6Aika Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-rahoitus. Hankehaku

Transkriptio

1 6Aika Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-rahoitus Hankehaku

2 Kestävä kaupunkikehittäminen - Suurimmat kaupungit uusien innovaatioiden kehitys- ja kokeiluympäristöinä. Rahoittavana viranomaisena kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-rahoituksessa Uudenmaan liitto ESR-toimenpiteiden rahoittajatahona Hämeen ELYkeskus. Haku avataan keväällä 2016 Kuutoskaupungit ovat muodostaneet strategiaa johtavan johtoryhmän, joka on strategian ylin päättävä toimielin. 2

3 Rahoitettavien hankkeiden tulee olla sekä rakennerahasto-ohjelman että 6Aika-strategian mukaisia. 6Aika-strategia: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Jokaisessa hankehakemuksessa hakijoina tulee olla toimijoita vähintään kahden eri kuutoskaupungin alueelta (eli vähintään kahden eri toimijan yhteishanke). 3

4 EAKR toimintalinja ja erityistavoitteet, joihin 6Aikahankkeen tulee kohdistua Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Avoimet innovaatioalustat Avoin osallisuus ja asiakkuus Erityistavoite 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Avoin data ja rajapinnat 4

5 Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

6 Erityistavoite 4.1: Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta (Avoimet innovaatioalustat ja Avoin osallisuus ja asiakkuus) Toimenpiteillä tuetaan mm. Yhteisen toimintamallin, käsitteistön, työkalujen ja verkoston synnyttämistä kaupunkien innovaatioympäristöjen toiminnan laadun parantamiseksi Uudenlaisten hankintatyökalujen, markkinavuoropuhelun menetelmien kehittämistä Ympäristöystävällisten työkalujen kehittämistä julkisen sektorin ongelmien ratkaisuun. Toimenpiteet ovat kaupunkien haasteisiin liittyviä pilottihankkeita. 6

7 Erityistavoite 4.1 rahoitettavia toimenpiteitä esimerkiksi: Kehitetään alueen elinkeinoelämää tukevaa T&K&Itoiminnan infrastruktuuria hyödyntäen pilotointi-, kokeiluja demonstraatioympäristöjä Luodaan ja kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä kehittämällä t&k&i-ympäristöjä ja kehitysalustoja huomioiden alueiden osaamiskärjet Lisätään yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten T&K&I-yhteistyötä, myös kansainvälisesti, erityisesti Itämeren alueella 7

8 Erityistavoite 5.1: Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen (Avoin data ja rajapinnat) Tuetaan esimerkiksi Toimenpiteitä, jotka kehittävät avoimen datan hyödyntämistä Avoimen datan tietovarantojen avaamista, tuottamista, julkaisua ja yhteistyömalleja Uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita Kehitetään elinkeinoelämää tukevaa soveltavaa tutkimusta, selvityksiä ja kokeiluja sekä toiminta-, palvelu- ja kaupallistamisprosesseja Datapohjaisen liiketoiminnan edistämiseksi 8

9 Ohjelma-asiakirjan mukaiset kohderyhmät ja tuensaajat TOIMINTALINJA 2 KOHDERYHMÄT TUENSAAJAT Erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Erityistavoite 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot yritykset Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja - keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat 9 Huom! Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen

10 Kohderyhmä = tahot, joille kehittämistoimia suunnataan ja joihin hankkeen toimenpiteet ensisijaisesti kohdistuvat Kenelle hanketta tehdään? Missä hankkeen tavoittelema muutos tapahtuu? EAKR-rahoituksella usein tavoitellaan muutosta laajemmin alueilla ja yritysten toimintaympäristössä. Kohderyhmä ei saa suoraan rahoitusta hankkeelta 10

11 Esim. erityistavoite 5.1 (Avoin data ja rajapinnat): Tavoitellaan muutosta yrityskentässä! Pelkkä (kuntien) datan avaaminen ei riitä Avatusta datasta syntyy uusia tuotteita, palveluja ja sovelluksia Hanketoiminnassa keskeistä yritysten aktivointitoimet Miten yritykset saadaan hyödyntämään avattua dataa? Miten yritykset saadaan avatun datan pohjalta kehittämään parannettuja tuotteita markkinoille? Miten saadaan syntymään datapohjaista liiketoimintaa? Nämä toimenpiteet keskeistä määritellä hankehakemuksessa 11

12 Hankkeiden arviointi ja valinta 12

13 Hakemusten käsittelyprosessi Avoin haku Hankehakemukset EURA2014-järjestelmässä sähköisesti Uudenmaan liitolle Laillisuus- ja ohjelmanmukaisuusharkinta Hakemusten laillisuuden ja ohjelmanmukaisuuden arviointi Uudenmaan liitossa Tarkoituksenmukaisuusharkinta Hankkeiden valinta Hakemusten käsittely ja arviointi 6Aika-ohjausrymässä 6Aika-johtoryhmä tekee esityksen rahoitettavista hankkeista Juridinen päätös Uudenmaan liitto tekee hankkeille juridiset rahoituspäätökset EURA2014-järjestelmässä 13

14 Valintaperusteita on kolmenlaisia 1. Yleiset valintaperusteet Perustuvat EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön Mikäli jokin yleinen valintaperuste ei täyty, hanke ei voi saada rahoitusta. 2. Erityiset valintaperusteet Erityistavoitekohtaisia Eivät rajaa hankkeiden tukikelpoisuutta, vaan pyrkivät nostamaan esille parhaita hankkeita. 3. Alueelliset tai teemakohtaiset tarkentavat valintaperusteet Eivät voi olla ristiriidassa muiden valintaperusteiden tai ohjelmaasiakirjan kanssa. 14

15 Yleiset valintaperusteet 1/2 Toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia. Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai asetettu liiketoimintakieltoon. Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu. 15

16 Yleiset valintaperusteet 2/2 Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen 16

17 Erityiset valintaperusteet Hanke parantaa alueen valmiuksia tutkimuksen ja innovoinnin osaamisen kehittämiseen ja teknologiseen muutokseen. (15%) Hanke luo valmiuksia uusien ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen. (20%) Hanke toteutetaan yritysten ja tutkimus- koulutus tai kehittämisorganisaatioiden yhteistyönä. (15%) Hanke tukee älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita. (12%) Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. (5%) Hanke kohdistuu osaamisintensiiviselle ja työllistävälle toimialalle. (12%) Hanke edistää kansainvälistymistä tai verkostoihin osallistumista. (5%) Hanke tukee vähähiilisen talouden edistämistä. (5%) Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. (2%) Hanke tukee yhdenvertaisuutta. (2%) Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. (5%) Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. (2%)

18 Erityiset valintaperusteet 5.1 Hanke tukee pk-yrityksen t&k-toimintaa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. (20%) Hanke tukee pk-yritysten tiivistä yhteistyötä tutkimus- koulutus- tai kehittämisorganisaatioiden kanssa. (20%) Hanke luo valmiuksia uuden yrityksen t&k-toiminnan käynnistymiselle. (20%) Hanke tukee vähähiilisen liiketoiminnan kehittämistä ja edistää työllisyyttä. (12%) Hanke tukee älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita. (12%) Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. (5%) Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. (2%) Hanke tukee yhdenvertaisuutta. (2%) Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. (5%) Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. (2%) 18

19 6Aika-spesifit hakukohtaiset valintakriteerit Hanke mahdollistaa uusien markkinavetoisten ratkaisujen ja palvelujen syntymistä. (40%) Hanke toteuttaa kaupunkien, yritysten, t&k&i-toimijoiden ja asiakkaiden välistä tuotekehitys-, innovaatio- tai kaupallistamisyhteistyötä. (40%) Esitetyt toimenpiteet, rahoitussuunnitelma ja hanketta toteuttava konsortio ovat tarkoituksenmukaisia. (20%) 19

20 20 Tuen määrä ja osarahoitus

21 Tuen määrä ja omarahoitus Haettava EAKR + valtio rahoitus 6Aika-hankkeissa on enintään 67% Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää Tuen hakijan tulee osallistua itse omarahoituksella hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin Koskee yhteishankkeessa kaikkia tuen saajia Jos hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset, ne voivat maksaa hankkeelle osallistumismaksua Hankkeeseen osallistuvien yritysten maksamat vastikkeelliset osallistumismaksut katsotaan tuloksi hankkeelle. Toteutuneet tulot vähennetään tukikelpoisista kustannuksista maksatuskausittain 21

22 6Aika-hankkeen osarahoitussuhteet Syksyn 2015 haussa käytössä olevat osarahoitussuhteet Yksityinen rahoitus Kunta tai muu julkinen 33% Valtio 17 % Hankkeen kokonaisrahoitus (100 %) Haettava tukiosuus (max. 67%) EAKR 50 % 22

23 Omarahoitus ja ulkopuolinen rahoitus (33% hankkeen kokonaiskustannuksista) Tuensaajan omarahoitus on se osa hankkeen kirjanpidon nettokustannuksista, joka jää tuensaajan itse maksettavaksi. Ulkopuolinen rahoitus on tuensaajaorganisaation ulkopuolelta hankkeelle kohdistettava kunta-, muu julkinen ja yksityinen rahoitus. Muiden rahoittajien sitoutuminen hankkeen rahoittamiseen varmistettava ennen rahoituspäätöstä! Jos rahoitussuunnitelman mukainen ulkopuolinen rahoitus ei toteudu suunnitelman mukaisena, puuttuvaa osuutta vastaava määrä kustannuksista jää tuensaajan itse katettaviksi (kunnes ko. rahoitus toteutuu). 23

24 Luontoissuoritukset EAKR-osarahoitteisissa hankkeissa ei hyväksytä luontoissuorituksia (erikseen raportoitavia kustannuksia) osana hankkeen kustannuksia tai rahoitusta. = Omarahoitusosuutena tai ulkopuolisina rahoitusosuuksina ei hyväksytä talkootyötä tai muita luontoissuorituksia Omaa työpanosta voi käyttää hankkeessa, jos ko. palkkakustannukset ovat hyväksyttävissä hankkeen tukikelpoisiksi kustannuksiksi ja ne viedään hankkeen kirjanpitoon. 24

25 Rahoituksen hakeminen EURA2014-järjestelmässä 25

26 Aikataulu Haku on avoinna Hakemukset tulee jättää EURA 2014 järjestelmässä viimeistään aikana (haku sulkeutuu vuorokauden vaihtuessa). Käyttöohjeet - linkki 26

27 Hakemus jätetään sähköisesti EURA2014- järjestelmässä Täysin sähköinen asiointi ei papereiden allekirjoittamista ja postittamista Asiointi EURA järjestelmässä edellyttää hakijalta vahvaa sähköistä tunnistautumista Hakija käyttää tunnistautumiseen maksutonta Verohallinnon Katso-palvelua ( Viranomainen antaa päätökset sähköisesti EURA järjestelmän välityksellä. 27

28 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? 1. Ota selvää, kuka on oman organisaatiosi Katsopääkäyttäjä Suomessa jo n organisaatiota on Katson piirissä, joten suurimmalla osalla rakennerahastohankkeiden hakijoista ja toteuttajista on todennäköisesti Katso-pääkäyttäjä tälläkin hetkellä. Mikäli Katso-pääkäyttäjää ei ole, sellainen voidaan perustaa. Lisätietoja: 2. Pyydä Katso-pääkäyttäjää perustamaan sinulle Katsoalitunniste ja sille sopiva EURA 2014 järjestelmän asiointirooli: 28

29 EURA järjestelmän Katso -asiointiroolit EURA 2014-asiointiin on Katso -palvelussa kaksi erilaista työ- ja elinkeinoministeriön palveluihin kuuluvaa roolia: 1) TEM EURA asiointi/nimenkirjoittaja voi täyttää ja tallentaa hakemuksia sekä jättää ne viranomaiskäsittelyyn (vastaa henkilöä, joka allekirjoittaisi hakemuksen, mikäli ne toimitettaisiin paperilla) 2) TEM EURA asiointi/valmistelija voi täyttää ja tallentaa hakemuksia, mutta ei voi jättää niitä viranomaiskäsittelyyn Katso -pääkäyttäjällä on aina mahdollisuus täyttää hakemuksia ja jättää ne viranomaiskäsittelyyn ilman erillistä EURA asiointiroolia 29

30 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? 3. Katso-pääkäyttäjä perustaa sinulle EURA 2014 alitunnisteen ja kertoo käyttäjätunnuksen ja kiinteän salasanan Saat sähköpostiisi Katso-palvelun lähettämän automaattiilmoituksen alitunnisteen muodostamisesta. Vahvenna alitunnisteesi Katso-tunnisteeksi em. sähköpostin ohjeiden mukaan. Tässä tarvitset myös omia henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksiasi tai sirullista HST-henkilökorttia. Vaihtoehtoisesti voit vahventaa tunnisteesi käymällä henkilökohtaisesti verotoimistossa Katso-asiakasrekisteröintipisteessä. Tulosta vahventamisen yhteydessä kertakäyttö-salasanalista (vastaa verkkopankissa käytettävää avainlukulistaa) 30

31 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? 4. Kirjaudu EURA 2014-järjestelmään Katsokäyttäjätunnuksellasi, kiinteällä salasanallasi sekä kertakäyttösalasanallasi. Katso-tunnistautumispalvelusta saa lisätietoja Verohallinnon sivuilta: EURA-järjestelmän käyttöohjeet hakijalle: 31

32 Hakemuksen sisältö 6Aika: Mallihanke 32

33 Hankkeen nimeäminen Hanke on nimettävä EURA järjestelmän hakemuslomakkeen kohdassa 3 niin, että nimen alussa on maininta 6AIKA. Esimerkiksi 6AIKA: Hankkeen työnimi 33

34 Hakijan organisaatiotyyppi Pääsääntöisesti (kuntaomisteiset) osakeyhtiöpohjalta toimivat kehitysyhtiöt ovat yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä Ratkaisevaa on kenen y-tunnuksen alla toimitaan ei omistajuus Onko kehitysyhtiöllä oma y-tunnus vai toimiiko se kaupungin y- tunnuksen alla? 34

35 Yksinkertaistetut kustannusmallit 35

36 Kustannusten korvausperusteet 1) Osa hankkeen kustannuksista korvataan prosenttimääräisenä osuutena hankkeen palkkakustannuksista (flat rate) 2) Kertakorvaus (lump sum): julkinen rahoitus max ) Tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen Päätöksen hankkeen kustannusmallista tekee tuen myöntävä viranomainen Pääsääntönä kohtien 1 ja 2 mukaiset yksinkertaistetut kustannusmallit, jollei tuen myöntävä viranomainen erityisen painavasta syystä poikkeuksellisesti päätä toisin 36

37 Kertakorvausmalli (Lump sum) Sopii pienille hankkeille, joiden tuotokset ovat helposti ja selkeästi todennettavissa. hankkeen tulokset ja toteutettavat toimenpiteet oltava selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä. Julkisen rahoituksen osuus on korkeintaan EAKR+valtion tuki korkeintaan 67 % kustannusarviossa voidaan käyttää 24 % yleiskuluprosenttia (flat rate) Huom! Jos rahoituspäätöksessä edellytetyt toimenpiteet, tulokset tai tuotokset eivät toteudu, maksua ei suoriteta 37

38 Lump sum hankkeissa tuen maksaminen perustuu todennettaviin tuloksiin Esimerkki 1: Päätöksessä on määritelty, että kertakorvaus maksetaan, jos tapahtuma järjestetään ja osallistujia on vähintään 50. Tapahtumaan osallistuu vain 49 henkilöä, joten tukea ei makseta lainkaan. Esimerkki 2: Päätöksessä hanke ja sen kustannukset on jaettu kahteen osaan: seminaarin järjestäminen ja siihen perustuvan julkaisun tuottaminen. Hankkeen päättyessä seminaari on järjestetty, mutta julkaisu on tekemättä. 1) Seminaarin järjestäminen toteutunut maksetaan 2) Julkaisun tuottaminen ei toteutunut tukea ei makseta 38

39 Prosenttimääräinen korvaus (flat rate) EAKRhankkeissa kaksi vaihtoehtoa EAKR:ssä joko 24% tai 15% hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista 15 % on käytössä hankkeissa, joissa hankkeen sisällöstä johtuen on erityisen korkeat matkakulut. Flat rate 24 % Flat rate 15 % 1) Hankkeen matkakustannukset 2) Toimistokustannukset 3) Hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin 4) Hankehenkilöstön työterveyskustannukset kohdat 2 6 eli muut välilliset kustannukset paitsi EI matkakustannuksia, jotka ilmoitetaan hankkeen välittöminä kustannuksia. 5) Hankehenkilöstön toimitilat, koneet ja laitteet 6) Ohjausryhmän kustannukset Yhteishankkeessa kaikilla osatoteuttajilla sama flat rate -malli 39

40 Hankkeen kustannukset EAKR:n välittömät kustannukset, jotka muodostavat flat rate-laskentapohjan: Palkkakustannukset ja sivukulut, jotka ovat syntyneet hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä ja perustuvat lakiin tai virka- tai työehtosopimuksiin EAKR:n välittömät kustannukset, joiden perusteella ei lasketa flat rate -kustannuksia. Haetaan maksuun todellisen toteuman mukaisesti. hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut hankkeen tiedotuksesta ja markkinoinnista aiheutuvat kustannukset hankkeen tilintarkastuskustannukset hankkeen sisällön toteuttamiseen hankittavien rakennusten ja maa-alueiden hankinta- ja vuokrakustannukset hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta-, leasing-, poisto- ja vuokrakustannukset hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät aineelliset ja aineettomat hankinnat hankkeen matkakustannukset (mikäli valittuna 15 % flat rate) EAKR:n välilliset kustannukset, jotka korvataan flat ratella, esim. matkakustannukset (mikäli valittuna 24 % flat rate) hankehenkilöstön toimitilakulut, sisäisiin (hankehenkilöstölle suunnattuihin) kokouksiin ja tapahtumiin liittyvät tila- ja tarjoilukustannukset hankkeen hallinnointia varten hankittavat aineet ja materiaalit, toimistotarvikkeet sekä muut tarvikkeet, Hankehenkilöstön laitteiden ja koneiden hankinta-, vuokra- ja leasingkulut sekä poistot toimistokulut ja -palvelut kuten hankehenkilöstön puhelin-, internet- ja ohjelmistokustannukset, postitus, kopiointi, aulapalvelu hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin hankehenkilöstön työterveyskustannukset, TYKY-toiminta tms. ohjausryhmän toiminnasta aiheutuvat kustannukset Yleishallinnolliset kulut: kuten johdon hankehallinnointi, tukipalvelut ja taloushallinto- ja tietohallinto (sekä sisäiset että ostopalvelut) 40

41 Kustannus Tukikelpoisina voidaan hyväksyä esim. Palkkakustannukset Palkkakustannukset ja sivukulut, jotka ovat syntyneet hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä ja perustuvat lakiin tai virka- tai työehtosopimuksiin Ostopalvelut Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat palvelujen ostot (ml. palvelusta aiheutuvat matkakustannukset) Hankehenkilöstön ulkopuolisille asiantuntijoille maksettavat suunnittelu-, koulutus-, konsultointi-, luento- ja asiantuntijapalkkiot Markkinointiin, mainontaan ja tiedotukseen liittyvät palvelujen ostot, esim. tiedotus- ja markkinointimateriaalin suunnittelu-, painatus- ja käännöstyöt, ilmoituskustannukset sekä messuosastojen kustannukset Selvitykset, tutkimukset, ulkoiset arvioinnit Kohderyhmän koulutuksiin, valmennuksiin, seminaareihin ym. tilaisuuksiin liittyvät seminaaripaketit tai vastaavat järjestelyt Kohderyhmälle ostopalveluna hankitut kuljetukset seminaareihin, messuille ja tutustumiskäynneille tai vastaaviin tilaisuuksiin Tilintarkastus, mikäli edellytetty rahoituspäätöksessä Kone- ja laiteinvestoinnit Rakennukset ja maa-alueet Muut kustannukset Matkakustannukset (jos valittuna flat rate 15%) Flat rate 41 Voidaan hyväksyä vain pienimuotoisina. Kone- ja laitehankinnat, silloin kun ne ovat osa hankkeen sisällöllistä toteuttamista tai vastaavien koneiden ja laitteiden vuokra- ja leasing tai mahdolliset poistokustannukset. Huom! Hankehenkilöstön käyttöön tulevat laitteet (esim. tietokoneet ja puhelimet) katetaan flat ratesta. Ei hyväksytä Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat aineelliset ja aineettomat pienhankinnat, esim. Ohjelmistolisenssit silloin kun ne ovat osa hankkeen sisällöllistä toteuttamista Kohderyhmän käyttöön vuokrattujen tilojen kustannukset (tilakustannusten tulee olla suoraan kohdennettavissa hankkeelle) Tuensaaja-organisaation sisäiset hankehenkilöstön ulkopuolisten asiantuntijoiden palkat merkitään muihin kustannuksiin. (Tällaisiin tapauksiin viittaa erityisesti Tukikelpoisuusasetuksen muistion 16 perusteluissa kohta palkkakustannuksiin ei voi sisällyttää lyhyitä ostopalvelun luonteisia korvauksia.) Virka- ja työehtosopimuksen ja organisaatiossa noudatettavan matkustussäännön mukaiset korvattavat kustannukset hankkeen toteuttamiseen liittyvistä matkoista Huom! Ulkomaan matkakustannukset edellyttävät lähtökohtaisesti viranomaisen hyväksyntää Järjestelmä laskee automaattisesti palkkakustannusten perusteella

42 Kustannukset ja rahoitus EURA2014-järjestelmässä EAKR + valtion tuen osuus (67%) kokonaiskustannuksista Järjestelmä laskee automaattisesti välillisten kustannusten (=flat raten) osuuden hyväksytyistä henkilöstökustannuksista Kustannusten ja rahoituksen on täsmättävä eurolleen 42

43 Omarahoitus ja ulkopuolinen rahoitus rahoitussuunnitelmassa (esimerkkinä kuntien rahoitus) Syötä tähän omarahoitus (kunta) Syötä tähän ulkopuolinen rahoitus kuntarahoitussitoumuksella osoitettu rahoitus Kukin rahoittava kunta omalle rivilleen 43 Huom! Rahoitus eritellään suunnitelmassa yksityiseen, kunnalliseen ja muuhun julkiseen rahoitukseen sen perusteella, miltä taholta rahoitus hankkeeseen saadaan

44 Hakijana valtion laitos / tutkimuslaitos Valtion laitoksen / tutkimuslaitoksen on tuen hakijana itse selvitettävä onko laitoksen toimintamenomäärärahaa mahdollista käyttää rakennerahastohankkeiden omarahoitusosuutena. = tarkastettava asia valtion talousarviosta sen momentin kohdalta, joka koskee hakijaorganisaatiota. Esim. EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen Käytettävä momentti on hyvä tuoda esille jo rahoitushakemuksessa 44

45 Yhteishankkeet Rahoitettavien hankkeiden tulee olla yhteishankkeita, joissa on toimijoita vähintään kahden kuutoskaupungin alueelta (eli väh. kahden toimijan yhteishanke) Yhteishankkeessa tuensaajat vastaavat projektista yhteisvastuullisesti. Jokaisen tuen hakijan on täytettävä tuen saajille asetetut edellytykset (mahdolliset tuensaajat määritelty ohjelmaasiakirjassa) Yhteishankkeen jokainen tuensaaja osallistuu hankkeeseen omalla rahoituksellaan Hakijoiden keskuudesta valittu päätoteuttaja jättää yhden yhteisen EURA2014-hakemuslomakkeen kaikkien yhteishankkeen hakijoiden puolesta. 45

46 Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppani on taho, joka osallistuu hankkeeseen, mutta ei sisällytä kustannuksiaan hankkeen budjettiin. voi antaa hankkeeseen rahallisen tai muun panoksensa ja osallistua hankeyhteistyöhön, mutta yhteistyökumppanille ei makseta tukea hankkeesta. Osa toimenpiteistä voidaan myös hankkia kolmansilta osapuolilta ostopalveluna. Kaikissa hankinnoissa tulee noudattaa julkisia hankintoja sekä rakennerahastotoimintaa koskevaa lainsäädäntöä. Suoraan tietylle alihankkijalle osoitetut alihankinnat eivät ole mahdollisia. 46

47 Hankkeiden kesto Hankkeita arvioidaan kahdessa kategoriassa. Kaikille painopistealueille haetaan sekä pieniä että isoja hankkeita, joita arvioidaan omina kokonaisuuksinaan: 1. noin yhden vuoden kestävät pilottihankkeet ja 2. noin kaksi vuotta kestävät pilottihankkeet. 47

48 Hakemuksen liitteet kuntarahoitussitoumus, joka on toimitettava mielellään jo rahoitushakemuksen liitteenä, mutta viimeistään ennen rahoituspäätöksen tekemistä. (toimitetaan jos kuntarahoitus ei ole omarahoitusta) yhteishankkeissa aiesopimus, jolla osatoteuttajat sitoutuvat yhteishankkeeseen, valtuuttavat hallinnoijan jättämään EURA 2014-hakemuksen puolestaan ja sopivat yhteishankkeen toimintamallista (esim. siitä, kuka toimii hallinnoijana) Alv-selvitys (mikäli hakemuksella ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy arvonlisävero) Tarvittaessa erittely hakemuksen salassa pidettävistä tiedoista 48

49 Hakemusten julkisuus Rakennerahastotoimintaan sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki, 621/1999), jonka mukaan rahoittajaviranomaisella olevat ja sille toimitettavat asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia Asiakirjojen salassapito on mahdollista laissa mainituilla perusteilla, jolloin kyseeseen voi tulla esimerkiksi liike- tai ammattisalaisuuden suojaaminen (julkisuuslaki 24 ). Hakijoiden tulee hankehakemusvaiheessa ottaa huomioon julkisuuslain vaatimukset 49

50 Sopimus hankkeen toteuttamisesta Tuen saajien tehtävä hankkeen toteuttamisesta sopimus Hakuvaiheessa riittää aiesopimus osatoteuttajat sitoutuvat yhteishankkeeseen, valtuuttavat hallinnoijan jättämään EURA hakemuksen puolestaan ja sopivat yhteishankkeen toimintamallista (esim. siitä, kuka toimii hallinnoijana) Uudenmaan liiton ohje yhteishankkeen sopimuksesta rakennerahastot.fi verkkopalvelun Etelä-Suomen materiaalipankista 50

51 51 De minimis -tuki

52 De minimis -tuki De minimis -tuella eli vähämerkityksisellä tuella tarkoitetaan EU:n toiminnasta annetun sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1407/2013 tarkoitettua tukea. Yleistä de minimis -tukea voidaan myöntää yhdelle yritykselle kolmen verovuoden aikana enintään De minimis tuen osalta yrityksiksi katsotaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan markkinoilla. 52

53 Milloin toimenpide on de minimistä? Kun osallistuva yritys saa rahanarvoisen edun hankkeeseen osallistumisesta. ilmainen tai alihinnoiteltu palvelu tai muu vastaava hyöty, jolle on mahdollista määrittää markkinahinta Laajasti kaikille yrityksille avoimet toimenpiteet Seminaarin järjestäminen kohderyhmälle / hankkeen esittäytyminen messuilla EI Uudenlaisen innovaatioalustan kehittäminen yhteistyössä yritysten kanssa (tuotos vapaasti hyödynnettävissä) KYLLÄ Räätälöidyt toimenpiteet (tietyn tai tiettyjen valikoituneiden yritysten tarpeisiin) Seminaarin osallistumismaksun / messujen näytteilleasettajamaksun kattaminen kohderyhmälle Olemassa olevan kehittämisympäristön hyödyntäminen maksutta/alihintaan (kun markkinoilla on verrokkipalvelu) Vinkki: Mieti onko markkinoilla viite-/verrokkipalvelu, johon vertaamalla pystyt arvioimaan markkinahintaa 53

54 Etuuden arvo yritykselle määritellään jo rahoitushakemuksessa Palvelun tai hyödyn arvo, josta on vähennetty yrityksen maksuosuus, on de minimis -tukea osallistuvalle yritykselle. 6Aika: Mallihanke 54

55 Vinkkejä hyvän hankehakemuksen valmisteluun 55

56 Tunnistettu tarve Mihin tarpeeseen tai ongelmaan haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten huomioitu aiemmat tulokset? Miten tarve on kartoitettu? Esim. esiselvitykset, ennakointiaineistot, toiset hankkeet joita on hyödynnetty suunnittelussa Huom! Ei ylläpidetä vanhoja kehittämisrakenteita. Aiemmin rahoitettua toimintaa ei rahoiteta uudelleen. 56

57 Muista innovatiivisuus! Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Nyt etsitään uusia innovatiivisia avauksia! Hankkeilla ei rahoiteta jo asemansa vakiinnuttanutta toimintaa Hankkeilla ei rahoiteta hakijan normaalitoiminnaksi luokiteltavaa toimintaa Tukea ei saa käyttää yleisenä toimintatukena 57

58 Hankkeen tavoitteet Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Mikä muutos on tarkoitus saada aikaan? EAKR-rahoituksella usein tavoitellaan muutosta laajemmin alueilla ja yritysten toimintaympäristössä. Mitä sellaista hankkeessa voi toteuttaa, mikä ei muuten olisi mahdollista? 58

59 Tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma Konkretisoi kehittämisideasi Määrittele hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Kuka, mitä, miten, milloin, kenelle? Rajoita hanke hallittavaksi kokonaisuudeksi, älä kerää liian paljon erilaisia tavoitteita ja toimintoja samaan hankkeeseen. Laadi hankkeelle napakka, realistinen aikataulu. 59

60 Erota tavoite ja toimenpiteet toisistaan! Kuvaa, mitä hankkeen toimenpiteiden tuloksena tavoitellaan; mitä muutosta on tarkoitus saada aikaan? Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? 60

61 Tavoite Toimenpiteet Lasketaan teknistä ja asenteellista kynnystä datan avaamista kohtaan koulutuksen ja viestinnän keinoin Avoimesta datasta tehtyjen sovellusten markkinointi Mediabrunssit Tietoiskut datan tuottajille Sosiaalisen median käyttö Koulutustapahtumat datan tuottajille 3 krt /vuosi Kuka, mitä, miten, milloin, kenelle? 61

62 Tulosten hyödyntäminen hankkeen päättymisen jälkeen? Projektien tehtävänä on tuottaa pysyviä vaikutuksia hankerahoitus vain pyöräyttää toiminnan liikkeelle! EAKR-hankkeissa edellytetään, että tuensaajalla on edellytykset jatkaa kehitettyä toimintaa myös projektin päätyttyä Tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä Tulosten käyttöä ei voi rajata hankesuunnitelmassa Kuvaa jo hakemuksessa miten toiminta jatkuu tai miten tuloksia hyödynnetään hankkeen päätyttyä Miten projektin tulokset näkyvät projektin jälkeen ja miten tuloksia levitetään? 62

63 Nyt haetaan konkreettisia tuloksia! 63

64 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Kuvaa konkreettiset tulokset, jotka hankkeen toimenpiteillä saadaan aikaan. Rahoitettavilta hankkeilta edellytetään, että ne tuottavat mitattavia tuloksia ja tavoiteltavia indikaattoreita. Muista siis tutustua myös tulos- ja tuotosindikaattoreihin! Ohjelma-asiakirjan liite 2 64

65 Tuotosten todennettavuus Tuotosindikaattoreihin lasketaan mukaan hankkeen toimenpiteiden seurauksena syntyvät ja todennettavissa olevat tuotokset. = tulee olla todennettavissa hankkeen toimenpiteillä aikaansaaduiksi. Hankkeen voidaan katsoa aikaansaaneen tuotoksen, kun sen syntymiseen on vaikuttanut jokin konkreettinen hankkeen tarjoama kehityspanos. Pitkäjänteinen kehittämisyhteistyö Esimerkiksi seminaariin tms. osallistuminen ei sellaisenaan ole riittävä kehityspanos 65

66 6Aika EAKR-hankkeiden indikaattorit Erityistavoite 4.1 Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset Uudet tuella aikaan saadut t&k&i työpaikat Tutkimus- ja kehittämis-instituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Uudet innovaatioalustat tai muut innovaatioavaukset Innovaatioalustoissa kehitetyt ja pilotoidut tuotteet ja palvelut Kaupunkien kanssa innovaatioympäristöissä yhteistyötä tekevät yritykset Erityistavoite 5.1 Muuta tukea kuin rahoitustukea saavien yritysten lukumäärä Yritykset, jotka tuen seurauksena tuovat uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (tuote on uusi markkinoilla) Yritykset, jotka tuen seurauksena tuovat uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen yrityksille (tuote ei ole uusi markkinoilla) Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Yritykset, joihin syntyy uusiutuviin energiaratkaisuihin/ vähähiilisyyden tukemiseen perustuvaa uutta liiketoimintaa Osaamisintensiiviset start-up -yritykset, joilla on merkittävät valmiudet uuden tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän kehittämiseen Yritysten avoimen tiedon ja rajapintojen avulla toteuttamat uudet sovellukset 66 Valitse hankkeellesi tärkeimmät indikaattorit!

67 Uudet tuella aikaansaadut t&k&i -työpaikat = hankkeen johdosta syntyvä uusi työpaikka tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotehtävään Työpaikoilla EI tarkoiteta projektin toteutukseen syntyneitä työpaikkoja (= henkilöt, joille maksetaan palkkaa hankkeelta) 67

68 Yritys, joka käynnistää hankkeen seurauksena t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Hankkeen avulla saadaan käyntiin yrityksessä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tai -yhteistyötä, jota yritys jatkaa hankkeen päättymisen jälkeen tuensaajan tai muun t&k-instituution kanssa. Esim. tki-hanke hankkeeseen osallistunut yritys aloittaa t&k&i -toiminnan verovähennykset. 68

69 Uudet innovaatioalustat Innovaatioalustat ovat toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa julkiset ja yksityiset toimijat yhdessä synnyttävät uusia ratkaisuja ja uutta liiketoimintaa. voivat olla esim. demonstraatio- tai living lab -ympäristöjä uusien tuotteiden tai palveluiden testaamiseksi tai alustoja, joiden tavoitteena on synnyttää uusia osaamisintensiivisiä yrityksiä. 69

70 Innovaatioalustoissa kehitetyt ja pilotoidut tuotteet tai palvelut Indikaattori mittaa eri kaupunkien käyttäjälähtöisissä kehittämisympäristöissä kehitettyjen ja testattujen tuotteiden tai palvelujen määrää. Pilotit voivat olla eri tavoin syntyneitä: käyttäjälähtöisten prosessien tuloksina käynnistettyjä, yritysten itse käynnistämiä tai innovatiivisten hankintojen toimintamalleja hyödyntäviä. 70

71 Kaupunkien kanssa innovaatioympäristöissä yhteistyötä tekevät yritys Indikaattori mittaa innovaatioympäristöissä toimivien yritysten määrää. Toimintasektoreita voivat olla esim. tuotteiden ja palvelujen kehittäminen ja testaus, fyysisten ja virtuaalisten toimintaympäristöjen operointi, käyttäjäyhteisöpalvelujen operointi sekä tuotteiden ja palvelujen testaamisen tukipalvelut. 71

72 Yritys, joka kehittää uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen a) Markkinoille Tuote on uusi markkinoilla Markkinoilla tarkoitetaan yrityksen toiminnan kannalta merkityksellisiä markkinoita. b) Yritykselle Tuote on uusi yritykselle 72

73 Start-up yritys, jolla on hankkeen seurauksena merkittävät valmiudet uuden tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän kehittämiseen Hankkeen tavoitteena uuden tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän kehittäminen Hankkeen jälkeen yrityksellä tulee olla valmiudet saattaa kehitteillä oleva tuote tai palvelu markkinoille asti. 73

74 Yrityksen avoimen tiedon ja rajapintojen avulla toteuttamat uudet sovellukset Sovellukset voivat olla esimerkiksi dataa hyödyntäviä suunnittelu-, liiketoiminta-, opetus- ja arkisovelluksia, datan varastointi- ja jatkopalveluja sekä datan jalostamista eri tarkoituksiin. Oleellista on, että em. soveltamisen muodot ovat potentiaalisia synnyttämään esim. kokeiluja, innovaatioita, uudenlaisia palveluja ja liiketoimintamahdollisuuksia. 74

75 Muuta tukea kuin rahoitustukea saava yritys Hankkeen kohderyhmään kuuluvat, hankkeen hyödynsaajana olevat osallistuvat yritykset, jotka saavat rahanarvoisen edun hankkeeseen osallistumisesta. Kyseessä ei ole osallistuvalle yritykselle maksettava rahasuoritus, vaan ilmainen tai alihinnoiteltu palvelu tai muu vastaava hyöty, jolle on mahdollista määrittää markkinahinta. = hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina osallistuvat yritykset, joille ohjautuu de minimis tukea (rahanarvoisena etuna) 75

76 Varaa aikaa hakemuksen hallinnollisten asioiden valmisteluun: Hakijan perustiedot Selvitä emo-organisaation vastuuhenkilöt Kuka voi allekirjoittaa hankehakemuksen ja siihen liittyvät sopimukset? Ketkä päättävät oma- tai kuntarahoitusosuuteen sitoutumisesta? Kenellä on pääsy verohallinnon KATSO-tunnistautumiseen? Kuka on hankkeen vastuuhenkilö? Entä yhteyshenkilö hakuvaiheessa? Rakennerahastohankkeissa hankehenkilöstön riittävä osaaminen arvioidaan jo hakuvaiheessa Miten varmistetaan, että projektiin saadaan (teemaan/toimialaan/substanssiin) sopiva henkilöstö? Miten rekrytointi organisaatiossa tapahtuu ja kuka siitä vastaa? Hakemuksen liitteet Tarkista hyvissä ajoin, että kaikki vaaditut dokumentit ja liitteet ovat käytössäsi (aiesopimus, kuntarahoitussitoumus, alv-selvitys) 76

77 Kommentteja ennakkokysymyksiin 77

78 Millainen rooli tässä haussa on kansainvälistymisellä? Kannustettavaa! Sisällöllisesti rr-ohjelmassa: yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Hankkeella voidaan edistää kansainvälisesti kilpaillun T&K&I-rahoituksen ja investointien saamista Suomeen Muista! Systemaattisuus yksittäisistä seminaareista aitoon, pitkäkestoiseen yhteistyöhön Huomioi kustannusmallin valinnassa 78

79 Hankinnat EAKR-hankkeissa Kaikissa hankinnoissa tulee noudattaa julkisia hankintoja sekä rakennerahastotoimintaa koskevaa lainsäädäntöä. EAKR-hankkeiden hankinnoissa ei voida tarkastella pelkästään hankintalakia, vaan on huomioitava sekä EU-tason että kansallinen rakennerahastotoimintaa ohjaava säädösperusta. Pääsääntöisesti EAKR-hankkeissa ei tule noudatettavaksi hankintalain 8 1 mom. 6 kohdan mukainen poikkeus. Hankesuunnitelmassa suoraan tietylle alihankkijalle osoitetut alihankinnat eivät ole mahdollisia. Suorahankinta on aina poikkeus ja hyväksyttävissä vain erityisistä syistä! On huomioitava, että komission linjaus rakennerahastohankkeissa tehtäviin suorahankintoihin on ollut jyrkän kielteinen 79

80 Millaisia vaatimuksia asetetaan mukaan tuleville yrityksille? Pääasiassa EAKR-kehittämistoimet tarkoitettu pk-yrityksille, mutta tällä ohjelmakaudella suuryritykset voivat osallistua veturiyrityksinä Yritystä EI lasketa mukaan hankkeen toimintaan osallistuvaksi yritykseksi jos vain myy palveluja tai tuotteita projektille tai toimii ainoastaan rahoittajana. Raportoitava organisaatio osallistuu konkreettisella tavalla projektin toimintaan; esim. 80 yritys, joka on mukana projektissa kehitettävän menetelmän, palvelun, tuotteen tms. kehitystyössä Konkreettinen, pitkäjänteinen kehittäminen

81 Yritysten roolit hankkeessa? Kohderyhmä Yhteistyökumppani Alihankkija Osatoteuttaja ~ maakunnan liitto ei voi myöntää EAKRtukea yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen 81

82 Esimerkki-caseja toteutetuista hankkeista Rahoitetut hankkeet löytyvät rakennerahastojen tietopalvelusta

83 Mistä saan lisätietoa hankkeiden toteuttamisesta? Kaikille myönteisen rahoituspäätöksen saaneille hankkeille järjestetään koulutusta hankehallintoon Koulutuksen järjestää Uudenmaan liitto 83

84 Uudenmaan liiton ohjeita hankkeiden toteuttajalle sekä Starttipaketti EAKR-hankkeille -koulutuksen materiaalit löytyvät Etelä-Suomen materiaalipankista rakennerahastot.fi -sivulla. Rakennerahastot.fi > Etelä-Suomi > Etelä- Suomen materiaalipankki 84

85 Tärkeät dokumentit ja tietolähteet: Rakennerahasto-ohjelma Hakuilmoitus Rakennerahastot.fi > ajankohtaista > hakuajat Hakijan opas Rakennerahastot.fi Uudenmaanliitto.fi 85

86 Kiitos! Yhteyshenkilöt Uudenmaan liitossa: Vt. Ohjelmajohtaja Tiina Huotari Rakennerahastoasiantuntija Hanna Laaksonen 86