tai muun panoksensa ja osallistua hankeyhteistyöhön, mutta yhteistyökumppanille ei makseta tukea hankkeesta. Osa toimenpiteistä voidaan myös hankkia kolmansilta osapuolilta ostopalveluna. Kaikissa hankinnoissa tulee noudattaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Suoraan tietylle alihankkijalle osoitetut alihankinnat eivät siis ole mahdollisia. 39

40 Alueellinen kohdentuminen Tuo hakemuksessa ilmi, minkä maakunnan alueelle haettava hanke kohdistuu Hanketta koskevat rahoituspäätökset tehdään niissä maakunnissa, joihin se kohdistuu ja joista sitä rahoitetaan Älä listaa kohdemaakunniksi kaikkia Etelä-Suomen maakuntia ellei hanke tosiasiallisesti niihin kaikkiin kohdistu! 40

41 Ylimaakunnalliset hankkeet Hankekonsortio tapauskohtaisesti ratkaisee jätetäänkö yksi yhteinen hakemus yhteishankkeelle vai jättääkö kukin osatoteuttaja oman erillisen hakemuksensa. Yksi yhteinen hakemus käsitellään kaikissa niissä maakunnissa, joihin hanke kohdistuu ja joista sitä rahoitetaan Erilliset hakemukset käsitellään kohdemaakunnassa Tässä haussa E-S maakuntien yhteinen painopiste, johon ylimaakunnallisia hankkeita ensisijaisesti haetaan: uusiutuva energia ja energiatehokkaat ratkaisut (erityistavoite 3.2) Osatoteuttajia muualta kuin Etelä-Suomen suuralueelta Ota jo hankkeen suunnitteluvaiheessa yhteys ao. maakunnan liittoihin ja keskustele hankkeen toteuttamismahdollisuuksista. 41

42 Hakemusten käsittelyprosessi Haku Hankehakemukset EURA2014-järjestelmässä sähköisesti Uudenmaan liitolle Hankkeiden valinta Hakemusten käsittely ja arviointi paikallisessa maakunnan liitossa Hakemukset käsitellään kunkin maakunnan MYR:ssä/MYR:n sihteeristössä. Maakuntahallitus päättää rahoituksen myöntämisestä Juridinen päätös Uudenmaan liitto tekee hankkeille juridiset rahoituspäätökset EURA2014-järjestelmässä 42

43 Kommentteja ennakkokysymyksiin 43

44 EAKR-yritysrahoitus Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen. Asiasta säätää valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (357/2014, 4 ). EAKR:stä voidaan rahoittaa yritysten kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on uuden liiketoiminnan luominen sekä pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen. Kehittämisavustusten myöntäminen on keskitetty hallinnollisesti neljälle ELY-keskukselle. Etelä-Suomessa yritysten kehittämishankkeiden EAKRrahoituksessa palvelee Hämeen ELY-keskus. Yritysrahoitus Etelä-Suomen rakennerahastojen uutiskirjeessä 3/

45 Maksatusten ja raporttien teko, niiden virheiden vähentäminen ja tarkkuus. Kaikille myönteisen rahoituspäätöksen saaneille hankkeille järjestetään koulutusta hankehallintoon Koulutuksen järjestää Uudenmaan liitto EURA2014-järjestelmässä maksatusosio otettaneen käyttöön

46 Minkä tyyppisten organisaatioiden rahoitus katsotaan yksityiseksi ja mikä julkiseksi rahoitukseksi? Kuntarahoitusta on kaikki kunnan tai sen alaisuudessa toimivan viranomaisen tai kuntayhtymän (esim. maakunnan liiton) rahoitus. Yksityisoikeudellisen yhteisön, kuten osake- tai muun yhtiön sekä säätiön ja yhdistyksen hankkeelle osoittama rahoitus on pääsääntöisesti yksityistä rahoitusosuutta. Yksityisoikeudellisten yhteisöjen rahoitusosuus voi kuitenkin olla kuntarahoitusta silloin kun kunnalla on: enemmistö osakepääomasta tai muusta merkitystä pääomasta; valvonnassaan osakkeiden tai osuuksien äänimäärän enemmistö; tai mahdollisuus asettaa enemmän kuin puolet hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä. Lisäksi edellytetään, että toiminta perustuu kunnan toimialan mukaisten tehtävien hoitoon. Mikäli toimintaa harjoitetaan taloudellisella riskillä ja kilpailemalla markkinoilla muiden palveluntuottajien kanssa, on kyseessä yksityinen rahoitus. 46

47 De minimis De minimis -tuki on julkista tukea, joka on myönnetty valtion, kunnan tai kuntayhtymän tai EU:n varoista. De minimis -tukea voidaan myöntää yhdelle yritykselle enintään kolmen verovuoden aikana. EURA2014-hakemuksessa: Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? KYLLÄ/EI Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin (esimerkiksi hankkeen tarjoamiin palveluihin) hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? KYLLÄ/EI De minimis selvitys ja de minimis tuki-ilmoitus: > käyttöohje hakijalle (toimitetaan myös rahoituspäätöksen liitteenä) Koulutus myönteisen rahoituspäätöksen saaneille hankkeille! 47

48 Hyvä hankehakemus 48

49 Tunnistettu tarve Mihin tarpeeseen tai ongelmaan haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten huomioitu aiemmat tulokset? Miten tarve on kartoitettu? Esim. esiselvitykset, ennakointiaineistot, toiset hankkeet joita on hyödynnetty suunnittelussa Huom! Ei ylläpidetä vanhoja kehittämisrakenteita. Aiemmin rahoitettua toimintaa ei rahoiteta uudelleen. 49

50 Hankkeen tavoitteet Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Mikä muutos on tarkoitus saada aikaan? EAKR-rahoituksella usein tavoitellaan muutosta laajemmin alueilla ja yrityskentässä hankkeiden kohderyhmää yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot (erityistavoitteet 4.1 ja 3.2) sekä kunnat (erityistavoitteessa 3.2) Mitä sellaista hankkeessa voi toteuttaa, mikä ei muuten olisi mahdollista? 50

51 Kohderyhmä = tahot, joille kehittämistoimia suunnataan ja joihin hankkeen toimenpiteet ensisijaisesti kohdistuvat Kenelle hanketta tehdään? Missä hankkeen tavoittelema muutos tapahtuu? Kohderyhmä ei saa suoraan rahoitusta hankkeelta Ohjelma-asiakirja määrittelee mahdolliset kohderyhmät erityistavoitteittain 51

52 Ohjelma-asiakirjan mukaiset kohderyhmät ja tuensaajat TOIMINTALINJA 1 KOHDERYHMÄT TUENSAAJAT Erityistavoite 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen pk-yritykset Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja - verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat Erityistavoite 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen pk-yritykset Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja - verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt Erityistavoite 3.1 Pk-yritysten energia tehokkuuden edistäminen yritykset Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja - verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt TOIMINTALINJA 2 KOHDERYHMÄT TUENSAAJAT Erityistavoite 4.1 yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Erityistavoite 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Erityistavoite 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen yritykset yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja - keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat Yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat 52

53 Maakunnan liiton myöntämää alueellista kehittämistukea voidaan myöntää 1) Alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin 2) Kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin 3) Muihin kehittämishankkeisiin alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi 4) Suomen ja muiden maiden välisiin elinkeinopoliittisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yhteistyöhankkeisiin Tukea ei voida myöntää yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen 53 Etunimi Sukunimi

54 Muista innovatiivisuus! Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Nyt etsitään uusia innovatiivisia avauksia (ei kopiota naapurimaakunnasta tai vanhalta ohjelmakaudelta) Hankkeilla ei rahoiteta jo asemansa vakiinnuttanutta toimintaa Hankkeilla ei rahoiteta hakijan normaalitoiminnaksi luokiteltavaa toimintaa Tukea ei saa käyttää yleisenä toimintatukena 54

55 Tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma Konkretisoi kehittämisideasi Määrittele hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Kuka, mitä, miten, milloin, kenelle? Rajoita hanke hallittavaksi kokonaisuudeksi, älä kerää liian paljon erilaisia tavoitteita ja toimintoja samaan hankkeeseen. Laadi hankkeelle napakka, realistinen aikataulu. Rahoitettavien hankkeiden enimmäiskesto on kolme vuotta, mutta usein rahoitettavat hankkeet ovat kestoltaan enimmäiskestoa lyhyempiä (noin 2 2½ vuotta). 55

56 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Kuvaa konkreettiset tulokset, jotka hankkeen toimenpiteillä saadaan aikaan. Rahoitettavilta hankkeilta edellytetään, että ne tuottavat mitattavia tuloksia ja tavoiteltavia indikaattoreita. Muista siis tutustua myös tulos- ja tuotosindikaattoreihin! Ohjelma-asiakirjan liite 2 56

57 Toimintalinja 1 indikaattorit Erityistavoite 1.1 Uudet tuella aikaansaadut yritykset Yritykset, jotka aloittavat uuden liiketoiminnan tuen seurauksena Yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys Uudet tuella aikaan saadut työpaikat Tuotannollinen investointi: Tukea saavien yritysten lukumäärä Vähähiilisyyttä edistävät yritykset Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (avustukset) Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (muut kuin avustukset) Tuotannollinen investointi: Muuta rahoitustukea kuin avustuksia saavien yritysten lukumäärä (pääomasijoitukset) Tuotannollinen investointi: Avustuksia saavien yritysten lukumäärä Erityistavoite 2.1 Yritykset hankkeissa, joissa keskeinen tavoite yritysten kasvu ja kansainvälinen liiketoiminta Yritykset, jotka aloittavat viennin tai laajentavat uudelle vientimarkkina-alueelle Yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys Uudet tuella aikaan saadut työpaikat Tuotannollinen investointi: Tukea saavien yritysten lukumäärä Tuotannollinen investointi: Muuta rahoitustukea kuin avustuksia saavien yritysten lukumäärä (pääomasijoitukset) Vähähiilisyyttä edistävät yritykset Säästetty energia MWh Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (avustukset) Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (muut kuin avustukset) Tuotannollinen investointi: Avustuksia saavien yritysten lukumäärä Erityistavoite 3.1 Säästetty energia MWh Yrityksissä toteutettavat vähähiilisyyttä edistävät demonstraatiot Vähähiilisyyttä edistävät yritykset Yritykset hankkeissa, joissa keskeinen tavoite on yritysten kasvu ja kansainvälinen liiketoiminta Yritykset, jotka aloittavat viennin taikka laajentavat uudelle vientimarkkina-alueelle Yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys Uudet tuella aikaan saadut työpaikat Tuotannollinen investointi: Tukea saavien yritysten lukumäärä Yritykset, jotka aloittavat uuden liiketoiminnan tuen seurauksena Tuotannollinen investointi: Muuta rahoitustukea kuin avustuksia saavien yritysten lukumäärä (pääomasijoitukset) Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (avustukset) Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (muut kuin avustukset) Tuotannollinen investointi: Avustuksia saavien yritysten lukumäärä 57

58 Toimintalinja 2 indikaattorit Erityistavoite 4.1 Tutkimus ja innovointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit innovointiin tai tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Uudet tuella aikaan saadut t&k&i työpaikat Tuotannollinen investointi: Muuta tukea kuin rahoitustukea saavien yritysten lukumäärä Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Uudet innovaatioalustat Innovaatioalustoissa kehitetyt ja pilotoidut tuotteet ja palvelut Kaupunkien kanssa innovaatioympäristöissä yhteistyötä tekevät yritykset Tuotannollinen investointi: Tukea saavien yritysten lukumäärä Erityistavoite 5.1 Tuotannollinen investointi: Muuta tukea kuin rahoitustukea saavien yritysten lukumäärä Niiden yritysten lukumäärä, jotka tuen seurauksena kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (tuote on uusi markkinoilla) Niiden yritysten lukumäärä, jotka tuen seurauksena kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen yrityksille (tuote on uusi yritykselle) Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Yritykset, joihin syntyy uusiutuviin energiaratkaisuihin/ vähähiilisyyden tukemiseen perustuvaa uutta liiketoimintaa Start-up -yritykset, joilla on merkittävät valmiudet uuden tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän kehittämiseen Yritysten avoimen tiedon ja rajapintojen avulla toteuttamat uudet sovellukset Tutkimus ja innovointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit innovointiin tai tutkimus-ja kehittämishankkeisiin Tuotannollinen investointi: Tukea saavien yritysten lukumäärä Erityistavoite 3.2 Tuotannollinen investointi: Muuta tukea kuin rahoitustukea saavien yritysten lukumäärä Yritykset, jotka tuovat markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn vähähiilisyyttä edistävän tuotteen tai materiaalin Yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävät uudet ratkaisut Yrityksissä toteutettavat vähähiilisyyttä edistävät demonstraatiot Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Säästetty energia MWh Tutkimus ja innovointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit innovointiin tai tutkimus-ja kehittämishankkeisiin Tuotannollinen investointi: Tukea saavien yritysten lukumäärä 58

59 Tulosten hyödyntäminen hankkeen päättymisen jälkeen? Projektien tehtävänä on tuottaa pysyviä vaikutuksia hankerahoitus vain pyöräyttää toiminnan liikkeelle! EAKR-hankkeissa edellytetään, että tuensaajalla on edellytykset jatkaa kehitettyä toimintaa myös projektin päätyttyä Tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä Tulosten käyttöä ei voi rajata hankesuunnitelmassa Kuvaa jo hakemuksessa miten toiminta jatkuu tai miten tuloksia hyödynnetään hankkeen päätyttyä Miten projektin tulokset näkyvät projektin jälkeen ja miten tuloksia levitetään? 59

60 Kansainvälisyys Kannustettavaa! Systemaattisuus yksittäisistä seminaareista aitoon, pitkäkestoiseen yhteistyöhön Huomioi kustannusmallin valinnassa 60

61 Hankkeen nimi Keksi hankkeellesi lyhyt, mutta kuvaileva nimi. EURA2014-järjestelmässä hankkeelle annetaan nimi sekä suomeksi että englanniksi Jos käytät lyhennettä, avaa se! 61

62 Tutustu myös valintakriteereihin! Määritellään rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteiden tasolla Rakennerahasto-ohjelman seurantakomitea vahvistanut Lisäksi MYR voi määritellä maakuntakohtaisia kriteereitä ja painotuksia Mahdolliset maakuntakohtaiset kriteerit ja kriteerien painotukset löydät hakijan oppaasta! 62 Etunimi Sukunimi

63 Valintaperusteita on kolmenlaisia 1. Yleiset valintaperusteet Perustuvat EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön Mikäli jokin yleinen valintaperuste ei täyty, hanke ei voi saada rahoitusta. 2. Erityiset valintaperusteet Erityistavoitekohtaisia Eivät rajaa hankkeiden tukikelpoisuutta, vaan pyrkivät nostamaan esille parhaita hankkeita. 3. Alueelliset tai teemakohtaiset tarkentavat valintaperusteet Eivät voi olla ristiriidassa muiden valintaperusteiden tai ohjelmaasiakirjan kanssa. 63

64 Yleiset valintaperusteet 1/2 Toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia. Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai asetettu liiketoimintakieltoon. Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu. 64

65 Yleiset valintaperusteet 2/2 Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen 65

66 Seurantakomitean hyväksymät valintaperusteet löydät: Rakennerahastot.fi > Hakijalle > Hankkeiden yleiset ja erityiset valintaperusteet. ET 3.2:n erityiset valintakriteerit ja Uudenmaan painotukset tälle hakukierrokselle (MYR ) 66 Toimintalinjan 2 erityistavoitteen 3.2. erityiset valintaperusteet Painoarvo Hanke tukee uusiutuvaan energiaan liittyvää t&k-toimintaa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi 10 % Hanke tukee energia- tai materiaalitehokkuuden lisäämiseen liittyvää t&k-toimintaa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi 10 % Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin 15 % Hanke tukee yhdyskuntien (yritysten ja kansalaisten) vähähiilisiä, uusia ratkaisuja 15 % Hanke tukee älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita 15 % Hanke lisää yritysten vähähiilisyyttä 8 % Hanke tukee aluellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä koskevia verkostoja ja yhteistyömuotoja 10 % Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa 2 % Hanke tukee yhdenvertaisuutta 2 % Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita 8 % Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa 5 % Yhteensä 100 %

67 Uudenmaan omat, alueelliset valintakriteerit kevään 2015 hakukierrokselle (MYR ) Uudenmaan alueelliset, tarkentavat valintaperusteet Painoarvo Hanke toteutetaan yhteistyössä muiden Etelä-Suomen maakuntien toimijoiden kanssa tai hanke edistää EU:n ilmastonmuutosohjelma Climate KIC:N toteuttamista Uudellamaalla 50 % Hanke tuo Uusimaa-ohjelman ja RIS3-strategian kärkihankekokonaisuuksiin tarvittavaa lisäosaamista hakijan muiden hankkeiden ja kontaktien avulla sekä edistää Brysselissä päätettävän EU-rahoituksen saamista Uudellemaalle 50 % Yhteensä 100 % 67

68 Tuen myöntämisestä ja sen ehdoista säädetään Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta Rakennerahastot.fi > hanketoimijalle > lait ja asetukset 68

69 Tärkeät dokumentit kevään 2015 EAKR-haussa Rakennerahasto-ohjelma Hakuilmoitus: rakennerahastot.fi > ajankohtaista > hakuajat Hakijan materiaalit rakennerahastot.fi Etelä-Suomen osion materiaalipankissa Idealomake Hakijan opas 69

70 Varaa aikaa hakemuksen hallinnollisten asioiden valmisteluun: Hakijan perustiedot Selvitä emo-organisaation vastuuhenkilöt Kuka voi allekirjoittaa hankehakemuksen ja siihen liittyvät sopimukset? Ketkä päättävät oma- tai kuntarahoitusosuuteen sitoutumisesta? Kenellä on pääsy verohallinnon KATSO-tunnistautumiseen? Kuka on hankkeen vastuuhenkilö? Entä yhteyshenkilö hakuvaiheessa? Rakennerahastohankkeissa hankehenkilöstön riittävä osaaminen arvioidaan jo hakuvaiheessa Miten varmistetaan, että projektiin saadaan (teemaan/toimialaan/substanssiin) sopiva henkilöstö? Miten rekrytointi organisaatiossa tapahtuu ja kuka siitä vastaa? Hakemuksen liitteet Tarkista hyvissä ajoin, että kaikki vaaditut dokumentit ja liitteet ovat käytössäsi (aiesopimus, kuntarahoitussitoumus)

71 Muistathan! Tämä ideahaku koskee vain Etelä-Suomen EAKRrahoitusta (Uudenmaan liitolle jätettävät hakemukset)! Esim. Etelä-Suomessa käynnissä oleva ESR-rahoitushaku ei ole kaksivaiheinen 71

72 Lisätietoa: > Etelä-Suomi Facebook: Yhteyshenkilöt Uudenmaan liitossa: Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen RakennerahastoasiantuntijaTiina Huotari Rakennerahastoasiantuntija Petri Veijalainen 72

73 73 Kiitos!