Etelä-Suomen EAKR Hakuinfo Helsinki

Transkriptio

1 1 Etelä-Suomen EAKR Hakuinfo Helsinki

2 Aikataulu Tilaisuuden avaus ja maakuntien puheenvuorot vt. ohjelmajohtaja Tiina Huotari, Uudenmaan liitto elinkeinopäällikkö Mari Kuparinen, Uudenmaan liitto aluekehityspäällikkö Osmo Väistö, Hämeen liitto kehittämisjohtaja Riitta Nieminen, Päijät-Hämeen liitto Rakennerahasto-ohjelma ja EAKR-toimintalinjat, rahoituksen hakeminen, hakemusten käsittely rakennerahastoasiantuntija Petri Veijalainen, Uudenmaan liitto Vinkkejä hyvän hankehakemuksen valmisteluun Tauko vt. Ohjelmajohtaja Tiina Huotari, Uudenmaan liitto Verkostoitumista kiertotalous-teeman ympärillä elinkeinopäällikkö Mari Kuparinen alustaa 2

3 Kestävää kasvua ja työtä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankehaku Etelä-Suomessa kaksivaiheinen haku ideahaku päättyy varsinainen haku päättyy

4 Maakunnan liittojen EAKR-rahoitus Etelä- Suomessa 2016 TL 1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky M TL 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen M EAKR + valtio yht. M Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Yht

5 Rakennerahasto-ohjelma ja EAKR-toimintalinjat 5

6 EAKR toimintalinjat, erityistavoitteet ja kohderyhmät Etelä-Suomessa TL 1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen (pk-yritykset) 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen (pkyritykset) 3.1 Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen (yritykset) TL 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta (yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot) 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen (yritykset) 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen (yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat) Vähähiilinen talous 25% TL 1 (3.1.) ja 2 (3.2.) 6

7 Toimintalinja 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

8 Investointiprioriteetti 1: Erityistavoite 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen Rahoitettavat toimenpiteet Tuetaan uusien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketoiminnan kehittämistä Tuetaan pk-yritysten ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamista ja kaupallistamista sekä markkinoille pääsyä 8

9 Investointiprioriteetti 1: Erityistavoite 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen Kohderyhmät Pk-yritykset Tuensaajat Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat 9

10 Investointiprioriteetti 2: Erityistavoite 2.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Rahoitettavat toimenpiteet Vahvistetaan kasvuhakuisten, kansainvälistyvien sekä kansainvälisille markkinoille tähtäävien pk-yritysten liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia Tuetaan kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyisyyttä edistäviä pk-yritysten investointeja ja kehittämishankkeita Kehitetään yritysklustereita ja muita yritysten yhteistyömuotoja 10

11 Investointiprioriteetti 2: Erityistavoite 2.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainväistymisen edistäminen Kohderyhmät Pk-yritykset Tuensaajat (2.1. ja 3.1.) Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt 11

12 Investointiprioriteetti 3: Erityistavoite 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Rahoitettavat toimenpiteet Tuetaan uusien vähähiilisyyttä edistävien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketoiminnan kehittämistä Tuetaan pk-yritysten vähähiilisten ja resurssiviisaiden ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamista ja kaupallistamista sekä markkinoille pääsyä Tuetaan pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistäviä investointeja ja kehittämishankkeita, jotka parantavat yrityksen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta Kehitetään vähähiilisiä yritysklustereita, yritysverkostoja ja muita yritysten yhteistyömuotoja 12

13 Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

14 Erityistavoite 4.1: Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Rahoitettavat toimenpiteet esim. Kehitetään alueen elinkeinoelämää tukevaa T&K&I-toiminnan infrastruktuuria hyödyntäen pilotointi-, kokeilu- ja demonstraatioympäristöjä Lisätään yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten T&K&I-yhteistyötä, myös kansainvälisesti, erityisesti Itämeren alueella Kohderyhmät: yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Tuensaajat: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset 14

15 Erityistavoite 5.1: Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Rahoitettavat toimenpiteet Tuetaan pk-yritysten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys huomioiden Tuetaan uusien tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita Kehitetään elinkeinoelämää tukevaa soveltavaa tutkimusta, selvityksiä ja kokeiluja sekä toiminta-, palvelu- ja kaupallistamisprosesseja Kehitetään ympäristöhaittoja ja riskejä vähentäviä innovaatioita Edistetään ympäristön laatuun ja kestävään hyödyntämiseen liittyvää elinkeinoelämän edellytyksille tärkeää T&K&I-toimintaa ja sitä tukevia pilotointi- ja demonstraatiohankkeita 15

16 Erityistavoite 5.1: Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Kohderyhmä: yritykset Tuensaajat: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset 16

17 Erityistavoite 3.2: Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Rahoitettavat toimenpiteet esim. Tuetaan vähähiilisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys sekä tuotteiden elinkaaren aikaiset ympäristökustannukset huomioiden Tuetaan uusien vähähiilisten tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita Kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja Luodaan alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevia verkostoja ja yhteistyömuotoja Kohderyhmät: yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat Tuensaajat: Yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset 17

18 Hakukierroksen painotukset 18

19 Alueelliset painotukset Tässä EAKR-haussa Etelä-Suomessa maakuntien yhteisenä painopisteenä on kiertotalous. Kiertotaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä materiaalin ja energian kiertoa luontoa säästävällä tavalla. Tavoitteena on muuttaa nykyinen lineaarinen jätteeksi päätyvä resurssien käyttö suljetun kierron järjestelmiksi, joissa jäte ei ole enää jätettä vaan raaka-aine seuraavalle prosessille. Kiertotalouteen linkittyvät myös teolliset symbioosit. Haun piiriin kuuluvat kiertotalouteen liittyvät soveltava tutkimus, innovaatiot ja niiden testaus/pilotointi, liiketoimintamallien kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen alueilla. 19

20 Alueelliset painotukset ylimaakunnallisia hankkeita haetaan kaikkiin erityistavoitteisiin, eritoten erityistavoitteeseen 3.2 Lisäksi maakunnat ovat määritelleet alueellisia painopisteitä, joihin liittyviä hankkeita tällä hakukierroksella ensisijaisesti haetaan rahoitettaviksi. 20

21 Hakukierroksen painotukset Etelä-Karjala Toimintalinja 1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Hakukierroksella etsitään rahoitettavaksi Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa toteuttavia hankkeita, jotka vahvistavat Etelä- Karjalan kilpailukykyä kansainvälisenä osaamis- ja innovaatiokeskittymänä ja luovat edellytyksiä uusille teollisille investoinneille, kansainväliselle liiketoiminnalle ja työpaikkojen syntymiselle. 21

22 Hakukierroksen painotukset Kanta-Häme Toimintalinja 1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen. Painopisteenä on pk-yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen tukitoimet. Tavoitteena on vahvistaa kasvuhakuisten, kansainvälistyvien sekä kansainvälisille markkinoille tähtäävien pk-yritysten liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia, tukea kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistäviä kehittämishankkeita ja kehittää yritysklustereita, yritysverkostoja ja muita yritysten yhteistyömuotoja. Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Erityistavoite 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen. 22

23 Hakukierroksen painotukset Kanta-Häme Haun painopisteinä erityistavoitteessa 4.1 ovat: älykkääseen erikoistumiseen pohjautuvien innovaatiokeskittymien kehittäminen ja vahvistaminen valmiuksien luominen asumiseen liittyviin uusiin innovaatioihin Tavoitteena rahoituksessa on, että hankkeilla tuetaan erityisesti kysyntälähtöisten innovaatioiden edistämistä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa ja levittämistä Haun painopisteinä erityistavoitteessa 5.1 ovat: Suomen kasvukäytävän kehittämiskokonaisuus digitalisaation edistäminen pk-yritysten osaamis- ja kehittämistarpeet Tavoitteena rahoituksessa on, että hankkeilla lisätään tuottavuutta ja vauhditetaan tuotekehitystoimintaa, kaupallistamista, uusien teknologioiden ja mahdollistavien teknologioiden kehitystä. Yrityksiä pyritään auttamaan siten, että ne pystyvät kehittämään innovatiivisempia tuotteita, prosesseja, markkinointia ja palveluita sekä saattamaan niitä markkinoille. 23

24 Hakukierroksen painotukset Varsinais-Suomi ja Kymenlaakso Varsinais-Suomi Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Varsinais-Suomessa kiertotalousteeman lisäksi hakuteemaksi on valittu bio- ja lääkeala sekä Salon rakennemuutos ja siihen reagointi. Jälkimmäisen osalta hankkeistus voi kohdistua rakennemuutoksen vaikuttavuusalueille, joita on myös Salon ulkopuolella. Kymenlaakso Haun painopisteenä on kiertotalous (toimintalinja 2, kaikki erityistavoitteet) 24

25 Hakukierroksen painotukset Päijät-Häme Haun painopisteenä on maakuntien yhteinen teema kiertotalous kaikissa toimintalinjan 2 erityistavoitteissa ja päijäthämäläisenä painopisteenä on lisäksi kokeilukulttuuri. Kokeilukulttuurin edistämiseksi rahoitetaan sellaista kokeellista toimintaa, joka tuottaa uusia ideoita maakuntaohjelman mukaisiin toimintalinjoihin. Kokeilukulttuurihankkeiksi haetaan korkeintaan vuoden kestäviä projekteja, jotka pyrkivät kokeilemaan ja demonstroimaan edistyksellisiä, jopa radikaaleja ideoita, joiden riskitaso on tavanomaista suurempi. Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Erityistavoite 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Erityistavoite 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 25

26 Hakukierroksen painotukset Uusimaa Toimintalinja 1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Uudellamaalla haettavien hankkeiden tulee liittyä seuraaviin teemoihin: Kuntien elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja uuden osaamisintensiivisen/korkean lisäarvon liiketoiminnan luominen alueelle Uusiutuvasta energiasta ja energiatehokkuudesta kilpailuetua Kiertotalous (Etelä-Suomen maakuntien yhteinen teema) 26

27 Rahoituksen hakeminen 27

28 Ideahaku Varsinainen haku päättyy Haku toteutetaan kaksivaiheisena 1. Ideahaku: toimitetaan tavallista hakemusta suppeampi projektin aiesuunnitelma mennessä 2. Varsinainen haku: hakemukset EURA 2014 järjestelmässä mennessä 28

29 Miten valmistaudun ideahakuun? Ideahakua varten oma lomake! ajankohtaista hakuajat Valmistaudu kertomaan: Mitä, kuka, kenelle? Maantieteellinen kohdealue (kohdemaakunta/maakunnat) Hankeidean tiivistelmä Projektin päätavoite ja arvioidut tulokset Konkreettiset toimenpiteet Alustava kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma 29

30 Idealomakkeen jättäminen haun ensimmäisessä vaiheessa Allekirjoitettu ideahakulomake palautetaan klo Sähköpostin liitetiedostona (allekirjoitettuna ja skannattuna) osoitteeseen: Viestin aihe/otsikkokenttään merkintä EAKRideahaku Tai postitse Uudenmaan liitto / kirjaamo EAKR-ideahaku Esterinportti 2 B, Helsinki 30

31 Hankeideat saavat palautteen Kaikille haun ensimmäiseen vaiheeseen jätetyille projekti-ideoille annetaan kirjallinen palaute. Palautteessa joko suositellaan hakemuksen jättämistä varsinaiseen hakuun, ei suositella hakemuksen jättämistä varsinaiseen hakuun tai annetaan vinkkejä hakemuksen parantamiseen/täydentämiseen ennen hakemuksen jättämistä varsinaiseen hakuun. 31

32 Haun toinen vaihe: Varsinaisen hakemuksen jättäminen EURA järjestelmässä 32

33 Kakkosvaiheen varsinainen hakemus jätetään sähköisesti Eura2014-järjestelmässä Täysin sähköinen asiointi ei papereiden allekirjoittamista ja postittamista Asiointi EURA järjestelmässä edellyttää hakijalta sähköistä tunnistautumista Hakija käyttää tunnistautumiseen maksutonta Verohallinnon Katso-palvelua. Katso-tunnistautumispalvelusta saa lisätietoja verohallinnon sivuilta: sekä työministeriön sivuilta: Viranomainen antaa päätökset sähköisesti EURA2014- järjestelmässä 33

34 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? Ota selvää, kuka on oman organisaatiosi Katsopääkäyttäjä Mikäli Katso-pääkäyttäjää ei ole, sellainen voidaan perustaa. Lisätietoja: Pyydä Katso-pääkäyttäjää perustamaan sinulle Katsoalitunniste ja sille sopiva EURA järjestelmän asiointirooli: 34 Etunimi Sukunimi

35 EURA järjestelmän Katso-asiointiroolit EURA 2014-asiointiin on Katso-palvelussa kaksi erilaista työ-ja elinkeinoministeriön palveluihin kuuluvaa roolia: 1) TEM EURA asiointi/nimenkirjoittaja voi täyttää ja tallentaa hakemuksia sekä jättää ne viranomaiskäsittelyyn (vastaa henkilöä, joka allekirjoittaisi hakemuksen, mikäli ne toimitettaisiin paperilla) 2) TEM EURA asiointi/valmistelija voi täyttää ja tallentaa hakemuksia, mutta ei voi jättää niitä viranomaiskäsittelyyn Katso -pääkäyttäjällä on aina mahdollisuus täyttää hakemuksia ja jättää ne viranomaiskäsittelyyn ilman erillistä EURA asiointiroolia 35 Etunimi Sukunimi

36 Varsinaisen hakemuksen liitteet (haun 2. vaiheessa) kuntarahoitussitoumus, joka on toimitettava mielellään jo rahoitushakemuksen liitteenä, mutta viimeistään ennen rahoituspäätöksen tekemistä. yhteishankkeissa aiesopimus, jolla osatoteuttajat sitoutuvat yhteishankkeeseen, valtuuttavat hallinnoijan jättämään EURA 2014-hakemuksen puolestaan ja sopivat yhteishankkeen toimintamallista (esim. siitä, kuka toimii hallinnoijana) Alv-selvitys (mikäli hakemuksella ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv) Tarvittaessa erittely hakemuksen salassa pidettävistä tiedoista 36

37 Hakemusten julkisuus Rakennerahastotoimintaan sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki, 621/1999), jonka mukaan rahoittajaviranomaisella olevat ja sille toimitettavat asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia Asiakirjojen salassapito on mahdollista laissa mainituilla perusteilla, jolloin kyseeseen voi tulla esimerkiksi liike- tai ammattisalaisuuden suojaaminen (julkisuuslaki 24 ). Hakijoiden tulee hankehakemusvaiheessa ottaa huomioon julkisuuslain vaatimukset 37

38 Erittele salassa pidettävät asiat hakemuksen liitteessä Salassa pidettäviä asioita koskeva liite toimitetaan rahoittajalle hankehakemuksen liitteenä EURA2014- järjestelmässä. Mahdolliset liike- tai ammattisalaisuudet tai muut hakijan salassa pidettäväksi toivomat tiedot tulee eritellä erilliseen liitteeseen niin, että salassa pidettävä asia käy selkeästi ilmi Hakijan on myös suositeltavaa perustella, miksi tiedot tulisi pitää salassa. Viimekätinen harkinta tietojen salassa pitämiselle on aina rahoittajaviranomaisella. 38

39 Tuen myöntämisen yleiset edellytykset ja tuen määrä 39

40 Edellytyksiä tuen myöntämiselle Tuella tulee olla merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen Ei saa käyttää yleisenä toimintatukena Tuen saajalla oltava riittävät taloudelliset ja muut edellytyksen toteuttaa hanke Myös edellytykset vastata toiminnan jatkuvuudesta hankkeen jälkeen Kehittämishankkeen tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää Tuen hakijan tulee osallistua itse (omarahoitus) hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin Koskee yhteishankkeessa kaikkia tuen saajia 40

41 Tuen määrä ja omarahoitus Tuen säädösten mukainen enimmäismäärä 80 %, mutta hakijan kannattaa varautua enintään noin 70%:n tukitasoon Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää - Kaikilla tuensaajilla on pääsääntöisesti myös omarahoitusosuutta Osan rahoitusosuudesta voi kerätä muualta, esimerkiksi kunnilta, kaupungeilta tai yrityksiltä Jos hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset, ne voivat maksaa hankkeelle osallistumismaksua Hankkeeseen osallistuvien yritysten maksamat osallistumismaksut katsotaan tuloksi hankkeelle. Toteutuneet tulot vähennetään tukikelpoisista kustannuksista maksatuskausittain 41

42 EAKR-hankkeen rahoitus Yksityinen rahoitus Kunta ja muu julkinen Tukiprosentti kehittämishankkeessa max 80% Kehittämishankkeeseen sis. Investoinnissa max 70% Valtio EAKR Julkinen rahoitus 42 Etunimi Sukunimi

43 Kustannusten korvausperusteet 1) Osa hankkeen kustannuksista korvataan prosenttimääräisenä osuutena hankkeen palkkakustannuksista (flat rate) 2) Kertakorvaus (lump sum): julkinen rahoitus max ) Tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen Päätöksen hankkeen kustannusmallista tekee tuen myöntävä viranomainen Pääsääntönä kohtien 1 ja 2 mukaiset yksinkertaistetut kustannusmallit, jollei tuen myöntävä viranomainen erityisen painavasta syystä poikkeuksellisesti päätä toisin 43

44 Prosenttimääräinen korvaus (flat rate) EAKRhankkeissa kaksi vaihtoehtoa EAKR:ssä joko 24% tai 15% hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista 15 % on käytössä hankkeissa, joissa hankkeen sisällöstä johtuen on erityisen korkeat matkakulut. Flat rate 24 % Flat rate 15 % 1) Hankkeen matkakustannukset 2) Toimistokustannukset 3) Hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin 4) Hankehenkilöstön työterveyskustannukset kohdat 2 6 eli muut välilliset kustannukset paitsi EI matkakustannuksia, jotka ilmoitetaan hankkeen välittöminä kustannuksia. 5) Hankehenkilöstön toimitilat, koneet ja laitteet 6) Ohjausryhmän kustannukset 44

45 Kertakorvausmalli (Lump sum) Sopii pienille hankkeille, joiden tuotokset ovat helposti ja selkeästi todennettavissa. hankkeen tulokset ja toteutettavat toimenpiteet oltava selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä. Julkisen rahoituksen osuus on korkeintaan kustannusarviossa voidaan käyttää 24 % yleiskuluprosenttia (flat rate) 45

46 Luontoissuoritukset EAKR-osarahoitteisissa hankkeissa ei hyväksytä luontoissuorituksia (erikseen raportoitavia kustannuksia) osana hankkeen kustannuksia tai rahoitusta. 46

47 Yhteishankkeet Yhteishankkeessa tuensaajat vastaavat projektista yhteisvastuullisesti. Jokaisen tuen hakijan on täytettävä tuen saajille asetetut edellytykset (Mahdolliset tuensaajat määritelty ohjelmaasiakirjassa) Yhteishankkeen jokainen tuensaaja osallistuu hankkeeseen omalla rahoituksellaan Hakijoiden keskuudesta valittu päätoteuttaja jättää yhden yhteisen idealomakkeen ja haun toisessa vaiheessa EURA-hakemuslomakkeen kaikkien yhteishankkeen toteuttajien puolesta. 47

48 Sopimus hankkeen toteuttamisesta Tuen saajien tehtävä hankkeen toteuttamisesta sopimus, jossa sovitaan Osapuolten oikeudet ja velvollisuudet Määritellään hankkeen hallinnoija, joka vastaa yhteydenpidosta tuen myöstäneen viranomaisen kanssa Aiesopimus haun toisessa vaiheessa varsinaisen hankehakemuksen liitteenä Uudenmaan liiton ohje yhteishankkeen sopimuksesta rakennerahastot.fi verkkopalvelun Etelä-Suomen materiaalipankista 48

49 Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppani on taho, joka osallistuu hankkeeseen, mutta ei sisällytä kustannuksiaan hankkeen budjettiin. voi antaa hankkeeseen rahallisen tai muun panoksensa ja osallistua hankeyhteistyöhön, mutta yhteistyökumppanille ei makseta tukea hankkeesta. Osa toimenpiteistä voidaan myös hankkia kolmansilta osapuolilta ostopalveluna. Kaikissa hankinnoissa tulee noudattaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Suoraan tietylle alihankkijalle osoitetut alihankinnat eivät siis ole mahdollisia. 49

50 Alueellinen kohdentuminen Tuo hakemuksessa ilmi, minkä maakunnan alueelle haettava hanke kohdistuu Hanketta koskevat rahoituspäätökset tehdään niissä maakunnissa, joihin se kohdistuu ja joista sitä rahoitetaan Huom! EURA2014-hakemuksessa viranomainen, jolle hakemus jätetään, on aina Uudenmaan liitto. Käsitteleväksi liitoksi valitaan se maakunnan liitto, jolta rahoitusta haetaan. Älä listaa kohdemaakunniksi kaikkia Etelä-Suomen maakuntia ellei hanke tosiasiallisesti niihin kaikkiin kohdistu! 50

51 Ylimaakunnalliset hankkeet Hankekonsortio tapauskohtaisesti ratkaisee jätetäänkö yksi yhteinen hakemus yhteishankkeelle vai jättääkö kukin osatoteuttaja oman erillisen hakemuksensa. Yksi yhteinen hakemus käsitellään kaikissa niissä maakunnissa, joihin hanke kohdistuu ja joista sitä rahoitetaan Erilliset hakemukset käsitellään kohdemaakunnassa Tässä haussa E-S maakuntien yhteinen painopiste, johon ylimaakunnallisia hankkeita ensisijaisesti haetaan: kiertotalous Osatoteuttajia muualta kuin Etelä-Suomen suuralueelta Ota jo hankkeen suunnitteluvaiheessa yhteys ao. maakunnan liittoihin ja keskustele hankkeen toteuttamismahdollisuuksista. 51

52 Kommentteja ennakkokysymyksiin 52

53 Miten hankkeita arvioidaan? Alueelliset EAKR-haun painopisteet - miten ne poikkeavat virallisista arviointikriteereistä? Alueellisilla painopisteillä tarkoitetaan niitä teemoja, joihin hankkeita ensisijaisesti alueilla haetaan. Hankkeiden arvioinnissa käytetään seurantakomitean hyväksymiä yleisiä ja erityisiä valintakriteerejä. Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmä voi päättää a) alueellisista, täydentävistä valintaperusteista. Tällä hakukierroksella alueellisia valintaperusteita on käytössä vain Uudellamaalla b) Erityisten valintakriteerien painoarvoista alueella Tällä hakukierroksella alueellisia painoarvoja on käytössä vain Uudellamaalla Alueelliset valintaperusteet ja painoarvot on aina kerrottu hakijan oppaassa 53

54 Valintaperusteita on kolmenlaisia 1. Yleiset valintaperusteet Perustuvat EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön Mikäli jokin yleinen valintaperuste ei täyty, hanke ei voi saada rahoitusta. 2. Erityiset valintaperusteet Erityistavoitekohtaisia Eivät rajaa hankkeiden tukikelpoisuutta, vaan pyrkivät nostamaan esille parhaita hankkeita. 3. Alueelliset tai teemakohtaiset tarkentavat valintaperusteet Eivät voi olla ristiriidassa muiden valintaperusteiden tai ohjelmaasiakirjan kanssa. 54

55 Yleiset valintaperusteet 1/2 Toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia. Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai asetettu liiketoimintakieltoon. Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu. 55

56 Yleiset valintaperusteet 2/2 Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen 56

57 Hakemusten käsittelyprosessi Haku Hankehakemukset EURA2014-järjestelmässä sähköisesti Uudenmaan liitolle Valitaan käsitteleväksi maakunnan liitoksi liitto, jonka kehykseen hakemus kohdentuu Hankkeiden valinta Hakemusten käsittely ja arviointi paikallisessa maakunnan liitossa Hakemukset käsitellään kunkin maakunnan MYR:ssä/MYR:n sihteeristössä. Maakuntahallitus päättää rahoituksen myöntämisestä Juridinen päätös Uudenmaan liitto tekee hankkeille juridiset rahoituspäätökset EURA2014-järjestelmässä 57

58 Miten toimitaan, jos on kyseessä ylimaakunnallinen konsortio? Voiko partnerikonsortiossa olla organisaatio, joka on alueen ulkopuolelta? Ylimaakunnallisia hankkeita hakevien hankekonsortioiden tulee tapauskohtaisesti ratkaista haluavatko hakijat jättää yhden yhteisen hakemuksen yhteishankkeelle vai jättääkö kukin osatoteuttaja oman erillisen hakemuksensa. Jos hankkeessa on osatoteuttajia muualta kuin Etelä- Suomen suuralueelta, kannattaa jo hankkeen suunnitteluvaiheessa olla yhteydessä ao. maakuntien liittoihin ja keskustella hankkeen toteuttamismahdollisuuksista. 58

59 Millaisia vaatimuksia asetetaan mukaan tuleville yrityksille? Pääasiassa EAKR-kehittämistoimet tarkoitettu pk-yrityksille, mutta tällä ohjelmakaudella suuryritykset voivat osallistua veturiyrityksinä Yritystä EI lasketa mukaan hankkeen toimintaan osallistuvaksi yritykseksi jos vain myy palveluja tai tuotteita projektille tai toimii ainoastaan rahoittajana. Raportoitava organisaatio osallistuu konkreettisella tavalla projektin toimintaan; esim. 59 yritys, joka on mukana projektissa kehitettävän menetelmän, palvelun, tuotteen tms. kehitystyössä Konkreettinen, pitkäjänteinen kehittäminen

60 Millainen rooli tässä haussa on kansainvälistymisellä? Kannustettavaa! Sisällöllisesti rr-ohjelmassa: yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Hankkeella voidaan edistää kansainvälisesti kilpaillun T&K&I-rahoituksen ja investointien saamista Etelä- Suomeen Muista! Systemaattisuus yksittäisistä seminaareista aitoon, pitkäkestoiseen yhteistyöhön Huomioi kustannusmallin valinnassa 60

61 Mistä saan lisätietoa hankkeiden toteuttamisesta? Kaikille myönteisen rahoituspäätöksen saaneille hankkeille järjestetään koulutusta hankehallintoon Koulutuksen järjestää Uudenmaan liitto 61

62 Hyvä hankehakemus 62

63 Tunnistettu tarve Mihin tarpeeseen tai ongelmaan haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten huomioitu aiemmat tulokset? Miten tarve on kartoitettu? Esim. esiselvitykset, ennakointiaineistot, toiset hankkeet joita on hyödynnetty suunnittelussa Huom! Ei ylläpidetä vanhoja kehittämisrakenteita. Aiemmin rahoitettua toimintaa ei rahoiteta uudelleen. 63

64 Hankkeen tavoitteet Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Mikä muutos on tarkoitus saada aikaan? EAKR-rahoituksella usein tavoitellaan muutosta laajemmin alueilla ja yritysten toimintaympäristössä. Mitä sellaista hankkeessa voi toteuttaa, mikä ei muuten olisi mahdollista? 64

65 Maakunnan liiton myöntämää alueellista kehittämistukea voidaan myöntää 1) Alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin 2) Kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin 3) Muihin kehittämishankkeisiin alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi 4) Suomen ja muiden maiden välisiin elinkeinopoliittisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yhteistyöhankkeisiin Tukea ei voida myöntää yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen 65 Etunimi Sukunimi

66 Kohderyhmä = tahot, joille kehittämistoimia suunnataan ja joihin hankkeen toimenpiteet ensisijaisesti kohdistuvat Kenelle hanketta tehdään? Missä hankkeen tavoittelema muutos tapahtuu? Kohderyhmä ei saa suoraan rahoitusta hankkeelta Ohjelma-asiakirja määrittelee mahdolliset kohderyhmät erityistavoitteittain 66

67 Ohjelma-asiakirjan mukaiset kohderyhmät ja tuensaajat TOIMINTALINJA 1 KOHDERYHMÄT TUENSAAJAT Erityistavoite 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen Erityistavoite 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Erityistavoite 3.1 pk-yritykset Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja - verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat pk-yritykset Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja - verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt yritykset Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja - verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt Pk-yritysten energia tehokkuuden edistäminen TOIMINTALINJA 2 KOHDERYHMÄT TUENSAAJAT Erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Erityistavoite 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Erityistavoite 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot yritykset yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja - keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat Yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat 67

68 Muista innovatiivisuus! Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Nyt etsitään uusia innovatiivisia avauksia (ei kopiota naapurimaakunnasta tai vanhalta ohjelmakaudelta) Hankkeilla ei rahoiteta jo asemansa vakiinnuttanutta toimintaa Hankkeilla ei rahoiteta hakijan normaalitoiminnaksi luokiteltavaa toimintaa Tukea ei saa käyttää yleisenä toimintatukena 68

69 Tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma Konkretisoi kehittämisideasi Määrittele hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Kuka, mitä, miten, milloin, kenelle? Rajoita hanke hallittavaksi kokonaisuudeksi, älä kerää liian paljon erilaisia tavoitteita ja toimintoja samaan hankkeeseen. Laadi hankkeelle napakka, realistinen aikataulu. Rahoitettavien hankkeiden enimmäiskesto on kolme vuotta, mutta usein rahoitettavat hankkeet ovat kestoltaan enimmäiskestoa lyhyempiä (noin 2 2½ vuotta). 69

70 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Kuvaa konkreettiset tulokset, jotka hankkeen toimenpiteillä saadaan aikaan. Rahoitettavilta hankkeilta edellytetään, että ne tuottavat mitattavia tuloksia ja tavoiteltavia indikaattoreita. Muista siis tutustua myös tulos- ja tuotosindikaattoreihin! Ohjelma-asiakirjan liite 2 70

71 Toimintalinja 1 indikaattorit Erityistavoite 1.1 Uudet tuella aikaansaadut yritykset Yritykset, jotka aloittavat uuden liiketoiminnan tuen seurauksena Yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys Uudet tuella aikaan saadut työpaikat Tuotannollinen investointi: Tukea saavien yritysten lukumäärä Vähähiilisyyttä edistävät yritykset Hankkeen aikaansaamat yrittäjyyttä edistävät muut investoinnit Pk-yritykset, joissa saavutettavuuden paraneminen hankkeen seurauksena Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (avustukset) Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (muut kuin avustukset) Tuotannollinen investointi: Muuta rahoitustukea kuin avustuksia saavien yritysten lukumäärä (pääomasijoitukset) Tuotannollinen investointi: Avustuksia saavien yritysten lukumäärä Erityistavoite 2.1 Yritykset hankkeissa, joissa keskeinen tavoite yritysten kasvu ja kansainvälinen liiketoiminta Yritykset, jotka aloittavat viennin tai laajentavat uudelle vientimarkkina-alueelle Yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys Uudet tuella aikaan saadut työpaikat Tuotannollinen investointi: Tukea saavien yritysten lukumäärä Tuotannollinen investointi: Muuta rahoitustukea kuin avustuksia saavien yritysten lukumäärä (pääomasijoitukset) Vähähiilisyyttä edistävät yritykset Säästetty energia MWh Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (avustukset) Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (muut kuin avustukset) Tuotannollinen investointi: Avustuksia saavien yritysten lukumäärä Erityistavoite 3.1 Säästetty energia MWh Yrityksissä toteutettavat vähähiilisyyttä edistävät demonstraatiot Vähähiilisyyttä edistävät yritykset Yritykset hankkeissa, joissa keskeinen tavoite on yritysten kasvu ja kansainvälinen liiketoiminta Yritykset, jotka aloittavat viennin taikka laajentavat uudelle vientimarkkina-alueelle Yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys Uudet tuella aikaan saadut työpaikat Tuotannollinen investointi: Tukea saavien yritysten lukumäärä Yritykset, jotka aloittavat uuden liiketoiminnan tuen seurauksena Tuotannollinen investointi: Muuta rahoitustukea kuin avustuksia saavien yritysten lukumäärä (pääomasijoitukset) Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (avustukset) Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (muut kuin avustukset) Tuotannollinen investointi: Avustuksia saavien yritysten lukumäärä 71

72 Toimintalinja 2 indikaattorit Erityistavoite 4.1 Tutkimus ja innovointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit innovointiin tai tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Uudet tuella aikaan saadut t&k&i työpaikat Tuotannollinen investointi: Muuta tukea kuin rahoitustukea saavien yritysten lukumäärä Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Uudet innovaatioalustat Innovaatioalustoissa kehitetyt ja pilotoidut tuotteet ja palvelut Kaupunkien kanssa innovaatioympäristöissä yhteistyötä tekevät yritykset Tuotannollinen investointi: Tukea saavien yritysten lukumäärä Erityistavoite 5.1 Tuotannollinen investointi: Muuta tukea kuin rahoitustukea saavien yritysten lukumäärä Niiden yritysten lukumäärä, jotka tuen seurauksena kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (tuote on uusi markkinoilla) Niiden yritysten lukumäärä, jotka tuen seurauksena kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen yrityksille (tuote on uusi yritykselle) Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Yritykset, joihin syntyy uusiutuviin energiaratkaisuihin/ vähähiilisyyden tukemiseen perustuvaa uutta liiketoimintaa Start-up -yritykset, joilla on merkittävät valmiudet uuden tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän kehittämiseen Yritysten avoimen tiedon ja rajapintojen avulla toteuttamat uudet sovellukset Tutkimus ja innovointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit innovointiin tai tutkimus-ja kehittämishankkeisiin Tuotannollinen investointi: Tukea saavien yritysten lukumäärä Erityistavoite 3.2 Tuotannollinen investointi: Muuta tukea kuin rahoitustukea saavien yritysten lukumäärä Yritykset, jotka tuovat markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn vähähiilisyyttä edistävän tuotteen tai materiaalin Yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävät uudet ratkaisut Yrityksissä toteutettavat vähähiilisyyttä edistävät demonstraatiot Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Säästetty energia MWh Tutkimus ja innovointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit innovointiin tai tutkimus-ja kehittämishankkeisiin Tuotannollinen investointi: Tukea saavien yritysten lukumäärä 72

73 Tulosten hyödyntäminen hankkeen päättymisen jälkeen? Projektien tehtävänä on tuottaa pysyviä vaikutuksia hankerahoitus vain pyöräyttää toiminnan liikkeelle! EAKR-hankkeissa edellytetään, että tuensaajalla on edellytykset jatkaa kehitettyä toimintaa myös projektin päätyttyä Tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä Tulosten käyttöä ei voi rajata hankesuunnitelmassa Kuvaa jo hakemuksessa miten toiminta jatkuu tai miten tuloksia hyödynnetään hankkeen päätyttyä Miten projektin tulokset näkyvät projektin jälkeen ja miten tuloksia levitetään? 73

74 Hankkeen nimi Keksi hankkeellesi lyhyt, mutta kuvaileva nimi. EURA2014-järjestelmässä hankkeelle annetaan nimi sekä suomeksi että englanniksi Jos käytät lyhennettä, avaa se! 74

75 Tuen myöntämisestä ja sen ehdoista säädetään Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta Rakennerahastot.fi > hanketoimijalle > lait ja asetukset 75

76 Tärkeät dokumentit syksyn 2015 EAKR-haussa Rakennerahasto-ohjelma Hakuilmoitus: rakennerahastot.fi > ajankohtaista > hakuajat Hakijan materiaalit rakennerahastot.fi Etelä-Suomen osion materiaalipankissa Idealomake Hakijan opas 76

77 Varaa aikaa hakemuksen hallinnollisten asioiden valmisteluun: Hakijan perustiedot Selvitä emo-organisaation vastuuhenkilöt Kuka voi allekirjoittaa hankehakemuksen ja siihen liittyvät sopimukset? Ketkä päättävät oma- tai kuntarahoitusosuuteen sitoutumisesta? Kenellä on pääsy verohallinnon KATSO-tunnistautumiseen? Kuka on hankkeen vastuuhenkilö? Entä yhteyshenkilö hakuvaiheessa? Rakennerahastohankkeissa hankehenkilöstön riittävä osaaminen arvioidaan jo hakuvaiheessa Miten varmistetaan, että projektiin saadaan (teemaan/toimialaan/substanssiin) sopiva henkilöstö? Miten rekrytointi organisaatiossa tapahtuu ja kuka siitä vastaa? Hakemuksen liitteet Tarkista hyvissä ajoin, että kaikki vaaditut dokumentit ja liitteet ovat käytössäsi (aiesopimus, kuntarahoitussitoumus, alv-selvitys)

78 Uudenmaan liiton ohjeita hankkeiden toteuttajalle sekä Starttipaketti EAKR-hankkeille -koulutuksen materiaalit löytyvät Etelä-Suomen materiaalipankista rakennerahastot.fi -sivulla. Rakennerahastot.fi > Etelä-Suomi > Etelä- Suomen materiaalipankki 78 Tiina Huotari

79 Lisätietoa: > Etelä-Suomi Facebook: Yhteyshenkilöt Uudenmaan liitossa: Vt. ohjelmajohtaja Tiina Huotari Rakennerahastoasiantuntija Petri Veijalainen Rakennerahastoasiantuntija Hanna Laaksonen 79

80 80 Kiitos!