TEM-analyyseja 20/2010

Transkriptio

1 TEM-analyyseja 20/2010 Maakuntien suhdannekehitys Anssi Kaarna Ilkka Mella ISSN ISBN

2 MAAKUNTIEN SUHDANNEKEHITYS Anssi Kaarna Ilkka Mella Työ- ja elinkeinoministeriö Ministry of Employment and the Economy Eteläesplanadi 4, Helsinki, Finland Helsinki, maaliskuu 2010

3 ANSSI KAARNA ILKKA MELLA: MAAKUNTIEN SUHDANNEKEHITYS Tiivistelmä: Raportissa tarkastellaan maakuntien viimeaikaista kehitystä. Keskeisinä selvityskohteina ovat väestö, muuttoliike, työvoima, työllisyys ja yritystoiminnan liikevaihto. Tarkasteluajankohtana ovat vuodet , mutta tehtyjen ennusteiden pohjalta on kuvattu myös ennakoitua kehitystä vuoteen 2013 saakka. Aluetasona on pääasiassa maakunta. Seutukuntakohtaisia tarkasteluja on esitetty pääasiassa liiteosassa, jossa jokaista maakuntaa tarkastellaan erikseen. Suomen hyvä talouskasvu vuodesta 2004 aina vuoden 2008 kevääseen asti toteutui alueellisesti laajalla rintamalla. Useimpien maakuntien keskusalueet olivat kohtuullisen hyvässä vedossa ja tuotanto ja työllisyys ovat parantuneet merkittävästi. Myös maassamuutto on tasoittunut maakuntien välillä, vaikka nopea talouskasvu hieman lisäsi muuttoa suuriin keskuksiin. Työllisten määrä kasvoi koko maassa vuosina noin ja työvoiman määrä 000 henkeä. Samanaikaisesti työttömien määrä laski henkeä. Talouden nousukausi kääntyi laskuun kaikkialla maailmassa vuoden 2008 aikana. Suomen kansantalouden tuotannon arvioidaan vähenevän vuonna 2009 noin 7 prosenttia, mikä heikentää kaikkien alueiden kehitysmahdollisuuksia. Tuotannon ja viennin väheneminen ja kulutuskysynnän heikkeneminen vaikuttavat alueiden yritystoimintaan ja työllisyyteen. Työttömyyden arvioidaan nousevan vuosina yli 10%:n tason. Samaan aikaan voimistuva työvoiman siirtyminen eläkkeelle vähentää alueiden työvoimaresursseja ja hidastaa osaltaan mahdollisuuksia elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Jo nyt useilla alueilla työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun ikääntymisen ja muuttotappioiden vuoksi ja tämä kehityssuunta voimistuu 2010-luvulla. Tällä hetkellä työikäisten määrä kasvaa noin 25 seutukunnassa ja väestöennusteen mukaan vuonna 2020 enää 15 seutukunnassa. Alueiden kyky ottaa vastaan hidastuvan talouskasvun ja voimistuvan rakennemuutoksen haasteet vaihtelee voimakkaasti. Heikoimmilla ovat väestö- ja työvoimaresursseiltaan vähäiset sekä elinkeinorakenteeltaan yksipuoliset alueet. Asiasanat: alueellinen kehitys, väestön muutos, työllisyys, ikääntyminen, tuotanto

4 Abstract: This paper analyses the recent economic development and population changes in the regions of Finland. The focus is in population, migration, labour force, employment and production. The analysis addresses the years but it also presents forecasts until The analysis is mainly presented in the region level. The fast economic growth in the years affected the regions positively. The production and the employment grew mainly in the central areas of provinces but the unemployment declined also in the rural areas. The migration between regions has balanced though the fast economic growth somewhat boosted the migration to central areas. The number of employed increased by 150,000 and the labour force grew by,000 people during At the same time, the number of unemployed decreased by 60,000. The global economy turned down in In 2009, the Finnish domestic production is estimated to decrease by 7 %, which deteriorates the development possibilities in all regions. The regional entrepreneurship and employment are affected by the decreasing production and export as well as by the weakening consumer demand. The level of unemployment is estimated to cross 10 % in The growing number of pensioners decreases the labour force resources in the regions, which in turn weakens the possibilities to advance business activity. Even by now, aging and migration losses have decreased the number of working-aged population in many regions and this development will continue in the 2010 s. The number of working-aged population is, at the moment, growing in 25 subregions but, according to population forecasts, in will grow only in 15 subregions by The regional capability to face the challenges caused by the weak economic growth and strong structural change is diverse. The situation is worse in the regions with small population and labour force resources and biased industrial structure. Key words: regional development, population change, employment, aging, production

5 SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO TUOTANNON JA TYÖLLISYYDEN KEHITYS KOKO MAASSA ALUEELLINEN KEHITYS Tuotanto ja työllisyys maakunnittain Yritysten liikevaihto ja vienti Alueiden väestönkehitys ja muuttoliike...26 LÄHTEET...30 LIITE: Maakuntakohtaiset tarkastelut...31 Etelä-Karjala...31 Etelä-Pohjanmaa...33 Etelä-Savo...35 Itä-Uusimaa...37 Kainuu...39 Kanta-Häme...41 Keski-Pohjanmaa...43 Keski-Suomi...45 Kymenlaakso...47 Lappi...49 Pirkanmaa...51 Pohjanmaa...53 Pohjois-Karjala...55 Pohjois-Pohjanmaa...57 Pohjois-Savo...59 Päijät-Häme...61 Satakunta...63 Uusimaa...65 Varsinais-Suomi...67 TEM-analyyseja verkkojulkaisusarjassa aiemmin ilmestynyt...69

6 1 1. YHTEENVETO TYÖTTÖMYYS KASVAA NOPEIMMIN LÄNSI- JA ETELÄ-SUOMESSA Vuoden 2008 aikana puhjennut talouden maailmanlaajuinen taantuma on koetellut täydellä voimallaan eri maita ja niiden alueita. Tuotannon voimakas lasku ja työttömyyden kasvu ovat kertaheitolla heikentäneet kaikkien alueiden kehitysnäkymiä myös Suomessa. Muutos nousukaudesta taantumaan tapahtui nopeasti, sillä vielä alkuvuodesta 2008 voitiin nauttia pitkän talouskasvun tuloksista useimmilla alueilla. Erityisesti maakuntien keskusalueet olivat aina vuoden 2008 alkupuolelle saakka hyvässä vedossa ja tuotanto ja työllisyys parantuivat merkittävästi. Työllisten määrä kasvoi koko maassa vuosina yli henkeä ja työvoima lähes 000 henkeä. Samanaikaisesti työttömien määrä laski noin henkeä. Taantuman myötä on palattu lähtöruutuun vuoden 2005 tasolle, sillä työllisten määrä on pudonnut syksystä 2008 lähtien lähes 000 henkeä ja työttömien määrä on kasvanut noin henkeä. Viime kuukausina on ollut merkkejä siitä, että taantuman pohja on saavutettu ja tuotannon odotetaan kääntyvän nousuun. Työttömyyden arvioidaan kuitenkin edelleen kasvavan ja hellittävän vasta vuoden 2011 aikana. Työttömyys on kasvanut nopeimmin Länsi-Suomen seutukunnissa Talouden laskusuhdanteen myötä työttömyys on noussut syksystä 2008 lähtien jatkuvasti kaikissa maakunnissa ja kaikissa seutukunnissa, mikä johtuu yritysten tuotannon kääntymisestä laskuun varsinkin vientiin suuntautuneilla aloilla. Myös julkisen sektorin talousongelmat erityisesti kuntatalouden osalta vaikeuttavat työllisyyden nopeaa paranemista. n tasolla työttömyyden arvioidaan nousevan yli 10 %:n vuosina , jolloin työttömiä olisi lähes Maakunnittain tarkasteltuna työttömyysaste olisi korkeimmillaan Pohjois-Karjalassa noin 15 % ja alimmillaan Uudenmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa vajaa 10 % luvun alun lamajakson kaltaista työttömyyttä ei siten alueilla koettaisi, jolloin työttömyys nousi koko maassa 16 %:n tasolle ja Pohjois- ja Itä-Suomessa yli 20 %:n. Kuvio 1. Työttömyysaste suuralueittain *) ja **) 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Itä-Suomi Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ; Etla:n maakunnittainen ennuste

7 2 Työttömien työnhakijoiden määrä on eri maakunnissa ja seutukunnissa kasvanut viime kuukausina nopeasti ja kasvu on ollut suurinta useissa suhteellisen matalan työttömyysasteen maakunnissa kuten Etelä-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Hitaampaa kasvu on ollut korkean työttömyyden alueilla kuten Kainuu, Lappi ja Etelä-Savo. Työttömien määrä kasvoi kaikissa seutukunnissa viimeisen vuoden aikana ja kasvu on ollut nopeinta (yli 50 %) monissa Länsi-Suomen seutukunnissa kuten Lounais-Pirkanmaa, Pietarsaari, Salo, Sydösterbotten, Seinäjoki ja Raasepori. Vähiten työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi (alle 10 %) Oulunkaaren ja Pielisen-Karjalan seutukunnissa. Erot johtuvat osaltaan maakuntien yritysrakenteesta ja erityisesti vientiyritysten merkityksestä alueen elinkeinotoiminnalle. Vientipainotteisilla alueilla työttömyys nousee nopeasti, mutta alkaa myös laskea nopeasti kun tuotanto kääntyy kasvuun ja vienti vetää jälleen. Neljässä seutukunnassa - Kajaani, Pielisen-Karjala, Kuusiokunnat ja Oulunkaari työttömien määrä on viime kuukausina kääntynyt hienoiseen laskuun. Kuvio 2. Työttömien määrän muutos (%) seutukunnittain , joulukuu Karttakeskus, lupa NO360 Erityisen paljon on kasvanut nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys, joka on monissa maakunnissa yli kaksinkertaistunut ja kohdistuu lähinnä miespuolisiin työnhakijoihin. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole juurikaan noussut, mikä johtunee eläkkeelle siirtymisen kasvusta. Taantuman voimistuessa on työttömien työnhakijoiden rinnalla tarkasteltava nopeasti kasvanutta lomautettujen määrää, joista ns. ryhmälomautetut eivät ole mukana työttömien työnhakijoiden tilastossa. Joulukuussa 2009 työttömiä työnhakijoita oli koko maassa noin ja ryhmälomautettuja oli noin eli yhteensä määrä on henkilöä. Vuotta aikaisemmin lomautettuja ei vielä juurikaan ollut, joten työttömien ja lomautettujen yhteismäärä on kasvanut yli 000 henkeä viimeisen vuoden aikana. Lomautettujen mukaan ottaminen nostaa työttömyysastetta keskimäärin lähes kaksi prosenttiyksikköä eri alueilla.

8 3 Kuvio 3. Työttömyysaste (%) maakunnittain Pohjanmaa Itä -Uusimaa Uusimaa Etelä -Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Kainuu Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, 4. neljänneksen tiedot Työllisten määrä vähenee ja työllisyysaste laskee Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Kymen la akso Päijät-Häme Etelä -Savo Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Lappi Tuotannon laskiessa työvoiman kysyntä heikkenee ja työllisen työvoiman määrä vähenee. Vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä työllisiä oli tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan noin 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tästä johtuen työllisyysaste laski 70 %:n tasolta 67 %:n tasolle ja lasku oli selvästi suurinta nuorten miesten ryhmässä. Alueellisesti työllisten määrä on vähentynyt vuoden 2009 aikana suhteellisesti eniten Kymenlaaksossa, Satakunnassa ja Etelä- Savossa. Sen sijaan Kainuun, Keski-Suomen ja Lapin työllisten määrä väheni hitaammin kuin koko maassa keskimäärin. Työttömyyden kasvun lisäksi työllisten määrää vähentää kasvanut poistuma suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Toimialoittain tarkasteltuna työllisten määrä on vähentynyt lähes kaikilla sektoreilla, eniten teollisuudessa ja informaatio- ja viestintäalalla. Pientä kasvua oli vielä alkuvuodesta terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä kuljetus- ja varastointipalveluissa. Etla:n ennusteen mukaan tuotannon ja työllisyyden laskun arvioidaan tapahtuvan eri maakunnissa vuosina samansuuntaisesti, jolloin työllisyysaste putoaisi eri maakunnissa vuosien tasolle ja olisi Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa noin 60 %. Ainoastaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa työllisyysaste olisi yli 70 %

9 4 Kuvio 4. Työllisten määrän muutos (%) maakunnittain 2008 ja 2009 *) Kainuu Keski-Suomi Uusimaa Pohjanmaa Kymenlaakso Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Lappi Päijät-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa -8 % -6 % -4 % -2 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, *) muutos laskettu vuosikeskiarvon mukaan Kuvio 5. Työllisyysaste maakunnittain 2005, 2009 ja 2013*) Pohjois-Karjala Kainuu Lappi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Uusimaa Itä-Uusimaa Lähde:Tilastokeskus, *) 2013 arvio ETLA:n ennuste

10 5 Yritystoiminnan liikevaihdon lasku voimistui vuoden 2009 aikana Yritystoiminnan liikevaihto kasvoi kaikissa maakunnissa vielä vuoden 2008 kolmannelle neljännekselle saakka, mutta kääntyi vuoden lopussa laskuun. Syöksy kiihtyi vuoden 2009 alussa ja pohjalukemat saavutettiin vuoden toisella neljänneksellä. Nopeinta pudotus on ollut Itä-Uudellamaalla, Kainuussa ja Varsinais-Suomessa, hitainta puolestaan Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. Kuvio 6. Kokonaisliikevaihdon muutos maakunnittain, neljännesvuosittain % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -40 % -50 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Uusimaa Kainuu Varsinais-Suomi Lappi Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Savo Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme Satakunta Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjanmaa III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 Aloittaneita yrityksiä oli kaikissa maakunnissa vuonna 2009 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan lopettaneiden yritysten osuus ei useimmissa maakunnissa enää noussut vuoden 2009 toisella neljänneksellä verrattuna vastaavana ajankohtaan vuonna Kuitenkin konkurssien määrä on edelleen kasvanut vuoden 2009 aikana lähes kaikissa maakunnissa ja suhteellinen osuus yrityskannasta oli suurin Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Alueiden välinen muuttoliike hidastuu Suomen väkiluvun kasvunopeus on ollut viime vuosina Euroopan kärkitasoa. Luonnollisen kasvun ohella yhä merkittävämpi tekijä on lisääntyvä maahanmuutto, joka oli yli henkeä vuonna Maahanmuutto kuitenkin väheni edelliseen vuoteen verrattuna ja muuttovoitto oli lähes 2000 henkeä pienempi. Määrällisesti väestönkasvu on suurinta Uudellamaalla, jossa luonnollinen kasvu, maassamuutto ja maahanmuutto kasvattivat väkilukua yli henkilöä. Pirkanmaalla, Itä- Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä väestö kasvaa pääasiassa maassamuuton ja Pohjois- Pohjanmaalla korkean syntyvyyden ansiosta. Taantuma on hidastanut työvoiman kysyntää ja liikkuvuutta, joten maassamuuttajien määrä on vähentynyt. Lähes puolet seutukunnista sai vuonna 2009 muuttovoittoa, kun osuus oli 1990-luvun lopulla noin neljännes. Maakuntien sisällä muuttoliike kohdistuu voimakkaimmin maakuntien keskuksiin ja suuret keskukset kuten Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutu kasvavat edelleen nopeasti.

11 6 Kuvio 7. Maan sisäisen muuttoliikkeen nettomäärä maakunnittain Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Uusimaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Uusimaa Lähde: Tilastokeskus Talous taantuu ja alueiden rakennemuutos voimistuu samanaikaisesti Talouden taantuma ja työttömyyden kasvu heikentävät alueiden kehitysmahdollisuuksia tulevina vuosina, vaikka tuotannon ja työttömyysasteen ennustetaankin paranevan. Samaan aikaan voimistuva suurten ikäluokkien kasvava siirtyminen työvoimasta eläkkeelle vähentää alueiden työvoimaresursseja ja hidastaa mahdollisuuksia elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Jo nyt useilla alueilla työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun ikääntymisen ja muuttotappioiden vuoksi ja tämä kehityssuunta voimistuu 2010-luvulla. Tällä hetkellä työikäisten määrä kasvaa ainoastaan Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Alueiden kyky ottaa vastaan talouden taantuman ja voimistuvan rakennemuutoksen haasteet vaihtelee voimakkaasti. Heikoimmilla ovat väestö- ja työvoimaresursseiltaan vähäiset sekä elinkeinorakenteeltaan yksipuoliset alueet. Kuvio 8. Työikäisten (15 64 v.) määrän muutos maakunnittain vuosijaksoilla , ja *) 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % Etelä-Savo Kainuun Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Itä-Uusimaa Uusimaa Lähde: Tilastokeskus

12 7 2. TUOTANNON JA TYÖLLISYYDEN KEHITYS KOKO MAASSA Talouden kasvun odotetaan hiljalleen käynnistyvän eri maissa talouskriisin hellittäessä otettaan. Elpyminen on ollut mahdollista poikkeuksellisten suurien kysyntää elvyttävien toimenpiteiden ansiosta. Vaikka tuotannon kasvuarviot ovat vuosille 2010 ja 2011 useimmissa maissa positiiviset, ei talouden toipuminen näytä pysäyttävän työttömyyden kasvua vielä tänä vuonna. OECD:n uusimman ennusteen mukaan vuonna 2010 tuotanto nousee keskimäärin muutaman prosentin verran eri puolilla maailmaa. Suomessa nousun ennustetaan jäävän alle euroalueen keskiarvon ja se olisi noin puoli prosenttia vuonna 2010 ja 2,4 % vuonna Työttömyyden nousun ennustetaan taittuvan vasta vuonna 2011, vaikkakin euroalueella se jatkaisi vielä hiukan kasvuaan. Suomen työttömyysasteen arvioidaan nousevan, mutta jäävän hiukan 10 prosentin alapuolelle. Taulukko 1. Kansainväliset tuotannon kasvuarviot (%) ja työttömyysaste Tuotannon kasvu Työttömyysaste Venäjä 5,6-8,7 4,9 4,2 Kiina 9,0 8,3 10,2 9,3 Euroalue 0,5-4,0 0,9 1,7 7,5 9,4 10,6 10,8 Yhdysvallat 0,4-2,5 2,5 2,8 5,8 9,2 9,9 9,1 Japani -0,7-5,3 1,8 2,0 4,0 5,2 5,6 5,4 OECD 0,6-3,5 1,9 2,5 5,9 8,2 9,0 8,8 Suomi 0,8-6,9 0,4 2,4 6,4 8,3 9,7 9,7 Lähde: OECD, Economic outlook 86, marraskuu 2009 Verrattuna OECD:n ennusteeseen suomalaiset tutkimuslaitokset arvioivat tuotannon kasvavan myönteisemmin, mutta työttömyyden olevan suurempaa vuosina Taulukko 2. Tuotannon kasvuarviot (%) ja työttömyysaste Suomessa Tuotannon kasvu Työttömyysaste VM 12/2009 1,0-7,6 0,7 2,4 6,4 8,5 10,5 9,6 Pellervon tl 9/2009 1,0-6,0 1,5 6,4 9,3 10,8 Palkansaajien tl 9/2009 1,0-5,5 1,8 6,4 8,9 11,1 Nordea 1/2010 1,0-7,0 2,7 2,5 6,4 8,3 9,8 9,4 Aktia 1/2010 0,9-7,5 2,0 2,0 6,4 8,4 10,0 9,5 Sampo Pankki 12/2009 1,0-7,2 1,5 2,5 6,4 8,4 10,2 9,2 Etlan maakunnittaisen ennusteen mukaan tuotanto kääntyisi lievään kasvuun vuonna 2010 kaikissa maakunnissa Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta. Suurinta kasvu olisi Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Kasvun ennustetaan edelleen nopeutuvan seuraavien vuosien aikana.

13 8 Kuvio 9. Tuotannon kasvuarvio (%) maakunnittain % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % -10 % -12 % Etelä-Karjala Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kainuu Päijät-Häme Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kanta-Häme Satakunta Kymenlaakso Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Lähde: Etla:n maakunnittain ennuste Talouden laskusuhdanteen myötä työllisten määrä alkoi vähentyä viimeisen vuoden aikana lähes kaikilla toimialoilla. Eniten työllisten määrä on laskenut teollisuuden, kaupan ja rakentamisen sektoreilla. Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä on kasvanut ainoastaan julkisessa hallinnossa. Vuoden 2009 aikana arvioidaan vähenevän noin 000 ja vuonna 2010 noin työpaikkaa. Vastaavasti työttömien määrä kasvaa ja oli vuonna 2009 noin ja olisi vuonna 2010 lähes työtöntä. Kuvio 10. Työllisten lukumäärän muutos (%) toimialoittain *) 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % -10 % Teollisuus Kauppa Rakentaminen Rahoitus- ja vakuutus Tieteellinen ja tekninen Hallinto- ja tukipalvelut Toimialat yhteensä Majoitus- ja ravitsemis Lähde: Tilastokeskus, *) neljänneksen tiedot Muu palvelutoiminta Maa- ja metsä, kaivos Terveys- ja sosiaalipalvelut Kuljetus ja varastointi Koulutus Informaatio ja viestintä Taiteet, viihde ja virkistys Julkinen hallinto

14 9 Työllisten määrä laski lähes kaikissa ikäryhmissä vuosien aikana. Nopeinta se oli vuotiaiden miesten kohdalla. Miehillä työllisyysasteen lasku oli naisia nopeampaa. Kuvio 11. Työllisyysaste ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina 2000, 2008 ja 2009 *) Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus *) Vuosikeskiarvo Työttömyysaste nousi 2009 eniten nuorten miesten ikäryhmissä, erityisesti alle 25-vuotiaiden osalta. Myös naisten kohdalla nuorten työttömyys kasvoi muita ryhmiä nopeammin. Kuvio 12. Työttömyysaste ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina 2000, 2008, 2009 *) Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus *) Vuosikeskiarvo

15 10 3. ALUEELLINEN KEHITYS 3.1. Tuotanto ja työllisyys maakunnittain Ajanjakso vuoden 2004 alusta aina vuoden 2008 kevääseen saakka oli Suomessa nopean talouskasvun aikaa myös useimmissa maakunnissa. Maakuntien väliset erot kasvunopeudessa olivat suhteellisen pieniä ja työllisten määrä oli vuoden 2008 kesällä kaikissa maakunnissa suurempi kuin vuonna ssa työllisten määrä kasvoi vuosina noin henkeä eli yli 6 %:n verran. Suhteellisesti eniten työllisten määrä kasvoi Pohjanmaalla (11 %), Keski-Suomessa (10 %) ja Pirkanmaalla (10 %). Hitaimmin työllisten määrä kasvoi Lapissa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa (alle 2 %), joissa ikääntymisen aiheuttaman eläkkeelle poistuman vaikutus on suhteellisen suuri. Vuoden 2008 lopulla työllisten määrän kasvu pysähtyi tuotannon kasvun hidastuessa ja kääntyi laskuun useimmissa maakunnissa. Taantuman voimistuessa työllisten määrä jatkoi laskuaan kaikissa maakunnissa. Nopeinta väheneminen on ollut Itä-Uudellamaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa sekä hitainta Kainuussa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Kuvio 13. Työllisten määrän muutos (%) maakunnittain 2008 ja 2009 *) Kainuu Keski-Suomi Uusimaa Pohjanmaa Kymenlaakso Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Lappi Päijät-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa -8 % -6 % -4 % -2 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, *) muutos laskettu vuosikeskiarvon mukaan Työllisten määrän voimakas kasvu vuosina helpotti työttömyyttä kaikissa maakunnissa ja työttömien määrä väheni noin henkeä vuosina Tuotannon ja työllisten määrän kääntyessä laskuun työttömyys on noussut lähes kaikilla alueilla syksystä 2008 lähtien ja kehitys on voimistunut vuoden 2009 aikana. Nopeimmin työttömien määrä on kasvanut Varsinais- Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla ja hitaimmin Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Kainuussa työttömien määrä on hieman vähentynyt, mikä johtuu osaltaan ikääntyneen työvoiman siirtymisestä eläkkeelle. Nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut erittäin voimakasta kaikissa maakunnissa. Koko maan tasolla määrä on kasvanut noin 45 %. Maakunnittain tarkasteltuna kasvu on ollut nopeinta Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt jälleen kasvuun lähes kaikissa maakunnissa. Nopeinta sen kasvu on Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

16 11 Kuvio 14. Työttömien työnhakijoiden, alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrän muutos (%) *) Varsinais-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Kaakkois-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Lappi Pohjois-Karjala Kainuu -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Lähde: TEM työnvälitystilastot, *)vertailukohtana joulukuun tiedot Työttömät Alle 25-v. Pitkäaikais Vaikka Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien työttömyys ei ole juurikaan noussut taantuman aikana, on työttömyysaste silti edelleen korkein Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Kainuussa työttömyysaste on laskenut voimakkaasti viime vuosien aikana työvoiman poistuessa eläkkeelle. Vuonna 2009 keskimääräinen työttömyysaste oli alhaisin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Työttömyysaste on vuoden aikana noussut erityisen nopeasti Pohjois-Pohjanmaan, Etelä- Karjalan, Keski-Suomen sekä Pirkanmaan maakunnissa. Kuvio 15. Työttömyysaste maakunnittain vuosina *) Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Kainuu Etelä-Savo Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Lappi Pohjois-Karjala Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus *) Vuosikeskiarvo

17 12 Jos otetaan huomioon työttömien lisäksi lomautetut ja palkkaperustein työllistetyt, nousee yhteenlaskettu osuus työvoimasta Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Keski-Suomessa 22-23%:n tasolle. Kuvio 16. Työttömät, lomautetut ja palkkaperustein työllistetyt Ely-keskuksittain, joulukuu 2009, osuus työvoimasta (%) 25 % 23 % 21 % 19 % 17 % 15 % 13 % 11 % 9 % 7 % 5 % Uusimaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Satakunta Häme Etelä-Savo Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Lappi Kainuu Pohjois-Karjala Työttömät Palkkaperustein Ryhmälomautetut Lomautetut Lähde: TEM, työnvälitystilastot Kuvio 17. Työttömyysaste 2009, joulukuu Kuvio 18. Työttömien määrän muutos (%) , joulukuu Karttakeskus, lupa NO360 Karttakeskus, lupa NO360

18 13 Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana nopeimmin alueilla, jossa työttömyysaste on perinteisesti ollut maan keskitason alapuolella. Tällaisia alueita ovat monet Länsi-Suomen seutukunnat kuten Lounais-Pirkanmaa, Pietarsaari, Salo, Sydösterbotten, Seinäjoki ja Raasepori. Vähiten työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi Oulunkaaren ja Pielisen-Karjalan seutukunnissa. Erot johtuvat osaltaan maakuntien yritysrakenteesta ja erityisesti vientiyritysten merkityksestä alueen elinkeinotoiminalle. Etlan ennusteen mukaan työllisten määrän väheneminen hidastuu vähitellen ja kääntyy kaikissa maakunnissa lievään kasvuun vuosina Sen sijaan työvoiman määrä ei enää kasvaisi kuin Uudellamaalla, mikä johtuu työvoiman ikärakenteesta ja kasvavasta poistumasta eläkkeelle. Kuvio 19. Työllisten määrän muutos (%) maakunnittain , ja % 3 % 2 % 1 % 0 % -1 % -2 % -3 % -4 % -5 % Etelä-Karjala Satakunta Päijät-Häme Etelä-Savo Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Lappi Keski-Suomi Pohjois-Savo Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kainuu Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Lähde: Etla, maakunnittain ennuste

19 14 Kuvio 20. Työvoiman määrän muutos (%) maakunnittain , ja % 2 % 1 % 0 % -1 % -2 % -3 % Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Etelä -Savo Satakunta Kymenlaakso Etelä -Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Lappi Varsinais-Suomi Keski-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Uusimaa Lähde: Etla, maakunnittain ennuste Etla:n arvion mukaan työttömien määrä kasvaa eniten Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä sekä Itä- Uudellamaalla. Suhteellisesti vähiten työttömien määrä kasvaa Itä-Suomen maakunnissa, koska työvoiman siirtyminen eläkkeelle hillitsee työttömyyden kasvua. Vuosina työttömien määrän ennustetaan laskevan kaikissa maakunnissa. Kuvio 21. Työttömien määrän muutos (%) maakunnittain ja % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -40 % Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Lappi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Kanta-Häme Uusimaa Itä-Uusimaa Lähde: Etla, maakunnittain ennuste Työttömyysaste nousee Etla:n ennusteen mukaan koko maassa vuonna 2010 yli 10 % tason ja korkein se olisi Pohjois-Karjalassa (15 %) ja matalin Itä-Uudellamaalla (9 %). Nopeaa muutosta parempaan ei ennakoida tapahtuvan vielä vuonna 2011, mutta seuraavina vuosina työttömyyden odotetaan laskevan selvästi kaikissa maakunnissa. Työllisyysasteen ennustetaan alenevan koko maassa

20 15 vuonna %:n tasolle, jolloin pudotusta on muutaman vuoden aikana tapahtunut lähes 3 prosenttiyksikköä. Korkein työllisyysaste olisi vuonna 2010 Uudellamaalla, noin 72 % ja matalin Pohjois-Karjalassa, noin 58 %. Työttömyyden ennakoitu lasku vuosina merkitsee työllisyysasteen nousua kaikissa maakunnissa. Kuvio 22. Työttömyysaste eräissä maakunnissa ja *) 25 Uusimaa 20 Varsinais-Suomi Pirkanmaa 15 Kymenlaakso Etelä-Savo 10 Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa 5 Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi e 2012e Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, *) Etla, maakunnittain ennuste Kuvio 23. Työllisyysaste eräissä maakunnissa ja *) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kymenlaakso 65 Etelä-Savo Pohjois-Karjala 60 Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa 55 Kainuu Lappi e 2012e Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, *) Etla, maakunnittain ennuste Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien työnhakijoiden määrä oli vuoden 2009 lokakuussa noin henkeä, kun se oli vuotta aikaisemmin Suhteellisesti eniten määrä on noussut Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Uudenmaan, Hämeen ja Varsinais-Suomen ely-keskusten alueilla. Muita alueita hitaampaa kasvu oli Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja Etelä-Savossa.

21 16 Kuvio 24. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien työnhakijoiden määrän muutos (%) ely-keskuksittain , lokakuun tiedot Lähde: TEM, työnvälitystilastot POHJOIS-KARJALA KAINUU ETELÄ-SAVO LAPPI KESKI-SUOMI SATAKUNTA POHJOIS-SAVO KAAKKOIS-SUOMI POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA VARSINAIS-SUOMI HÄME UUSIMAA PIRKANMAA ETELÄ-POHJANMAA 3.2. Yritysten liikevaihto ja vienti Yritystoiminnan liikevaihto ja palkkasumma kasvoivat päätoimialoilla tasaisesti vuosina Kasvu jatkui vuoden 2008 alkupuolelle saakka, jonka jälkeen kasvu hidastui ja vuoden lopulla tapahtui kaikilla toimialoilla jyrkkä käänne alaspäin. Erityisesti teollisuuden liikevaihdon ja viennin pudotus oli nopea ja syvä. Liikevaihdon syöksy alas pysähtyi varsin nopeasti, mutta uusi kasvu oli vielä vuoden 2009 loppukuukausina lähes olematonta.

22 17 Kuvio 25. Liikevaihdon kehitys (trendi) toimialoittain vuosina Rakentaminen 125 Teollisuus, liikevaihto 115 Teollisuus, vienti 105 Palvelut 95 Kauppa 85 01/ / / / / / / / /2009 Lähde: Tilastokeskus Palkkasumma kääntyi useimmilla toimialoilla laskuun vuoden 2009 aikana. Erityisesti teollisuuden kohdalla lasku oli erittäin voimakasta. Sen sijaan julkisella sektorilla ei vielä koettu palkkasumman vähenemistä. Kuvio 26. Palkkasumman muutos toimialoittain *) Koko talous Teollisuus Rakentaminen Kauppa Rahoitus- ja vakuutustoiminta Julkiset toimialat Koulutus (ei julk.) Terveys- ja sos.palv. (ei julk.) Muut palvelut Lähde: Tilastokeskus, *) vertailukohtana marraskuun tiedot Yritystoiminnan kokonaisliikevaihto jatkoi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä alkanutta laskuaan. Liikevaihdon määrä pieneni kaikissa maakunnissa ja nopeinta pudotus oli Itä-Uudellamaalla, Kainuussa, Varsinais-Suomessa ja Lapissa. Aallonpohja saavutettiin kesällä 2009 ja syksyllä 2009 liikevaihdon lasku on hidastunut hieman.

23 18 Kuvio 27. Kokonaisliikevaihdon muutos maakunnittain, neljännesvuosittain % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/ % -40 % -50 % Itä-Uusimaa Kainuu Varsinais-Suomi Lappi Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Savo Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme Satakunta Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus Myös yritysten henkilökunnan määrä jatkoi laskuaan vuoden 2009 aikana. Kasvu kääntyi negatiiviseksi kaikissa maakunnissa viimeistään vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana eikä laskuvauhti juurikaan hidastunut vuoden loppuun mennessä. Suurinta pudotus oli Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Kuvio 28. Henkilökunnan määrän muutos maakunnittain, neljännesvuosittain % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/ % -8 % -10 % Kymenlaakso Pirkanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Itä-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Kainuu Varsinais-Suomi Pohjanmaa Lappi Satakunta Pohjois-Karjala Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Lähde: Tilastokeskus Aloittaneita yrityksiä oli kaikissa maakunnissa vuonna 2009 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan lopettaneiden yritysten osuus ei useimmissa maakunnissa enää noussut vuoden 2009 toisella neljänneksellä verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna Kuitenkin konkurssien määrä

24 19 on edelleen kasvanut vuoden 2009 aikana lähes kaikissa maakunnissa ja suhteellinen osuus yrityskannasta oli suurin Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Kuvio 28. Aloittaneiden yritysten %-osuus maakunnan yrityskannasta 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuun Kymenlaakso Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Karjala Satakunta Kanta-Häme Itä-Uusimaa Lappi Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Uusimaa Lähde: Tilastokeskus II/2007 II/2008 II/2009 Kuvio 29. Lopettaneiden yritysten %-osuus maakunnan yrityskannasta 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % Pohjanmaa Ete lä-karjala Lähde: Tilastokeskus Ete lä-pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Itä-Uusimaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Kainuun Pohjois-Savo Pirkanmaa Keski-Suomi Satakunta Uusimaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Varsinais-Suomi II/2007 II/2008 II/2009

25 20 Kuvio 30. Konkurssiin joutuneiden yritysten %-osuus maakunnan yrityskannasta 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Kainuun Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Satakunta Uusimaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus Teollisuuden ja viennin liikevaihto alkoivat supistua vuoden 2008 aikana ja varsinainen romahdus tapahtui vuoden 2009 alussa. Suurinta pudotus on ollut sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, metalliteollisuudessa sekä kemianteollisuudessa. Kuvio 31. Teollisuuden liikevaihdon muutos (trendi) sektoreittain Teollisuus yhteensä Elintarviketeollisuus Tekstiiliteollisuus Puu-ja paperiteollisuus Kemianteollisuus Sähkö- ja elektroniikka Metalliteollisuus 80 1/2007 5/2007 9/2007 1/2008 5/2008 9/2008 1/2009 5/2009 9/2009 Lähde: Tilastokeskus

26 21 Teollisuuden liikevaihto väheni vuoden 2009 aikana kaikissa maakunnissa. Nopeinta pudotus oli Kainuussa, Itä-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Parhaiten on pärjännyt Pohjanmaa, jossa liikevaihto vielä hieman kasvoi vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Kuvio 32. Teollisuuden liikevaihdon muutos maakunnittain, neljännesvuosittain % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -40 % -50 % -60 % Lähde: Tilastokeskus Kainuu Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Keski-Suomi Etelä-Karjala Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Päijät-Häme Kymenlaakso Pohjanmaa III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009

27 22 Kuvio 33. Teollisuuden viennin muutos (trendi) sektoreittain Teollisuus yhteensä Elintarviketeollisuus Tekstiiliteollisuus Puu-ja paperiteollisuus Kemianteollisuus Sähkö- ja elektroniikka Metalliteollisuus /2007 5/2007 9/2007 1/2008 5/2008 9/2008 1/2009 5/2009 9/2009 Lähde: Tilastokeskus, viennin liikevaihto Kuvio 34. Teollisuuden viennin vuosimuutos maakunnittain, neljännesvuosittain % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/ % -80 % Kainuu Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Päijät-Häme Uusimaa Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Savo Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, viennin liikevaihto Rakentamisen sektorilla yritysten liikevaihto kasvoi voimakkaasti useamman vuoden ajan aina vuoden 2008 puoliväliin saakka. Talouden taantuessa myös rakennussektorin kasvu pysähtyi ja kääntyi voimakkaaseen laskuun vuoden 2008 lopulla ja pudotus jatkui aina vuoden 2009 viimeiselle neljän-

28 23 nekselle asti. Syöksy oli erittäin jyrkkä erityisesti talonrakentamisen kohdalla. Rakentamisen liikevaihto laski vuoden 2009 aikana kaikissa maakunnissa. Nopeinta pudotus oli Lapissa, Satakunnassa ja Uudellamaalla, hitain Keski-Pohjanmaalla. Kuvio 35. Rakentamisen liikevaihdon muutos (trendi) sektoreittain Talonrakentaminen Maa ja vesirakentaminen 130 Erikoistunut rakennustoiminta Rakentaminen yhteensä /2007 5/2007 9/2007 1/2008 5/2008 9/2008 1/2009 5/2009 9/2009 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 36. Rakentamisen liikevaihdon muutos maakunnittain, neljännesvuosittain % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/ % -30 % -40 % Lappi Satakunta Etelä-Karjala Uusimaa Päijät-Häme Itä-Uusimaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Kymenlaakso Koko Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Kainuu Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus Kaupan liikevaihdon pitkään jatkunut myönteinen kehitys pysähtyi vuoden 2008 puolivälissä ja kääntyi laskuun vuoden lopussa. Erityisen nopeaa pudotus oli moottoriajoneuvojen kaupassa. Sen

29 24 sijaa vähittäiskauppa on selvinnyt kohtuullisen hyvin ja liikevaihto on pysynyt lähes ennallaan vuoden 2009 aikana. Liikevaihto oli negatiivista kaikissa maakunnissa vuoden 2009 aikana. Pudotus oli suurin Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Pirkanmaalla. Kuvio 37. Kaupan liikevaihdon muutos (trendi) sektoreittain Moottoriajoneuvojen kauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Kauppa yhteensä /2007 5/2007 9/2007 1/2008 5/2008 9/2008 1/2009 5/2009 9/2009 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 38. Kaupan liikevaihdon muutos maakunnittain, neljännesvuosittain % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/ % -20 % -25 % Uusimaa Etelä-Karjala Pirkanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Satakunta Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Savo Lappi Itä-Uusimaa Lähde: Tilastokeskus Palvelusektorin liikevaihto kehittyi myönteisesti koko ajan vuosien aikana ja kasvu pysyi keskimäärin 5 % - 10 %:n tasolla myös vuoden 2008 alkupuolella. Vuoden lopulla voimistunut

30 25 liikevaihdon väheneminen näkyy erityisesti kuljetuksen ja varastoinnin sektoreilla, mutta myös muut toimialat kääntyivät laskuun taide- ja virkistyspalveluita lukuun ottamatta. Laskusuunta on jatkunut vuoden 2009 loppuun saakka. Palvelujen liikevaihto on laskenut vuoden 2009 aikana kaikissa maakunnissa. Nopeinta pudotus on ollut Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Suomessa. Hitainta se oli Keski-Pohjanmaalla, jossa laskusuunta lähes taittui vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kuvio 39. Palvelujen liikevaihdon muutos (trendi) sektoreittain Palvelut yhteensä Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemis Informaatio ja viestintä Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen Hallinto- ja tukipalvelu Taiteet, viihde ja virkistys 1/2007 5/2007 9/2007 1/2008 5/2008 9/2008 1/2009 5/2009 9/2009 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 40. Palvelujen liikevaihdon muutos maakunnittain, neljännesvuosittain % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/ % -20 % -25 % Kymenlaakso Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Kanta-Häme Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Kainuu Keski-Suomi Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus

31 Alueiden väestönkehitys ja muuttoliike Maassamuutto on yleensä voimistunut talouskasvun nopeutuessa ja alueelliset erot kasvaneet siten, että muutaman vahvan maakunnan muuttovoitto lisääntyy ja muiden tappiot kasvavat. Viime vuosien nopeasta talouskasvusta huolimatta maakuntien välinen muuttoliike kuitenkin on pysynyt suhteellisen tasapainoisena, vaikkakin keskittyminen alueiden keskuksiin on jatkunut. Talouden taantuessa on jo nähtävissä maassamuuton hidastumista sekä kuntien välisen, seutukuntien välisen että maakuntien välisen muuttoliikkeen osalta. Myös maahanmuutto on hidastunut vuoden 2009 alussa. Kuvio 41. Alueiden välinen muuttoliike ja maahanmuutto kuntien seutukuntien maakuntien maahanmuutto maastamuutto e Lähde: Tilastokeskus Uudenmaan osalta maan sisäisen muuttoliikkeen muuttovoitto on viime vuosina pysytellyt alle 3000 hengen, kun se oli huippuvuonna 1998 lähes henkeä. Muuttovoitot jakautuivat vuosina useammalle maakunnalle kuin aikaisemmin. Erityisesti Pirkanmaan muuttovoitto kasvoi ja Kanta-Häme sekä Päijät-Häme muuttuivat selkeästi muuttovoittoa saaviksi maakunniksi. Suurimpien tappioalueiden kuten Kainuu, Lappi ja Pohjois-Savo muuttotappiot ovat vaihdelleet viime vuosina, mutta pysyneet selvästi pienempinä kuin 1990-luvun lopulla. Maahanmuuton nettovoitto hidastui vuonna 2009 ja oli henkeä, mistä Uudenmaan osuus oli lähes 40% eli 5000 henkeä.

32 27 Kuvio 42. Maan sisäisen muuttoliikkeen nettomuutto vuosina eräissä maakunnissa Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Kuvio 43. Siirtolaisuuden nettomuutto koko maassa ja eräissä maakunnissa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Uusimaa Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2009 väestönkasvu pysyi suurin piirtein edellisen vuoden tasolla, vaikka maahanmuutto hieman hidastui niin luonnollinen kasvu kehittyi myönteisesti. n väestönkasvu oli vuonna 2009 lähes henkeä. Maakunnista väestönkasvu oli suhteellisesti suurinta Uudellamaalla, joissa kaikki kasvun osatekijät olivat positiivisia. Pohjois-Pohjanmaa on korkean syntyvyyden ja nuoren ikärakenteen ansiosta luonnollisen väestönkasvun kärkimaakunta. Uusimaa on puolestaan kärjessä maahanmuuton osalta ja Pirkanmaa ja Kanta-Häme maassamuuton osalta. Useimmissa väestötappiomaakunnissa väestön väheneminen on hieman hidastunut, mutta ikääntymisen vuoksi luonnollinen kasvu heikkenee jatkuvasti ja väestön kasvua on enää vaikea saavuttaa. Etelä-Savo,

33 28 Kainuu, Pohjois-Karjala, Satakunta ja Pohjois-Savo ovat muuttotappiomaakuntia, joissa myös luonnollinen väestönkasvu on ollut negatiivista jo useiden vuosien ajan. Kymenlaakso ja Etelä- Karjala saavat suhteellisen paljon maahanmuuttajia, mikä ei kuitenkaan riitä korvaamaan luonnollisen kasvun ja maassamuuton aiheuttamaa väestön vähenemistä. Vuoden 2009 aikana maahanmuutto ja maassamuutto hidastuivat. Vaikutukset maakuntien nettomuuttoon ja väestönkasvuun eivät olleet kovin suuria. Maakuntien sisällä muuttoliike on kohdistunut viime vuosina yhä voimakkaammin maakuntien keskuksiin. Erityisesti pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun seutu kasvavat nopeasti. Monilla alueilla työikäinen väestö on vähentynyt ja vanhusväestö kasvanut jo usean vuoden ajan. Eläkkeelle siirtyminen voimistuu koko ajan ja saavuttaa huippunsa 2010-luvun alkupuolella suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Työikäisen väestön väheneminen merkitsee yleensä myös työvoiman määrän vähenemistä, mikä heikentää työvoiman saatavuutta ja hidastaa talouskasvua. Yli 64- vuotiaiden määrän kasvunopeus kiihtyy kaksinkertaiseksi kaikissa maakunnissa seuraavan neljän vuoden aikana. Erityisen voimakasta kasvu on alueilla, joissa osuus on ollut alhainen kuten Uusimaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Itä-Suomen maakunnissa vanhusten osuus väestöstä on jo tällä hetkellä niin korkea, että määrän kasvu on puolet hitaampaa kuin Uudellamaalla. Korkeimmillaan yli 64- vuotiaiden osuus väestöstä on yli 25 % useissa Itä-Suomen seutukunnissa ja alimmillaan noin 12 % Oulun seutukunnassa. Kuvio 44. Väkiluvun muutos osatekijöittäin (%) maakunnissa vuonna 2009 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Satakunta Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo -0,01-0, ,005 0,01 0,015 Lähde: Tilastokeskus Luonnollinen kasvu Maassamuutto Maahanmuutto

34 29 Kuvio 45. Työikäisten (15 64 v.) määrän muutos maakunnittain vuosijaksoilla , ja *) 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % Etelä-Savo Kainuun Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Itä-Uusimaa Uusimaa Kuvio 46. Yli 64-vuotiaiden määrän muutos maakunnittain vuosijaksoilla , ja *) 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Kainuun Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Satakunta Kymenlaakso Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Itä-Uusimaa Uusimaa

35 30 Kuvio 47: Muuttotase seutukunnittain 2009 Kuvio 48: Luonnollinen väestönkasvu seutukunnittain 2009 Karttakeskus, lupa NO360 Karttakeskus, lupa NO360 LÄHTEET: Aluebarometri 1-2/ 2009, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, alueiden kehittäminen 2/2010 Alueelliset talousnäkymät kesällä 2009, TEM (2009) Economic Outlook, November 2009, OECD Liiketoiminnan kuukausikuvaajat, aikasarjat , Tilastokeskus Lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, syksy 2009, Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien suhdannekatsaus (2009), Työ- ja elinkeinoministeriö PTT-katsaus 3/ 2009, Suhdannekuva, PTT (2009) Rakennemuutoskatsaus 1/2010 Kuntaliitto (2010) Suhdanne 2009/2, ETLA Suhdannekatsaus 2009/ 4, Valtiovarainministeriö (2009) Suhdannebarometri (2010), Elinkeinoelämän keskusliitto Tuotannon ja työllisyyden ennuste maakunnittain (2009), ETLA Työllisyys- ja työttömyystilastot maakunnittain, Työvoimatutkimus, Tilastokeskus Työttömyystilastot alueittain, Työ- ja elinkeinoministeriö Väestö- ja muuttoliiketilastot, Tilastokeskus

36 31 LIITE: Maakuntakohtaiset tarkastelut Etelä-Karjala Etelä-Karjalan maakunnan talouden ja työllisyyden kehitys on ollut viime vuosina melko ongelmallista paperi- ja massateollisuuden supistumisen vaikutuksesta. Väkiluku on ikääntymisen myötä alkanut laskea ja erityisesti työikäisen väestön määrä vähenee maan keskiarvoa nopeammin. Nettomuutto on maakunnassa hiukan positiivista ja on kasvanut Lappeenrannan seutukunnassa vuoteen 2008 verrattuna. Liikevaihdon syöksy on hidastunut vuoden 2009 loppua kohti. Työttömyysaste on maan keskiarvoa korkeampi. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain Etelä-Karjala 10 8 Lappeenranta Imatra Kuvio 2. Työikäiset (15 64 v.) seutukunnittain , 2008= Etelä-Karjalan maakunta Imatran seutukunta 80 Lappeenrannan seutukunta

37 32 Kuvio 3. Väkiluku, työvoima ja työlliset ja ennuste , 2000= Työvoima Työlliset Väkiluku 15-64v Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % -20 % -25 % -30 % -35 % Yhteensä Teollisuus Rakentaminen Kauppa Muut III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 Kuvio 5. Nettomuutot seutukunnittain vuosina ,3 0,2 0,1 0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6 Etelä-Karjalan mk Imatran sk Lappeenrannan sk

38 33 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan maakunnan kehitys on ollut viime vuosina myönteistä erityisesti työllisyyden ja talouden suhteen, mutta nyt laskusuhdanteen myötä on työttömyys maakunnan eri seutukunnissa noussut nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnan kehitys on kaksijakoista siten, että väestö ja työvoima kasvavat enää Seinäjoen seutukunnassa, jossa nettomuutto kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Muissa seutukunnissa muuttoliike on tappiollista ja työikäisen väestön määrä vähenee voimakkaasti. Yritystoiminnan liikevaihdon pudotus on hidastunut vuoden 2009 lopulla, mutta on yhä nopeaa. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain Etelä-Pohjanmaa 9 Suupohja Pohjoiset seinänaapurit Kuusiokunnat Järviseutu Kuvio 2. Työikäiset (15 64 v.) seutukunnittain , 2008= Etelä-Pohjanmaan maakunta Järviseudun seutukunta 85 Kuusiokuntien seutukunta 80 Seinäjoen seutukunta 75 Suupohjan seutukunta

39 34 Kuvio 3. Väkiluku, työvoima ja työlliset ja ennuste , 2000= Työvoima Työlliset Väkiluku 15-64v Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % -20 % -25 % -30 % Yhteensä Teollisuus Rakentaminen Kauppa Muut III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 Kuvio 5. Nettomuutot seutukunnittain vuosina ,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8-1 -1,2 Etelä-Pohjanmaan mk Järviseudun sk Kuusiokuntien sk Seinäjoen sk Suupohjan sk