Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 532/2003 vp Tuomioistuinten jutturuuhkan vaikutus liiketoiminnan kilpailuolosuhteisiin Eduskunnan puhemiehelle Käräjäoikeus määräsi yrittäjä X:n liiketoimintakieltoon tuomitessaan hänet 4,5 vuodeksi vankeuteen törkeistä velallisen epärehellisyyksistä, törkeistä veropetoksista ja kirjanpitorikoksista. Tuomittu valitti tuomiosta hovioikeuteen. Hovioikeus päätti, ettei käräjäoikeuden tuomitulle määräämää liiketoimintakieltoa panna täytäntöön, ennen kuin varsinainen rikosasia on ratkaistu hovioikeudessa. Tämä päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että kiellon voimaantulo saattaa hovioikeuden ruuhkista riippuen lykkääntyä jopa vuosilla. Liiketoimintakielto määrättiin käräjäoikeudessa kuudeksi vuodeksi eli vuotta vaille maksimiajaksi. Kiellon alkamisaikaa lykättiin kuitenkin joulukuun 1. päivään, jotta yrittäjä ehtisi myydä, realisoida tai ajaa alas yrityksen liiketoimintaa. Hovioikeus piti perusteltuna lykätä kiellon alkamista, kunnes valitus saadaan käsiteltyä. Hovioikeus ei katsonut ehtivänsä käsitellä asiaa ennen joulukuun alkua. Periaatteellisesti mielenkiintoiseksi asian tekee moni yksityiskohta. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta yritys jatkaa mm. uusien franchisingyrittäjien hakua ja rekrytointia lehti-ilmoituksilla. Uusia liikeyksiköitä on perustettu eri puolille maata tänä vuonna ainakin kuusi kappaletta. Hovioikeuden ruuhkista johtuvalla ratkaisulla on siis dramaattisesti vaikutettu siihen liiketoimintaan, jonka arvioinnin perusteella käräjäoikeus teki päätöksensä. Jos liiketoiminta on jatkunut moitittavalla tavalla, niin sillä on ollut paikkakuntakohtaisesti alan toimijoiden välistä kilpailua vääristävä vaikutus. Tämän kirjallisen kysymyksen tekijällä on tiedossa lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan roolit yhteiskunnassa. Kun yhteiskunnassa juuri nyt korostetaan tarvetta saada harmaa ja musta talous kuriin ja yritetään tehdä liike-elämän kilpailuolosuhteita entistä reilummiksi, kuvatunlaisilla oikeustilatilanteilla on näihin pyrkimyksiin nähden rapauttavaa vaikutusta. Tällöin se, mitä tapahtuu tuomioistuinpuolella, omaa myös yleistä kiinnostavuutta. Voisi kuvitella, että oikeusministeriössä on tarvetta analysoida tilannetta ja tehdä osaltaan ratkaisuja, jotka estävät tällaisten tilanteiden syntymisen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Seuraako hallitus sitä, kuinka tuomioistuinten jutturuuhka vaikuttaa mm. kilpailuolosuhteiden tasapuolisuuteen voimakkaasti kilpailluilla aloilla ja antavatko tehdyt havainnot aihetta toimenpiteisiin? Versio 2.0

2 Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2003 Erkki Pulliainen /vihr 2

3 Ministerin vastaus KK 532/2003 vp Erkki Pulliainen /vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulliaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 532/2003 vp: Seuraako hallitus sitä, kuinka tuomioistuinten jutturuuhka vaikuttaa mm. kilpailuolosuhteiden tasapuolisuuteen voimakkaasti kilpailluilla aloilla ja antavatko tehdyt havainnot aihetta toimenpiteisiin? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Rikosoikeudellisissa asioissa tuomioistuimissa on huolehdittava paitsi rikosvastuun toteutumisesta, myös vastaajan oikeusturvasta. Perustuslain mukaan oikeus hakea muutosta on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tae, joka turvataan lailla. Rikosoikeudellisissa asioissa on yleensä lähtökohtana, että seuraamus pannaan täytäntöön vasta kun tuomio on lainvoimainen. Liiketoimintakiellosta annetussa laissa on kuitenkin säädetty, että liiketoimintakiellon määräämistä koskevaa päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakemusta käsittelevä ylempi tuomioistuin voi tästä poiketen määrätä, että päätöstä ei ole kokonaan tai määrätyiltä osin noudatettava. Määräyksen antamisen tarpeellisuuden harkitsee kussakin tapauksessa riippumaton tuomioistuin. On luonnollisesti otettava huomioon sekin mahdollisuus, että alemman asteen tuomio lopulta kumotaan muutoksenhaun johdosta. Oikeusministeriössä seurataan tuomioistuimissa vireillä olevien ja tuomioistuimissa ratkaistujen asioiden käsittelyaikoja varsin tarkasti. Tuomioistuinten kanssa vuosittain käytävissä tulosneuvotteluissa arvioidaan saapuvien ja ratkaistavien asioiden määriä sekä sovitaan muun muassa käsittelyaikatavoitteista. Käräjäoikeuksissa, joissa käsitellään monenlaisia asioita erilaisissa ratkaisukokoonpanoissa, käsittelyaikatavoitteita asetetaan rikosasioille, velkajärjestelyasioille, istunnossa ratkaistaville riita-asioille, summaarisessa menettelyssä ratkaistaville riita-asioille sekä lainhuudatus- ja kiinteistöasioille. Hovioikeuksien käsittelyaikatavoitteet asetetaan suullisessa käsittelyssä ja kirjallisessa menettelyssä ratkaistaville asioille. Lainsäädännössä on myös joukko asiaryhmiä, jotka on säädetty käsiteltäviksi kiireellisinä. Tällaisia ovat muun muassa vangittujen jutut. Liiketoimintakieltolain mukaan liiketoimintakieltoa koskevat asiat on käsiteltävä kaikissa oikeusasteissa kiireellisinä. Vuonna 2002 käräjäoikeuksissa ratkaistiin seitsemän rikosoikeudellista asiaa, joissa pääasiana oli liiketoimintakielto. Niiden käsittelyaika jakaantui seuraavasti: kaksi asiaa alle 1 kk, kolme asiaa 2 3 kk ja kaksi asiaa 4 7 kk. Keskimääräiset käsittelyajat hovioikeuksissa olivat 5,3 10,4 kk vuonna Hovioikeudet antoivat neljä ratkaisua liiketoimintakiellon määräämistä koskevassa asiassa. Käsittelyaika näissä oli 0,3 11,7 kk. Hovioikeuksien jutturuuhkaa on pyritty pienentämään ja tasaamaan lainsäädäntömuutoksilla sekä työmenetelmiä kehittämällä. Myös hovioikeuksien piirirajoja on tarkoitus kehittää 3

4 Ministerin vastaus työmäärien tasaisemman jakautumisen toteuttamiseksi. Hallintolainkäytön osalta viime aikoina on kiinnitetty huomiota yhteiskunnallisesti merkittävien maankäyttö- ja rakennuslain alaan kuuluvien valitusasioiden käsittelyyn hallinto-oikeuksissa. Näiden asioiden käsittelyä varten on voitu osoittaa asianomaisiin tuomioistuimiin hieman lisäresursseja. Yleisenä pyrkimyksenä on mahdollisuuksien mukaan lyhentää käsittelyaikoja tuomioistuimissa kaikentyyppisissä asioissa. Ottaen huomioon tuomioistuinten perustehtävän ja käsiteltävien asioiden moninaisuuden on yleensä hankalaa asettaa joitakin asiaryhmiä erityisasemaan käsittelyaikojen suhteen. Toisaalta erityisenä tavoitteena on nopeuttaa yhteiskunnallisesti merkittävimpien asioiden käsittelyä. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2003 Oikeusministeri Johannes Koskinen 4

5 Ministerns svar KK 532/2003 vp Erkki Pulliainen /vihr Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Erkki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga spörsmål SS 532/2003 rd: Följer regeringen de verkningar som anhopningen av mål i domstolarna har bl.a. för rättvisa konkurrensvillkor på kraftigt konkurrensutsatta områden och ger iakttagelserna anledning till åtgärder? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I straffrättsliga ärenden skall domstolarna se till att det straffrättsliga ansvaret förverkligas och rättssäkerhet för svaranden beaktas. Enligt grundlagen är rätten att söka ändring en garanti för en rättvis rättegång och detta skall tryggas genom lag. I straffrättsliga mål och ärenden utgår man i regel från att påföljden skall verkställas först efter det att domen har vunnit laga kraft, men i lagen om näringsförbud föreskrivs det att ett beslut om näringsförbud skall iakttas trots att ändring har sökts. En högre domstol som behandlar ändringsansökan får dock bestämma att beslutet inte skall iakttas i sin helhet eller till någon viss del. Nödvändigheten av ett sådant förordnande bedöms av en oberoende domstol från fall till fall. Möjligheten att den dom som har meddelats i lägre instans slutligen upphävs till följd av överklagandet måste självfallet också beaktas. Justitieministeriet följer mycket noga behandlingstiderna för anhängiggjorda och avgjorda mål och ärenden vid domstolarna. I de årliga resultatförhandlingarna med domstolarna görs en uppskattning av antalet inkommande ärenden och antalet ärenden som skall avgöras och därefter fastställer man i samråd bl.a. målsättningen för handläggningstiderna. I tingsrätterna där många slags mål och ärenden behandlas i olika sammansättningar fastställs målsättningen för handläggningstiderna för brottmål, skuldsaneringsärenden, brottmål som skall avgöras i sammanträde och brottmål som skall avgöras genom summariskt förfarande samt för lagfartsärenden och jordrättsmål och jordrättsärenden. I hovrätterna fastställs målsättningen för handläggningstiderna för mål och ärenden som skall avgöras genom muntlig förhandling och för mål och ärenden som skall avgöras genom skriftligt förfarande. I lagstiftningen finns grupper av mål och ärenden som skall behandlas skyndsamt. Sådana är bl.a. frågor som gäller häktade. Enligt lagen om näringsförbud skall mål och ärenden som gäller näringsförbud behandlas skyndsamt i samtliga rättsinstanser. I tingsrätten avgjordes år 2002 sju straffrättsliga mål där huvudsaken gällde ett näringsförbud. Handläggningstiderna var följande: två mål under en månad, tre mål 2 3 månader och två mål 4 7 månader. I hovrätterna var handläggningstiderna i snitt 5,3 10,4 månader år Hovrätterna avgjorde fyra ärenden som gällde meddelande av näringsförbud. Handläggningstiden var 0,3 11,7 månader. Man har försökt minska och utjämna anhopningen av mål och ärenden vid hovrätterna dels genom författningsändringar, dels genom att ut- 5

6 Ministerns svar veckla arbetsrutinerna. Avsikten är också att utveckla gränserna för hovrätternas domkretsar för att åstadkomma en jämnare arbetsfördelning. Inom förvaltningslagskipningen har man under den senaste tiden fäst uppmärksamhet vid hur samhälleligt intressanta överklaganden inom markanvändnings- och bygglagens område har behandlats i förvaltningsdomstolarna. För handläggningen av dessa ärenden har en del tilläggsresurser kunnat anvisas domstolarna i fråga. En allmän strävan är att i mån av möjlighet förkorta domstolarnas handläggningstider för alla typer av mål och ärenden. Med hänsyn till domstolarnas primära uppdrag och ärendenas mångfald är det i regel svårt att ge en viss grupp av ärenden någon form av särställning i fråga om handläggningstiderna. Å andra sidan har man som en särskild målsättning att ta fram en snabbare behandling av samhälleligt intressanta ärenden. Helsingfors den 5 december 2003 Justitieminister Johannes Koskinen 6