Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pihtipudas

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 204/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/392/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pihtipudas Vapo Oy PL Jyväskylä Hakija on toimittanut Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen Itä-Suomen aluehallintovirastoon, joka on siirtänyt hakemuksen asiassa alueellisesti toimivaltaiselle viranomaiselle, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Pienen Mäntynevan suunnitellun turvetuotantoalueen pinta-ala on 61,3 ha. Tuotantoalue sijaitsee Pihtiputaan kunnan Seläntauksen kylässä noin 9 km kunnan keskustasta lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN KÄSITTELYÄ KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen kanssa yhteisellä hakemuksella ovat tulleet vireille Vihviläsuon ja Hirvinevan turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemukset. Vihviläsuon tuotantoalue sijaitsee noin 2 km luoteeseen Pieneltä Mäntynevalta ja Hirvinevan tuotantoalue noin 1,5 km lounaaseen Pieneltä Mäntynevalta. Tuotantoalueet sijaitsevat niin kaukana toisistaan, että ne eivät muodosta ympäristönsuojelulain 35 :ssä tarkoitettua samalla toiminta-alueella oleva toimintakokonaisuutta. Vihviläsuon turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) ja Hirvinevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) ympäristöluvat on ympäristönsuojelulain 40 :ssä edellytetysti käsitelty ja ratkaistu samanaikaisesti kuin Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen ympäristölupa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pienen Mäntynevan turvetuotannolla ei ole ympäristölupaa. Turvetuotantoalue sijaitsee hakijan omistamalla tilalla Mäntysuo RN:o 38:1. Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole Pienen Mäntynevan tuotantoaluetta koskevia aluevarauksia. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Maakuntakaavassa on merkitty Pieneltä Mäntynevalta luoteeseen noin 550 metrin etäisyydelle luonnonsuojelualue (sl). Pienen Mäntynevan pohjoispuolella maakuntakaavassa on yhdystie (yt). Tuotantoalueen läheisyydessä on ohjeelliseksi ulkoreitiksi merkitty alue. Tuotantoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole asema- tai yleiskaavaa. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Turvetuotantoalueen kokonaispinta-alasta 61,3 ha on varsinaista tuotantoalaa 57,1 ha ja auma-alueita 4,2 ha. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Alueella tuotetaan jyrsin- ja ympäristöturvetta. Turve kerätään mekaanisella kokoojavaunulla ja toisioerottimella varustetulla imuvaunulla. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Keräilyä edeltävät vaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen ja karheaminen (ei imuvaunumenetelmässä). Tuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakennelmat poistetaan. Hakija kunnostaa omistamansa tuotannosta poistuneet alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian. Kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, 2 rinnakkain sijaitsevaa laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä. Kuivatusvedet pumpataan kentälle ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala (3,1 ha) on noin 5 % sen valuma-alueesta. Pintavalutuskenttä sijaitsee ojitetulla suoalueella ja turvepaksuus on 1,0 2,0 m. Hakija on arvioinut, että hankealueen nykyinen ominaiskuormitus on fosforille 0,027 kg/vrk/km 2, typelle 0,57 kg/vrk/km 2 ja kiintoaineelle 3,2 kg/vrk/km 2. Ominaiskuormitus on arvioitu käyttämällä valumavesien pitoi-

3 3 suutena fosforille 30 µg/l, typelle 630 µg/l ja kiintoaineelle 3,5 mg/l. Valumana on käytetty 10,5 l/s/km 2. Pienen Mäntynevan tuotantoalueen arvioidut vuotuiset bruttopäästöt vesistöön: Kuntoonpanovaihe Kok. P, kg Kok. N, kg Kiintoaine, kg 1. vuosi vuosi Tuotantovaihe Pöly, melu ja liikenne Tuotantoalueen arvioidut vuotuiset nettopäästöt vesistöön: Kok. P, kg Kok. N, kg Kiintoaine, kg Kuntoonpanovaihe 1. vuosi 18, vuosi 12, Tuotantovaihe 9, Kuntoonpanovaiheen 1. vuotena Pienen Mäntynevan ja Vihviläsuon turvetuotantoalueiden (yhteensä 91,2 ha) yhteenlasketut nettopäästöt vesistöön on 27,7 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Kuntoonpanovaiheen 2. vuotena yhteenlasketut nettopäästöt vesistöön on vastaavasti 18,3 kg fosforia, 832 kg typpeä ja kg kiintoainetta. Tuotantovaiheessa vuotuiset nettopäästöt on yhteensä 14 kg fosforia, 599 kg typpeä ja kg kiintoainetta. Pienen Mäntynevan ja Vihviläsuon tuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan laskuojilla Tervajokeen ja edelleen Alvajärveen. Kuormaus karheelta, aumaus ja lastaus ovat pölyävimpiä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Tuotannosta aiheutuu pölypäästöjä kesän poutajaksoilla. Lastauksen pölypäästöt keskittyvät lyhytaikaisesti talvikauteen. Tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyisyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli metrin etäisyydellä turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuus putoaa voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Pölyisimpien työvaiheiden aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisia pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Turveperäinen pöly on tummana pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa.

4 4 Varastointi ja jätteet Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellisiä 55 db(a) melutasoja metrin etäisyydelle. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella päiväaikaan 55 db(a) melutasoja metrin etäisyydelle ja yöaikaan 50 db(a) tasoja 500 metrin etäisyydelle. Jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) -vyöhyke jää noin metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a) -vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 metriä tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa. Turve kuljetetaan työmaatietä ja olemassa olevaa metsäautotietä pitkin Pihtipudas-Myllyaho -maantielle ja edelleen käyttökohteisiin. Energiaturve toimitetaan tavallisesti yhtenä tai kahtena jaksona lämmityskaudella. Ympäristöturvetta toimitetaan eri vuodenaikoina käyttäjien tarpeiden mukaan. Tuotannossa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneita kuljetetaan vain satunnaisesti. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle pari kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossain määrin muuta raskasta liikennettä. Seuraavat tiedot sisältävät Pienen Mäntynevan tuotantoalueen lisäksi sen läheisyydessä sijaitsevien Vihviläsuon ja Hirvinevan suunnitteilla olevien turvetuotantoalueiden varastointi- ja jätetiedot. Kaikilla tuotantoalueilla on tukikohta. Traktorit kuluttavat tuotantokauden aikana kevyttä polttoöljyä noin litraa. Polttoöljy varastoidaan siirrettävissä säiliöissä siten, että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Säiliöiden keskikoko on litraa. Voiteluöljyjä käytetään vuosittain noin 345 litraa ja muita voiteluaineita noin 75 kg. Voiteluaineet säilytetään tukikohtaalueella niille varatulla paikalla. Tuotantoalueilla muodostuu vuosittain 345 litraa jäteöljyä, 58 kg kiinteää öljyjätettä, 17 kg akkuja, 230 kg rautaromua, 2 m 3 sekalaista talousjätettä ja kg aumamuovijätettä. Jätteet toimitetaan tukikohta-alueelle asianmukaisiin säiliöihin. Jäteöljyn ja vaarallisen jätteen kerää ja toimittaa asiamukaiseen laitokseen siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle. Muovijäte varastoidaan kasoissa tuotantoalueella ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta sekä kiviä, mineraalimaita ja lietteitä. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 103 a :n mukaisen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa edellä mainittujen jätteiden määrät ja käsittely on selostettu.

5 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakija on arvioinut, että Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suunniteltu tuotantoalue on ojitettua. Vallitsevana suotyyppinä on tupasvillaräme, ja jonkin verran on myös isovarpu- ja vaivaiskoivurämettä. Lounaisrajalla on pienialaisesti metsäkortekorpea (MkK), joka kuuluu vaarantuneisiin luontotyyppeihin. Alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitettuja luontotyyppejä eikä vesilain 1 luvun 15 a :ssä tarkoitettuja vesiluonnon suojelutyyppeihin kuuluvia kohteita. Kasvillisuusselvityksen maastotyöt on tehty Alueella ei ole todettu luontodirektiivin liitteessä IV(b) tarkoitettuja erityisesti suojeltavia lajeja eikä rauhoitettuja tai valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Linnustoselvitys on tehty linjalaskentana , minkä lisäksi kasvillisuusselvityksen aikana havaitut lintulajit on kirjattu ylös. Alueella ei todettu varsinaisia suolajeja. Selvityksen mukaan alueella ei ole luonnonsuojelulain 46 ja 47 :ien mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Tuotanto- tai sen lähialueella ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole uhanalaisten päiväpetolintujen pesäreviirejä. Tuotantoalueen lähiympäristö on pääosin metsätalousmaata tai ojitettua suota. Lähin asuinrakennus sijaitsee yli metrin päässä. Tuotantoaluetta ympäröivät metsäiset alueet estävät melun ja pölypäästöjen leviämisen asutukselle. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristön asutuissa kohteissa. Tuotantoalueen kunnostustöiden johdosta Pienen Mäntynevan luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu. Turvetuotantotoiminta ei vaikeuta lähialueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maaja metsätalouteen. Tervajoen valuma-alueella (14.483) ei ole toiminnassa olevia turvetuotantoalueita eikä Alvajärveen tule muiltakaan valuma-alueilta turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä. Tervajoen valuma-alueella sijaitsevan Vihviläsuon tuotantoalueen ympäristölupahakemus on samanaikaisesti vireillä Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen kanssa. Alvajärven valuma-alueella on vallitseva maankäyttömuoto erityyppiset metsät.

6 6 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö ja vedenlaatu Kivineva-Karhukangas Natura alueeseen (FI ) sisältyvä Pirttimäen rinne sijaitsee lähimmillään noin 550 metriä luoteeseen tuotantoalueelta. Pirttimäen rinne kuuluu vanhojen metsien suojelun täydennysesitykseen. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI). Kivinevalta ja Karhunkankaalta on löytynyt useita uhanalaisia kasvija hyönteislajeja. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue sijaitsee yli 5 km lounaaseen tuotantoalueelta. Pienen Mäntynevan tuotantoalueesta noin kaksi kolmasosaa sijaitsee Kymijoen vesistöalueella Viitasaaren reitin Alvajärven valuma-alueen Tervajoen valuma-alueella (14.483) ja noin kolmasosa Keiteleen pohjoisosan Löytänän valuma-alueella (14.438). Kaikki kuivatusvedet johdetaan Tervajoen valuma-alueelle, jonka pinta-ala on 42,9 km 2. Vedet johdetaan laskuojalla Tervajokeen ja edelleen Alvajärven eteläosaan. Alvajärvi laskee Putaanvirtaa pitkin Kolimaan. Tervajoen virtaamat laskussa Alvajärveen on arvioitu lähellä sijaitsevan virtaama-aseman, Saanijärven luusuan valuma-alueen (14.491) vuosien keskimääräisen valunnan 10,5 l/s/km 2 ja valunnan ääriarvojen keskimääräisten arvojen mukaan. Siten arvioituna Tervajoen virtaamat laskussa Alvajärveen ovat seuraavat: keskialivirtaama (MNQ) 0,04 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 0,44 m 3 /s ja keskiylivirtaama (MHQ) 2,78 m 3 /s. Tervajoen veden laatutietoja on vuosilta (n=15). Vesi on ollut kaikilla havaintokerroilla ravinteikasta, humuspitoista ja ajoittain hapanta. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ilmentänyt selvää rehevyyttä. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan Alvajärven vesiala on 45,6 km 2, keskisyvyys 5,5 m ja suurin syvyys 25,5 m. Hakemuksessa Alvajärven veden laatua on tarkasteltu näytepisteeltä Alvajärvi 1 otettujen vesinäytteiden tulosten perusteella. Näytepisteellä on veden laadun seurantaa tehty vähintään kahdesti vuodessa vuodesta 1985 lähtien. Veden fosfori- ja a-klorfyllipitoisuudet ilmentävät lievää rehevyyttä. Vuosina pintaveden kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvo on ollut 11 µg/l ja klorofyllia-pitoisuuksien keskiarvo 7 µg/l. Veden humuksen määrää ilmaiseva kemiallisen hapenkulutuksen arvo on ollut kohtalaisen pieni (8,9 15 mg O 2 /l). Vuosina pintaveden väriarvo on ollut keskimäärin 48,7 mg Pt/l. Alusveden happitilanne on ollut pääsääntöisesti hyvä, vaikka joinakin vuosina happi on kulunut alusvedestä lähes loppuun, jolloin fosforia on liuennut sedimentistä jonkin verran alusveteen. Esimerkiksi maaliskuussa 2009 alusveden happipitoisuus on ollut 0.1 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 25 µg/l. Alvajärven veden laatua voidaan luonnehtia hyväksi.

7 7 Kalasto ja kalastus Näytepiste Alvajärvi Muurasniemi sijaitsee lähellä Tervajoen laskukohtaa. Näytepisteen veden laatua on selvitetty viimeksi vuonna 1997, jolloin vesi on ollut pitkälti samanlaista kuin näytepisteellä Alvajärvi 1. Alvajärvi sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Keski- Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Alvajärvi kuuluu fysikaalis-kemiallisten ja biologisten tekijöiden perusteella luokkaan hyvä. Biologinen luokittelu on tehty pelkästään a-klorofyllipitoisuuden perusteella. Järvi kuuluu pintavesityyppiin suuret vähähumuksiset järvet. Hakija on selvittänyt Alvajärven kalastoa ja kalastusta lähettämällä Pihtiputaan osakaskunnalle vesistön käyttöselvitystiedustelun. Alvajärvellä kalastetaan ympärivuoden. Vuosittain kalastajia on noin 250 henkilöä. Ammattimaista kalastusta harjoittaa kolme taloutta, yhteensä 20 henkilöä. Sivuammattikalastusta harjoittaa viisi taloutta, yhteensä 20 henkilöä. Paikkakuntalaisia virkistyskalastajia on 110 henkilöä (50 taloutta) ja lomaasukkaita 100 henkilöä (50 taloutta). Alvajärven kalataloudellinen merkitys on erittäin suuri. Alvajärveen on istutettu vuosina järvitaimenta, kuhaa, siikaa ja planktonsiikaa. Kuha-, taimen-, siika- ja muikkuistutukset ovat onnistuneet erinomaisesti ja kannat ovat lisääntyneet. Tervajoen suualuetta on ruopattu kalastuskunnan toimesta. Alvajärven veden laatu on koettu hyväksi ja se on parantunut viime aikoina. Vesistön ja kalaston yleisessä tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakemuksessa on arvioitu, että Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen nettopäästöt nostavat tuotantovaiheessa Tervajoessa laskussa Alvajärveen veden pitoisuuksia seuraavasti: kokonaisfosfori 0,8 µg/l, kokonaistyppi 29 µg/l ja kiintoaine 0,05 mg/l. Pienen Mäntynevan ja samalla valuma-alueella sijaitsevan Vihviläsuon (29,9 ha) turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu pitoisuusmuutosvaikutus on vastaavasti seuraava: kokonaisfosfori 1,1 µg/l, kokonaistyppi 43 µg/l ja kiintoaine 0,08 mg/l. Kuntoonpanovaiheessa pitoisuuslisäykset ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin tuotantovaiheessa. Laskelmat on tehty keskivirtaamatilanteessa. Pienen Mäntynevan ja Vihviläsuon tuotantoalueiden kuntoonpanovaiheessa voi Tervajoessa hakijan arvion mukaan esiintyä ajoittaista liettymähaittaa. Kiintoainepitoisuuksien muutokset ovat kuitenkin niin pieniä, että haitat sen perusteella arvioituna ovat lieviä. Normaalissa tuotantovaiheessa kuivatusvedet eivät merkittävästi muuta purkureitin tilaa. Vaikutukset alapuoli-

8 8 seen vesistöön ovat vähäisiä ja rajoittuvat pääosin laskuojiin ja Tervajokeen. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain pelastussuunnitelma, joka toimitetaan pelastusviranomaisille. Työmaalle nimetään hätätilanteiden hoitamisesta vastaava paloturvallisuusorganisaatio. Työmaalla on alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineitä sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten ja toimintaharjoitusten avulla. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Käyttötarkkailun tarkoituksena on antaa taustatietoa kuormitustarkkailulle. Kuormitukseen vaikuttavat tekijät kirjataan ylös päiväkirjaan. Kuntoonpanovaiheessa päästötarkkailua tehdään pintavalutuskentän alapuolelta mittapadolta. Tuotantovaiheessa päästötarkkailua tehdään pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta havaintopisteiltä lupakauden kahden ensimmäisen ja kahden viimeisen vuoden aikana. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä. Lisäksi päästötarkkailua tehdään poikkeustilanteissa. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä. Vesistövaikutuksia seurataan Tervajoesta ja Alvajärvestä näytepisteeltä Alvajärvi 60. Vaikutusarvioinnissa voidaan hyödyntää viranomaisseurannassa olevan havaintopisteen Alvajärvi 1 veden laatutuloksia. Kalataloustarkkailu toteutetaan tarvittaessa lupamääräysten mukaisesti. Hakija esittää Pienen Mäntynevan ja Vihviläsuon turvetuotantoalueiden vesistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi Alvajärven kalakantojen hoitamiseksi vuotuista euron kalatalousmaksua. Korvaukset Hakijan arvion mukaan vaikutukset Alvajärvessä ovat niin vähäisiä, ettei rantakiinteistöjen käytölle aiheudu korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa. Hankkeesta ei aiheudu sellaisia ympäristöhaittoja, jotka edellyttäisivät kompensaatiotoimia tai vahingonkorvauksia. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa asianosaisten yhteystiedoilla, vedenlaatutiedoilla ja laskeutusaltaiden mitoitustiedoilla sekä esittämällä erilliset Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen, Hirvinevan turvetuotantoalueen ja Vihviläsuon turvetuotantoalueen vesistökuormitus- ja vesistövaikutusarviot.

9 9 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Pihtiputaan kunnassa ja Viitasaaren kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kotiseudun Sanomat -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueen kalatalouspalvelut ryhmältä, Pihtiputaan kunnalta, Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluja kaavoitusviranomaisilta, Viitasaaren kaupungilta ja Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Vihviläsuon, Pienen Mäntynevan ja Hirvinevan aluekokonaisuuden kautta kulkee kaavaan merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Alueella tai sen vaikutusalueella ei ole muita kaavoja kuin maakuntakaava. METSO-ohjelman inventoitu kohde, pienvesi lähimetsineen, on Tervajoen varrella tilan RN:o 1:109 kohdalla. Joen varrella ympäristö on lehtipuuvaltaisa varttunutta sekametsää ja osin tulvavaikutteista. Tervajoki kulkee tilan alueella noin kilometrin matkalla. Tervajoen vedenpinnan korkeusvaihteluilla tuskin on vaikutusta lajiston suojeluarvoihin. Tervajoen alaosassa, alkaen noin 200 m Alvajärven rannasta maantiesillasta ylävirtaan päin, on joki ja sen välitön lähiympäristö kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaista ympäristötukialuetta. Keski- Suomen metsäkeskuksen tekemä ympäristötukipäätös on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Alvajärvi on luokiteltu vesienhoidon mukaisessa asiantuntija-arviossa hyvään tilaan. Alvajärvi voidaan luokitella jopa karuhkoksi ja niukkaravinteiseksi järveksi, missä nykyisellään ei ylitetä sallitun fosforikuormituksen rajaa. Turvetuotantoalueen vedet johdettaisiin järven eteläpään lahteen, joka laadullisesti on melko lähellä pääaltaan tilaa. Nykyisellään lahdenkaan kuormitus ei laskennallisesti ylitä sallittua fosforikuormitusta. Suurin merkitys lahdelle olisi kuitenkin Tervajokea pitkin tuleva kiintoainekuormitus, joka mahdollisesti näkyisi myös jokisuun liettymisenä. Hakemuksesta ei kuitenkaan ilmene, millä analyysimenetelmillä kiintoaineen määrä on analysoitu ja kuinka siinä on otettu huomioon myös hienompi veden mukana kulkeutuva aines. Erityistä huomiota tuleekin kiinnittää tuotantoalueen vesien puhdistusmenetelmien tehokkuuteen, jotta järven nykyinen tila voidaan ylläpitää.

10 10 Pienen Mäntynevan tuotantoala on suurehko (61,3 ha) ja pintavalutuskenttä on kauttaaltaan ojitettu 40 metrin välein. Pintavalutuskentän puhdistusteholle tulee asettaa vähimmäisvaatimukset ja puhdistustehon selvittämiseksi on laadittava kolme vuotta ympärivuotisesti kestävä seurantaohjelma, joka on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Ohjelman toteuttaminen on aloitettava heti, kun pintavalutuskenttä on otettu käyttöön. Jos puhdistustehoja ei saavuteta seurantaohjelman aikana, luvan saajan on toimitettava lupaviranomaiselle täydentävien lupamääräysten antamista varten suunnitelma vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Hakemuksessa esitetyn vesistötarkkailupisteen Alvajärvi 60 sijaan havaintopaikka tulee perustaa hieman etelämmäksi (koordinaatit ), niin että se kuvastaa lahtialueen veden laatua ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia Alvajärvi 60-pistettä paremmin. Lähtötilanteen selvittämiseksi ennen kuntoonpanotöiden aloittamista hakijan on tutkittava Tervajoen suun tämän hetkinen lietekerroksen paksuus ja laajuus. Tätä koskeva suunnitelma on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Ympäristölupa voidaan myöntää seuraavin velvoittein: 1. Hakijan tulee tarkkailla kalataloudellisia vaikutuksia elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. 2. Hakijan tulee maksaa euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vaatimus koskee Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen lisäksi Hirvinevan ja Vihviläsuon turvetuotantoalueita. 3. Vesien käsittelyn on oltava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Pintavalutuskenttien toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota. 4. Hakijan on ennen kuntoonpanotöiden aloittamista tehtävä selvitys purkuvesistön kalastosta ja kalastuksesta ja selvitys toiminnan vaikutuksesta kalastoon. Alvajärven valuma-alueella ei ole aikaisempaa turvetuotantoa. Alvajärvi on luokiteltu vesienhoidon mukaisessa asiantuntija-arviossa hyvään tilaan. Tavoitetilana on hyvässä tilassa pysyminen.

11 11 Alvajärven veden laatua voidaan luonnehtia hyväksi. Vuosina veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 6 25 µg/l, kokonaistyppipitoisuus µg/l, ph 6,6 7,3 ja väriluku mg Pt/l. Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 mukaan turvetuotannon sijoittuminen suunnataan tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soille. Kuntoonpanovaiheessa kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisesta. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa, joka kestää yleensä 3 6 vuotta. Jos alue on jo valmiiksi ojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat pienempiä. Valumavedet aiheuttavat Tervajoessa ja Alvajärvessä selvää rehevöitymishaittaa sekä pohjan liettymistä. Rehevöityminen voi ilmetä muun muassa pyydysten tavanomaista nopeampana likaantumisena, kalojen makuhaittoina ja jopa kalastuksen estymisenä. Turvetuotannon vesistövaikutukset heikentävät ainakin lohensukuisten kalalajien ja rapujen menestymistä. Hakemuksen kalasto- ja kalastustiedot ovat puutteellisia. Ympäristönsuojeluasetuksen 11 :n mukaan jos laitos tai toiminta aiheuttaa päästöjä vesistöön, hakemuksessa on oltava tiedot purkuvesistön kalastosta sekä kalastuksesta sekä selvitys toiminnan vaikutuksesta kalastoon kalastoon ja muihin vesieliöihin. Kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta huomioon riskitekijöitä ja poikkeuksellisia olosuhteita. Alapuolisten vesistöjen tila tulisi heikentymään merkittävästi Alvajärvessä. Jos lupa myönnetään, hankkeesta aiheutuu yleiselle kalatalousedulle haittaa, mikä voidaan kompensoida euron (noin 15 /tuotantohehtaari) suuruisella kalatalousmaksulla. Maksulla voitaisiin esimerkiksi istuttaa Alvajärveen, Mäntyjärveen, Iso-Korppiseen ja Löytänään kaloja tai rapuja kompensoimaan kalojen ja rapujen heikentyvää lisääntymistä sekä limoittumisen verkko- ja katiskapyynnille aiheuttamaa pyynnin vaikeutumista. Kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on tarpeen, koska hakijan tulee olla tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista. Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunta Lautakunta vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Hakemuksessa esitetyt puhdistustekniikat eivät ole vielä kehittyneet riittävästi vesiensuojelumielessä. Alvajärvi ja Löytänällä päin olevat vesistöt ovat vielä kohtalaisen puhtaita. Keski-Suomen maakuntakaavassa Alvajärvi on esitetty virkistysaltaaksi. Jos lupa myönnetään, turvetuotanto pilaa alueen vesistöt ja aiheuttaa myös muita haittoja. Kalastusselvitys on puutteellinen. Pohjasedimenttitutkimusta ei ole tehty alapuolisessa vesistössä. Turvetuotantoalueen läheisyydessä on Natura alueita.

12 12 Tervajoen valuma-alueella on 2000-luvulla tehty Kemera-lain mukainen metsäluonnonhoito-hanke, jossa kunnostustoimia on kohdistunut myös Tervajokeen. Saman hankkeen puitteissa on tehty myös Tervajoen jokisuun kunnostus. Luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavat, arvokkaat kohteet keskittyvät selvitysalueella Hirvinevan luoteisrajalle, Pienen Mäntynevan lounaisrajalle ja Vihviläsuon kaakkoisrajan pikkulammille. Näille alueille keskittyy useita huomioitavia luontotyyppejä. Viitasaaren kaupungin tekninen lautakunta Keski-Suomen maakuntakaavassa Pienen Mäntynevan kohdalla on ulkoilureittimerkintä, jolla osoitetaan Keski-Suomen maakuntaura ohjeellisena. Lisäksi Pienen Mäntynevan pohjoispuolella on kallio- ja rakennuskiviainesten ottovyöhyke (eo/2 41, eo/3 27). Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa on Pienen Mäntynevan pohjoispuolelle osoitettu malmipotentiaalinen vyöhyke (ek 6). Vireillä on 3. vaihemaakuntakaavan valmistelu. Sen tavoitteena on turvata turvetuotannon tarpeet ja suojelullisesti arvokkaat suoluonnon kohteet. Alvajärven ranta- ja kyläosayleiskaava on vireillä. Alueeseen kuuluu Alvajärven lisäksi Pihtiputaan länsiosassa kaikki kunnan alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat yli kahden hehtaarin suuruiset järvet ranta-alueineen. Ranta-alueiden luonto- ja maisemaselvitykseen sisältyy muun muassa arvokkaan kohteena Mäntyjärven rantasuo Mäntyjärven pohjoispäässä. Potentiaalia rantarakennuspaikkojen osoittamiseen turvetuotantoalueiden läheisyydessä on luonto- ja maisemaselvityksen perusteella ainoastaan Mäntyjärven itärannalla ja lievään rakentamiseen myös etelärannalla. Ympäristölupapäätöksessä on syytä ottaa huomioon seuraavat seikat. 1. Vireillä olevan Alvajärven ranta- ja kyläyleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen mukaan Mäntyjärven itä- ja etelärannoilla on potentiaalia vapaa-ajan rantarakennuspaikoille. Mäntyjärven pohjoispäässä on arvokas luontokohde, Mäntyjärven rantasuo. 2. Keski-Suomen maakuntakaavan mukaan Pienen Mäntynevan läpi on osoitettu ulkoilureittimerkintä ja Pienen Mäntynevan pohjoispuolelle kallio- ja rakennuskiviaineisten ottovyöhyke. 3. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa on Pienen Mäntynevan pohjoispuolelle osoitettu malmipotentiaalinen vyöhyke (ek 6). 4. Valmisteluvaiheessa oleva Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava, joka käsittelee koko maakunnan laajuudessa muun muassa turvetuotantoa ja suoluontoa. Muistutukset 1) AA ja BB(Seläntauksen kylä, Koivikko RN:o 2:74 ja Koivikko I 2:147) vaativat, että ympäristölupaa ei myönnetä.

13 13 Muistutus koskee Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen lisäksi Vihviläsuon turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) ja Hirvinevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) ympäristölupahakemuksia. Muistuttajien mökki sijaitsee noin 4 km:n päässä suunnitelluilta Vihviläsuon, Pienen Mäntynevan ja Hirvinevan tuotantoalueilta Alvajärven rannalla. Toiminnasta aiheutuu melu- ja pölyhaittaa. Myös rekkaliikenteestä Kinnulantiellä aiheutuu meluhaittaa. Rantalantien risteys on jo nykyään vaarallinen. Alvajärven eteläpää ja Suvannonlahti ovat matalia. Vesistö rehevöityy ja värjäytyy. Lomakiinteistöjen arvo alenee. Turvetuotanto on monien artikkelien mukaan aiheuttanut kiistattomasti haittoja joka puolella. Vesistöjä on aloitettu puhdistamaan jätevesijärjestelmillä. Miten hakija voi ostaa päästöoikeuksia maksamalla esimerkiksi vuodessa kompensoidakseen kalataloudelle ja vesistön kuormitukselle aiheutuvia haittoja. 2) Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry ry vaatii, että ympäristölupaa ei myönnetä. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin ympäristölupa on lainvoimainen. Muistutus koskee Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen lisäksi Vihviläsuon turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) ja Hirvinevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) ympäristölupahakemuksia. Vihviläsuo, Pienen Mäntyneva ja Hirvineva sijaitseva Seläntauksen alueella, missä on toistakymmentä Natura aluetta. Seläntauksen runsaasti luontoarvoja sisältävää aluetta tulee kehittää luonnon monimuotoisuutta säilyttäen ja suojeluarvoja vahvistaen. Tavoitteena tulee olla sirpaleisten alueiden kokoaminen yhtenäiseksi suureksi luonnonsuojelualueeksi. Turpeennosto on ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Tuotantoalueiden pinta-ala on yhteensä 108,8 ha. Samoihin luontoalueisiin, ekologisiin vyöhykkeisiin ja vesistöihin vaikuttavia, eri aikoinakin toteutettavaksi aiottuja maanmuokkaushankkeita on syytä katsoa vaikutuksiltaan kokonaisuuksina. Vihviläsuo reunoineen sisältyy myös maakotkan, metsähanhen, kanahaukan, hiirihaukan, riekon ja kuukkelin elinpiiriin. Vihviläsuon turpeennostoalue todennäköisesti kuivattaisi lehtomaista ja korpimaista Lamminahonrinteen vanhan metsän suojelualuetta. Kaivuu todennäköisesti kuivattaisi myös Joutsennevan suojelualuetta, joka sijaitsee noin 0,5 km:n päässä. Pirttimäenrinne sijaitsee vain 400 metrin päässä Vihviläsuosta. Natura verkoston kohteiden lähiympäristöjä ei saa muuttaa turpeenottoalueiksi.

14 14 Lupaa haetaan yhteensä 108,8 ha:n alueille. Pinta-ala ei muodollisesti edellytä YVA:aa. Turvevarojen ehtyessä hakija hyvin usein hakee lupia työn jatkamiseen lähisoilla. Tohtori Lasse Swanbäckin tutkimusten kattamilla soilla kiintoaineen hiukkaspäästöt vesistöihin olivat jopa kymmenkertaiset hakemuksessa ilmoitettuihin verrattuna. Tervajoen kuormitusta ei tule lisätä. Alvajärven vedet laskevat Natura ohjelmaan kuuluvaan Kolimaan. Tällä hetkellä on vireillä useita lupahakemuksia soilta, jotka laskisivat kuivatusvetensä Kolimaan. On tarkasteltava turvesoiden kuivatusvesien kokonaisvaikutusta Koliman veden laatuun. Vesien kuormitus kuivatusvesillä on vastoin EU:n vesipuitedirektiiviä, jonka tavoitteena on sekä suojella ja parantaa niiden tilaa että estää vesiekosysteemien huononeminen. Turpeen poltto on hiilidioksidilähteenä pahin mahdollinen energiantuotantomuoto. Turpeesta polttoaineena tulee vähitellen luopua. Suojelupainotteisella alueella ennallistaminen on suositeltavin jälkikäyttömuoto, jos turpeennosto toteutuu. 3) Pihtiputaan kalastusalue, Pihtiputaan kalastuskunta ja Alvajärven osakaskunta vaativat, että ympäristölupaa ei myönnetä. Muistutus koskee Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen lisäksi Vihviläsuon turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) ja Hirvinevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) ympäristölupahakemuksia. Vihviläsuo, Pienen Mäntyneva ja Hirvineva ovat uusia tuotantoalueita, eikä samalla alueella ole muita vanhoja tuotantoalueita. Vedet ovat vielä hyvässä kunnossa. Tervajoen vaikutuspiirissä olevilla UPM-Kymmenen omistamilla metsäalueilla on tehty jopa metsäojien ummistamista ja soiden ennallistamista. Hakemuksessa esitettyjen kuivatusvesien käsittelymenetelmien on havaittu useissa tutkimuksissa olevan riittämättömiä. Ongelmia on havaittu etenkin kevät- ja syystulvien sekä kesän rankkasateiden aikana. Kuivatusvedet tulisi käsitellä joko kemiallisella puhdistamolla tai kenttäkuivausmenetelmällä. Tervajoen valuma-alueella on tehty kemera-lain mukainen metsäluonnon hoitohanke, muun muassa alajuoksua on kunnostettu ja luusuaa ruopattu. Tervajoki ei kestä turvetuotannon päästöjä. Keski-Suomen maakuntakaavassa Alvajärvi on mmerkitty virkistysalueeksi, joten on tärkeää suojella Alvajärven vesiä. Nyt haettavana olevia alueita ei ole merkitty turvetuotantoalueiksi maakuntakaavassa. Hakijan tulee tehdä Alvajärvestä pohjasedimentti- ja kalastotutkimus, yksi puhelinsoitto yhdelle kalastajalle ei ole riittävä selvitys.

15 15 Nyt haettavana olevien alueiden läheisyydessä on Natura alueita, joten tästäkään syystä lupaa turvetuotannolle ei tule myöntää. 4) CC, DD, EE, FF ja GG(Seläntauksen kylä, Kurkiniemi RN:o 1:109) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä ja kuivatusvesien johtamista Alvajärveen. Muistutus koskee Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen lisäksi Vihviläsuon turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) ympäristölupahakemusta. Kuivatusvesien vaikutuksista Alvajärven veden laatuun ja kalakantaan tarvitaan lisätietoa, myös pitkäaikaisvaikutuksista. Järveen on saatu palautettua erittäin heikkona ollut kuhakanta istutuksien avulla. Veden laadun heikkeneminen voi pilata kalojen elinmahdollisuudet, koska kuivatusvesien mukana tuleva kiintoaine rehevöittää järven euron vuotuinen korvaus on pieni mahdollisiin haittavaikutuksiin nähden esimerkiksi kalakannan häviäminen, rehevöityminen, veden laadun heikentyminen. Muistuttajien mökki sijaitsee Alvajärven rannalla. 5) HH(Pihtiputaan kylä, Pikkula RN:o 6:309, Jakola RN:o 6:350 ja Jämsänniemi RN:o 99:4), II ja JJ (Seläntauksen kylä, Rautakaarre RN:o 5:33), KK ja LL(Seläntauksen kylä, Uustalo RN:o 6:42, Erkkilä RN:o 6:61 ja Kankaanpää I RN:o 6:65 sekä Alvajärven kylä, tila Ninnilä RN:o 6:116), MM ja NN(Seläntauksen kylä, Riihimäki Rn:o 5:19), OO (Seläntauksen kylä, Leppä-Markkula RN:o 6:41, Erkkilä RN:o 6:61 ja Kankaanpää I RN:o 6:65), PP(Seläntauksen kylä, Leppä-Markkula RN:o 6:41, Erikkilä RN:o 6:61 ja Kankaanpää I RN:o 6:65), QQ(Seläntauksen kylä, Kuoppaharju RN:o 6:49), RR(Seläntauksen kylä, Ranta-aho RN:o 5:59), SS(Seläntauksen kylä, Kivilahti RN:o 5:51), TT(Seläntauksen kylä, Merasaari RN:o 9:26), UU(Pihtiputaan kylä, Mäntyrinne RN:o 99:6), VV(Pihtiputaan kylä, Mäntyrinne RN:o 99:6), WW(Pihtiputaan kylä, Mäntyrinne RN:o 99:6), XX(Pihtiputaan kylä, Tervajoki RN:o 16:34 ja Seläntauksen kylä, Männikkö RN:o 5:44), YY (Seläntauksen kylä, Rinne RN:o 5:45), ZZ(Pihtiputaan kylä, Tervajoki RN:o 6:190 ja Pihtiputaan kylä, Jokela RN:o 6:191), ÅÅ(Seläntauksen kylä, Kallela RN:o 6:53), ÄÄ(Seläntauksen kylä, Mäntyniemi RN:o 9:18), ÖÖ(Seläntauksen kylä, Ranta-aho RN:o 5:59), AA1 ja BB1 (Seläntauksen kylä, Suviranta RN:o 99:5), CC1 perikunta(seläntauksen kylä, Muurainniemi RN:o 6:20), DD1 ja EE1 (Seläntauksen kylä, Pemari RN:o 6:46 ja Purontaus RN:o 6:58), FF1(Seläntauksen kylä, Tuulensalo RN:o 5:55), GG1(Pihtiputaan kylä, Aamurusko RN:o 6:336), HH1 (Pihtiputaan kylä, Näreniemi RN:o 6:344 ja Huutsaari RN:o 22:15), II1 kuolinpesä (Pihtiputaan kylä, Heikkilä RN:o 6:313), JJ1(Pihtiputaan kylä, Metsä-Heikkilä RN:o 6:357 ja Näreharju RN:o 6:109), KK1 (Pihtiputaan kylä, Eksynkorpi RN:o 6:358), LL1(Seläntauksen kylä, Kivikko RN:o 6:54), MM1(Seläntauksen kylä, Aho RN:o 5:50), NN1(Seläntauksen kylä, Markkula RN:o 35:0), OO1 (Pihtiputaan kylä, Rantala RN:o 2:26), PP1(Pihtiputaan kylä Kakspihlaja RN:o 6:311 ja

16 16 Autere RN:o 6:312), QQ1 (Pihtiputaan kylä, Suvirinne RN:o 6:342 ja Suviniemi RN:o 6:343), RR1 (Pihtiputaan kylä, Lehto RN:o 150:0), SS1 (Seläntauksen kylä, Myllymäki RN:o 5:62), TT1 (Pihtiputaan kylä, Kalliomäki RN:o 4:17, Kallio RN:o 4:25, Kammola RN:o 4:33 ja Martinmäki RN:o 4:36), UU1 ja VV1 (Pihtiputaan kylä, Tönölä RN:o 9:116, WW1 (Pihtiputaan kylä, Untola RN:o 22:50) sekä XX1 ja YY1 (Pihtiputaan kylä, Soidin RN:o 9:117) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Jos lupa myönnetään, on varmistuttava vesiensuojelutoimia lisäämällä, että päästöjä ei tule nyt jo toipuneeseen Alvajärveen. Muistutus koskee Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen lisäksi Vihviläsuon turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) ja Hirvinevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) ympäristölupahakemuksia. Tervajokisuun välittömässä läheisyydessä on sekä vakituisia että lomaasuntoja, joiden rantoja avoimena olevilta soilta, vesiensuojelutoimista huolimatta, mahdollisesti tuleva humus sotkisi pahasti luvun ojitusten takia järven vesi oli silminnähden sotkuinen melkein koko kesän ajan lähes 10 vuotta. Muikkukanta hävisi kokonaan ja siikakin huomattavan paljon. Virkistyskäyttö, muun muassa uiminen ja mattojen pesu oli lähes mahdotonta. Järven pohjaan tuli paksu mutakerros. Nykyisin vesi on selkeää ja käyttökelpoista kalastukseen ja muuhun virkistyskäyttöön. Muikkukanta on elpynyt ja siika- ja kuhakannat voimistuneet. Jos järveen kulkeutuu turvehumusta, niin kaikki menetetään. Aiemman kuormituksen vuoksi pienempikin kuormitus on liikaa. Järven lahti on matala. Metsäkeskus teki Tervajoessa ja sen valuma-alueella kunnostustoimia vuosina 2007 ja 2008 rakentamalla muun muassa pintavalutuskenttä, laskeutusaltaita sekä putkipatoja hillitsemään tulvavesien tuomaa ravinnekuormaa Alvajärveen. Omistajat ruoppasivat ja kunnostivat omin varoin neljä pahiten liettynyttä rantaa. Toimet ovat olleet turhia, jos päästöjä alkaa taas tulla. Kiinteistöjen ja tulevien tonttien arvot voivat alentua. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti Vihviläsuon turvetuotantoalueeseen, koska se sijaitsee varsin lähellä Tervajokea. Se mikä pääsee jokeen, tulee järveen asti. Myös Mäntyjärvi kärsii. 6) ZZ1 ja ÅÅ1(Seläntauksen kylä, Vääränpetäjänniemi RN:o 9:35) vastustavat kuivatusvesien johtamista Alvajärveen. Muistutus koskee Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen lisäksi Vihviläsuon turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) ja Hirvinevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) ympäristölupahakemuksia.

17 17 Alvajärven veden laatu on viimevuosien aikana parantunut ja kalakanta elpynyt edellisten soiden kuivatustöiden jälkeen. Muikkukanta on elpynyt vasta 2009 kesän aikana euron vuotuinen kalatalousmaksu on riittämätön korvaamaan vesistön samenemisen ja kalakannan tuhoamisen. Alvajärven virkistyskäyttö ja vetovoima vähenevät. Mökkitonttien arvo laskee. Hakijan luontoselvitykset ovat kyseenalaisia. 7) ÄÄ1 (Pihtiputaan kylä, Juhanaho RN:o 6:337 ja Seläntauksen kylä Hallava RN:o 4:37) vaatii, että ympäristölupaa ei myönnetä. Muistutus koskee Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen lisäksi Vihviläsuon turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) ympäristölupahakemusta. Alueet ovat linnustolle erittäin merkityksellisiä. Teeren ja metson soidin ja reviirialueet vaarantuvat, jos Pieni Mäntyneva ja Vihviläsuo otetaan turvekäyttöön. Palokärki esiintyy poikkeuksellisen runsaana alueella. Hanke tuhoaisi todennäköisesti koko kannan elinmahdollisuudet läntisen Pihtiputaan alueella. Muuranniemi Siikaniemi linjan ja Tervajokisuun välinen alue on pahoin rehevöitynyt ja rannat ovat täyttyneet mudalla. Alue ei kestä uusia vesistöön kohdistuvia rasitteita. Umpeenkasvu ja veden laatu rajoittavat virkistyskäyttöä, muun muassa uintia ja vetouistelua. Marjastuskäyttö tuhoutuisi turvetuotannon myötä. Hakemuksessa esitetty Alvajärven vedenlaaturaportti on vanha, eikä sen perusteella voida arvioida nykytilaa. Näytteenottopaikat eivät vastaa hankkeen kannalta oleellisia rasituskohteita (Muuranniemi Siikaniemi linjan lounaispuoli). Hallava-tila sijaitsee 800 metrin päässä Vihviläsuolta. Juhanaho-tila sijaitsee Alvajärven rannalla Tervajoen suun lähistöllä. 8) ÖÖ1 (Pihtiputaan kylä, Pihtiranta RN:o 99:2) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Muistuttajan vapaa-ajan tila Pihtiranta sijaitsee Alvajärven rannalla. Tämä Alvajärven osa on erittäin matala, joten lietteet pilaavat sen helposti. Tervajoki laskee järveen noin 0,5 km:n etäisyydellä Pihtiranta-tilasta. Lietteet turvetuotantoalueilta valuvat näille ranta-alueille. Muistuttaja varaa oikeuden hakea korvausta mahdollisista haitoista myöhemmin. Muistutus koskee Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen lisäksi Vihviläsuon turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) ympäristölupahakemusta. 9) AA2 ja BB2 (Seläntauksen kylä, Isänmaa RN:o 6:368 ja Alvajärven kylä, Suviranta RN:o 2:200) sekä CC2 ja DD2 (Seläntauksen kylä, Kivirinne RN:o 6:349) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä.

18 18 Muistutus koskee Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen lisäksi Vihviläsuon turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) ja Hirvinevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) ympäristölupahakemuksia. Muistuttajat ovat aktiivisia vapaa-ajankalastajia. Suunnitteilla oleva turvetuotantoalue on uhka koko Alvajärvelle, sen kalastajille ja kaikelle muullekin virkistyskäytölle. Järven eteläpäässä vesi on ajoittain sameampaa ja kalan saaliit pienemmät, etenkin arvokalat: siika, kuha ja muikku. Kannat ovat hiljalleen olleet kasvussa. Paikoin on havaittavissa rehevöitymisen lisääntymistä, joten kaikki ylimääräinen ravinnekuormitus, mikä näiltä turvetuotantoalueilta tulisi, olisi aikaa myöten liikaa tällaiselle matalalle järvelle. Hakijan vastine Hakijan vastine koskee Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen lisäksi Vihviläsuon (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) ja Hirvinevan (Dnro LSSAVI/393/04.08/2010) turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemusten johdosta annettuja lausuntoja ja muistutuksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunto Vihviläsuon osalta tuotantoalue on rajattu luontoarvojen vuoksi noin 450 metrin etäisyydelle Pirttimäen aarnialueesta. Vihviläsuon länsi- ja luoteispuolella olevat suojelualueet sijaitsevat lähimmillään noin 750 metrin päässä Vihviläsuon suunnitellusta tuotantoalueesta. Suoalueilta ei johdeta vesiä näiden lähellä olevien luonnonsuojelualueiden läpi. Asutusta ei ole alle 500 metrin etäisyydellä. Pienen Mäntynevan ja Hirvinevan osa-alueiden lähellä ei ole varsinaisia suojelualueita. Ohjeellinen ulkoilureitti kulkee lähinnä Pienen Mäntynevan osa-alueen läheltä. Muihin osa-alueisiin reitillä ei ole vaikutusta. Ohjeellinen kulkureitti ei estä maankäyttöä ja reitti voidaan ja pitääkin sijoittaa maankäyttöä haittaamattomasti. Hakemuksen mukaiset osa-alueet ovat ojitettuja. Tuotannon sijoittamista ojitetuille alueille pidetään suotavana. Pirttimäen aarnialueen pohjoispuolella oleva alue on rajattu hakemuksen ulkopuolelle. Aarnialueen ja tuotantoalueen välille jää metsäinen suojavyöhyke. Vihviläsuon laskuoja sijaitsee lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä Lamminahonrinteen suojelualueesta. Virtaukset ovat suojelualueesta poispäin (laskuojan suuntaan), joten haitallisia vaikutuksia alueeseen ei arvella syntyvän. Tervajoen varrella sijaitsevaan METSO-ohjelmaan inventoituun pienveteen lähimetsineen tai alempana joen varressa sijaitsevaan Keski-Suomen metsäkeskuksen tekemään ympäristötukipäätökseen ei vaikutuksia arvella olevan.

19 19 Kiintoaineen pitoisuuslisäys laskussa Alvajärveen Vihviläsuon ja Pieni Mäntynevan osalta on kuntoonpanovaiheessa arviolta 0,15 mg/l, mikä ei oletettavasti ole lainkaan nähtävissä Tervajoessa havaituissa pitoisuuksissa. Kiintoaineen pitoisuus mitataan normaalilla analyysimenetelmällä. Etäisyys jokisuuhun on pitkä ja edellä olevilla pitoisuuksilla ei liettymisvaaraa tällä alueella ole mahdollista esiintyä. Mittaamalla veden kemiallista hapen kulutusta voidaan arvioida hienon orgaanisen aineksen määrää. Tämä vaikuttaa lähinnä veden väriin ja hapenkulutukseen, mutta ei liettymiseen. Suuria vaikutuksia tähän pitkän etäisyyden ja vähäinen kiintoainemäärä huomioon ottaen ei arvella olevan. Pitoisuuslisäyslaskelmat Iso-Korppiseen eivät osoita merkittävää lisäystä, vaikka Mäntyjärvi ei pidättäisikään ravinteita. Todennäköistä on, jos virtaus järvessä ei ole suuri, että ainakin osa kiintoaineesta ja ravinteista pidättyy jo ennen Iso-Korppista. Pintavalutuskenttää pidetään tällä hetkellä parhaimpana tekniikkana turvetuotantoalueiden vesien puhdistukseen. Pieni-Mäntynevan pintavalutuskenttä (pvk 3) voidaan ottaa tehokkaampaan tarkkailuun jo suon kuntoonpanovaiheessa. Puhdistustehon seuranta ei kuitenkaan ole aina tarkoituksenmukaista. Varsinkin, jos pitoisuudet ovat alhaisia jo pintavalutuskentälle tultaessa, yleensä puhdistustehokin on alhainen, mutta pitoisuudet ovat edelleen pieniä. Alvajärveen voidaan perustaa uusi lausunnossa ehdotettu havaintopaikka hakemuksessa esitetyn sijaan. Hakija ilmoittaa tutkituttavansa Tervajoen suun tämän hetkisen tilanteen ja toimittavansa selvityksen aluehallintovirastolle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikön lausunto Ehdotettu yhteinen euron vuosittainen kalatalousmaksu on kohtuuttoman suuri. Hakijan esittämä kalatalousmaksu voidaan jakaa tuotantoalojen pinta-alojen suhteessa seuraavasti: Hirvineva 162 /vuosi, Pieni- Mäntyneva 565 /vuosi ja Vihviläsuo 275 /vuosi. Alueet on jo valmiiksi ojitettuja, joten kunnostuksen vaikutukset ovat pienempiä edeltävään tilanteeseen verrattuna. Hakija ilmoittaa tekevänsä lisäselvityksen kalastosta ja kalastuksesta ja toimittaa sen aluehallintovirastolle. Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunta Hakija viittaa soveltuvin osin edellä olevaan.

20 20 Vihviläsuon osa-alueen tuotantoaluetta rajataan noin 450 metrin etäisyydelle aarnialueeseen. Samalla suunnalla oleva pikkulampi on noin 400 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta, joka voidaan katsoa riittäväksi. Muilla tuotantoalueen osa-alueilla ei ole varsinaisia suojeluun suunniteltuja alueita. Päästötarkkailua voidaan tehdä tehostetusti pintavalutuskentän 3 osalta kuntoonpanotoimien yhteydessä esimerkiksi kolmen vuoden ajan ympärivuotisesti. Muutoin hakija pitäytyy aiemmin esittämässään tarkkailussa. Lähin asutus sijaitsee noin 900 metrin päässä. Tutkimusten mukaan meluja pölyhaittoja ei ole lainkaan näin kaukana. Vesienkäsittelymenetelmät ovat tämän hetkisen tiedon mukaan parasta mahdollista tekniikkaa. Suunnitellun turvetuotannon osuus Tervajoen valuma-alueesta on noin 2,1 % ja Alvajärven valuma-alueesta 0,2 %. Löytänän suunnalla osuus Löytänän valuma-alueesta on 0,2 %. Vaikutus alueen vesistöihin ei siten ole merkittävä. Kalastusselvitystä täydennetään. Alueen läheisyydessä sijaitseviin Naturaalueisiin ei tuotannolla ole vaikutusta riittävän pitkien etäisyyksien vuoksi eikä tuotantoalueen vesiä johdeta suojelualueille. Viitasaaren kaupungin tekninen lautakunta Hakija viittaa soveltuvin osin edellä lausumaansa. Hirvinevan vaikutukset Mäntyjärveen jäävät jokseenkin vähäisiksi. Rantarakentamisen kannalta allas ei ole mielekäs kohde, eikä kaavoitus suuntautune alueelle. Kiviainesten suunniteluun ottoon hankkeella ei ole haitallista vaikutusta. Muistutukset Hakija antaa yksityisten muistutuksiin seuraavan yhteisen vastineen ja viittaa hakemuksessa ja edellä esitettyyn: Pintavalutuskenttää pidetään tällä hetkellä parhaimpana tekniikkana turvetuotantoalueiden vesien puhdistukseen. Koska hankealueista alle 500 metrin etäisyydelle ei sijoitu asutusta, ei toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vaikutukset purkuvesistössä eivät aiheuta merkittävää kalataloudellista haittaa eikä myöskään sanottavaa haittaa vesistösidonnaiselle käytölle. Kalataloudellinen haitta voidaan estää hakijan esittämän vuosittaisen kalatalousmaksun käytöllä. Tarkkailujen osalta hakija viittaa edellä lausumaansa. Luvan myöntämiselle ei ole luonnonsuojelulaista ja maankäyttö- ja rakennuslaista johtuvaa estettä. Hakemusta täydennetään kalastoselvityksellä ja Tervajoen suun liettymäselvityksellä.

21 21 Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry Lähellä toisiaan sijaitsevat suoalueet esitetään yhtenäisesti osittain samoja tuotantokalustoa käyttävänä sekä kokonaiskuvan saamiseksi laajemmalta alueelta. Hakijan omistuksessa ei ole lähialueelta muita tuotanto- tai tuotantoon suunniteltuja alueita. Suojelualueet ovat laajoja luonnon monimuotoisuutta säilyttämään pyrkiviä alueita. Nyt suunnitellut tuotantoalueet ovat jo ojitettuja ihmisen muokkaamia alueita, joita ensisijaisesti pyritään ottamaan turvetuotannon piiriin. Vihviläsuon osa-aluetta on rajattu Pirttimäen aarnialueelta kauemmaksi. Muut suojelualueet ovat lähimmillään noin 750 metrin etäisyydellä. Kuivatusvaikutuksia ei suojelualueisiin pitkien etäisyyksien sekä vesien virtaussuunnan mukaan odoteta olevan. Kiintoainekuormitusta vesistöihin arvioidaan tuotantosoiden kuormitustarkkailujen perusteella. Mitattu pitoisuus ja virtaama ovat hetkellinen tilanne tarkkailupisteessä. Laskelmissa arvioidaan keskimääräinen kuormitus, jolloin korkeampia ja matalampia kuormituksia on havaittavissa. Hiukkaspäästöt taas viittaavat enemmänkin polton päästöihin. Turvetta energialähteenä olisikin tarkasteltava kokonaisuutena. Muutoin hakija viittaa edellä lausumaansa. Vastineen täydennys Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon kalasto- ja kalastusselvityksen sekä liettymäselvityksen ja liettymäselvityksen täydennyksen. Alvajärven eteläosassa kalastetaan kalastustiedusteluun vastanneiden mukaan ympärivuoden. Kalastusaktiivisuus on lisääntynyt, mihin on syynä muun muassa kalastossa tapahtuneet muutokset, etenkin kuha- ja muikkukannan runsastuminen alueella. Kalastus oli pääosin verkkokalastusta. Vapakalastuksesta suosituinta oli uistinpyynti. Rapumertoja ei kyselyyn vastanneilla ollut käytössä ollenkaan. Tärkeimmät saalislajit olivat hauki, ahven ja kuha. Lisäksi saaliiksi saatiin muikkua, siikaa, taimenta, kuoretta, lahnaa, särkeä, salakka, madetta ja kiiskeä. Ahven- ja kuhakanta ovat runsastuneet. Särki-, lahna-, hauki-, made-, salakka-, siika-, ja muikkukannat ovat pysyneet entisellään. Muiden kalojen kannat ovat taantuneet. Tiedustelun mukaan kalastukselle aiheuttaa eniten haittaa (jonkin verran) pyydysten likaantuminen. Kohtalaista haittaa aiheutuu myös vesikasvillisuuden runsaudesta. Roskakalojen suuri määrä, veden laatu ja järven mataluus aiheuttavat vähäistä haittaa. Liettymäselvityksessä kartoitettiin turvetuotannon aloittamista edeltävä Tervajokisuun ja Alvajärven syvänteen sedimenttikerrostumien paksuus ja ravinnepitoisuus. Sedimentin kuiva-ainepitoisuus sekä hehkutusjäännös olivat suurimmillaan aivan Tervajokisuussa. Vastaavasti typpi- ja fosforipitoisuudet olivat siellä pienimmillään. Havaintojen perusteella Tervajoen mukanaan tuoma epäorgaaninen aines sedimentoituu aivan jokisuuhun ja

22 22 Vastineen täydennyksestä pyydetyt lausunnot orgaaninen aines valtaosin 4 5 metrin syvyysvyöhykkeelle, jota on laajalti jokisuun edustalla. Lisäksi kartoitettiin Tervajoen suualueen läheltä pohjan pinnan korkeustasot, jotta voidaan seurata mahdollisten liettymien kertymistä turvetuotannon aloittamisen jälkeen. Aluehallintovirasto on pyytänyt Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta lausunnon liettymäselvityksestä ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta lausunnon kalasto- ja kalastusselvityksestä. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueella ei ole ollut huomautettavaa sedimenttikartoituksesta. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on lausunut, että tutkimus sisältää ympäristönsuojeluasetuksen 11 :ssä mainitut tiedot turvetuotantoalueiden alapuolisten vesistöjen kalastosta ja kalastuksesta. Se ei sisällä tietoa turvetuotantoalueiden toiminnan vaikutuksista kalastoon ja muihin vesieliöihin. MERKINTÄ Aluehallintovirasto on tämän päätöksen kanssa samanaikaisesti antanut päätökset koskien Vapo Oy:n Vihviläsuon turvetuotantoalueen toimintaa (206/2012/1 ) ja Hirvinevan turvetuotantoalueen toimintaa (205/2012/1 ). ALUEHALLINTOVIRANOMAISEN RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Pienen Mäntynevan turvetuotantoon Pihtiputaan kunnan Seläntauksen kylässä Kymijoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 61,3 ha, josta varsinaista tuotantoaluetta on 57,1 ha ja auma-alueita 4,2 ha.

23 23 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 8 olevan kartan (valuma-aluekartta, mittakaava 1: ) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Tervajokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 10 olevan tuotantosuunnitelmapiirustuksen (mittakaava 1:10 000, päiväys ) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja sulan maan ajan kemiallisesti ja muina aikoina pintavalutuskentällä sekä muutoin hakemuksesta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein niin, että ohivirtauksia ei pääse syntymään ja kentän kaltevuus huomioidaan. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyn poistotehon vuosikeskiarvona laskettuna on oltava mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien vähintään: Sulan maan aika, % Muuna aikana, % ( ) COD Mn 70 - Kiintoaine Kokonaisfosfori, Kokonaistyppi Turvetuotantoalueen ojitus- ja kuntoonpanotyöt sekä vesien johtaminen pintavalutuskentälle saadaan aloittaa aikaisintaan vuosi sen jälkeen, kun pintavalutuskentän rakentamistyöt ovat päättyneet. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

24 24 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelma on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

25 25 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pidettävien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponesto. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vesistövaikutuksia noudattaen Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vaikutustarkkailuohjelmassa vuosille esitettyjä periaatteita. Tarkkailupisteet sijaitsevat Tervajoessa ja Alvajärvessä ( , ). Vesistötarkkailusuunnitelma on toimitettava tiedoksi Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on selvitettävä lietekerroksen paksuus ja laajuus Tervajoen suualueelta vuoden 2020 aikana Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailu on tehtävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on mahdollista tehdä yhteistarkkailuna muiden alueen turvetuottajien kanssa. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

26 26 Vesistötarkkailun vuosiraportit sekä liettymäselvitys on toimitettava Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pihtiputaan kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuudet sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 550 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanotöiden aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitettaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotanto on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

27 27 Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajan on viimeistään mennessä jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Pienen Mäntynevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka sijoittuu ojitetulle alueelle. Luontoselvityksessä ja muissa tiedoissa ei ole tullut esille viitteitä alueella tai sen vaikutusalueella esiintyvistä luontotyypeistä tai lajeista, jotka olisivat luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja. Tehty luontoselvitys on Pienen Hirvinevan olosuhteet huomioon ottaen riittävä päätöksen tekemistä varten. Alvajärven vesi on suhteellisen kirkasta, vähähumuksista ja vähäravinteista. Järven virkistyskäyttöarvo on suuri ja kalataloudellinen merkitys erittäin suuri. Hakijan esittämä pintavalutuskenttä olisi sijoittunut ojitetulle

28 28 alueelle. Pintavalutuskenttien, ja erityisesti ojitetulla alueilla sijaitsevien pintavalutuskenttien, humuksen poistoteho voi olla huono. Ottaen huomioon Alvajärven veden laatu, järven suuri virkistyskäyttöarvo ja tuotantoalueen pinta-ala, on jo ennalta varmistettava, että tuotantoalueen vedet käsitellään riittävän tehokkaasti. Tämän takia Pienen Mäntynevan tuotantoalueen kuivatusvedet on määrätty käsiteltäväksi sulan maan ajan kemiallisesti ja muutoin pintavalutuskentällä. Tällöin varmistetaan, että myös kemiallisen hapenkulutuksen poistoteho on riittävä. Luvassa on määrätty vesien vähimmäispuhdistustehosta kiintoaineen, kokonaisfosforin, kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaistypen osalta. Luvan mukainen Pienen Mäntynevan vesien käsittely on ennalta arvioiden riittävän tehokasta estämään tuotannon päästöistä aiheutuvat haitalliset vaikutukset alapuolisessa vesistössä ja on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen menetelmä tuotantoalueen olosuhteissa. Alueella ei ole yksityiskohtaista kaavaa. Pienen Mäntynevan tuotantoaluetta ei ole merkitty maakuntakaavaan. Alueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu muuta käyttötarkoitusta. Tuotantoalueen sijainti maakuntakaavassa tuotantoalueeksi osoitetun alueen ulkopuolella ei ole luvan myöntämisen esteenä. Tuotantoalueen läheisyydessä maakuntakaavan merkityn ulkoilureitin sijainti on ohjeellinen eikä siten ole luvan myöntämisen este. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Pienen Mäntynevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Tuotantoaluetta etäisyys Kivineva-Karhukangas Natura alueeseen on vähimmillään noin 550 metriä. Tuotantoalueen ja Natura-alueen välinen alue on pääosin puustoista. Etäisyys Natura-alueeseen on niin suuri, ettei tuotantotoiminnan melusta tai pölypäästöistä tai tuotantotoimintaan liittyvistä ojituksista aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia niihin luonnonarvoihin, joiden perusteella Kivineva-Karhunkangas on sisällytetty Natura verkostoon. Kuivatusvesiä ei johdeta Natura-alueelle. Edellä mainituin perustein luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tekeminen ei ole ollut tarpeen. Vesienhoitosuunnitelmassa Alvajärven tila on luokiteltu hyväksi. Vesienhoidon suunnittelussa järvi on luokiteltu tyyppiin suuret vähähumuksiset järvet. Tuotantoalueen vesien sulan maan aikainen kemiallinen käsittely poistaa tehokkaasti myös kemiallista hapenkulutusta ja siten tämän luvan

29 29 Lupamääräysten perustelut mukainen toiminta kokonaisuutena arvioituna ei vaaranna Alvajärven hyvän tilan säilymistä. Pienen Mäntynevan, Vihviläsuon ja Hirvinevan turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemukset on ratkaistu samanaikaisesti ja lupaharkinnassa on otettu huomioon niiden päästöjen yhteisvaikutukset ympäristöön. Näistä tuotantoalueista Pieni Mäntyneva ja Vihviläsuo sijaitsevat Tervajoen vesistöalueella ja siksi Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa on otettu huomioon Vihviläsuon tuotantoalueen päästöt vesistöön. Vihviläsuon vedet on määrätty käsiteltäväksi ympärivuotisesti pintavalutuskentällä, jonka pinta-ala on yli 9 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Vihviläsuon tuotantoalue ja Löytänän valuma-alueella sijaitseva Hirvinevan tuotantoalue sijaitsevat 1,5 2 kilometrin päässä Pienen Mäntynevan tuotantoalueelta, joten niiden pölypäästöt ja meluhaitat eivät kohdistu samalle alueelle. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Puhdistustehovaatimuksen asettamisella varmistetaan, että tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavat päästöt ovat ennalta arvioidun mukaisia. Pintavalutuskentälle saadaan johtaa vesiä aikaisintaan vuoden kuluttua kentän rakentamisesta rakenteiden pysyvyyden varmistamiseksi ja rakentamistöistä mahdollisesti aiheutuvien kasvillisuusvaurioiden korjaantumisen varmistamiseksi. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Lupamääräyksessä asetetut melutason ohjearvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain (1072/1993) 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumisesta annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Vesien käsittelyn puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan val-

30 30 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN voa, toteutuvatko asetetut puhdistustehovaatimukset. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue: Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa näkyvillä tavoin. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä: Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä näkyvällä tavalla. Vedet on määrätty käsiteltäväksi sulan maan ajan kemiallisesti ja muutoin pintavalutuskentällä, jolloin päästöt ovat pienemmät kuin hakemuksessa esitetyt, minkä takia kalatalousmaksu on vaadittua pienempi. Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunta: Aluehallintovirasto viittaa ratkaisun ja lupamääräysten perusteluihin. Hakija on teettänyt kalatalous- ja liettymäselvityksen. Liettymäselvitys on määrätty uusittavaksi ennen lupamääräysten tarkistamista ja kalataloudellisia vaikutuksia on määrätty seurattavaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vedet on määrätty käsiteltäväksi sulan maan ajan kemiallisesti ja muutoin pintavalutuskentällä, jolloin päästöt ovat pienemmät kuin hakemuksessa on esitetty. Tehtyjen selvitysten mukaan tuotantoalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia luonnonarvoja. Lupaharkinnassa ei voida ottaa huomioon vaikutusalueen ulkopuolella sijaitsevia luonnonarvoja tai luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisedellytykset ovat täyttyneet, jolloin ympäristölupa on tullut myöntää. Viitasaaren kaupungin tekninen lautakunta: Aluehallintovirasto viittaa ratkaisun ja lupamääräysten perusteluihin. Maakuntakaavan ulkoilureittiva-

31 31 raus on ohjeellinen ja ulkoilureitti voidaan siirtää kulkemaan myös tuotantoalueen ulkopuolelle. Turvetuotanto ei estä kallio- ja rakennuskiviaineksen ottoa tuotantoalueen ulkopuolisilta alueilta. AA ja BB: Ympäristölupapäätöksessä ei voida antaa määräyksiä yleisellä tiellä toiminnasta aiheutuvien haittojen estämiseksi. Muiden muistutuksessa esitettyjen seikkojen osalta aluehallintovirasto viittaa ratkaisun ja lupamääräysten perusteluihin. Aluehallintoviraston arvion mukaan ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisedellytykset ovat täyttyneet, jolloin ympäristölupa on tullut myöntää. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry: Lupaharkinnassa ei voida ottaa huomioon alueelle mahdollisesti myöhemmin tulevien turvetuotantoalueiden päästöjä. Sen sijaan Vihviläsuon, Pienen Mäntynevan ja Hirvinevan turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemukset on ratkaistu samanaikaisesti ja Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa on otettu huomioon Vihviläsuon tuotantoalueen päästöt vesistöön. Pienen Mäntynevan vedet on määrätty käsiteltäväksi sulan maan ajan kemiallisesti ja muutoin pintavalutuskentällä, jolloin päästöt vesistöön ovat pienemmät kuin hakemuksessa on arvioitu. Lupaharkinnassa ei voida ottaa huomioon vaikutusalueen ulkopuolella sijaitsevia luonnonarvoja tai luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Ympäristönsuojelulain nojalla tehtävässä ympäristölupaharkinnassa ei voida ottaa huomioon turpeen polton ilmastovaikutuksia. Lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta ei ole haettu. Pihtiputaan kalastusalue, Pihtiputaan kalastuskunta ja Alvajärven osakaskunta: Pienen Mäntynevan ja Vihviläsuon tuotantoalueiden vedet johdetaan Alvajärveen Tervajokea pitkin, ja lupaharkinnassa on otettu huomioon molempien tuotantoalueiden päästöjen yhteisvaikutus Alvajärven veden laatuun. Pienen Mäntynevan tuotantoalueen pinta-ala on suurempi kuin Vihviläsuon tuotantoalueen ja siksi Pienen Mäntynevan tuotantoalueen vedet on määrätty käsiteltäväksi sulan maan ajan kemiallisesti ja muutoin pintavalutuskentällä. Vihviläsuon pintavalutuskentän pinta-ala on tuotantoalueen rajaamisen jälkeen yli 9 % sen valuma-alueesta ja aluehallintovirasto arvioi, että pinta-ala on riittävä myös poikkeuksellisten tilanteiden aikana. Sekä Pienen Mäntynevan että Vihviläsuon tuotantoalueiden päästöille vesistöön on asetettu raja-arvot. Hakija on teettänyt kalatalous- ja liettymäselvityksen. Liettymäselvitys on määrätty uusittavaksi ennen lupamääräysten tarkistamista ja kalataloudellisia vaikutuksia on määrätty seurattavaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Muiden vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa ratkaisun ja lupamääräysten perusteluihin. GG, CC, DD, EE ja FF: Pienen Mäntynevan ja Vihviläsuon tuotantoalueiden vedet johdetaan Alvajärveen Tervajokea pitkin, ja lupaharkinnassa on otettu huomioon molempien tuotantoalueiden päästöjen yhteisvaikutus Alvajärven veden laatuun. Aluehallintovirasto arvioi, että lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu merkittävää Alvajärven pilaantumista

32 32 tai sen vaaraa. Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen vedet on määrätty käsiteltäväksi sulan maan ajan kemiallisesti ja muutoin pintavalutuskentällä, jolloin päästöt vesistöön ovat pienemmät kuin hakija on esittänyt päästöarvioissaan. Vihviläsuon pintavalutuskentän pinta-ala on tuotantoalueen rajaamisen jälkeen yli 9 % sen valuma-alueesta ja aluehallintovirasto arvioi, että pinta-ala on riittävä myös poikkeuksellisten tilanteiden aikana. Hakijan esittämä kalatalousmaksu on riittävä, kun otetaan huomioon, että vedet käsitellään sulan maan ajan kemiallisesti. Sekä Pienen Mäntynevan että Vihviläsuon tuotantoalueiden päästöille vesistöön on asetettu raja-arvot. Muiden vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa ratkaisun ja lupamääräysten perusteluihin. HH yhdessä 47 muun muistuttajan kanssa: Pienen Mäntynevan ja Vihviläsuon tuotantoalueiden vedet johdetaan Alvajärveen Tervajokea pitkin, ja lupaharkinnassa on otettu huomioon molempien tuotantoalueiden päästöjen yhteisvaikutus Alvajärven veden laatuun. Aluehallintovirasto arvioi, että lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu merkittävää Alvajärven pilaantumista tai sen vaaraa. Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen vedet on määrätty käsiteltäväksi sulan maan ajan kemiallisesti ja muutoin pintavalutuskentällä, jolloin päästöt vesistöön ovat pienemmät kuin hakija on esittänyt päästöarvioissaan. Vihviläsuon pintavalutuskentän pinta-ala on tuotantoalueen rajaamisen jälkeen yli 9 % sen valumaalueesta ja aluehallintovirasto arvioi, että pinta-ala on riittävä myös poikkeuksellisten tilanteiden aikana. Sekä Pienen Mäntynevan että Vihviläsuon tuotantoalueiden päästöille vesistöön on asetettu raja-arvot. Muiden vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa ratkaisun ja lupamääräysten perusteluihin. ZZ1 ja ÅÅ1: Aluehallintovirasto arvioi, että Pienen Mäntynevan tuotantoalueen ja samalla valuma-alueella sijaitsevan Vihviläsuon tuotantoalueen päästöistä vesistöön ei aiheudu Alvajärven merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa. Pienen Mäntynevan tuotantoalueen vedet on määrätty käsiteltäväksi sulan maan ajan kemiallisesti ja muutoin pintavalutuskentällä ja Vihviläsuon tuotantoalueen pinta-alaa on hieman rajattu hakijan esittämästä. Luontoselvityksessä tai muutoinkaan ei ole tullut esille sellaisia seikkoja, mitkä edellyttäisivät luontoselvitysten täydentämistä. ÄÄ1: Alvajärven veden laatutiedot ovat riittävät lupaharkinnan kannalta. Vesi on suhteellisen kirkasta ja vähäravinteista, minkä takia vesien käsittelyn toimintavarmuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pienen Mäntynevan tuotantoalueen vedet on määrätty käsiteltäväksi sulan maan ajan kemiallisesti ja muutoin pintavalutuskentällä. Pienen Mäntynevan tuotantoalueen kanssa samalla valuma-alueella sijaitsevan Vihviläsuon tuotantoalueen pintavalutuskentän pinta-ala on yli 9 % sen valuma-alueesta eli huomattavasti ohjeellista mitoitusarvoa (3,8 %) suurempi. Sekä Pienen Mäntynevan että Vihviläsuon tuotantoalueiden päästöille vesistöön on asetettu raja-arvot. Luonto- ja linnustoselvityksissä tai muutoinkaan ei ole tullut esille sellaisia seikkoja, minkä perusteella lupahakemus olisi tullut hylätä, tai tietoja täydentää. Jotta toiminnan pölypäästöistä toiminta-

33 33 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO alueen ulkopuolella tapahtuvalle marjastukselle aiheutuvat haitat olisivat luvan myöntämisen esteenä, tulisi marjastuspaikan olla yleiseltä kannalta merkittävämpi kuin vaikutusalue aluehallintoviraston arvion mukaan on. Marjastuksen estymistä tuotantoon otettavalla alueella ei voida ottaa huomioon ympäristönsuojelulain nojalla tehtävässä lupaharkinnassa. ÖÖ1: Aluehallintovirasto viittaa ratkaisun ja lupamääräysten perusteluihin. Pienen Mäntynevan tuotantoalueen vedet on määrätty käsiteltäväksi sulan maan ajan kemiallisesti ja muutoin pintavalutuskentällä. Pienen Mäntynevan tuotantoalueen kanssa samalla valuma-alueella sijaitsevan Vihviläsuon tuotantoalueen pintavalutuskentän pinta-ala on yli 9 % sen valuma-alueesta eli huomattavasti ohjeellista mitoitusarvoa (3,8 %) suurempi. Sekä Pienen Mäntynevan että Vihviläsuon tuotantoalueiden päästöille vesistöön on asetettu raja-arvot. Aluehallintoviraston arvion mukaan ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisedellytykset ovat täyttyneet, jolloin ympäristölupa on tullut myöntää. AA2 ja BB2sekä CC2 ja DD2: Aluehallintovirasto viittaa ratkaisun ja lupamääräysten perusteluihin. Pienen Mäntynevan tuotantoalueen vedet on määrätty käsiteltäväksi sulan maan ajan kemiallisesti ja muutoin pintavalutuskentällä. Pienen Mäntynevan tuotantoalueen kanssa samalla valuma-alueella sijaitsevan Vihviläsuon tuotantoalueen pintavalutuskentän pinta-ala on yli 9 % sen valuma-alueesta eli huomattavasti ohjeellista mitoitusarvoa (3,8 %) suurempi. Sekä Pienen Mäntynevan että Vihviläsuon tuotantoalueiden päästöille vesistöön on asetettu raja-arvot. Aluehallintoviraston arvion mukaan ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisedellytykset ovat täyttyneet, jolloin ympäristölupa on tullut myöntää. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 103 a, 103 c Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28

34 34 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Hakemuksen vireille tullessa sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Vapo Oy Pihtiputaan kunta Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pihtiputaan kunnan kaavoitusviranomainen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Kotiseudun Sanomat -lehdessä.

35 35 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Lasse Känsälä Satu Ahola Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Lasse Känsälä (puheenjohtaja) ja Satu Ahola (esittelijä). (SAh)

36 VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

37 Kartta, josta käy ilmi tärkeimmät tuotantoalueen rakenteet Liite 2