Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus
|
|
- Santeri Katajakoski
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Lausunto Helsingin Vartiosaaren osayleiskaavaehdotuksesta 164/05.01/2013 MHS Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavan luonnoksesta. Lausunnolle on myönnetty lisäaikaa maakuntahallituksen käsittelyä varten. Suunnittelualueen nykytila 82 hehtaarin laajuinen Vartiosaari sijaitsee Helsingin itäisessä saaristossa. Etäisyys Helsingin keskustasta on linnuntietä 7,5 km ja tietä pitkin 10,5 km. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä huvilasaari on pääasiassa loma- ja virkistyskäytössä. Virkistyskäyttöä rajoittaa hankala saavutettavuus, koska saareen ei ole siltaa eikä yleistä rantautumislaituria. Saarella sijaitsee noin 50 omarantaista huvilaa ja loma-asuntoa sekä satakunta muuta rakennusta. Helsingin kaupunki omistaa noin 90 % maa-alueesta ja puolet rakennuskannasta. Saaressa asuu ympärivuotisesti parikymmentä asukasta. Vartiosaaren on luonto monipuolinen. Suojeltuja kohteita on yksi, Suomen ainoa rantaruttojuuren esiintymä. Huvilayhdyskunta keskittyy rannoille ja saaren sisäosa on lähes kokonaan rakentamaton, paikoin myös umpeenkasvanut. Suunnittelutilanne Vartiosaaren suunnittelulla on jo sadan vuoden historia, jonka aikana alue on vuorotellut Helsingin suunnitelmissa virkistyskäytössä ja asumisessa. Yhteiseen näkemykseen ei ole vielä päästy. Helsingin voimassa olevassa yleiskaavassa 2002 saari jätettiin vielä selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Vartiosaaren osayleiskaavoituksen alkuvaiheessa (2013) kaavatyön pohjaksi tutkittiin kolmea periaatteellista maankäyttövaihtoehtoa; virkistysvaihtoehtoa, pientalovaltaista asuinaluetta ja tiivistä asuinaluetta. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta valitsi jatkosuunnittelun pohjaksi tiiviin asuinalueen. Samaan aikaan valmisteltavassa, 2015 nähtävillä olleessa Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksessa saarta suunnitellaan asuntorakentamiseen ja sen rantoja virkistys- ja viheralueeksi. Vartiosaari sijoittuisi osaksi nk. Saaristoraitiotien varteen rakentuvaa, usean asuinalueen muodostamaa uudis- ja täydennysrakentamisen ketjua (Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Laajasalo, Vartiosaari, Ramsinniemi, Meri-Rastila). Saaristoraitiotiellä on arvioitu olevan merkitystä myös
2 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: matkailun kannalta. Maakuntakaava ohjaa sekä Helsingin yleiskaavan että Vartiosaaren osayleiskaavan laadintaa. Kun Helsingin kaupunginhallitus antoi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta lausuntonsa maaliskuussa 2015, lausunnosta poistettiin äänestyksen tuloksena kaikki vaatimukset Vartiosaaren ja Ramsinniemen muuttamiseksi maakuntakaavassa taajamakäyttöön. Suunnitelman sisältö Osayleiskaavalla suunnitellaan uutta asukkaan kaupunginosaa pääasiassa asumiseen. Tavoitteena on omaleimainen, monipuolinen ja tiivis saaristokaupunginosa, jossa on asumisen ohella kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Alueelle suunnitellaan peruspalveluita kuten päivittäistavarakauppaa, muilta osin tukeudutaan läheisen Laajasalon palveluihin. Saari on tarkoitus yhdistää mantereeseen silloilla ja rakentaa raitiotieyhteyden varaan. Autoriippumattomuus on keskeinen tavoite. Keskustasta Kruunusiltojen kautta Laajasaloon ja Reposalmen yli edelleen Vartiosaareen johtava uusi raitiotieyhteys lyhentäisi matkaa Helsingin keskustaan noin 9 kilometriin. Ramsinniemen kautta voisi myöhemmin toteutua raitiotieyhteys myös Vuosaaren suuntaan. Kaupunkisuunnittelulautakunta on edellyttänyt kaavaan määräystä, jonka mukaan rakentamista alueella ei saa aloittaa ennen kuin raitiotieyhteydestä saareen on tehty sitova päätös. Suunnittelussa on kuitenkin varauduttu myös liityntäbussiliikenteeseen lähimmiltä metroasemilta. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavan luonnoksesta. Liitto kiittää lausunnolle myönnetystä lisäajasta. Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että Uudellamaalla tutkitaan laajasti erilaisia mahdollisuuksia vastata seudun polttavaan asuntokysyntään. Osayleiskaavatyössä on tavoiteltu ennakkoluulottomasti uutta ja kestävämpää elämäntapaa, jopa autoriippumattomuutta ja yhteensovitettu ansiokkaasti erilaisia keskenään osin ristiriitaisiakin arvoja sekä kartutettu monipuolista tietoa päätöksentekoa varten. Osayleiskaavan ratkaisu poikkeaa kuitenkin maakuntakaavasta, eikä se tarjoa vielä riittävää tietopohjaa maakuntakaavan muuttamiseksi. Lausunnon keskeinen sisältö tiivistetysti: Esitetty asukasta vastaa pienen kaupungin asukasmäärää. Sellaisen sijoittaminen rakentamattomalle alueelle on seudullisesti merkittävää maankäyttöä, jollaista ei ole sallittu maakuntakaavan nk. valkoisilla alueilla missään Uudellamaalla.
3 Osayleiskaavan aineistojen perusteella on vaikea varmistua siitä, että edes esitetty asukasmäärä riittäisi saamaan kalliit infrainvestoinnit ja raitiotien liikennöinnin kannattavaksi sekä kilpailukykyiseksi. Kaava saattaa johtaa läheisen virkistys- ja luonnonsuojelualueeksi osoitetun Ramsinniemenkin rakentamiseen. Vaikutukset eivät ole pelkästään paikallisia. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta on huomioitu kaavaratkaisussa ja saaren avaamisen myötä se tulisi nykyistä laajemman joukon tuntemaksi. Alueen luonne huvilakulttuuriympäristönä muuttuisi kuitenkin rakentamisen myötä täysin. Osayleiskaavalla tehdään merkittävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden välinen arvovalinta asuntokysyntään vastaamisen ja autenttisen kulttuuriympäristön suojelun välillä. Kasvava väestö edellyttää riittävän laajoja, vetovoimaisia ja kulutusta kestäviä virkistysalueita. Rakentamattomana merellinen Vartiosaari voisi olla vastaus myös tähän tarpeeseen jopa seudun mittakaavassa. Vartiosaareen liittyy useita seudullisia kysymyksiä ja vaikutuksia. Osayleiskaavan kaavaratkaisu edellyttää maakuntakaavan muuttamista. Maakuntakaavatilanne Voimassa olevassa maakuntakaavassa Vartiosaari on valkoista aluetta, eli sille ei ole osoitettu erityistä seudullisesti merkittävää maankäyttöä. Saari on kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (RKY 2009; Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus ). Valmisteilla olevan 4. vaihemaakuntakaavan 2015 nähtävillä olleessa luonnoksessa alueelle on osoitettu myös maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä. Maakuntakaavan valkoisten alueiden tulkinta Maakuntakaavan valkoisten alueiden merkintä on tarkoitettu lähinnä maaja metsätaloustoimintoja varten sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Alueelle voi sijoittua muutakin vaikutuksiltaan paikallista maankäyttöä. Maakuntakaavaa tulkittaessa paikallisuuden raja suhteutetaan suunnittelualueen sijaintiin ja asukasmäärään. Osallisten ja viranomaisten pitää kuitenkin pystyä ennakoimaan tulevat, merkittävät rakentamiskohteet maakuntakaavasta ja maakuntakaavan tulkinnan tulee olla tasapuolista eri kuntien kesken. Merkittävä asukaslisäys rakentamattomalle alueelle Vartiosaareen esitetään asukasmäärää, joka lähentelee esimerkiksi Kauniaisten, Karkkilan tai Hangon kaupunkien asukasmäärää (n ). Vartiosaaren osayleiskaavan mukainen väestötiheys (8 400 as/km2) on selvästi suurempi kuin vaikkapa Helsingin Lauttasaaren (5 800 as./km²) tai viereisen Tammisalon (3 100 as/km²). Kysymys ei siis ole aivan vähäpätöisestä rakentamisesta edes Helsingin mittakaavassa. Vartiosaaren kanssa samankokoinen (82 ha), 800 asukkaan Suomenlinna, on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueena.
4 Esimerkkilukuihin peilaten olisi vaikea perustella näin mittava rakentaminen ilman rakentamista ennakoivaa merkintää maakuntakaavassa. Valkoisia alueita ei lähtökohtaisesti ole tarkoitettu taajaan rakentamiseen: suunnittelumääräyksenkin mukaan alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Liitto toteaa, että Vartiosaari ei ole pääkaupunkiseudun ainoa saari, jolla on rakentamispaineita. Silta- ja raitiotieinvestoinnit sekä raitiotien kannattava liikennöinti saattavat edellyttää esitettyä enemmän asukkaita Osayleiskaavan liikenteelliset sekä kustannustaloudelliset tarkastelut ovat vielä niin alustavia, ettei niiden pohjalta pysty riittävästi arvioimaan rakentamisen kannattavuutta ja tehokkaaseen joukkoliikenteen tarvittavaa asukasmäärää. Erityisesti liikenteellinen arviointi on liian suppea. Lisäaineistoksi toimitettu Raideliikenteen verkkoselvitys (valmisteilla olevan yleiskaavan selvitys, johon Vartiosaaren suunnittelussa osin nojataan) perustuu lähtöoletukseen, että yleiskaavaluonnoksen ns. kaupunkibulevardit olisi jo toteutettu. Raideverkkoselvityksen laskelmat eivät ole relevantteja Vartiosaaren kannattavuuden eivätkä vaikutusten arvioimiseksi, jos saaren toteutukseen tähdätään ennen 2050-lukua, jolloin bulevardit oletetaan valmiiksi. Raitiotien matka-aika Helsingin keskustasta Vartiosaareen olisi arvioiden mukaan noin puoli tuntia ja tavoiteltu vuoroväli ruuhka-aikana 5 10 minuuttia. Saaristoraitiotien suurimmat asukas- ja matkustajamäärät ovat kuitenkin reitin keskustan päässä ja todennäköisesti vain osa Laajasaloon suuntautuvista raitiotievaunuista jatkaisi Vartiosaareen asti. Autoriippumattomuus on sinänsä kaavassa erinomainen tavoite, mutta kun joukkoliikenteen valtteja ovat sujuvuus, vaihdottomuus ja tiheä vuoroväli, onko raitiotie kilpailukykyinen vaihtoehto autolle, jos saaren asukasmäärä ei riitä tiheään liikennöintiin? Vartiosaaren kaavaratkaisu kytkeytyykin selkeästi myös läheiseen Ramsinniemeen, jonka kautta Saaristoraitiotielle suunnitellaan jatkoa Vuosaareen. Maakuntakaavassa Ramsinniemi on virkistys- ja suojelualuetta, eikä sitä voida ottaa asumiskäyttöön ilman maakuntakaavan muutosta, vaikka raitiotien kannattavuus sitä todennäköisesti edellyttäisi. Vaikutukset Ramsinniemeen on arvioitava päätöksenteon pohjaksi jo nyt, eikä vasta asemakaavoituksen yhteydessä, kuten osayleiskaavan selostuksen mukaan on aikomus tehdä. Entä jos raitiotie ei toteudu? Kaavan keskeisenä periaatteena ja perusteluna uuden alueen käyttöön ottoon on raideliikenteeseen tukeutuminen. Osayleiskaavaluonnoksen kaavamääräys Kerrostalovaltaista asuinrakentamista alueella ei saa aloittaa ennen kuin raitiovaunuyhteydestä saareen on tehty sitova päätös ei kuitenkaan riitä varmistamaan, ettei rakentaminen alueella ala ennen aikojaan. Kaavassa on muutakin kuin kerrostaloja. Kaava-asiakirjoissa tulee myös määritellä yksiselitteisesti, mitä sitovalla päätöksellä tarkoitetaan. Nyt kaavaselostuksesta löytyy vain viittaus
5 Kruunusiltojen rakentamispäätökseen, mitä ei voida pitää riittävänä Vartiosaaren ratkaisun osalta, vaikka se onkin toteuttamisen ensimmäinen kynnysehto. Selostuksen mukaan saaren joukkoliikenteen yhteys voidaan toteuttaa aluksi bussilla syöttöliikenteenä metrolta, mikä sisältää osaltaan riskin, ettei raideyhteyttä Vartiosaareen tule lopulta ollenkaan. Kaupan ohjaus epäselvää Osayleiskaavan selostuksen mukaan Vartiosaareen suunnitellaan vähittäis- ja päivittäistavarakauppaa yhteensä k-m2. Asuntoalueilla sallitaan liiketiloja mutta kaavakartalta tai -määräyksistä ei selviä, minne kaupan toimintoja on tarkoitus sijoittaa, eikä kaavassa ole osoitettu kaupan mitoitusta. Maakuntakaava ohjeistaa kauppaa sijoittumaan keskustoihin ja taajamatoimintojen alueille ei valkoiselle alueelle. Tästäkin näkökulmasta valkoisen alueen taaja rakentaminen edellyttäisi maakuntakaavan taajamamerkintää. Kulttuuriympäristöarvojen yhteensovittaminen muun maankäytön kanssa Maakuntakaavan määräyksen mukaan suunnittelussa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, sen kokonaisuus ja identiteetti sekä turvata merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Vartiosaari on laaja ja harvinaisen yhtenäinen, merellinen huvila- ja lomanviettokulttuurin kokonaisuus. Pääkaupunkiseudulla tällaiset alueet ovat suurelta osin hävinneet tai pirstoutuneet hajalleen muun taajamarakenteen lomaan. Saaren valtakunnalliset ja maakunnalliset kulttuuriympäristöarvot ovat kiistattomia. Harva kuitenkaan pääsee niihin tutustumaan saaren huonon saavutettavuuden sekä osittaisen umpeenkasvun vuoksi. Säilyäkseen saaren kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö tarvitsevatkin kaavaratkaisusta riippumatta hoitotoimenpiteitä. Onnistuneita ratkaisuja herkässä ympäristössä Saaren rakentaminen asuntoalueeksi muuttaisi eristyneen, kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden ja lomanviettosaaren luonteen täysin toisenlaiseksi. Toisaalta se avaisi mahdollisuuden saada arvokas rakennuskanta historiallisine puutarhoineen esiin, laajemman joukon saavutettavaksi. Kaavaratkaisu haastavassa paikassa onkin pääosin varsin onnistunut. Laaditut kulttuuriympäristöselvitykset ovat ansiokkaita ja kulttuurihistoriallinen rakennuskanta on kaavan valmistelussa otettu hienosti uuden alueen identiteettitekijäksi sekä turvattu suojelumerkinnöin. Vanhoille huvilatonteille ja niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaa täydennysrakentamista tosin on tarpeen ohjata kaavamääräyksellä tarkemmin, esimerkiksi määrittämällä enimmäiskerrosalat ja rakennusten lukumäärät. Liitto kuitenkin toteaa, että jos kaavan kustannustaloudellisuus edellyttää jatkosuunnittelussa enemmän asukkaita, kaavaratkaisu muuttuu
6 kulttuuriympäristöjen ja alueen sietokyvyn kannalta kestämättömäksi. Saaren kulttuuriympäristön osalta tehtävä arvovalinta Kulttuuriympäristöjen osalta kysymys on ensisijaisesti siitä, mitä pidetään tärkeimpänä. Huvilayhdyskunnan kokonaisuuden suojelemisen ja säilymisen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollistavat sekä nykytila että saaren laajempaan virkistyskäyttöön avaaminen kevyen liikenteen sillalla. Jos taas pääkaupunkiseudun asuntotuotantotarpeet painavat vaakakupissa enemmän, toteutetaan saaren asuntorakentaminen vanhaa rakennuskantaa kunnioittaen, mutta kulttuuriympäristön kokonaisuus kärsii. Kulttuuriarvojen takia Vartiosaaren maankäyttöä ei voida ratkaista peilaamatta sitä muuhun pääkaupunkiseudun saariston huvila-asutukseen: niiden säilymisestä on entistä tärkeämpää varmistua. Tässäkin mielessä kysymys on yhtä saarta laajempi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat toisinaan jossain määrin keskinäisessä ristiriidassa ja silloin kaavoituksessa joudutaan tekemään valintoja, kuten tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun tonttimaan riittävyyden ja valtakunnallisten kulttuuriympäristöjen välillä. Valinnat pitää tehdä riittävän, seudullisen tiedon pohjalta ja hyvin perustellen. Vartiosaarella voi olla seudullista virkistysarvoa Maakuntakaavan valkoisia alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan mm. virkistyskäytön kannalta tärkeiden metsä- ja luontoalueiden pirstomista tulee välttää. Helsingin kasvava väestö edellyttää riittävän laajoja, kulutuskestäviä ja vetovoimaisia virkistysalueita. Kaava-aineistosta ei käy ilmi, miten Vartiosaaren rakentaminen muuttaisi lähivirkistyksen dynamiikkaa. Kaavaselostuksen mukaan Helsingin kaakkoisessa suurpiirissä (johon luetaan mm. pääasiassa puolustusvoimien käyttöön varattu Santahamina ja tähän asti melko eristyksissä ollut Vartiosaari) on tällä hetkellä asukasta kohden noin kaksinkertainen määrä virkistysaluetta (190 m2/asukas) verrattuna Helsingin keskiarvoon. Osuus vähenee uudis- ja täydennysrakentamisen myötä, kun virkistysalueet supistuvat ja asukasmäärä lisääntyy. Aineistosta jää kaipaamaan kattavampaa yleiskaavallista tarkastelua siitä, minne kaupunkilaisten virkistystarpeet kanavoituvat ja miten Vartiosaari tehokkaasti rakennettuna palvelisi kaikkia helsinkiläisiä kuinka paljon virkistyskäyttäjiä saari kestää omien asukkaidensa lisäksi. Vartiosaarta voisi vaihtoehtoisesti kehittää pelkästään virkistykseen Helsingin itäisen vihersormen osana. Virkistyskäyttö turvaisi parhaiten myös valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt kokonaisuutena. Liiton aikaisemmat kannanotot Vartiosaaren suunnitteluun Uudenmaan liitto antoi keväällä 2013 mielipiteen osayleiskaavatyön pohjaksi tutkituista vaihtoehdoista (virkistys-, pientalo- ja tiivis asuminen).
7 Sen mukaan kaikkien maankäyttövaihtoehtojen pohjalta voidaan jatkaa suunnittelua edellyttäen, että saaren kulttuuriarvot huomioidaan jatkosuunnittelussa. Lisäksi liitto edellytti, että vaikutusten arvioinnilla osoitetaan, että maankäyttö on Helsingin mittakaavassa paikallista. Maakuntahallitus otti kantaa Vartiosaaren suunnitteluun keväällä 2015 Helsingin yleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa. Siinä todetaan, että Vartiosaareen esitetään niin paljon asumista, että se tulisi osoittaa maakuntakaavassa taajamana, kuten muutkin vastaavat kohteet. Maakuntakaavan muuttamiseksi tulee olla riittävä tietopohja ja perustelut. Maakuntahallitus huomautti lisäksi, että väestön kasvaessa myös virkistyskäyttöpaineet lisääntyvät. Uuden alueen rakentamiskäyttöön ottamista kehotettiin harkitsemaan erityisen tarkkaan. Lausunnon mukaan Vartiosaari voisi vaihtoehtoisesti tarjota oivallisen, jopa seudullisesti merkittävän virkistysalueen. Maakuntakaavaratkaisun ja liiton aikaisempien kannanottojen huomioiminen osayleiskaavassa Osayleiskaavan selostuksessa todetaan, että Vartiosaaren rakentaminen on Helsingin mittakaavassa paikallista. Väitteen tueksi ei esitetä mitään perusteluja eikä liiton edellyttämää vaikutusten arviointia. Uudenmaan liitto katsoo, että kaavan vaikutukset eivät ole pelkästään paikallisia: asukasta on Helsingin mittakaavassakin huomattava asukaslisäys rakentamattomalle alueelle. Pelkästään tulkinta, että maakuntakaavan valkoiselle alueelle olisi mahdollista sijoittaa pienen kaupungin verran asukkaita, voi aiheuttaa merkittäviä seurausvaikutuksia muualla Uudellamaalla. Raitiotieliikennettä ei ohjata maakuntakaavalla, mutta matkailunäkökulmasta Saaristoraitiotiellä saattaa olla seudullisia vaikutuksia. Lisäksi raitiotien toteuttamisedellytykset saattavat sinetöidä kaava-alueen ulkopuolisen Ramsinniemenkin rakentamiseen. Vartiosaari kytkeytyy myös virkistysaluepotentiaalinsa osalta laajemmin Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kasvuproblematiikkaan. Kulttuuriympäristöjen osalta kysymys on arvovalinnasta huvilayhdyskunnan autenttisena suojelemisen, ja kulttuuriympäristöt huomiovan uudisrakentamisen välillä. Valinnan pohjaksi ja huvilakulttuurin arvojen säilymisen varmistamiseksi tarvitaan vähintään seudullista tarkastelua. Vartiosaaren maankäytön ratkaisuissa tulee edetä kaavahierarkian mukaisessa järjestyksessä. Kuten maakuntahallitus jo Helsingin yleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa totesi, Vartiosaaren rakentaminen edellyttää maakuntakaavan muuttamista. Sen pohjaksi tarvitaan täsmällisenpää tietoa mm. liikenneverkon, maankäytön ja virkistyksen kokonaisuudesta, volyymeista ja vaikutuksista sekä kulttuuriympäristöarvojen turvaamisesta. Tätä tietoa saataneen valmisteilla olevan koko kaupungin yleiskaavatyön yhteydessä ja voidaan hyödyntää maakuntakaavan valmistelussa. Liitto korostaa, että yhteistyö
8 yleiskaavavalmistelijoiden ja Uudenmaan liiton kesken on siksi myös jatkossa erittäin tärkeää. Uudenmaan liitto toteaa, että Vartiosaaren maankäyttö on tarkoituksenmukaista ratkaista Uudenmaan 2016 käynnistettävässä kokonaismaakuntakaavassa. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Käsittely: Kristiina Rinkinen Jaakko Jalonen Jari Sainion kannattamana esitti, että lausunto Vartiosaaren osayleiskaavan tarkistetusta ehdotuksesta palautetaan uudelleen valmisteluun. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan pohjaesitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Jaakko Jalosen esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 2 JAA-ääntä (Karimäki, Krohn). 12 EI-ääntä (Markkula, Enroth, Karhuvaara,Raatikainen,Taipale, Jalonen, Herttuainen, Mäkelä, Blomqvist, Ansalehto-Salmi, Sainio, Salonen). Päätös: MHS Maakuntahallitus päätti palauttaa lausunnon Vartiosaaren osayleiskaavan tarkistetusta ehdotuksesta uudelleen valmisteluun. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavan luonnoksesta. Suunnittelualueen nykytila 82 hehtaarin laajuinen Vartiosaari sijaitsee Helsingin itäisessä saaristossa. Etäisyys Helsingin keskustasta on linnuntietä 7,5 km, ja tietä pitkin 10,5 km. Kulttuurihistoriallisesti merkittävää huvilasaarta käytetään pääasiassa loma-asumiseen ja virkistykseen. Virkistyskäyttöä rajoittaa hankala saavutettavuus, koska saareen ei ole siltaa eikä yleistä rantautumislaituria. Saarella sijaitsee noin 50 omarantaista huvilaa ja loma-asuntoa sekä satakunta muuta rakennusta. Helsingin kaupunki omistaa noin 90 % maa-alueesta ja puolet rakennuskannasta. Saaressa asuu ympärivuotisesti parikymmentä asukasta. Vartiosaaren on luonto monipuolinen. Suojeltuja kohteita on yksi, Suomen ainoa rantaruttojuuren esiintymä. Huvilayhdyskunta keskittyy rannoille ja saaren sisäosa on lähes rakentamaton, paikoin myös umpeenkasvanut.
9 Suunnittelutilanne Vartiosaaren suunnittelulla on jo sadan vuoden historia, jonka aikana alue on vuorotellut Helsingin suunnitelmissa virkistyskäytössä ja asumisessa. Helsingin voimassa olevassa yleiskaavassa 2002 saari on merkitty selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Kun Vartiosaaren osayleiskaavoitus 2013 alkoi, sen pohjaksi tutkittiin kolmea periaatteellista maankäyttövaihtoehtoa; virkistyskäyttöä, pientalovaltaista asuinaluetta ja tiivistä asuinaluetta. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta valitsi jatkosuunnittelun pohjaksi tiiviin asuinalueen. Samaan aikaan valmistellaan Helsingin uutta yleiskaavaa, jonka luonnos oli nähtävillä Siinä Vartiosaarta suunnitellaan asuntorakentamiseen ja sen rantoja virkistys- ja viheralueiksi. Vartiosaari sijoittuisi osaksi nk. Saaristoraitiotien varteen rakentuvaa, usean asuinalueen muodostamaa uudis- ja täydennysrakentamisen ketjua. Kokonaisuuteen kuuluvat Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Laajasalo, Vartiosaari, Ramsinniemi ja Meri-Rastila. Yleiskaavaluonnoksen selostuksen mukaan Saaristoraitiotiellä voi olla merkitystä myös matkailun kannalta. Maakuntakaava ohjaa sekä Helsingin yleiskaavan että Vartiosaaren osayleiskaavan laadintaa. Suunnitelman sisältö Osayleiskaavalla suunnitellaan uutta asukkaan kaupunginosaa pääasiassa asumiseen. Tavoitteena on omaleimainen, monipuolinen ja tiivis saaristokaupunginosa, jossa on myös kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Alueelle suunnitellaan peruspalveluita, kuten päivittäistavarakauppaa. Muilta osin tukeudutaan läheisen Laajasalon palveluihin. Saari on tarkoitus yhdistää mantereeseen silloilla ja rakentaa raitiotieyhteyden varaan. Asukkaiden riippumattomuus henkilöautoista on keskeinen tavoite. Uusi raitiotieyhteys, joka johtaisi keskustasta Kruunusiltojen kautta Laajasaloon ja Reposalmen yli edelleen Vartiosaareen, lyhentäisi matkan Helsingin keskustaan noin 9 kilometriin. Ramsinniemen kautta voisi myöhemmin toteutua raitiotieyhteys myös Vuosaaren suuntaan. Kaupunkisuunnittelulautakunta on edellyttänyt kaavaan määräystä, jonka mukaan rakentamista alueella ei saa aloittaa ennen kuin raitiotieyhteydestä saareen on tehty sitova päätös. Suunnittelussa on varauduttu myös liityntäbussiliikenteeseen lähimmiltä metroasemilta. Liiton aikaisemmat kannanotot Vartiosaaren suunnitteluun Uudenmaan liitto antoi keväällä 2013 mielipiteensä osayleiskaavatyön pohjaksi tutkituista vaihtoehdoista (virkistys, pientalo- ja tiivis asuminen). Siinä todetaan, että kaikkien maankäyttövaihtoehtojen pohjalta voidaan
10 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: jatkaa suunnittelua edellyttäen, että saaren kulttuuriarvot huomioidaan jatkosuunnittelussa. Lisäksi liitto edellytti, että vaikutusten arvioinnilla osoitetaan, että maankäyttö on Helsingin mittakaavassa paikallista. Maakuntahallitus otti kantaa Vartiosaaren suunnitteluun keväällä 2015 Helsingin yleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa. Sen mukaan Vartiosaareen esitetään niin paljon asumista, että se tulisi osoittaa maakuntakaavassa taajamana, kuten muutkin vastaavat kohteet. Maakuntakaavan muuttamiseksi edellytettiin riittävää tietopohjaa ja perusteluja. Lausunnon keskeinen sisältö tiivistettynä Kaavaratkaisu poikkeaa maakuntakaavasta. Osayleiskaavassa osoitetaan merkittävää rakentamista maakuntakaavan valkoiselle alueelle. Ratkaisu saa kuitenkin tukea valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) Helsingin seudun erityistavoitteista. Hyväksyttävä poikkeaminen maakuntakaavasta edellyttää, että poikkeaminen perustellaan ja arvioinneilla osoitetaan, etteivät vaikutukset ole seudullisia, tai mahdolliset laajemmalle ulottuvat vaikutukset ovat hyvän suunnittelun keinoin ratkaistavissa tai lievennettävissä. Kaava-asiakirjoja tulee ehdotusvaiheeseen mennessä täydentää perusteluilla ja merkittävien vaikutusten arvioinneilla. Maakuntakaavatilanne Uudenmaan vahvistetuissa maakuntakaavoissa suunnittelualue on ns. valkoista aluetta, eli sille ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta. Suunnittelumääräyksen mukaan valkoiset alueet on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Vartiosaarella on maakuntakaavassa myös ominaisuusmerkintä kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (RKY 2009). Valtakunnallisessa inventoinnissa alue on osa laajempaa rannikolle ja saaristoon 1800-luvulta lähtien rakentunutta, useasta saaresta koostuvaa Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutusta. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, sen kokonaisuus ja identiteetti ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet suunnitteluratkaisun taustalla Osayleiskaavassa osoitetaan maakuntakaavan valkoiselle alueelle asukkaan asuntoalue eli merkittävää rakentamista, joten kaavaratkaisu poikkeaa maakuntakaavasta. Ratkaisulle on kuitenkin tunnistettavissa perusteita valtakunnallisista
11 alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Niissä on määritelty Helsingin seudun erityiskysymykset, joiden mukaan seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Helsingin seudun erityiskysymyksistä Vartiosaaren suunnittelua koskevat etenkin: Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee kehittää koko seudun kattavan liikenne-järjestelmäsuunnitelman avulla siten, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua raideliikenteen laajentamiseen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä. Raideliikenneverkostoa laajennettaessa on otettava huomioon ympäröivä alueidenkäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet sekä maiseman erityispiirteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. Vartiosaaren suunnittelulla pyritään osaltaan vastaamaan Helsingin seudun jatkuvasti voimistuvaan asuntokysyntään. Kaavaratkaisussa on kysymys uuden alueen avaamisesta, mutta se ei hajauta yhdyskuntarakennetta, koska saari sijaitsee Helsingin kaupunkirakenteen sisällä. Merkittävä rakentaminen osoitetaan uuden raideliikenneyhteyden varaan toisaalta raideliikenneyhteyden kannattavuus edellyttääkin riittävää väestö- ja käyttäjäpohjaa. Uuden raideliikenneyhteyden avaaminen on erityistavoitteiden mukaan mahdollista asuntotuotannon niin edellyttäessä. Uuden alueen käyttöönotto tulee sitoa kaavamääräyksellä raideyhteyden toteutumiseen selkeämmin, kuin kaavaluonnoksessa on esitetty. Luonnoksen yleismääräyksen mukaan vain kerrostalovaltainen asuinrakentaminen on sidottu raitiovaunuyhteyteen. Kaava-asiakirjoissa, esimerkiksi selostuksessa, on myös tarpeen määritellä, mitä sitovalla päätöksellä tarkoitetaan. Tällä tavoin varmistetaan halutun ohjausvaikutuksen välittyminen yksityiskohtaisempaan suunnitteluun.
12 VAT:en tavoitteena on varmistaa riittävän asuntotuotannon ja sitä tukevan liikennejärjestelmän lisäksi hyvä elinympäristö. Siihen sisältyvät muun muassa riittävän laajat, vetovoimaiset virkistysalueet ja viherverkosto sekä merkittävät kulttuuriympäristöt ja arvokas rakennusperintö. Vartiosaaren tarjoamat virkistysmahdollisuudet ja sen kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön saavutettavuus paranevat, jos saari yhdistetään mantereeseen sillalla. Toisaalta asuntorakentamisen ja väestönkasvun myötä myös alueen virkistyskäyttöpaineet lisääntyvät, virkistykseen käytettävä alue pienenee ja kulttuuriympäristön luonne muuttuu. Onnistunut lopputulos edellyttää, että rakentamisen volyymi ja käyttäjien määrä pystytään sovittamaan yhteen saaren erilaisten arvojen kanssa. Jatkosuunnittelu- ja vaikutusten arviointitarpeita ehdotusvaiheeseen Osayleiskaava-alue on osa laajempaa, raitiotie- ja siltayhteyksiin perustuvaa merellisten kaupunginosien kokonaisuutta. Kaavan toteuttamisella on vaikutuksia suunnittelualuetta laajemmalle alueelle. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointia ei voi siirtää alemmalla kaavatasolla myöhemmin tehtäväksi. Uudenmaan liitto kiinnitti huomiota vaikutusten arvioinnin tarpeeseen jo Vartiosaaren vaihtoehtotarkastelusta antamassaan mielipiteessä. Maakuntakaavasta poikkeamiseen pitää olla hyväksyttävät perustelut ja kaavaratkaisua tukevat vaikutusten arvioinnit. Maakuntakaavan näkökulmasta merkittäviä, VAT:iin peilattavia ja vaikutusten kannalta arvioitavia seikkoja ovat ainakin kaavan: ratkaisun suhde asuntotuotantotarpeeseen ja tonttimaan riittävyyteen toteuttamisen vaikutukset liikennejärjestelmän toimivuuteen laajemmin (mm. seudun metroverkkoon) mitoitus, kuten kannattavan raideliikenteen ja asukasmäärän välinen kytkentä vaikutukset ympäröiviin alueisiin (mm. Vartiosaaren maankäytön suhde Laajasaloon ja Ramsinniemeen, siltojen rakentaminen, liikenneratkaisun edellytykset) ratkaisun vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sekä edellytykset arvojen turvaamiseen laajempana kokonaisuutena (RKY 2009, Helsingin höyrylaivareittien huvila-asutus) vaikutukset virkistyksen ja ekologisen verkoston kokonaisuuteen, virkistysalueiden riittävyyteen sekä saavutettavuuteen laajemmin Hyväksyttävä poikkeaminen maakuntakaavasta edellyttää, että poikkeaminen perustellaan ja arvioinneilla osoitetaan, etteivät vaikutukset ole seudullisia, tai mahdolliset laajemmalle ulottuvat vaikutukset ovat hyvän suunnittelun keinoin ratkaistavissa tai lievennettävissä.
13 Perustelujen ja arviointien tulee olla käytettävissä kaavaehdotukseen mennessä. Jos osayleiskaavoitusta ei ole erityistä tarvetta kiirehtiä, Vartiosaaren maankäyttö voidaan ratkaista Uudenmaan seuraavassa kokonaismaakuntakaavassa. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Käsittely: Minerva Krohn Johanna Karimäen kannattamana ehdotti, että kaavasta annetaan maakuntahallituksen kokouksen pykälän 129 mukainen lausunto. Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Krohnin esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 10 JAA-ääntä (Markkula, Enroth, Niiranen, Raatikainen, Taipale, Jalonen, Mäkelä, Ansalehto-Salmi, Sainio, Salonen), 3 EI-ääntä (Karimäki, Krohn, Herttuainen). Puheenjohtaja totesi, että maakuntajohtajan esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Päätös: Maakuntahallitus päätti antaa lausunnon maakuntajohtajan ehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: MHS Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Tiivistelmä Kaavaratkaisu poikkeaa maakuntakaavasta, koska siinä osoitetaan merkittävää rakentamista maakuntakaavan valkoiselle alueelle. Maakuntakaavasta poikkeamista ja uuden alueen rakentamiskäyttöön ottamista on mahdollista perustella VAT:en mukaan raideyhteydellä, mutta silloin uudisrakentaminen on yksiselitteisesti sidottava päätökseen raiteiden toteutuksesta. Sitova päätös tulee määritellä kunnan rahoituspäätökseksi. Asian vireilletulo Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt lausuntoa kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä Vartiosaaren
14 osayleiskaavaksi (nro 12373). Lausuntopyyntö on saapunut Uudenmaan liittoon ja lausunnon määräaika on Asian taustat Osayleiskaavan tavoitteena on uusi asukkaan saaristokaupunginosa. Aluetta suunnitellaan pääasiassa asumiseen ja lisäksi sinne tulisi kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- sekä vapaa-ajan toimintoja. Saari on tarkoitus yhdistää mantereeseen silloilla ja rakentaa raitiotieyhteyden varaan. Maakuntahallitus antoi osayleiskaavan luonnoksesta lausuntonsa (MHS 156). Luonnosvaiheen jälkeen osayleiskaavakarttaan on tehty pieniä muutoksia ja kaavamääräyksiä on joiltakin osin tarkistettu. Kaavaselostusta on täydennetty kaavaratkaisun perusteluilla ja vaikutusten arvioinneilla. Ehdotuksen tausta-aineistoksi on valmistunut raportti liikennejärjestelmästä. Lausunto Osayleiskaavassa osoitetaan maakuntakaavan valkoiselle alueelle merkittävää rakentamista: asukkaan asuntoalue. Maakuntahallitus totesi osayleiskaavan luonnoksesta antamassaan lausunnossa, että osayleiskaavan ratkaisu poikkeaa maakuntakaavasta. Ratkaisulle nähtiin kuitenkin tietyin ehdoin perusteita valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT). Kaavaehdotuksen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on määritelty Helsingin seudun tavoitteet, joiden mukaan seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Kaavaratkaisua tukevat erityisesti seuraavat VAT:en perustelut: asuntotuotanto edellyttää uuden raideliikenneyhteyden avaamista merkittävä rakentaminen osoitetaan raideliikenneyhteyden varaan uuden alueen käyttöönotto ajoitetaan niin, että varmistetaan mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen Uuden alueen käyttöönotto tulee siis yksiselitteisesti sitoa kaavamääräyksellä raideyhteyden toteutumiseen, kuten Uudenmaan liitto totesi jo luonnoksesta antamassaan lausunnossa. Kaavaehdotuksen yleismääräyksen mukaan kerrostalovaltaista asuinrakentamista alueella ei saa aloittaa ennen kuin raitiovaunuyhteydestä saareen on tehty sitova päätös. Liitto katsoo, että kaavan yleismääräystä tulee tarkistaa niin, että kaikki uudisrakentaminen alueella on sidottu päätökseen raideliikenteestä. Liitto edellytti jo luonnosvaiheessa myös sitovan päätöksen selkeää määrittelemistä. Kaavaehdotuksen mukaan (s.52) sitovalla päätöksellä tarkoitetaan raitiotiestä tehtävää perustamispäätöstä tms., joka voidaan laatia Kruunusiltojen hankepäätöksen jälkeen Määritelmä ei ole
15 riittävän selkeä eikä varmista kaavalle haluttua ohjausvaikutusta. Sitova päätös tulee määritellä niin, että sillä tarkoitetaan kunnan rahoituspäätöstä raitiotien rakentamissuunnitelman laatimiseksi tai sen rakentamisen aloittamiseksi. Kaavaehdotuksen suhde maakuntakaavan tavoitteisiin Maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden mukaan alue- ja yhdyskuntarakennetta eheytetään nykyisiä taajamia ja keskuksia täydentämällä ja tiivistämällä, erityisesti joukkoliikenneyhteyksien varrella. Uusien taajamien toteuttaminen on sidottu raideliikenneyhteyksien toteutumiseen. Uuden alueen käyttöönoton kytkeminen päätökseen raitiotieliikenteestä ja sitovan päätöksen täsmällisempi määrittely ovat tärkeitä myös maakuntakaavan tavoitteiden toteutumisen kannalta. Yhteenveto lausunnon keskeisestä sisällöstä Uudenmaan liitto katsoo, että kaavan yleismääräystä sekä sitovan päätöksen määrittelyä tulee tarkistaa. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa selostusosan mukaisen lausunnon Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Päätös: Merja Vikman-Kanerva Kristiina Rinkinen Maakuntahallitus päätti ehdotuksen mukaan. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (KuntaL 91) Päätösote tiedoksi: Uudenmaan ELY-keskus
Maakuntahallitus Maakuntahallitus Lausunto Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta 164/05.01/2013 MHS
Maakuntahallitus 129 24.08.2015 Maakuntahallitus 156 19.10.2015 Lausunto Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta 164/05.01/2013 MHS 24.08.2015 129 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Uudenmaan
LisätiedotMaakuntahallitus 129 24.08.2015. Lausunto Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta 164/05.01/2013
Maakuntahallitus 129 24.08.2015 Lausunto Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta 164/05.01/2013 MHS 24.08.2015 129 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Vartiosaaren
LisätiedotMuutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava (273 )
HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA VALITTAJA Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava 26.10.2016 (273 ) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.,
LisätiedotVartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,
Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotMaakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS
Maakuntahallitus 29 14.03.2016 Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS 14.03.2016 29 Tiivistelmä Kirkkonummen kunta pyytää lausuntoa Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavan
LisätiedotUUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/ Maakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2016 1 Maakuntahallitus 14.03.2016 29 Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS Tiivistelmä Kirkkonummen kunta pyytää lausuntoa Kuntakeskus
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotLausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta
Maakuntahallitus 138 25.09.2017 Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta 391/05.01/2017 MHS 25.09.2017 138 Tiivistelmä Kaavaehdotusvaiheessa Karjaan läntisen taajaman
LisätiedotVartiosaari Info- ja keskustelutilaisuus 25.1.
Info- ja keskustelutilaisuus 25.1. Tervetuloa vuorovaikutussuunnittelija Tiina Antila-Lehtonen Vartiosaaren suunnittelu projektipäällikkö, arkkitehti Ritva Luoto Keskustelua Projektiryhmä Ritva Luoto,
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotOte Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
LisätiedotVartiosaari ilta 5.6.
Vartiosaari ilta 5.6. 17.30 Alustukset Missä mennään Vartiosaari kaupunkirakenteessa Kulttuuriympäristö ja huvilat Vartiosaareen tehdyt vaihtoehdot Luonto ja virkistys Liikenne, sillat ja veneily Asumisen
LisätiedotVASTINE KUSTAVIN KUNTA VARESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 / 5
1 / 5 VASTINE KUSTAVIN KUNTA VARESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Varesniemen ranta-asemakaava on ollut kaavaluonnoksena nähtävillä 7.11. 7.12.2016. Kaavaluonnoksesta ei jätetty nähtävilläoloaikana mielipiteitä.
LisätiedotAsemakaavoituksen lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta
Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 46 25.08.2016 Asemakaavoituksen lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 25.08.2016 46 Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström
LisätiedotMkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle
Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotINARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80
INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 15.2.2017 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotKokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie
Kaavatunnus 3-337 Asianumero ASRA.ltk: 19.4.2016 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie Asemakaavan muutos koskee korttelin 3772 tonttia 4 Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 3772
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotMaisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
LisätiedotHYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi
HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.1.2019 AK 263 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Oas /17 1 (5) ASEMAKAAVOITUS Hankenro 5364_1 HEL
HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1313-00/17 1 (5) ASEMAKAAVOITUS Hankenro 5364_1 HEL 2013-016355 7.7.2017 DECKERIN HUVILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laajasalossa osoitteessa Adelenpolku
LisätiedotLausunto Suojarannan ranta-asemakaavan muutos, luonnosvaihe
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 20.3.2018 Diaarinumero VARELY/371/2018 Liite 1 kpl Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö Lausunto Suojarannan ranta-asemakaavan muutos, luonnosvaihe
LisätiedotKokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 2, Kokemäen kaupunki, Ehdotusvaihe
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 27.03.2019 Diaarinumero VARELY/2018/2018 Liite 1 kpl Kokemäen kaupunki kokemaki@kokemaki.fi anne.peltonen@kokemaki.fi Viite: Lausuntopyyntö 30.1.2019 Kokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan
LisätiedotKankaanpään kaupunki Viite: lausuntopyyntönne Hanke ja suunnittelutilanne
Lausunto VARELY/1968/2018 13.11.2018 Julkinen Kankaanpään kaupunki kirjaamo@kankaanpaa.fi Viite: lausuntopyyntönne 2.10.2018 Kankaanpään kaupungin 2. kaupunginosan (Käpylä) Meijerin alueen asemakaava ja
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva
Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta 14.2.2017 Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Hajarakentamisen helpottaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Muutos on
LisätiedotHakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava
Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Jatkosuunnittelu Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut lausunnot JATKOSUUNNITTELU
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
LisätiedotKolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotPALTAMON KUNTA Tekniset palvelut
1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue
LisätiedotUlvilan Pappilanlammen alueen asemakaava, Ulvilan kaupunki, ehdotusvaihe
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 11.03.2019 Diaarinumero VARELY/5129/2018 Liite 1 kpl Ulvilan kaupunki juha.virola@ulvila.fi Viite: Lausuntopyyntö 15.02.2019 Ulvilan Pappilanlammen alueen asemakaava, Ulvilan kaupunki,
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, kortteli 6 ja maatalousalue
Kaavatunnus 3-313 Asianumero ASRA.ltk: 20.1.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, kortteli 6 ja maatalousalue Asemakaavan muutos koskee korttelia 6 sekä maatalousaluetta Asemakaavan muutoksella
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotKURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi
LisätiedotHAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotLausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
Maakuntahallitus 101 22.08.2016 Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 327/04.00.01/2016 MHS 22.08.2016 101 Tiivistelmä Lausunnolla
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotHAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 3.11.2015 / HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.11.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2015 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotLiite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Liite 4 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotKOUHINRANNAN ASEMAKAAVA
LIITE kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 4 / 1.11.2017 / Asia nro 40 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee: Pirkkalan kylän määräaloja 79-428-2-72-M501
LisätiedotNUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24
1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson
LisätiedotRiihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotTarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:
LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotKAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS (4)
KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS 29.1.2019 1(4) HAUHON KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 12 TONTIT 5 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 17 TONTTI 2 (kiinteistöt 109-449-4-185, 109-449-4-57, 109-449-6-143, 109-449-6-1,
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 205. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA JA OSIA KORTTELEISTA 1, 2, 3, 7, 8, 9, 11 JA 12 SEKÄ NIIHIN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 20.2.2018 ehdotus Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : 24.8.2017-7.9.2017
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi
LisätiedotNUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251
NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.6.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotNUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotOas /17 1 (5) Hankenro 5364_1 HEL
Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1313-02/17 1 (5) Hankenro 5364_1 HEL 2013-016355 7.9.2017 DECKERIN HUVILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja
LisätiedotAURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotOhjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )
Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus
LisätiedotHEL TOPELIUKSENKATU 16, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
HELSINKI ASEMAKAAVOITUS Oas 1310-00/17 Hankenro 0834_1 HEL 2013-009433 22.5.2017 1 (5) TOPELIUKSENKATU 16, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Topeliuksenkadulla suunnitellaan koulurakennuksen
LisätiedotSEPÄNKATU 7. Asemakaavan muutos on käynnistynyt ja kaava tullut vireille Asukasilta Kaavaluonnos nähtävillä
SEPÄNKATU 7 Asemakaavan muutos on käynnistynyt ja kaava tullut vireille 26.9.2017 Asukasilta 27.9.2017 Kaavaluonnos nähtävillä 18.5.-18.6.2018 Kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila 5.6.2018 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN
LisätiedotAla-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:
Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA
LisätiedotKailon asemakaavamuutos AK-364. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sisällys. Suunnittelualueen rajaus
Naantalin kaupunki tekniset palvelut maankäyttöosasto asemakaavoitus sivu 1/6 Kailon asemakaavamuutos AK-364 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste
LisätiedotLausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Liikennevirasto 4. 5.
Parikkalan kunta Koirniemen osayleiskaava 17.12.2014 Kaavaehdotus oli nähtävillä 26.6.2014 28.7.2014. Kaavaehdotuksesta saatiin 7 lausuntoa ja 1 muistutusta. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan
LisätiedotNIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET
NIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.11.2007 Nähtävillä oloaika: 16.11.-7.12.2007 Mielipide 1, 2 7.12.2007, dnro: YPA: 9937/611/2007 Lahtinen Nora, 2 kpl Mielipide
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
LisätiedotPERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET
PERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET Kohdekuvaukset 19.10.2017 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Perämeren rannikkoalue... 4 2 Tarkasteltavat alueet... 4 3 Kohdekuvaukset...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (4) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA Kaavan nimi: HIMOSLEHTELÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee 40. kaupunginosan katu-
LisätiedotInari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotKokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 3, Kokemäen kaupunki, Luonnosvaihe
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 25.02.2019 Diaarinumero VARELY/42/2019 Liite 1 kpl Kokemäen kaupunki kokemaki@kokemaki.fi anne.peltonen@kokemaki.fi Viite: Lausuntopyyntö 03.01.2019 Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan
LisätiedotSELOSTUS, kaavaehdotus
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS, kaavaehdotus 28.6.2017 Ote rantayleiskaavakartasta, kaava-alueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotRANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ
LisätiedotMERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari
MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavatunnus 3-333 Asianro 951/10.02.03/2012 Asemakaavan muutos, Klaukkala, Klaukkalan ohikulkutie Kortteli 3184 sekä maatalous-, katu- ja liikennealue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.10.2012
LisätiedotRovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut
sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotLintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.
Lisätiedot