Päätös ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta.

Transkriptio

1 1(7) PÄÄTÖS KASELY/184/07.00/2012 Kaakkois-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Pohjolankatu Lappeenranta PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Ilmoitus koskee Lappeenrannan kaupungissa Lappeenrannan kaupungin entisen yhdyskuntajätteen kaatopaikan yhteydessä sijaitsevan Toikansuon hyöty- ja ongelmajätekeräyspisteen pilaantuneen maaperän puhdistamista. Kunnostettavan kohteen kiinteistörekisteritunnus on Kohde sijaitsee osoitteessa Palosuonkatu 20, Lappeenranta. Kiinteistön omistaa Lappeenrannan kaupunki/kiinteistö- ja mittaustoimi, osoite Villimiehenkatu 1, Lappeenranta. Jätekeräyspiste on siirtynyt lähtien Lappeenrannan kaupungin hallinnasta Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle. Kyseinen yritys jatkaa toimintaa kohteessa. ILMOITUKSEN VIREILLE TULO Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Selvitys pilaantumista aiheuttaneista tapahtumista ja tehdyistä tutkimuksista Kohteessa toimii miehitetty jäteasema, jossa otetaan vastaa erikseen määrätyillä vastaanottopaikoilla vaarallista jätettä ja hyötyjätettä kuten paperia, kartonkia, lasia, pienmetallia sekä puutarhajätettä. Hyöty- ja ongelmajätekeräyspisteen toiminta on alkanut kohteessa vuonna Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy jatkaa toimintaa kohteessa, mutta vanha öljynkeräysjärjestelmä puretaan ja korvataan uudella järjestelmällä. Maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu lokakuussa 2011, jolloin otettiin näytteitä 10 tutkimuspisteestä kairaamalla. Näytteistä tutkittiin kenttä- ja laboratoriomittauksin raskasmetallien pitoisuuksia, bensiinijakeiden ja mineraaliöljyjen pitoisuuksia sekä PAHja PCB-yhdisteitä. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Vaihde Salpausselänkatu 22 PL 1041, Kouvola

2 2(7) Maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa havaittiin kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia öljykeräysjärjestelmän säiliön sekä itäisen öljyisten maiden kompostointialtaan läheisyydessä. Maaperän pilaantuneisuutta ovat voineet aiheuttaa mahdolliset ylivuodot, putkiston tai betonialtaan rikkoutuminen. Tutkimuspisteessä RF 10 havaittiin ylemmän ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia raskaita öljyjakeita. Näytteen RF 10 1,0 2,0 m öljyhiilivetypitoisuus (C 10 C 40 ) oli mg/kg, joista keskitisleiden (C 10 C 21 ) oli osuus oli mg/kg ja raskaiden öljyjakeiden (C 21 C 40 ) osuus mg/kg. Kokonaispitoisuus (C 10 C 40 ) ylittää vaarallisen jätteen arvon ( mg/kg). Lisäksi samaisessa pisteessä havaittiin aistinvaraisesti öljypilaantumaa syvyydellä 0,2 2,0 m. RF 10 sijaitsee öljynkeräysaltaan läheisyydessä. Tutkimuspisteessä RF 5 havaittiin ylemmän ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia keskiraskaita ja raskaita öljyjakeita. Näytteen RF 5 1,0-1,5 m öljyhiilivetypitoisuus (C 10 C 40 ) oli mg/kg, joista keskitisleiden (C 10 C 21 ) osuus oli mg/kg ja raskaiden öljyjakeiden (C 21 C 40 ) osuus mg/kg. Lisäksi tutkimuspisteessä RF 5 havaittiin aistinvaraisesti öljypilaantumaa syvyydellä 0,5 2,0 m. Tutkimuspiste RF 5 sijaitsee itäisemmän ulkoaltaan länsipuolella. Mahdollisesta öljyn leviämisestä alueen pintavesiin tai orsivesikerrokseen ei ole tietoa. Kohteeseen asennetaan kaksi orsivesikaivoa mahdollista tarkkailua varten. Kunnostettavan kohteen pinta-ala on noin 200 m 2 ja arvioitu pilaantuneen maan määrä on 300 m 3. Kohteen pilaantuneisuuden laajuutta selvitetään tarvittaessa lisätutkimuksilla kevään aikana. Maaperä- pintavesi- ja pohjavesitiedot Toikansuon hyöty- ja ongelmajätekeräyspisteen alueella maaperä on hiekkaisten täyttömaakerrosten jälkeen silttiä ja savea. Pohjatutkimuskairausten perusteella 1 2 metrin paksun täyttömaakerroksen alla on noin 6 10 metrin silttikerros, jonka alla on noin metrin paksuinen savikerros. Kiinteistö ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat Keskusta-Lauritsala pohjavesialue ( , IIIluokka), Hanhikempin pohjavesialue ( , I-luokka) ja Huhtiniemen pohjavesialue ( A, I-luokka). Huhtiniemen ja Keskusta-Lauritsalan pohjavesialueet sijaitsevat noin 1,5 km kohteesta pohjoiseen ja Hanhikemppi noin 1,7 km etelään. KUNNOSTUSSUUNNITELMA Puhdistamistavoitteet ja puhdistamismenetelmä Kunnostuksen tavoitearvoiksi esitetään sovellettavaksi VNA 214/2007 ylempiä ohjearvoja: öljyhiilivedyt (C 10 C 21 ) mg/kg öljyhiilivedyt (C 21 C 40 ) mg/kg Alue tulee toimimaan jatkossakin hyöty- ja ongelmajätekeräyspisteenä. Alue on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa jätteenkäsittelypaikaksi (EJ). Kunnostustyön tavoitteena on poistaa öljyllä pilaantunut maa-aines kohteesta. Pilaantuneet maat poistetaan jäteöljysäiliön poiston yhteydessä. Tällöin tehdään myös tar-

3 3(7) vittavat putkistojen tulppaukset. Kunnostusmenetelmänä käytetään massanvaihtoa, jossa kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset kaivetaan pois ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Kaivannon pohjalle ja/tai reunoille asennetaan tarvittaessa kaivujen jälkeen geotekstiili. Täytöt tehdään puhtailla maa-aineksilla. Mikäli kunnostusalueelle kertyy runsaasti pilaantuneita suotovesiä, vedet poistetaan kohteesta asianmukaisesti. Kohteeseen asennetaan kaksi orsivesikaivoa mahdollista jatkotarkkailua varten. Puhdistustyön suorittaminen, laadunvalvonta Kunnostustyöhön nimetään ympäristötekninen valvoja. Valvoja tarkkailee tarvittavien kaivutöiden aikana maaperän pilaantuneisuutta aistinvaraisesti ja kenttämittauksin. Valvoja ohjaa pilaantuneen maan kaivua ja ottaa tarvittavat lisänäytteet. Kenttämittausten perusteella kunnostustavoitteen ylittävät maa-ainekset kaivetaan pois. Puhdistustöiden jälkeen kohteesta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet maaperän puhtauden varmistamiseksi. Jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa alueelta poistettavista maa-aineksista, niiden haitta-ainepitoisuuksista ja toimituspaikoista. Pilaantunut maa kuljetetaan käsittelykeskuksiin kuorma-autoilla. Työteknisistä syistä rnassoja saatetaan joutua varastoimaan kohteessa lyhytaikaisesti ennen pois kuljetusta. Varastointi tehdään siten, että haitta-aineet eivät pääse leviämään ympäristöön. Loppuraportissa esitetään mm. alueelta poistettujen massojen määrä, massojen haitta-aineiden pitoisuudet, toimituspaikat ja tarvittavat piirustukset. Puhdistamisen ympäristövaikutukset ja ympäristöhaittojen ehkäisy Maaperän kunnostustyöstä ei arvioidu aiheutuvan haitallisia ympäristö- tai terveysvahinkoja. Kunnostus toteutetaan noudattaen yleisiä massanvaihdon työsuojeluohjeita, joilla estetään kunnostustöistä aiheutuvat ympäristö- ja terveysvaikutukset. Kunnostuksen aikana huolehditaan siitä, ettei pilaantuneita maamassoja leviä ympäristöön kaivun tai kuljetuksen yhteydessä. Seuranta ja raportointi Kohteeseen asennetaan kaksi orsivesikaivoa mahdollista tarkkailua varten. Kunnostuksen aikaiseen ympäristötarkkailuun ei ole tarvetta. Kunnostuksen päätyttyä tiedot tehdystä kunnostustyöstä kootaan loppuraporttiin, jossa esitetään kunnostustyön kulku seikkaperäisesti sekä laboratorioanalyysien tulokset ja kunnostetut alueet ja lopetusnäytteiden sijainnit karttapohjalla. Raportti toimitetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden sisällä kunnostustoimenpiteiden lopettamisesta. Lisäksi loppuraportista laaditaan tiivistelmä valvontaviranomaiselle julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Lausuntoja ei ole erikseen pyydetty.

4 4(7) ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, seuraavin määräyksin. Määräykset: 1. Maaperän kunnostuksen tavoitetaso on vähintään Vna 214/2007 mukainen ylempi ohjearvotaso: keskitisleet (C 10 -C 21 ) mg/kg raskaat öljyjakeet (C 21 -C 40 ) mg/kg Mikäli alueen maaperässä todetaan muita haitta-aineita, käytetään niiden kunnostamisen tavoitepitoisuuksina Vna 214/2007 ylempiä ohjearvotasoja vastaavia pitoisuuksia. 2. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. 3. Kohteesta poistettava maa-aines on toimitettava käsiteltäväksi asiaankuuluvan luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Ennen kaivutöiden aloittamista tulee varmistaa pilaantuneiden maiden vastaanoton järjestyminen. Pilaantuneen maan vastaanottaja on ilmoitettava ELY-keskukselle ennen toimitusten aloittamista. Maaperän puhdistamisen yhteydessä maaperästä löytyvät jätteet on poistettava maaperästä ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. 4. Pilaantuneesta maa-aineksesta sekä maaperän puhdistuksen yhteydessä mahdollisesti muodostuvasta rakennus- tai purkujätteestä on laadittava siirtoasiakirja. 5. Mikäli kaivantoihin kertyy haitta-ainepitoista vettä, tulee ko. vesi poistaa kaivannosta ja käsitellä asianmukaisesti öljynerottimessa tai toimittaa käsiteltäväksi asianomaisen käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Mikäli ko. vettä on tarkoitus johtaa viemäriin, tulee asiasta etukäteen sopia viemärin omistajatahon kanssa. 6. Mikäli tavoitearvoihin ei jostakin syystä päästä, tulee riskinarvioinnilla osoittaa, ettei maaperään jäänyt haitta-ainepitoisuus aiheuta haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Alueen maankäytön suunnitelmien muuttuessa tai haitan tai vaaran ilmetessä on puhdistustarve selvitettävä uudelleen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

5 5(7) 7. Kunnostustöiden käynnistymisestä alueella on ennalta ilmoitettava Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Samalla on nimettävä ja ilmoitettava riittävän asiantuntemuksen omaava henkilö, joka valvoo ja vastaa, että työt toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti ja joka on yhteydessä Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen, mikäli jotakin poikkeavaa ilmenee töiden kuluessa. Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Lappeenrannan ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattava mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen ennen niiden täyttämistä. 8. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä tehdä ilmoitus, jotta Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä. 9. Kunnostustyön päätyttyä tulee Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimittaa loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta. Loppuraportin yhteydessä tulee esittää arvio tarpeesta järjestää orsivesitarkkailu sekä mahdollinen ehdotus tarkkailuohjelmasta. Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027) Perustelut Ilmoituksessa esitetään kohteen maaperän kunnostustasoksi Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmät ohjearvot. Ylemmät ohjearvot ovat hyväksyttävissä alueen tulevassa maankäytössä (jätepiste). (Määräys 1) Pilaantuneen maaperän kunnostamiseen liittyvistä toiminnoista ei saa aiheutua ympäristön muuta pilaantumista, joten kunnostuksen työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava niin, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. (Määräys 2) Pilaantuneen maa-aineksen ja muiden jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. Kunnostettavalla maa-alueella olevat jätejakeet ovat riski ympäristölle. Niiden jättäminen maaperään voi estää maaperän kunnostamisen puhdistamistavoitteiden määrittämistä (näytteenotto). (Määräys 3) Jätelain 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja vaarallisesta jätteestä, sako- ja umpikaivolietteestä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä, rakennus- ja purkujätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta, joka siirretään ja luovutetaan jätelain 29 :ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. (Määräys 4) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 5) Pilaantuneita maa-alueita puhdistettaessa tulee usein työn aikana esiin seikkoja, joihin ei ole tutkimuksista huolimatta osattu tai pystytty etukäteen varautumaan. Tämän

6 6(7) vuoksi valvontaviranomainen voi joutua antamaan työn aikana lisäohjeita tai -määräyksiä. Alueelle kaivuteknisistä tms. syistä mahdollisesti jäävien pilaantuneiden maamassojen aiheuttamaa riskitasoa voidaan myös joutua myöhemmin arvioimaan. Ilmoitus toimenpiteiden aloittamisesta ja mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 6, 7 ja 8) Loppuraporttiin kootaan kaikki puhdistuksen kannalta olennaiset tiedot. Raportissa arvioidaan ja dokumentoidaan puhdistustavoitteen saavuttaminen, jatkotarkkailun ja -puhdistuksen tarve, kaikkien maaperään jäävien sovelletun asetuksen mukaisen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden aiheuttamat riskit sekä mahdolliset kiinteistön tulevaa käyttöä rajoittavat tekijät. Loppuraportin avulla saadaan pilaantuneen maaperän kunnostamisen tiedot tallennetuksi tieto- ja valvontajärjestelmiin. Jatkotarkkailun tarve ratkaistaan loppuraportin perusteella. (Määräys 9) Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja asetusta (169/2000). Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistukseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle, kun puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttyä puhdistusmenetelmää, eikä toiminnasta aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Nyt kysymyksessä olevat puhdistustoimenpiteet tehdään hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen, eikä toimenpiteistä aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 78 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi terveydellisten haittojen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Kirjanpito-, raportointi-, ilmoittamis- ja selvitysvelvoitteet on annettu valvonnallisista syistä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2012 (1538/2011) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua valtioneuvoston asetuksen (1538/2011) mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 50 /h. Käytetyn tuntimäärän, 12 h, mukaan maksua kertyy 600. Maksu peritään erillisellä laskulla.

7 7(7) MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun takia asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen johtajan sijainen, luonnonsuojelupäällikkö Pentti Välipakka Ylitarkastaja Erja Monto JAKELU Päätös saantitodistuksella Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Tiedoksi Lappeenrannan kaupunki/kiinteistö- ja mittaustoimi Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Lappeenrannan kaupunginhallitus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) LIITTEET Kartta Valitusosoitus

8 liite Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen , Dnro KASELY/184/07.00/2012

9 liite Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen , Dnro KASELY/184/07.00/2012 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallintooikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu julkipanon jälkeen Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusajan viimeinen päivä on Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon: käyntiosoite postiosoite puhelin telekopio Korsholmanpuistikko 43, VAASA PL 204, VAASA aukioloaika klo sähköposti Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 90 euroa.