Fyysinen esteettömyys Ulvilan kaupungissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fyysinen esteettömyys Ulvilan kaupungissa"

Transkriptio

1 Fyysinen esteettömyys Ulvilan kaupungissa 1

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Millainen on esteetön liikkumisympäristö?...5 Maankäyttö- ja rakennuslaki...5 Maankäyttö- ja rakennusasetus...6 Laajennetun esteettömyyden käsite...6 Esteettömyys on Rakennettu ympäristö ja aistit...6 Kuulovikojen määrittelyä...7 Induktiosilmukka...7 Näkövammaiset ja esteettömyys Liikuntavammaiset Muut Rakennetun ympäristön ongelmia Esteettömyysselvityksiä ja -ohjelmia...10 Kuntien selvityksiä ja hankkeita Ulvilan julkiset rakennukset...14 SOTE-keskus ja sairaala...14 Kaupungintalo...15 Lastentalo...15 Vapaa-ajankeskus Kaskelotti...15 Kirjasto...16 Kullaan terveysasema Koulut...16 Kaasmarkun koulu...17 Koskin koulu...17 Leineperin Antti Ahlströmin koulu...17 Ulvilan lukio...18 Olavin koulu...19 Paluksen koulu...19 Suosmeren koulu...20 Ulvilan yhteiskoulu...20 Friitalan koulu...20 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto-ulvilan toimipiste...20 Harjunpään koulu...21 Vanhankylän koulu Päiväkodit...21 Päiväkoti Kuusipirtti...21 Metsätähti...22 PeltoWillan päiväkoti...22 Päiväkoti Satumetsä...23 Tuulenpesä Vanhukset

3 12. Vanhainkodit...24 Kanervakoto...25 Kullaankoto Palvelutalot Seurakunta...27 Pyhän Olavin kirkko...28 Kirkkotupa...28 Lutiska Kaupat ja liikkeet...29 Vanhankylän Sale...29 Ulvilan Apteekki...30 K-Supermarket Hansa...30 Pankit...30 Vapaa valinta...31 Posti Kerrostalot...31 Ulvilan isännöintipalvelu Oy:n kerrostalot...31 Isännöitsijätoimisto Matti Levolan kerrostalot Hissi Liikenne Muita haastatteluissa esiinnousseita asioita Toiveita jatkotoimenpiteiksi...37 Taulukko toimenpide-ehdotuksista...38 Lähteet...38 Suositeltavaa lukemistoa Johdanto Suomen perustuslain 6 :ssä todetaan seuraavaa: Ketään ei saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslaki koskee myös esteetöntä fyysistä ympäristöä. Esteetön ympäristö on välttämätön toimintaesteisille, muille se tuo helppoutta ja sujuvuutta. Kohteissa joissa asuu tai käy paljon liikuntaesteisiä esteettömyys pitää huomioida erityisen hyvin. Liikuntaesteisiä löytyy joka ikäryhmästä. Sain tehtäväkseni selvityksen tekemisen Ulvilan kaupungin fyysisestä esteettömyydestä osana työharjoitteluani. Selvityksen työstin seuraavien ohjeiden perusteella: 3

4 -Esteettömyysohjelmassa on taustalla esteettömän ympäristön kasvava tarve sekä toimivien ratkaisujen kohdistaminen kaikkiin väestö- ja liikkujaryhmiin. -Ulvilan fyysisen esteettömyyden selvittäminen ja korjausehdotusten tuottaminen. -Ympäristölle asetettavien tarpeiden ja vaatimusten analyysi eri ihmisryhmien näkökulmasta: Liikuntavammaiset, lyhytkasvuiset, kehitysvammaiset, aistivammaiset, ikääntyneet, lapset ja muut. -Tavoitteiden ja korjaustarpeiden tarkastelu. Ohjaajinani ovat toimineet Ulvilan sosiaalisihteeri Mari Levonen ja johtava hoitaja Tuula Huumonen. Tampereen yliopiston Porin yksiköstä ohjaajana on toiminut yliassistentti YTT Ossi Eskelinen. Olen saanut apua kunnan sosiaalipuolelta ja tekniseltä puolelta. Olen tehnyt yhteensä viisi haastattelua. Laajan kokonaiskuvan saamiseksi olen haastatellut kahta aistivammaista, yhtä liikuntavammaista, yhtä iäkästä henkilöä ja yhtä kolmen lapsen äitiä. Tein myös kyselyn Ulvilan koulujen rehtoreille ja päiväkodinjohtajille. Kuvasin seuraavia kohteita: Kullaan terveysasema, vanhainkoti Kullaankoto, Koskin koulu, vanhainkoti Kanervakoto, sosiaali-ja terveyskeskus, sairaala, Olavin koulu, Hansakeskus, Pyhän Olavin kirkko, päiväkodit PeltoWilla ja Tuulenpesä, Lastentalo, kirjasto, Ulvilan lukio, Vapaa-ajankeskus Kaskelotti, kaupungintalo, Loukkuran kerrostalot sekä Pappilanlammen palvelutalot. Kävin myös vammaisneuvoston kokouksessa ja apuvälineesittelyssä. Lisäksi tapasin teknisen puolen ja sosiaalipuolen henkilökuntaa. Ongelmana oli se, että ei tiedetty, mitä esteettömyys tarkoittaa. Asia piti selittää moneen kertaan enkä tiedä tuliko asia siltikään kaikille selväksi. Kesä on siinä mielessä huono aika selvityksen tekoon, että kaupungin työntekijät ovat lomalla ja heitä on vaikea tavoittaa. Talvella näkisi talviolosuhteet, jotka ovat aina haastavammat. Haluan kiittää ohjaajiani, haastateltaviani, Ulvilan kaupungin työntekijöitä jotka ovat kierrättäneet minua tutkimuskohteissa sekä kaikkia niitä joilta yleensäkin olen saanut apua selvityksen tekoon. Tuomas Myllymaa 4

5 2. Millainen on esteetön liikkumisympäristö? Esteettömässä liikkumisympäristössä taataan kaikille liikkujille turvalliset ja helppopääsyiset liikkumismahdollisuudet. Kaikki ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 prosenttia eri tavoin liikkumis- tai toimintarajoitteisia. Muuten esteetön ympäristö voidaan pilata esimerkiksi kukkatelineen tai mainostaulun huonolla sijoittelulla. Esteettömyys palvelee kaikkia. (www.tiehallinto.fi viitattu ) Ikääntyessä näkö heikkenee ja valontarve kasvaa, kuulo heikkenee ja voimat ehtyvät, tasapaino heikkenee, liikkuminen hidastuu ja vaikeutuu, oman auton käyttö vähenee tai loppuu, muisti heikkenee, uusien asioiden omaksuminen hidastuu, reagointiaika kasvaa, päätöksentekokyky hidastuu ja keho haurastuu. Fyysinen esteettömyys tarkoittaa saavutettavuutta, käytettävyyttä ja toimivuutta. Esteettömässä ympäristössä kaikki voivat toimia yhdenvertaisina. Esteetön ympäristö vähentää apuvälineiden tarvetta, vähentää avustajan tarvetta, pienentää onnettomuusriskiä, lisää omatoimisuutta ja tasa-arvoa, ei passivoi ja tuo säästöjä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. 5

6 Maankäyttö- ja rakennusasetus 53 Liikkumisesteetön rakentaminen Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut. Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumis-esteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset. Työtiloja sisältävän rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee työn luonne huomioon ottaen huolehtia siitä, että myös 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on tasaarvon näkökulmasta riittävät mahdollisuudet työntekoon. Laajennetun esteettömyyden käsite Laajennetun esteettömyyden käsitteeseen liitetään seuraavat asiat: Laillinen 20 mm:n kynnys on 20mm liian korkea, oven vapaa leveys 850mm on usein liian kapea, sisäänkäyntitasanteen tulee olla suuri ja katettu koko alueeltaan, ovet tulee voida avata yhdellä kädellä ja kaikenlaiset kierreportaat tulisi kieltää. Esteettömyys on... Investointi tulevaisuuteen. Se ei ole erillisratkaisu vaan pitäisi olla luonnollinen osa kaikkea suunnittelua. Palveluilla, apuvälineillä tai tekniikalla ei pitäisi korvata huonoa suunnittelua. Näin on kuitenkin joskus pakko tehdä. Esteettömyys on eduksi jokaiselle. 3. Rakennettu ympäristö ja aistit 6

7 Rakennettu ympäristö on suunniteltu enimmäkseen näköaistin ehdoilla. Näköaisti voi kuitenkin esimerkiksi harhauttaa tasapainoa. Valaistuksessa ei ole tärkeää vain valon määrä vaan myös sen laatu. Heikkonäköisillä toimintakyky riippuu yhtä lailla väreistä ja kontrasteista. Akustiikka on myös tärkeää. Siihen kuuluu ääneneristys, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika ja taustamelu. Tärkeitä ovat yksityiskohdat, vakioratkaisut eivät aina toimi (Pesola 2006). Väreillä ja kontrasteilla on mahdollista korjata esteettömyyttä edullisesti. Kuulovammaisille tärkeää on erityisesti valaistus. Muita tärkeitä asioita ovat näköaistiin perustuva informaatio, kuten johdonmukainen opastus ja viitoitus (Viinikainen ja Helin 2002). Kuulovikojen määrittelyä Lievä kuulon alenema: Ei kuule hiljaisia ääniä, vaikeuksia saada hälyssä puheesta selvää. Keskivaikea kuulon alenema: Ei kuule hiljaisia eikä kohtalaisen voimakkaita ääniä, huomattavia vaikeuksia puheen ymmärtämisessä, etenkin hälyssä. Vaikea kuulon alenema: Kuulee joitain voimakkaita ääniä, mutta kommunikointi ilman kuulokojetta on mahdotonta. Erittäin vaikea kuulon alenema: Kuulee joitain erittäin voimakkaita ääniä, mutta kommunikointi ilman kuulokojetta on mahdotonta (Kari-Saarinen ). Induktiosilmukka Induktiosilmukka on huonokuuloisten apuväline, jolla vähennetään huonon akustiikan ja taustamelun vaikutusta. Yleisimmin induktiosilmukan löytää kirkoista, isoista auditorioista ja palvelutiskeiltä. Silmukkatyypit: Kaulasilmukka, huonesilmukka ja tyynysilmukka. Yhteys kuulolaitteesta silmukkaan menee ilmateitse (http://fi.wikipedia.org/wiki/induktiosilmukka viitattu ) Siirrettävän induktiosilmukan ja vahvistimen yhteiskustannukset vuonna 2005 olivat 500 euroa (Turun esteettömyysohjelma). Näkövammaiset ja esteettömyys Suomessa on noin näkövammaista. Heistä noin on sokeita. Heikkonäköiset käyttävät apuvälineinään valkoista keppiä ja optisia apuvälineitä. Sokeat käyttävät näön 7

8 siasta kuulo-, tunto- ja hajuaistiaan. He saattavat erottaa valoja ja voimakaskontrastisia hahmoja. Sokeiden apuna ovat valkoinen keppi, opaskoira ja henkilökohtainen opas. Näkövammaisen liikkuminen on vaikeaa varsinkin monimutkaisessa ja meluisassa ympäristössä. Suurimpia ongelmia ovat suunnistautuminen sekä putoaminen ja törmääminen. Hankalia ovat etenkin vyötärötason yläpuolella olevat tai sivusta ulkonevat esteet. Kuurosokeilla on vakava-asteinen näkö- ja kuulovamman yhdistelmä. Heillä on usein myös tasapainovaikeuksia. 4. Liikuntavammaiset Liikuntavammaiset on suurin vammaisryhmä. Liikuntavammaisten apuvälineitä ovat kävelykeppi, kyynär- tai kainalosauvat, rollaattori ja pyörätuoli. Noin 0,5% väestöstä käyttää pyörätuolia. Etenkin kynnykset ja urat kulkureitillä ovat hankalia pyörätuolia käyttäville. Pyörätuolilla kääntymiseen tarvitaan tilaa halkaisijaltaan noin 1,5 metrin ympyrän verran. Liikuntavammaisille vaikeata on liikkuminen epätasaisessa tai liukkaassa maastossa, pitkät välimatkat, mäkien ja jyrkkien portaiden nouseminen sekä raskaat ovet. Ongelmia tuovat myös lihasvoiman heikkous, nivelten jäykkyys sekä ulottumisen ja otteen saamisen ongelmat. 5. Muut Kehitysvammaisille ongelmia tuottavat suunnistautuminen, monimutkaisten, yllättävien ja nopeiden liikennetilanteiden hallitseminen, etäisyyksien arvioiminen ja kirjallisen informaation ymmärtäminen. Ulvilan kehitysvammaiset asuvat Nahkurin asuntolassa ja muissa erityishuoltopiirien yksiköissä. Suurin osa lapsista asuu kotona. Allergisille ongelmia tuovat ympäristössä olevat puut ja kasvit sekä hiekoituspöly. Reuma- ja sydänsairaudet sekä MS-tauti eivät näy ulospäin, mutta ne hidastavat ja vaikeuttavat liikkumista (Viinikainen ja Helin 2002). 6. Rakennetun ympäristön ongelmia Rakennetun ympäristön ongelmia ovat: -Asunnon sijainti palveluihin nähden. 8

9 -Heikot liikenneyhteydet. -Ulko- ja sisäportaat: Portaitten huono muoto ja niiden kattamattomuus. -Puuttuvat tai liian jyrkät luiskat. -Muut tasoerot ja turhat kynnykset. -Puuttuva hissi, hissille ei pääse, siihen ei mahdu tai sillä ei pääse. -Tuulikaappien ja eteisten pienuus/ahtaus. -Sisäänkäyntitasanteiden pienuus ja kattamattomuus. -Kulkuväylien ja oviaukkojen kapeus. -Ovien ja lukkojen käytön raskaus. -Ovi aukeaa nurkasta. -huoneiden/asuntojen koko ja muoto. -WC- tai peseytymistilojen pieni koko ja huono muoto. -Niistä puuttuvat säilytystilat, laskutasot jne. -Lattioiden liukkaus, tukikaiteiden puuttuminen tai niiden lyhyys, väärä sijoituskorkeus, huono muoto jne. -Käyttökytkinten ja pistorasioiden riittämättömyys, huono sijainti, koko jne. -Heikko, epätasainen tai häikäisevä valaistus -Puuttuvat kontrastit -Huono akustiikka. -Useampikerroksisissa pientaloissa ei ole esteetöntä sisäänkäyntiä ja sen yhteydessä asumisen kannalta välttämättömiä tiloja. -Piha-alueen ja kulkuväylien pinnan laatu ja kaltevuudet. -Parvekkeiden ja erityisesti terassien tasoero lattiaan nähden. -Rakennuksen ja ulkoalueiden hoidon laiminlyönti muodostavat huomattavia näkemä- ja liikkumisesteitä sekä tapaturmariskejä etenkin talvella (Pesola 2006). 9

10 Rakennetun ympäristön puutteita on valtava määrä ja toimivan kokonaisuuden saamiseksi pitää toimia kohteen tarpeiden mukaisesti. 7. Esteettömyysselvityksiä ja -ohjelmia Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma elsa Liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen ohjelma Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Elsa on: 1. Tukenut liikennejärjestelmän esteettömyyden parantamista. 2. Nostanut aiheen yleiseen tietoisuuteen. 3. Toteuttanut hankkeita ja tiedottanut niiden tuloksista. Kuntien selvityksiä ja hankkeita Selvitys esteettömyyden huomioimisesta Suomen kunnissa (Perustuu Liikenne- ja viestintäministeriön, Stakesin ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kyselyyn, johon on vastannut 190 kuntaa. Kysely on tehty vuonna 2004) Ongelmana kyselyyn vastaamisessa oli se, ettei kunnissa oikein tiedetty mitä esteettömyys tarkoittaa tai kenelle henkilölle asia kuuluu. 69 kunnassa esteettömyys oli huomioitu strategia- tai ohjelmatasolla ja 121 kuntaa ei ollut huomioinut esteettömyyttä. Suosittua oli sisällyttää esteettömyys osaksi jotain muuta kunnan strategiaa tai poliittista ohjelmaa. 36 kuntaa vastasi kysymykseen siitä millä alueilla esteettömyyttä oli huomioitu. Eniten on huomioitu julkiset rakennukset (31 kuntaa) ja rakennettu ympäristö (kadut, tiet, puistot 29 kuntaa). Seuraavaksi eniten oli huomioitu sosiaalipalvelut, sitten järjestyksessä joukkoliikenne, kunnan terveys-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut, yksityiset rakennukset ja asuntosuunnittelu, kulttuuripalvelut ja koulutus. Vähiten oli huomioitu viestintää. Eniten esteettömyyden huomioimisesta oli vastannut tekninen toimi (11/30). Muita esteettömyysstrategiasta vastaavia olivat muun muassa sosiaalitoimi, terveystoimi, 10

11 vammaisneuvosto, kunnanhallitus, poikkihallinnollinen työryhmä, perusturvakeskus sekä yksityishenkilö. Suosituin yhteistyökumppani kunnilla oli vammaisjärjestöt (27 kuntaa). Seuraavina tulivat järjestyksessä ikäihmisten järjestö (17), liikennöitsijät, seurakunta, nuorisojärjestö ja yksityinen kiinteistönomistaja. 30 kuntaa vastasi kysymykseen olivatko strategiat tai ohjelmat johtaneet toimenpiteisiin. 19 kunnassa oli johtanut toimenpiteisiin 11 kunnassa ei. Lähes kaikki toimenpiteet koskivat rakennetun ympäristön esteiden poistamista ja liikuntaesteisten liikkumisen parantamista. Kunnissa on pyritty varmistamaan esteetön pääsy julkisiin ja kaupallisiin tiloihin, on rakennettu luiskia, asennettu sähköisesti aukeavia ovia ja hissejä sekä uusittu wc-tiloja. Usein muutokset on ajoitettu peruskorjausten tai muiden korjausten ja uudistusten yhteyteen. Myös vuokra-asuntojen esteettömyyttä on pyritty edistämään. Strategioilla sanotaan myös olleen vaikutusta kunnanhallituksen päätöksiin. Joissain kunnissa rakennusluvat tarkastetaan vammaistoimikunnassa ennen hyväksymistä. Joukkoliikenteen osalta on paranneltu linja-autopysäkkejä, järjestetty asiointireittejä kysynnän mukaiseksi ja ottamaan yleisesti huomioon vammaisjärjestöjen toiveet. Useissa kunnissa yleisiin kulkureitteihin on kiinnitetty huomiota. Joissakin kunnissa esteettömyyttä on lähdetty edistämään liikenne- ja viestintäministeriön sekä EU:n tuella. 190 kunnasta 46:ssa on tehty esteettömyyskartoituksia, 11 kunnassa suunnitellaan ja 133:ssa ei ole tehty eikä ole suunnitelmissakaan. Yleensä kartoitus on koskenut keskustaaluetta. Useimmin vastuussa selvityksistä oli tekninen toimi (29 kuntaa). Seuraavina tulivat sosiaali- ja terveystoimi (18), vammaisneuvosto tai -järjestö (13), asuntotoimi (4) ja koulutoimi (4). Useimmin mukana, mutta ei vastaavana olivat tekninen toimi (16), sosiaalija terveystoimi (15), koulutoimi (11) sekä asuntotoimi (7) ja kulttuuritoimi (7). Kyselyssä kysyttiin myös kiireellisimpiä esteettömyyden edistämisen toimenpiteitä. Kiireellisimpänä pidettiin esteettömyyskartoituksen tai suunnitelman tekemistä. Toiseksi kiireellisin oli julkisten tilojen esteettömyydestä huolehtiminen. Erityisesti esiin nousi luiskien rakentaminen ja talvikunnossapidon parantaminen. Myös hissien rakentaminen nousi esiin. Hissejä pitäisi rakentaa julkisiin rakennuksiin, vanhoihin asuinkerrostaloihin ja muihin vanhoihin hissittömiin kiinteistöihin. Satakunnan kunnista kyselyyn vastattiin seuraavasti: Yhdessäkään kunnassa ei oltu laadittu omaa esteettömyysstrategiaa, mutta sellainen oli suunnitteilla Kiikoisissa. Porissa 11

12 esteettömyys oli huomioitu osana kunnan muuta strategista ohjelmaa ja Kokemäellä tämä oli suunnitelmissa. Porissa ja Vampulassa esteettömyys oli mainittu kunnan poliittisena tavoitteena. Nakkilassa, Porissa, Raumalla ja Vampulassa oli laadittu esteettömyyskartoituksia. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että kysely on tehty vuonna 2004 ja sen jälkeen on tapahtunut paljon. Ulvila loistaa poissaolollaan tässä kyselyssä, mutta tämä selvitys on hyvä alku Ulvilan kaupungin esteettömyyden parantamisessa. Porin lähiöiden kilpailukyvyn parantaminen-hanke Sopimusosapuolet ovat ympäristöministeriö, sisäasiainministeriö ja Porin kaupunki. Muita rahoittajia ovat Porin YH-asunnot Oy, UPM-asunnot Oy, VVO-asunnot Oy ja Sato-Yhtymä Oyj. Hankkeeseen kuuluu muun muassa uusien tukimuotojen kehittäminen asuinympäristöjen parantamiseen. Kohderyhmät: Lähiöalueet ympäristöineen, lähiöiden asukkaat, lähiöiden taloyhtiöt ja erityisesti vuokratalot, vuokra-asuntojen eri hakijaryhmät sekä oman asunnon hankkijat ja erilaiset lähiössä toimivat hallintokunnat ja yhteisöt. Projektiin kuului myös vuokratalojen muuttaminen vanhusten palveluasunnoiksi. Haetaan vanhenevalle väestölle sopivaa asumismallia. Tehtiin myös lähiöesitteet. Muita esteettömyyteen liittyviä toimia: Elinkaarikorjausten jatkaminen kaupungin aravavuokra asuntokannassa, Porin kaupungin hissiohjelman loppuun saattaminen, korjausavustuksia, hissejä ym. kiinteistöalaa koskevien seminaarien järjestäminen yhteistyössä projektin kanssa, tiedotustilaisuus taloyhtiöiden edustajille koko seutukunnan alueelta hissiavustuksista, korjausavustuksista ja perusparannuslainoista ja korjausten toteuttamisprosessista, Satakunnan Kiinteistöyhdistys ry:n vuotuinen koulutusohjelma taloyhtiöiden edustajille muun muassa korjausten toteuttamisesta, asukasyhdistykset: Vastuu oman lähiön turvallisuudesta ja viihtyisyydestä, Karhukuntien asuntopoliittisen yhteistyön lisääminen sekä Sampolan ongelmallisten yhteispihojen perusparannukset avustusten avulla. On korostunut tarve visiosta minkälaisia asuntoja ja asuinalueita tarvitaan 2010-luvun yhteiskunnallisessa kehityksessä. Laaja hissiprojekti on onnistunut erittäin hyvin, asukkaat ovat olleet tyytyväisiä ja talojen haluttavuus ja viihtyisyys on parantunut. Hankkeessa on syntynyt uusi toimintamalli: Kaupunki myöntää hissien rakentamiseen ylimääräistä avustusta. Malli on herättänyt valtakunnallista kiinnostusta. 12

13 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa (elsa) Jatkoa vuonna 2003 käynnistetylle Esteetön Kotka-hankkeelle, jossa kartoitettiin julkiset rakennukset. Hankkeen tavoitteet: Syventää Esteetön Kotka-hankkeen kartoitustyötä nimenomaan joukkoliikenteen osalta; kehittää Kotkan palveluliikenteen esteettömyyttä; määrittää tavat, joilla esteettömyyden kehittäminen ja esteettömyystyön jatkuvuus Kotkan kaupungissa pystytään varmistamaan. Selvityksen teki Insinööritoimisto A-Tie Oy Kotkan kaupungin teknisen toimen toimeksiannosta. Kaupungin vastuuhenkilönä oli liikenneinsinööri. Työn ohjausryhmään kuuluivat teknisen toimen, talo-osaston, kuljetusyksikön, lääninhallituksen ja insinööritoimiston edustaja. Kotkan Vanhus- ja vammaisneuvoston kanssa tehtiin tiiviisti yhteistyötä. Esteetön Kankaanpää- opas liikuntaesteiselle Pyritty ottamaan huomioon vaikeasti kävelevät, kuulovammaiset, pyörätuolin kanssa liikkuvat ja näkövammaiset. Oppaan on toteuttanut Kankaanpään Seudun Vammaisjärjestöt ry EU:n Leader+-rahoituksella kevättalvella Oppaassa on kartoitettu seuraavat kohteet: Julkiset palvelut, ravintolat ja kahvilat, parturi-kampaamot ja kauneushoitolat, erikoisliikkeet, kuntoutus- ja terveyspalvelut, asianajo- ja tilitoimistot sekä koulut ja opistot. Järvenpään esteettömyyskartoitus (Syyskuu-Marraskuu 2004) Kartoituksen kohteet: Jalkakäytävät, kevyen liikenteen väylät, puistot, torialueet, pysäkit ja kävelykadut. Kohdealueet: Keskustan ja Seutulantalon alue sekä Jampan kauppakeskuksen ja Vanhakylän terveyskeskuksen ympäristöt. Lisäksi kartoitettiin 40 julkisen rakennuksen ulkopuoli, sisäänkäynnit ja palvelutilat rakennusten sisältä. Työn tilasivat Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä tekninen toimi. Suunnittelutyötä ohjanneeseen työryhmään kuului kaksi henkilöä vammaisneuvostosta sekä sosiaali- ja terveystoimesta, yksi sosiaali- ja terveyslautakunnasta ja kolme teknisestä toimesta sekä konsultit Ramboll Finland Oy:stä. Oulu: Kaukovainio-Höyhtyä lähiöuudistushanke Alue valittiin kohteeksi koska iäkkäiden osuus väestöstä on suuri ja alueella on paljon vanhoja ja hissittömiä kerrostaloja. Toimintatavat ja tulokset: Kartoitus kaduista, kevyen 13

14 liikenteen väylistä, palvelurakennuksista ja asuinrakennuksista, esteettömyystietokannan laatiminen, opinnäytetöiden toteuttaminen jälleenrakennuskauden pientaloista, kartoitus yli 75-vuotiaiden kotona asuvien koti- ja asumisympäristöstä sekä toimintakyvystä, Ehkäisevät kotikäynnit ikääntyneille-projekti, hissiprojekti, korjausavustukset sekä perusparannus- ja korjaushankkeet. Kaupunki myöntää hissiavustusta 15 prosenttia asunto-osakeyhtiöille ja 5 prosenttia aravalainoitetuille vuokrataloille. Valtion asuntorahasto ARA on myöntänyt hissiavustuksia taloyhtiöille vuodesta Ulvilan julkiset rakennukset Erittelen tässä kohtaa Ulvilan julkisista rakennuksista sosiaali- ja terveyskeskuksen, sairaalan, kaupungintalon, Lastentalon, Vapaa-ajankeskus Kaskelotin, kirjaston ja Kullaan terveysaseman. SOTE-keskus ja sairaala Haastatteluissa ja muutenkin on tullut esille, että SOTE-keskus ja sairaala ovat suhteellisen esteettömiä. Ehkä opastus voisi olla parempi terveyskeskukseen. Rakennus on kaksikerroksinen ja siinä ei ole varsinaista hissiä vaan nostin. Se ei ole kovin tilava. Lisäksi tuolit ovat aika matalia. Haastatteluissa nousi esiin, että fysioterapian ovi on raskas. Kävin sen myös itse tarkastamassa. Ottaen huomioon fysioterapiassa käyvien asiakkaiden erityistarpeet sähköovi olisi hyvä. Lasiovet ovat hankalia huononäköisille. WCtilat ovat asialliset. Sairaalan huoneissa on wc:t. Lisäksi yleisö/inva-wc sekä henkilökunnan wc:t. Terveyskeskuksen puolella henkilökunnan wc:t, inva-wc ja kaiteelliset yleisö-wc:t. Rakennuksessa on hankalia kynnyksiä, esimerkiksi kanslistien ovella. Pyörätuolilla ei pääse kulkemaan siitä. Laiton pysäköinti invapaikalle on ongelma. Sekä sairaalan, että terveyskeskuksen puolella on kaksi invapaikkaa lähellä sisäänkäyntiä. Teiden, jalkakäytävien ja parkkipaikan päällysteen kunto on huono. Tämä on paitsi esteettömyysja turvallisuuskysymys, myös imagokysymys kunnalle sillä sijainti on niin keskeisellä paikalla ja esimerkiksi Vapaa-ajankeskus Kaskelotti on aivan vieressä. 14

15 Kaupungintalo Kaupungintalo on esteettömyyden kannalta haasteellinen. Talon etupuolella olisi hyvä olla luiska. Takapihan kautta pääsee sisälle ilman rappuja vain parkkipaikalta, jossa on invapaikka. Sieltä on kuitenkin pitkä matka ovelle ja joutuu kulkemaan epätasaista kivetystä pitkin. Sisätiloissa hissi on vasemmassa päädyssä ja joutuu kulkemaan pitkän matkan jos haluaa päästä yläkerran oikeaan päätyyn. Yksi haastateltava sanoi, että hissi on liian pieni. Yläkerrassa on raskaita ovia. WC-tilat ovat asialliset. Inva-wc löytyy. Lastentalo Lastentalo eli entinen sosiaalitoimisto on myös esteettömyyden kannalta haasteellinen. Pysäköinti Lastentalon eteen aiheuttaa ongelmia liikenteelle, varsinkin risteysalueella. Loukkurantien ja sen jalkakäytävän päällyste on halkeillut. Invapysäköintiä ei ole. Ongelmana voi olla miten löytää haluamaansa paikkaan. Sekä sisällä, että sisäänkäynneillä on raskaita ovia ja kynnykset ovat korkeita. Käytävälle aukeavat ovet haittaavat kulkua. Korotettuja tuoleja ei ole. Rakennuksessa on kahdet portaat, joista toiset ovat hankalat kierreportaat, joita on pakkko käyttää jos haluaa yläkertaan alakerrasta kiertämättä ulkokautta. Kierreportaita käyttävät kuitenkin vain työntekijät. Inva-wc löytyy. Alakerran henkilökunnan miesten wc on hankalassa paikassa. Vapaa-ajankeskus Kaskelotti Kaskelotti on moderni rakennus, jossa esteettömyysasiat on otettu hyvin huomioon. Sisäänkäynnillä on sähköovet. Ilkivalta on ongelma rakennuksissa. Sähköovien napit rikotaan. Tunnistin olisi parempi vaihtoehto. Hissillä pääsee helposti yläkertaan. Kaikki paikat ovat saavutettavissa, jopa kuntosalille on rakennettu oma hissi. Uusissa rakennuksissa ongelmana on se, että tehdään ovet samanväriseksi ja näköiseksi kuin seinät tai sitten tehdään lasiovia. Nämä ovat hankalia näkövammaisille tai muuten huononäköisille. Vammaisneuvoston kokouksessa tuli ilmi, että tämä asia oli otettu esille rakennusvaiheessa, mutta sitä ei otettu huomioon. Vammaisia ja ikäihmisiä pitäisi kuunnella kun rakennetaan uutta. Lattiakaivot ovat teräväreunaisia. Invasuihkupaikat ovat usein varattuina. Invapaikat on sijoitettu lähelle pääsisäänkäyntiä. 15

16 Portaiden edessä on mainoskyltti Kirjasto Moderni, esteetön rakennus, joka on rakennettu yhteen tasoon. Lasiovet ovat hankalia. Kirjaston takana kivetys voi haitata kulkua. Takaovella räystäistä tippuu vesi sisäänmenijöiden päälle. Veden jättämät jäljet näkyvät myös kivetyksessä. WC-tilat ovat kunnolliset. Inva-wc on. Kullaan terveysasema Yhdessä tasossa. Sijaitsee samassa pihapiirissä kuin vanhainkoti. Hyvä, esteetön. Luiska löytyy. 9. Koulut Tein kyselyn kaikkien Ulvilan koulujen rehtoreille. Lisäksi kävin paikan päällä Olavin ja Koskin kouluissa sekä Ulvilan lukiossa. Kouluja on monta. On suuria kouluja ja sitten on pieniä kyläkouluja, aina 550:n oppilaan Ulvilan yhteiskoulusta 16 oppilaan Paluksen kyläkouluun (Ulvilan kouluesite). On uudempia ja vanhempia rakennuksia. Toiset rehtorit ovat vastanneet kyselyyn perusteellisemmin kuin toiset. Erot vastauksissa voivat johtua 16

17 myös siitä, että toiset rehtorit ovat kriittisempiä. En saanut vastausta kyselylomakkeeseen Paluksen koulusta, enkä mitään vastausta Harjunpään ja Vanhankylän kouluista. Kaasmarkun koulu Toimii neljässä kerroksessa. Luiskia ei ole, eikä myöskään hissiä. Koulun rehtori Arja Kemppainen vastasi kyselylomakkeeseen, että porrashissi voisi tulla kyseeseen, samoin luiskia pitäisi olla useampi. Kaikki ulkoportaat ovat hankalia. Sisäportaita on paljon, mutta kaikissa on kaiteet ja liukuesteet. Opettajanhuoneen portaikon porrasväli on tavanomaista korkeampi. WC-tilat ovat pienet, niissä ei ole kaiteita eikä niihin pääse pyörätuolilla. Pääsisäänkäyntiä ei ole merkitty eikä sitä ole helppo löytää. Pihan päällyste on haljennut ja sorapihassa on kuoppia. Invapysäköintiä ei ole. Koulun rehtori mainitsee mahdollisena riskitekijänä liikenteessä koulua vastapäätä olevan VPK-aseman hälytykset. Koulun pihan valaistus ei ole rehtorin mielestä riittävää. Linja-autopysäkkien sijainti on turvallinen. Koskin koulu Kaksi rakennusta. Oikeanpuoleisessa rakennuksessa on myös perhepäivähoitopaikka Kullaanmuru. Kullaalaiset käyttävät liikunta-/juhlasalia myös muuhun kuin kouluun liittyvään toimintaan. Toisessa rakennuksessa on asfalttipiha, toisessa sorapiha, koska siinä on myös pelikenttä. Tilanpuutetta on siis vähän. Sisätiloissa on puutetta varastotilasta. Oikeanpuoleisen rakennuksen alimpaan kerrokseen pääsy on esteellinen, yläkertaan pääsee porrashissillä. Koulussa oli pyörätuolioppilas. Opetus tapahtui muualla kuin alimmassa kerroksessa. Vasemmanpuoleisen koulun asfalttiluiska on halkeillut. Koulun piha on rehtorin mukaan hoidettu hyvin talvella. WC-tilat ovat asialliset. Molemmissa rakennuksissa on inva-wc:t. Rehtorin mukaan kaikki on kunnossa ja liikuntarajoitteiset on huomioitu esimerkillisesti. Leineperin Antti Ahlströmin koulu Kaksi rakennusta. Ei korkeita portaita. Molemmissa rakennuksissa on vain muutama porras sisään. Luiska löytyy. Uudemmalla koululla on inva-wc. Invapaikkoja ei ole, mutta lähelle ovea pääsee autolla. Koulun rehtorin mukaan teiden kunto koulun lähistöllä ei ole 17

18 hyvä eikä tie ole turvallinen koska kevyen liikenteen väylä puuttuu. Tiellä ei ole myöskään riittävää valaistusta. Koulun pihaan tultaessa pitäisi olla kyltti koulusta. Linja-autopysäkit ovat avopysäkit. Ulvilan lukio Koulu on nelikerroksinen. Hissillä pääsee hyvin kulkemaan lukiossa muuten, mutta auditorio ja kuvaamataidonluokka ovat saavuttamattomissa. Hissin vieressä on myös penkki levähtämistä varten. Koulussa on liikuntarajoitteisia opiskelijoita ja heitä varten on tehty muutoksia. Pääsisäänkäynnin ovet pitää rehtorin mukaan uusia. Opastus koululle on puutteellinen. Ei piha- eikä sisäopastusta. Rehtorin mukaan tekninen virasto ei ole saanut aikaiseksi eikä ole ollut määrärahoja. Pihaa halkova kevyen liikenteen väylä haittaa turvallisuutta ja esteettömyyttä. Iltakäyttäjien autot ovat pihassa sikin sokin. Invapaikat ja linja-autopysäkit ovat asialliset. Tämä uloskäynti on hankala. Löydätkö ovelle? 18

19 Bidee on liian kaukana lavuaarista. Hana pitäisi laittaa päälle jo mennessä. Olavin koulu Sijaitsee samassa rakennuksessa Friitalan koulun ja Ulvilan yhteiskoulun kanssa. Olavin koulu on tarkoitettu erityisopetukseen. Esteettömyyden tason pitääkin olla siellä erityisen hyvä. Hissi sijaitsee kaukana. Se ei itse asiassa ole edes Olavin koulun puolella. Liikuntarajoitteisten oppilaiden opetus tapahtuu ensimmäisessä kerroksessa. Sähköovet helpottavat kulkemista. Pihalla on katoksellinen taksipysäkki. Tässäkin koulussa on varastotilasta puutetta. WC-tilat ovat asialliset. Portaat: Laitettu matalampi kaide, portaissa on huomioteipit. Katoksen ja seinän välistä sataa pääovelle, toisella ovella on pyörätuoliluiska. Koulun sisälle on vaikea löytää, sillä sisäänkäynti on vain sisäpihalta. Sisäpihalle pääsee ajamaan vasta portin aukaisun jälkeen. Jättöliikenteelle voisi olla paremmat opasteet. Lähiliikuntapaikan läheisyys haittaa koulun vararehtorin mukaan turvallisuutta. Koulukeskuksessa on vilkas liikenne. Invapysäköintiä ei ole, mutta paikoitustilaa on. Paluksen koulu 19

20 Koulun tulevaisuutta pidetään epävarmana. Rehtori ei vastannut kyselylomakkeeseen. Rehtori vastasi, että rakennus on vanha, ulko-ovella on luiska ja inva-wc puuttuu. Koulussa on vain 16 oppilasta, mutta määrä on kasvussa. Koulun liikuntatila on myös kyläläisten käytössä (Ulvilan kouluesite). Suosmeren koulu Koulussa on ollut liikuntaesteinen oppilas joten siellä voi liikkua pyörätuolilla. Hissiä ei ole. Teknisen työn tilaan on hankala mennä, koska se on toisessa kerroksessa. Inva-wc löytyy. Ulko-ovet: Alumiiniluiskat tai ovi maan tasalla. Koulun rehtori sanoo, että invapaikkaa ei ole erikseen merkitty, mutta koska on pieni koulu invapaikan käytön voi huomioida yksilöllisesti. Linja-autopysäkillä ei ole katosta. Rehtorin mielestä piha pitäisi asfaltoida. Ulvilan yhteiskoulu Sijaitsee samassa rakennuksessa kuin Olavin ja Friitalan koulut. Ulvilan yhteiskoulussa on oppilaita noin 550 ja se onkin yksi Suomen suurimmista luokan kouluista (Ulvilan kouluesite). Koulussa on menossa remontti joten olosuhteet ovat vaativat. Remontissa kulkujärjestelyt tulevat muuttumaan. Hissi on. Koulun rehtorin mielestä koulun valaistus ei ole riittävällä tasolla. Alakerrassa on inva-wc. Luiska löytyy sisääntulolta. Turvattomuutta tuo kova liikenne varsinkin aamulla kahdeksan aikoihin. Friitalan koulu Sijaitsee samassa rakennuksessa kuin Olavin koulu ja Ulvilan yhteiskoulu. Koulu on luokan koulu ja Oppilaita on noin 400. Viime vuosina koulussa on tehty mittava peruskorjaus (Ulvilan kouluesite). Kokemäenjokilaakson ammattiopisto-ulvilan toimipiste Sisäänkäynnillä ei ole luiskaa. Invapysäköintiä ei ole myöskään. Rehtorin mielestä pihan valaistus ei ole riittävä. 20

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, Invalidiliitto ry / esteettömyysprojekti puh (09) 6131 9263 tai 050 594

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Esteettömyyttä kenen ehdoilla? Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen Seinäjoki 11.2.2010 Esteettömyyttä kenen ehdoilla? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti projektipäällikkö, Vanhustyön keskusliitto, KÄKÄTE-projekti

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Tourism Service Development Luotsi Projekti

Tourism Service Development Luotsi Projekti Tourism Service Development Luotsi Projekti Järvenpää-talon teatteri Julia Lindholm, Tina Tran, Elisa Vanajas, Tu Linh Do www.laurea.fi Sisältö Projektin esittely ja tavoitteet Tutkimustulokset 1. Markkinointi

Lisätiedot

Esteettömyys: mitä, miksi, miten?

Esteettömyys: mitä, miksi, miten? Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari, Helsinki 6.6.2013 Esteettömyys: mitä, miksi, miten? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta

Lisätiedot

Vammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin.

Vammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin. KIRKKONUMMEN VAMMAISNEUVOSTO 14.5.2008 1(5) YHTEENVETO ESTEETTÖMYYSKIERROKSISTA Vammaisneuvosto kävi tutustumassa Kirkkonummen keskusta-alueen (23.5.2007), Masalan (13.9.2007) ja Veikkolan (29.5.2007)

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kesäkuu 2013 Esteettömyysopas Keskuskirkko Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kirkko on valmistunut vuonna 1905. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1927, jolloin rakennettiin kirkon pohjoissivu

Lisätiedot

Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 klo 9.30 Osallistujat: Pirkko Ihanamäki, vanhusneuvosto Eeva-Liisa Luukkonen,

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Esteettömyys ihmisoikeutena

Esteettömyys ihmisoikeutena Kansainvälisen vammaisten päivän juhlatilaisuus Tampere 26.11.2015 Esteettömyys ihmisoikeutena ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Esteettömyys sisäliikuntatiloissa Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Toimii asiantuntijan vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rakennetun

Lisätiedot

Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30.

Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30. Esteettömyyskartoitus, Kausalan torialue Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30. Kartoitustyö tehtiin käyttäjäarviona,

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Lea Kömi, avustaja/omaishoitaja Pentti Laitinen,

Lisätiedot

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA Esityksen sisältö: 1. Lainsäädäntö ja esteettömän rakentamisen

Lisätiedot

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,

Lisätiedot

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Esteettömyys asuntorakentamisessa Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk

Lisätiedot

Pituuskaftevuus - 12 o/o

Pituuskaftevuus - 12 o/o 69 1O ORIVEDEN RYHMAKOTI 10.1 Piha-alueet 1a sisaankayn nit Rakennusten sisddnkaynnille johtavan tren kaltevuus on noin 12 % (kuva 1). Sisddnkdynnin edessa olevan pihan sivukaltevuus on noin 10-11 % (kuva

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS-RAPORTTI 2010 HAUKIPUTAAN KUNNAN KIINTEISTÖISTÄ

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS-RAPORTTI 2010 HAUKIPUTAAN KUNNAN KIINTEISTÖISTÄ ESTEETTÖMYYSKARTOITUS-RAPORTTI 2010 HAUKIPUTAAN KUNNAN KIINTEISTÖISTÄ TYÖRYHMÄ: Haukiputaan vammaisneuvosto Anne Rekilä Marjatta Kamula Pirkko Kauppi Pirkko Tähtelä Terttu Tammia Seija Halonen Haukiputaan

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden

Lisätiedot

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door on väliseinään integroitu tehdasvalmis liukuovikokonaisuus, jossa ovilevy liukuu runkoelementin sisään. Liunella huomioit tilan kaikki tarpeet yhdellä aukolla, sillä

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi ESTEETTÖMYYS Yleistä Esteettömyys on laaja kokonaisuus, johon sisältyy liikkumisympäristön lisäksi palvelujen saatavuus, välineiden

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 12.8.2010

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 12.8.2010 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa (ESKO)

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa (ESKO) Työn tavoitteet: Kehittää erityisesti Kotkan palveluliikenteen esteettömyyttä määrittämällä kehittämistoimenpiteitä. Syventää Esteetön Kotka hankkeen kartoitustyötä liikennejärjestelyjen osalta. Lisätä

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

RIILAHDEN TOIMINTAKESKUS Esteettömyystarkastelu 27.2.2014

RIILAHDEN TOIMINTAKESKUS Esteettömyystarkastelu 27.2.2014 ARKKITEHTITOIMISTO L&M S i e v ä n e n Oy RIILAHDEN TOIMINTAKESKUS Esteettömyystarkastelu 27.2.2014 TALO A (alatalo) Sisäänkäynti Sisäänkäynti rakennukseen on esteellinen: - Piha-alueelta sisäänkäyntikatoksen

Lisätiedot

Esteettömyysopas Hirvijärven leirikeskus osoite: Hirvijärventie 760.

Esteettömyysopas Hirvijärven leirikeskus osoite: Hirvijärventie 760. Elokuu 2013 Esteettömyysopas Hirvijärven leirikeskus Hirvijärven leirikeskus sijaitsee 13 kilometriä Riihimäen keskustasta lounaaseen, osoite: Hirvijärventie 760. Leirikeskuksessa on kolme rakennusta:

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE 8.7.015 3 4 ESTEETTÖMYYS VANTAAN ASUNTOMESSUILLA Tämä esteettömyysopas on toteutettu Suomen Asuntomessujen tilauksesta. Esteettömyyskartoituksen on toteuttanut Kynnys ry

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Honkilahden koulu 25.04.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Honkilahden koulu 25.04.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Honkilahden koulu 25.04.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Panelian koulu 05.05.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Panelian koulu 05.05.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Panelian koulu 05.05.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI Talvikunnossapito Tehtäväkortti Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO Tehtäväkortti Sisällysluettelo 1 Auraus... 1 1.1 Milloin

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

8.9.2011. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suoritti esteettömyyskartoituksen Rakokiven liikekeskuksessa 8.9.2011 klo 9.00 11.

8.9.2011. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suoritti esteettömyyskartoituksen Rakokiven liikekeskuksessa 8.9.2011 klo 9.00 11. 1 (7) Esteettömyyskartoitus, Rakokiven liikekeskus n kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suoritti esteettömyyskartoituksen Rakokiven liikekeskuksessa klo 9.00 11.00 Kartoituksessa läsnä: Keijo Myllykangas

Lisätiedot

Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa

Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa 1 Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa Tytti Viinikainen 2 Design for all -ajattelun periaate: Esteettömyyden integrointi osaksi normaalia toimintaa, itsestään selvänä asiana -> kaikki uusi

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 28.10.2009

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 28.10.2009 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kirkonkylän koulu 16.04.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kirkonkylän koulu 16.04.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kirkonkylän koulu 16.04.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi. Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat

Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi. Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat ESTEETTÖMYYS LIIKUNTATILOISSA Mitä esteettömyys on? - Esteettömässä

Lisätiedot

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Niina Kilpelä, arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry / Siltasaarenkatu 4 00530 HELSINKI puh. (09) 6850

Lisätiedot

ESTE Työpaikan esteettömyyden arviointi

ESTE Työpaikan esteettömyyden arviointi ESTE Työpaikan esteettömyyden arviointi Arviointilomake Taustatiedot Nimi Ikä v Ammatti Työpaikka Työpaikan osoite Puhelin Sähköposti Keskeiset työtehtävät Päivämäärä ja arvioija / 20 Toimintarajoitteet

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta 19.05.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta 19.05.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Kaariranta 19.05.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Valaistus Valaistuksen merkitys näkö- ja kuulovammaisille henkilöille Hyvä valaistus on erityisen tärkeä heikkonäköisille henkilöille. Ympäristön hahmottaminen heikon näön avulla riippuu valaistuksen voimakkuudesta

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 12.7.2012

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 12.7.2012 5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 1.7.01 ESTEETTÖMYYS ASUNTOMESSUILLA TAMPEREELLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Tampereella Pasi Holmström, Kynnys

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI. Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013

ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI. Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013 ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013 Liikennesuunnitteluinsinööri Eija Riihimäki, Porin kaupungin katu ja puistosuunnittelu 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 MUISTIO 30.3.2011

YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 MUISTIO 30.3.2011 30.3.2011 YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 Osallistujat: Laina Komu (Pyöris Pyöräilynystävät ry), Paavo Haatainen (Pyöris), Kauko Kokkonen (Pyöris),

Lisätiedot

Selvitys esteettömyyden huomioimisesta Suomen kunnissa

Selvitys esteettömyyden huomioimisesta Suomen kunnissa Selvitys esteettömyyden huomioimisesta Suomen kunnissa Liikenne- ja viestintäministeriö, Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma Elsa Stakes, Suomen Design for All -verkosto Helsingin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Ikäystävällisen kunnan arviointilomake Apuväline vanhusneuvostoille

Ikäystävällisen kunnan arviointilomake Apuväline vanhusneuvostoille LIITE 3. Ikäystävällinen Kunta - tiivistetty seuranta/arviointilomake Ikäystävällisen kunnan arviointilomake Apuväline vanhusneuvostoille Arvioi oman kuntasi ikäystävällisyyttä asteikolla, jos kohde ei

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Huhkolinna 08.05.2014

ESTEETTÖMYYSSELVITYS Huhkolinna 08.05.2014 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Huhkolinna 08.05.2014 Kartoittaja(t) Anni Ruohomaa 2 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen tiedot... 3 Johdanto... 4 Kartoitustulokset... 5 Piha-alue... 5 Saapuminen kohteeseen... 5 Pysäköinti...

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi Otaniementie 9, 02150 Espoo

Esteettömyyskartoitus Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi Otaniementie 9, 02150 Espoo Esteettömyyskartoitus 1 (12) 21.12.2012 Ira Verma, tutkija Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos ira.verma@aalto.fi +358 50 369 3226 Esteettömyyskartoitus Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi Otaniementie

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013 5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013 ESTEETTÖMYYS HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUILLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Hyvinkäällä Niina Kilpelä, Kynnys

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot